Te naiset jotka ette halua omia lapsia niin mikä siihen on syynä?
Mitä vanhempasi ajattelee kun et jatka sukua?
Jos olisit halunut perustaa perheen etkä saanut lapsia niin mikä siihen johti?
Kommentit (5304)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekkyys kirjoitti:
Raskaus on naisen velvollisuus. Vain hepsankeikka ei tee lapsia. Samalla he turmelevat tahattomasti lapsettomien maineen.
Hepsankeikkana on kiva olla :)
Niin on :) Voi käydä teatterissa ja leffassa vaikka keskellä viikkoa, iltaisin lukea kirjaa, nukkua pitkät yöunet, matkustella milloin tahtoo, olla ulkomailla pitkiäkin aikoja, koti on aina siisti, ei mene rahaa muihin kuin itseen ja aviopuolisoon. Rakastan rauhaa ja hiljaisuutta. Onhan noita syitä. Jos tämä tekee minusta itsekkään, olkoot se niin.
Plussana vielä sekin että kroppa pysyy timmissä kunnossa. On aikaa käydä salilla se 5 kertaa viikossa.
Kyllä se velankin timmiys iän myötä katoaa.
Jänkjänkwänkwänkjankutijankuti. Katoaa tai ei niin ken ei halua lapsia ei halua lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekkyys kirjoitti:
Raskaus on naisen velvollisuus. Vain hepsankeikka ei tee lapsia. Samalla he turmelevat tahattomasti lapsettomien maineen.
Hepsankeikkana on kiva olla :)
Niin on :) Voi käydä teatterissa ja leffassa vaikka keskellä viikkoa, iltaisin lukea kirjaa, nukkua pitkät yöunet, matkustella milloin tahtoo, olla ulkomailla pitkiäkin aikoja, koti on aina siisti, ei mene rahaa muihin kuin itseen ja aviopuolisoon. Rakastan rauhaa ja hiljaisuutta. Onhan noita syitä. Jos tämä tekee minusta itsekkään, olkoot se niin.
Plussana vielä sekin että kroppa pysyy timmissä kunnossa. On aikaa käydä salilla se 5 kertaa viikossa.
Kyllä se velankin timmiys iän myötä katoaa.
Kuten kuuluukin. Äityleillä jo aiemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Paskavaippa on ollut sinullakin, eikä se normaalissa ihmisessä herätä suuria tunteita."
Ei ehkä, mutta silti en sellaiseen vapaaehtoisesti halua koskea.
Jotenkin huvittavaa miten täällä vedetään herneet ja muut palkokasvit juurineen nenään kun suuri osa naisista nykyisin uskaltaa jo ääneen sanoa että äitiys ei ole tavoite eikä elämänfehtävä itselle.
Miksi toisen valinta on niin äärimmäisen vaikea hyväksyä? Kukaan ei ole sanomassa ettette saisi toteuttaa elämänne tarkoitusta, hyväksykää kuitenkin se, että se ei ole läheskään kaikkien naisten elämän tarkoitus.
Mietin että jos toisen valinnat ja elämäntapa noin valtavasti triggeröi, olisi paikallaan miettiä miksi?
Mietin myös mikä tarve ylipäätään tätäkin asiaa on tentata?
Helppohan se on vapaamatkustaa. Jos paskavaippa herättää noin paljon tunteita, niin soisi omatunnon soimaavan, kun niihin SUN paskavaippoihin voi jonkun lapsi joutua koskemaan, kun olet vanha, vaikka et mitään ole yhteiskunnan eteen tehnyt.
Moni vela on hyvin toimeentuleva ja maksaa paljon enemmän veroja (saamatta mitään vastineeksi) kuin te äitylit, joiden ei tarvitse kotihoidontuista ja pienestä palkasta mitään veroja maksaakaan (mutta teille annetaan kaikki palvelut ilmaiseksi +tuet) ja tämä näkyy sitten myös eläkkeenne määrässä.
Moni vela on sosiaalisesti - ja muutenkin - syrjäytynyt vanhapiika. Kaveripiiri supistuu lapsellisten määrällä, kunnes on ainoa lapseton/miehetön.
Oman kokemukseni mukaan se sosiaalinen piiri kaventuu nimenomaan lisääntyneillä jos joillain. Upotaan sinne mammakuplaan niin, ettei ole aikaa nähdä ystäviä, ja jos onkin, jutut kiertävät niin kehää etteivät ne ystävät halua nähdä enää uudestaan. Sitten kun tulee ero ja viikko-viikko-huoltajuus ollaan ihmeissään että miksi välit vanhoihin ystäviin ovat viilenneet. Nyt kun olisi taas aikaa mennä ja tavata ja touhuta.
Lindada kirjoitti:
Sivujuonteena voisin pohtia niitä sinkkuja yh-vanhempia ja ilmeisen erityisesti suhdetta etsiviä yh-isiä, jotka muistavat kertoa että on ihan ok jos et ole kiinnostunut äitipuolen vakanssista ja jotka tapailun alkumetreillä kertovat, ettei lapsen kanssa ole pakko viettää aikaa. Meinaan, että aika äkkiä näyttää käyvän kyllä ongelmaksi jos haluan tavata heitä vain niillä viikoilla kun lapset ovat äidillään. :D Juuei, ei etsitä lastenhoitajaa eikä äitipuolta...
Sinkkuvanhempi on oksymoroni, koska jompi kumpi eikä esim. neitsyt, joka ei ole neitsyt.
Sinkku on aina lapseton ja pelkkä single taas ei lapsiasiaa kerro. Lapsellinen yksineläjä/yksinhuoltaja on siis aina single eikä koskaan enää sinkku, muu on joko tahallista tai tahatonta valehtelua ja/tai tyhmyyttä.
SINK (sinkku) = Single Income No Kids, yhdet tulot ei lapsia, yhden hengen lapseton talous.
DINK (dinkku) = Double Income No Kids, kahdet tulot ei lapsia, kahden hengen lapseton talous.
SINGLE PARENT =
(single mother / single father) Single with kid{s}, yh (yksinhuoltaja).
Lindada kirjoitti:
Sivujuonteena voisin pohtia niitä sinkkuja yh-vanhempia ja ilmeisen erityisesti suhdetta etsiviä yh-isiä, jotka muistavat kertoa että on ihan ok jos et ole kiinnostunut äitipuolen vakanssista ja jotka tapailun alkumetreillä kertovat, ettei lapsen kanssa ole pakko viettää aikaa. Meinaan, että aika äkkiä näyttää käyvän kyllä ongelmaksi jos haluan tavata heitä vain niillä viikoilla kun lapset ovat äidillään. :D Juuei, ei etsitä lastenhoitajaa eikä äitipuolta...
Sinkku + yh = ehkä joka tapauksessa painolastiltaan epäsuhta (uusio p erhe)pari, joka joskus voi silti toimiakin?
Moniko mies (lapseton tai lapsellinen) hoitaa itse 100% omat kotitalousmetatyönsä eikä etsi naista piikomaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Paskavaippa on ollut sinullakin, eikä se normaalissa ihmisessä herätä suuria tunteita."
Ei ehkä, mutta silti en sellaiseen vapaaehtoisesti halua koskea.
Jotenkin huvittavaa miten täällä vedetään herneet ja muut palkokasvit juurineen nenään kun suuri osa naisista nykyisin uskaltaa jo ääneen sanoa että äitiys ei ole tavoite eikä elämänfehtävä itselle.
Miksi toisen valinta on niin äärimmäisen vaikea hyväksyä? Kukaan ei ole sanomassa ettette saisi toteuttaa elämänne tarkoitusta, hyväksykää kuitenkin se, että se ei ole läheskään kaikkien naisten elämän tarkoitus.
Mietin että jos toisen valinnat ja elämäntapa noin valtavasti triggeröi, olisi paikallaan miettiä miksi?
Mietin myös mikä tarve ylipäätään tätäkin asiaa on tentata?
Helppohan se on vapaamatkustaa. Jos paskavaippa herättää noin paljon tunteita, niin soisi omatunnon soimaavan, kun niihin SUN paskavaippoihin voi jonkun lapsi joutua koskemaan, kun olet vanha, vaikka et mitään ole yhteiskunnan eteen tehnyt.
Moni vela on hyvin toimeentuleva ja maksaa paljon enemmän veroja (saamatta mitään vastineeksi) kuin te äitylit, joiden ei tarvitse kotihoidontuista ja pienestä palkasta mitään veroja maksaakaan (mutta teille annetaan kaikki palvelut ilmaiseksi +tuet) ja tämä näkyy sitten myös eläkkeenne määrässä.
Moni vela on sosiaalisesti - ja muutenkin - syrjäytynyt vanhapiika. Kaveripiiri supistuu lapsellisten määrällä, kunnes on ainoa lapseton/miehetön.
Niinhän sinä raukka TOIVOISIT =)!
Mutta TIEDÄT kyllä, että se ei ole totta!Äitien kesken keskustelu pyörii vain rotaripulin ja kihomatojen ympärillä, kun vela taas miettii, että lähtisikö seuraavaksi Barcelonaan vai New Yorkiin!
Eli ainoa syrjäytyminen tapahtuu lapsiperheistä ja se nimenomaan siitä syystä, että ei vaan kiinnosta!
Pyhät velat eivät matkustele, koska ovat äärimmäisen ympäristötietoisia!
Voivat halutessaan matkustella (jne.) ja silti ovat elintavoiltaan paljon lapsellisia ympäristöystävällisempiä.
Minulla on lapsia. Olen silti ympäristöystävällisempi kuin matkustelevat ja paljon kuluttavat miljonäärit. Oikeuttaako se minun matkusteluni?
Et koskaan enää millään itsesi monistaneena ole yhtä ympäristöystävällinen kuin itsensä monistamaton.[/quot
Oikeuttaako se velat tuhoamaan maapalloa?
Vierailija kirjoitti:
https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/vanhemmuus/pieni-perhe-ekoteko-onk…
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006207738.html
"Helsingin Sanomat kirjoitti tänään asian toisesta puolesta: erityisesti rikkaissa länsimaissa se, että jättää lapsen hankkimatta, on suurin yksittäinen ekoteko, jonka ihminen voi tehdä."
Ekoteko... on siinäkin hysteeriaa liikkeellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Paskavaippa on ollut sinullakin, eikä se normaalissa ihmisessä herätä suuria tunteita."
Ei ehkä, mutta silti en sellaiseen vapaaehtoisesti halua koskea.
Jotenkin huvittavaa miten täällä vedetään herneet ja muut palkokasvit juurineen nenään kun suuri osa naisista nykyisin uskaltaa jo ääneen sanoa että äitiys ei ole tavoite eikä elämänfehtävä itselle.
Miksi toisen valinta on niin äärimmäisen vaikea hyväksyä? Kukaan ei ole sanomassa ettette saisi toteuttaa elämänne tarkoitusta, hyväksykää kuitenkin se, että se ei ole läheskään kaikkien naisten elämän tarkoitus.
Mietin että jos toisen valinnat ja elämäntapa noin valtavasti triggeröi, olisi paikallaan miettiä miksi?
Mietin myös mikä tarve ylipäätään tätäkin asiaa on tentata?
Helppohan se on vapaamatkustaa. Jos paskavaippa herättää noin paljon tunteita, niin soisi omatunnon soimaavan, kun niihin SUN paskavaippoihin voi jonkun lapsi joutua koskemaan, kun olet vanha, vaikka et mitään ole yhteiskunnan eteen tehnyt.
Moni vela on hyvin toimeentuleva ja maksaa paljon enemmän veroja (saamatta mitään vastineeksi) kuin te äitylit, joiden ei tarvitse kotihoidontuista ja pienestä palkasta mitään veroja maksaakaan (mutta teille annetaan kaikki palvelut ilmaiseksi +tuet) ja tämä näkyy sitten myös eläkkeenne määrässä.
Moni vela on sosiaalisesti - ja muutenkin - syrjäytynyt vanhapiika. Kaveripiiri supistuu lapsellisten määrällä, kunnes on ainoa lapseton/miehetön.
Oman kokemukseni mukaan se sosiaalinen piiri kaventuu nimenomaan lisääntyneillä jos joillain. Upotaan sinne mammakuplaan niin, ettei ole aikaa nähdä ystäviä, ja jos onkin, jutut kiertävät niin kehää etteivät ne ystävät halua nähdä enää uudestaan. Sitten kun tulee ero ja viikko-viikko-huoltajuus ollaan ihmeissään että miksi välit vanhoihin ystäviin ovat viilenneet. Nyt kun olisi taas aikaa mennä ja tavata ja touhuta.
Kuinka pinnallisia teidän ystävyyssuhteet oikein ovat? Parhaalla ystävälläni oli lapsia, kun tutustuimme ja oikein hyvin tultiin toimeen silti. Myöhemmin hän sai lisää lapsia, tuolloin olin itse vielä lapseton ja vaikka ystäväni luonnollisesti vietti aikaa paljon kotona, niin silti ystävyytemme säilyi.
Toinen ystäväni sairastui reumaan ja hänen elämänpiirinsä kaventui pitkälti kodin seinien sisälle. Olemme yhä ystäviä.
Onneksi olen varjeltunut kaltaisiltanne "ystäviltä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Paskavaippa on ollut sinullakin, eikä se normaalissa ihmisessä herätä suuria tunteita."
Ei ehkä, mutta silti en sellaiseen vapaaehtoisesti halua koskea.
Jotenkin huvittavaa miten täällä vedetään herneet ja muut palkokasvit juurineen nenään kun suuri osa naisista nykyisin uskaltaa jo ääneen sanoa että äitiys ei ole tavoite eikä elämänfehtävä itselle.
Miksi toisen valinta on niin äärimmäisen vaikea hyväksyä? Kukaan ei ole sanomassa ettette saisi toteuttaa elämänne tarkoitusta, hyväksykää kuitenkin se, että se ei ole läheskään kaikkien naisten elämän tarkoitus.
Mietin että jos toisen valinnat ja elämäntapa noin valtavasti triggeröi, olisi paikallaan miettiä miksi?
Mietin myös mikä tarve ylipäätään tätäkin asiaa on tentata?
Helppohan se on vapaamatkustaa. Jos paskavaippa herättää noin paljon tunteita, niin soisi omatunnon soimaavan, kun niihin SUN paskavaippoihin voi jonkun lapsi joutua koskemaan, kun olet vanha, vaikka et mitään ole yhteiskunnan eteen tehnyt.
Moni vela on hyvin toimeentuleva ja maksaa paljon enemmän veroja (saamatta mitään vastineeksi) kuin te äitylit, joiden ei tarvitse kotihoidontuista ja pienestä palkasta mitään veroja maksaakaan (mutta teille annetaan kaikki palvelut ilmaiseksi +tuet) ja tämä näkyy sitten myös eläkkeenne määrässä.
Moni vela on sosiaalisesti - ja muutenkin - syrjäytynyt vanhapiika. Kaveripiiri supistuu lapsellisten määrällä, kunnes on ainoa lapseton/miehetön.
Niinhän sinä raukka TOIVOISIT =)!
Mutta TIEDÄT kyllä, että se ei ole totta!Äitien kesken keskustelu pyörii vain rotaripulin ja kihomatojen ympärillä, kun vela taas miettii, että lähtisikö seuraavaksi Barcelonaan vai New Yorkiin!
Eli ainoa syrjäytyminen tapahtuu lapsiperheistä ja se nimenomaan siitä syystä, että ei vaan kiinnosta!
Pyhät velat eivät matkustele, koska ovat äärimmäisen ympäristötietoisia!
Voivat halutessaan matkustella (jne.) ja silti ovat elintavoiltaan paljon lapsellisia ympäristöystävällisempiä.
Minulla on lapsia. Olen silti ympäristöystävällisempi kuin matkustelevat ja paljon kuluttavat miljonäärit. Oikeuttaako se minun matkusteluni?
Et koskaan enää millään itsesi monistaneena ole yhtä ympäristöystävällinen kuin itsensä monistamaton.[/quot
Oikeuttaako se velat tuhoamaan maapalloa?
Hysteriaa ja pelottelua on liikkeellä. Kannattaa nauttia, matkustella, ajella millä autolla haluaa, tehdä asioita ja syödä mitä haluaa. Tätä kuin toitotetaan kuin P koreassa niin kyllähän sitä ihminen uskoo vaikka ja mitä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Paskavaippa on ollut sinullakin, eikä se normaalissa ihmisessä herätä suuria tunteita."
Ei ehkä, mutta silti en sellaiseen vapaaehtoisesti halua koskea.
Jotenkin huvittavaa miten täällä vedetään herneet ja muut palkokasvit juurineen nenään kun suuri osa naisista nykyisin uskaltaa jo ääneen sanoa että äitiys ei ole tavoite eikä elämänfehtävä itselle.
Miksi toisen valinta on niin äärimmäisen vaikea hyväksyä? Kukaan ei ole sanomassa ettette saisi toteuttaa elämänne tarkoitusta, hyväksykää kuitenkin se, että se ei ole läheskään kaikkien naisten elämän tarkoitus.
Mietin että jos toisen valinnat ja elämäntapa noin valtavasti triggeröi, olisi paikallaan miettiä miksi?
Mietin myös mikä tarve ylipäätään tätäkin asiaa on tentata?
Helppohan se on vapaamatkustaa. Jos paskavaippa herättää noin paljon tunteita, niin soisi omatunnon soimaavan, kun niihin SUN paskavaippoihin voi jonkun lapsi joutua koskemaan, kun olet vanha, vaikka et mitään ole yhteiskunnan eteen tehnyt.
Moni vela on hyvin toimeentuleva ja maksaa paljon enemmän veroja (saamatta mitään vastineeksi) kuin te äitylit, joiden ei tarvitse kotihoidontuista ja pienestä palkasta mitään veroja maksaakaan (mutta teille annetaan kaikki palvelut ilmaiseksi +tuet) ja tämä näkyy sitten myös eläkkeenne määrässä.
Moni vela on sosiaalisesti - ja muutenkin - syrjäytynyt vanhapiika. Kaveripiiri supistuu lapsellisten määrällä, kunnes on ainoa lapseton/miehetön.
Oman kokemukseni mukaan se sosiaalinen piiri kaventuu nimenomaan lisääntyneillä jos joillain. Upotaan sinne mammakuplaan niin, ettei ole aikaa nähdä ystäviä, ja jos onkin, jutut kiertävät niin kehää etteivät ne ystävät halua nähdä enää uudestaan. Sitten kun tulee ero ja viikko-viikko-huoltajuus ollaan ihmeissään että miksi välit vanhoihin ystäviin ovat viilenneet. Nyt kun olisi taas aikaa mennä ja tavata ja touhuta.
Kyllä! Itse katkaisen välittömästi yhteyden niihin äiteihin, jotka vaahtoaa vain ja ainoastaan lapsistaan! Mielestäni kyse on ihan alkeellisista käytöstavoista, että ollaan kiinnostuneita myös muista ihmisistä, mutta ne taidetaan tunkea ulos aivoista siinä samalla, kun tungetaan pentu ulos alapäästä!
Ja kuinka monesti tosiaan sitten KUN erotaan ja älytään, että oho, tässähän onkin ajettu pois kaikki kaverit ympäriltä, se lapsettoman seura alkaakin yhtäkkiä kiinnostaa....
No, itsellä on siinä kohtaa menossa jo jotain tosi paljon kiinnostavampaa juttua, kuin jotkut yh:n höpinät!!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Paskavaippa on ollut sinullakin, eikä se normaalissa ihmisessä herätä suuria tunteita."
Ei ehkä, mutta silti en sellaiseen vapaaehtoisesti halua koskea.
Jotenkin huvittavaa miten täällä vedetään herneet ja muut palkokasvit juurineen nenään kun suuri osa naisista nykyisin uskaltaa jo ääneen sanoa että äitiys ei ole tavoite eikä elämänfehtävä itselle.
Miksi toisen valinta on niin äärimmäisen vaikea hyväksyä? Kukaan ei ole sanomassa ettette saisi toteuttaa elämänne tarkoitusta, hyväksykää kuitenkin se, että se ei ole läheskään kaikkien naisten elämän tarkoitus.
Mietin että jos toisen valinnat ja elämäntapa noin valtavasti triggeröi, olisi paikallaan miettiä miksi?
Mietin myös mikä tarve ylipäätään tätäkin asiaa on tentata?
Helppohan se on vapaamatkustaa. Jos paskavaippa herättää noin paljon tunteita, niin soisi omatunnon soimaavan, kun niihin SUN paskavaippoihin voi jonkun lapsi joutua koskemaan, kun olet vanha, vaikka et mitään ole yhteiskunnan eteen tehnyt.
Moni vela on hyvin toimeentuleva ja maksaa paljon enemmän veroja (saamatta mitään vastineeksi) kuin te äitylit, joiden ei tarvitse kotihoidontuista ja pienestä palkasta mitään veroja maksaakaan (mutta teille annetaan kaikki palvelut ilmaiseksi +tuet) ja tämä näkyy sitten myös eläkkeenne määrässä.
Moni vela on sosiaalisesti - ja muutenkin - syrjäytynyt vanhapiika. Kaveripiiri supistuu lapsellisten määrällä, kunnes on ainoa lapseton/miehetön.
Oman kokemukseni mukaan se sosiaalinen piiri kaventuu nimenomaan lisääntyneillä jos joillain. Upotaan sinne mammakuplaan niin, ettei ole aikaa nähdä ystäviä, ja jos onkin, jutut kiertävät niin kehää etteivät ne ystävät halua nähdä enää uudestaan. Sitten kun tulee ero ja viikko-viikko-huoltajuus ollaan ihmeissään että miksi välit vanhoihin ystäviin ovat viilenneet. Nyt kun olisi taas aikaa mennä ja tavata ja touhuta.
Kyllä! Itse katkaisen välittömästi yhteyden niihin äiteihin, jotka vaahtoaa vain ja ainoastaan lapsistaan! Mielestäni kyse on ihan alkeellisista käytöstavoista, että ollaan kiinnostuneita myös muista ihmisistä, mutta ne taidetaan tunkea ulos aivoista siinä samalla, kun tungetaan pentu ulos alapäästä!
Ja kuinka monesti tosiaan sitten KUN erotaan ja älytään, että oho, tässähän onkin ajettu pois kaikki kaverit ympäriltä, se lapsettoman seura alkaakin yhtäkkiä kiinnostaa....
No, itsellä on siinä kohtaa menossa jo jotain tosi paljon kiinnostavampaa juttua, kuin jotkut yh:n höpinät!!!!
Olet myrkyllinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Paskavaippa on ollut sinullakin, eikä se normaalissa ihmisessä herätä suuria tunteita."
Ei ehkä, mutta silti en sellaiseen vapaaehtoisesti halua koskea.
Jotenkin huvittavaa miten täällä vedetään herneet ja muut palkokasvit juurineen nenään kun suuri osa naisista nykyisin uskaltaa jo ääneen sanoa että äitiys ei ole tavoite eikä elämänfehtävä itselle.
Miksi toisen valinta on niin äärimmäisen vaikea hyväksyä? Kukaan ei ole sanomassa ettette saisi toteuttaa elämänne tarkoitusta, hyväksykää kuitenkin se, että se ei ole läheskään kaikkien naisten elämän tarkoitus.
Mietin että jos toisen valinnat ja elämäntapa noin valtavasti triggeröi, olisi paikallaan miettiä miksi?
Mietin myös mikä tarve ylipäätään tätäkin asiaa on tentata?
Helppohan se on vapaamatkustaa. Jos paskavaippa herättää noin paljon tunteita, niin soisi omatunnon soimaavan, kun niihin SUN paskavaippoihin voi jonkun lapsi joutua koskemaan, kun olet vanha, vaikka et mitään ole yhteiskunnan eteen tehnyt.
Moni vela on hyvin toimeentuleva ja maksaa paljon enemmän veroja (saamatta mitään vastineeksi) kuin te äitylit, joiden ei tarvitse kotihoidontuista ja pienestä palkasta mitään veroja maksaakaan (mutta teille annetaan kaikki palvelut ilmaiseksi +tuet) ja tämä näkyy sitten myös eläkkeenne määrässä.
Moni vela on sosiaalisesti - ja muutenkin - syrjäytynyt vanhapiika. Kaveripiiri supistuu lapsellisten määrällä, kunnes on ainoa lapseton/miehetön.
Oman kokemukseni mukaan se sosiaalinen piiri kaventuu nimenomaan lisääntyneillä jos joillain. Upotaan sinne mammakuplaan niin, ettei ole aikaa nähdä ystäviä, ja jos onkin, jutut kiertävät niin kehää etteivät ne ystävät halua nähdä enää uudestaan. Sitten kun tulee ero ja viikko-viikko-huoltajuus ollaan ihmeissään että miksi välit vanhoihin ystäviin ovat viilenneet. Nyt kun olisi taas aikaa mennä ja tavata ja touhuta.
Kyllä! Itse katkaisen välittömästi yhteyden niihin äiteihin, jotka vaahtoaa vain ja ainoastaan lapsistaan! Mielestäni kyse on ihan alkeellisista käytöstavoista, että ollaan kiinnostuneita myös muista ihmisistä, mutta ne taidetaan tunkea ulos aivoista siinä samalla, kun tungetaan pentu ulos alapäästä!
Ja kuinka monesti tosiaan sitten KUN erotaan ja älytään, että oho, tässähän onkin ajettu pois kaikki kaverit ympäriltä, se lapsettoman seura alkaakin yhtäkkiä kiinnostaa....
No, itsellä on siinä kohtaa menossa jo jotain tosi paljon kiinnostavampaa juttua, kuin jotkut yh:n höpinät!!!!Olet myrkyllinen.
Ajattelin ihan samaa. Ja nuo sanavalinnat, "kun tungetaan pentu ulos alapäästä" :D (Sepä vasta jotakin olisikin, jos "pentu" tungettaisiin ulos yläpäästä! Tulee ihan tuosta pentusanasta mieleen suloinen, pörröinen koiranpentu.)
Enpä haluaisi olla tuollaisen ihmisen ystävä, enkä edes huolisi tuttavapiiriini. Jotain tapoja ja sivistystä sentään pitää ihmisessä olla, että hänen kanssaan voi keskustella ja viihtyä.
Ihan sama onko ihmisellä lapsia tai ei, mutta jos ajatusmaailma/ ulosanti on tuota luokkaa niin nou, nou, .
Enpä haluaisi tuhlata aikaani tuollaisen ihmisen kanssa.
Lapsi on niin sitova ja omaa elämää määräävä tekijä, etten halua sellaista "kahletta". Kaikki menemiset ym pitäisi ajatella aina vain lapsen kautta ja lapsen ehdoilla. Päivät lapsen kanssa myös toistaisivat hyvin pitkälti aina samaa rutiinia ruoanlaittoineen, ruokailuineen, nukkumaan menoaikoineen, hoitoon viemisineen ja hakemisineen jne. Se oma vapaus puuttuisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Paskavaippa on ollut sinullakin, eikä se normaalissa ihmisessä herätä suuria tunteita."
Ei ehkä, mutta silti en sellaiseen vapaaehtoisesti halua koskea.
Jotenkin huvittavaa miten täällä vedetään herneet ja muut palkokasvit juurineen nenään kun suuri osa naisista nykyisin uskaltaa jo ääneen sanoa että äitiys ei ole tavoite eikä elämänfehtävä itselle.
Miksi toisen valinta on niin äärimmäisen vaikea hyväksyä? Kukaan ei ole sanomassa ettette saisi toteuttaa elämänne tarkoitusta, hyväksykää kuitenkin se, että se ei ole läheskään kaikkien naisten elämän tarkoitus.
Mietin että jos toisen valinnat ja elämäntapa noin valtavasti triggeröi, olisi paikallaan miettiä miksi?
Mietin myös mikä tarve ylipäätään tätäkin asiaa on tentata?
Helppohan se on vapaamatkustaa. Jos paskavaippa herättää noin paljon tunteita, niin soisi omatunnon soimaavan, kun niihin SUN paskavaippoihin voi jonkun lapsi joutua koskemaan, kun olet vanha, vaikka et mitään ole yhteiskunnan eteen tehnyt.
Moni vela on hyvin toimeentuleva ja maksaa paljon enemmän veroja (saamatta mitään vastineeksi) kuin te äitylit, joiden ei tarvitse kotihoidontuista ja pienestä palkasta mitään veroja maksaakaan (mutta teille annetaan kaikki palvelut ilmaiseksi +tuet) ja tämä näkyy sitten myös eläkkeenne määrässä.
Moni vela on sosiaalisesti - ja muutenkin - syrjäytynyt vanhapiika. Kaveripiiri supistuu lapsellisten määrällä, kunnes on ainoa lapseton/miehetön.
Niinhän sinä raukka TOIVOISIT =)!
Mutta TIEDÄT kyllä, että se ei ole totta!Äitien kesken keskustelu pyörii vain rotaripulin ja kihomatojen ympärillä, kun vela taas miettii, että lähtisikö seuraavaksi Barcelonaan vai New Yorkiin!
Eli ainoa syrjäytyminen tapahtuu lapsiperheistä ja se nimenomaan siitä syystä, että ei vaan kiinnosta!
Pyhät velat eivät matkustele, koska ovat äärimmäisen ympäristötietoisia!
Voivat halutessaan matkustella (jne.) ja silti ovat elintavoiltaan paljon lapsellisia ympäristöystävällisempiä.
Minulla on lapsia. Olen silti ympäristöystävällisempi kuin matkustelevat ja paljon kuluttavat miljonäärit. Oikeuttaako se minun matkusteluni?
Et koskaan enää millään itsesi monistaneena ole yhtä ympäristöystävällinen kuin itsensä monistamaton.[/quot
Oikeuttaako se velat tuhoamaan maapalloa?
Ei mene läpi fiktioulina kun sinä ja muut lapselliset monistajat tuhoatte aina vähintään tuplasti mitä velat.
En ymmärrä miten joku haluaa lapsen, kaiken sen vaivan ja vastuun. Entä jos tulee kehitysvammainen tai joku ylivilkas, siinä menee sit omakin elämä pilalle. Ei vaan kiinnosta yhtään semmonen mammailu, ajatuskin imettämisestä oksettaa, tai lähinnä se, miten riippuvainen se olis musta, ei pysy hengissä ilman mua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Paskavaippa on ollut sinullakin, eikä se normaalissa ihmisessä herätä suuria tunteita."
Ei ehkä, mutta silti en sellaiseen vapaaehtoisesti halua koskea.
Jotenkin huvittavaa miten täällä vedetään herneet ja muut palkokasvit juurineen nenään kun suuri osa naisista nykyisin uskaltaa jo ääneen sanoa että äitiys ei ole tavoite eikä elämänfehtävä itselle.
Miksi toisen valinta on niin äärimmäisen vaikea hyväksyä? Kukaan ei ole sanomassa ettette saisi toteuttaa elämänne tarkoitusta, hyväksykää kuitenkin se, että se ei ole läheskään kaikkien naisten elämän tarkoitus.
Mietin että jos toisen valinnat ja elämäntapa noin valtavasti triggeröi, olisi paikallaan miettiä miksi?
Mietin myös mikä tarve ylipäätään tätäkin asiaa on tentata?
Helppohan se on vapaamatkustaa. Jos paskavaippa herättää noin paljon tunteita, niin soisi omatunnon soimaavan, kun niihin SUN paskavaippoihin voi jonkun lapsi joutua koskemaan, kun olet vanha, vaikka et mitään ole yhteiskunnan eteen tehnyt.
Moni vela on hyvin toimeentuleva ja maksaa paljon enemmän veroja (saamatta mitään vastineeksi) kuin te äitylit, joiden ei tarvitse kotihoidontuista ja pienestä palkasta mitään veroja maksaakaan (mutta teille annetaan kaikki palvelut ilmaiseksi +tuet) ja tämä näkyy sitten myös eläkkeenne määrässä.
Moni vela on sosiaalisesti - ja muutenkin - syrjäytynyt vanhapiika. Kaveripiiri supistuu lapsellisten määrällä, kunnes on ainoa lapseton/miehetön.
Niinhän sinä raukka TOIVOISIT =)!
Mutta TIEDÄT kyllä, että se ei ole totta!Äitien kesken keskustelu pyörii vain rotaripulin ja kihomatojen ympärillä, kun vela taas miettii, että lähtisikö seuraavaksi Barcelonaan vai New Yorkiin!
Eli ainoa syrjäytyminen tapahtuu lapsiperheistä ja se nimenomaan siitä syystä, että ei vaan kiinnosta!
Lisäksi äideillä on kova keskinäinen nokittelukilpa äpäröineen. Velojen mollaaminen ehkä hieman yhdistää.
Älä yleistä äläkä keksi. Äitinä oleminen on elämäntapa, josta sinä et ymmärrä yhtään mitään. Mikä sua oikeesti korpee?
Kenenkään ei tietenkään tarvitse hankkia lapsia, jollei halua. Täysin selvä asia.
Tämä itsensä rikkominen, ennenaikainen vanhentuminen ja jopa hampaiden lähtö kyllä vähän huvittaa.
Neljä lasta, ihan olen ikäiseni näköinen. Hiukset päässä ja hampaat suussa. Ei ole myöskään pidätysvaivoja.
En tunne yhtään ihmistä, jolla näitä vaivoja olisi ja aika monella ystävällä ja tuttavalla lapsia on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Paskavaippa on ollut sinullakin, eikä se normaalissa ihmisessä herätä suuria tunteita."
Ei ehkä, mutta silti en sellaiseen vapaaehtoisesti halua koskea.
Jotenkin huvittavaa miten täällä vedetään herneet ja muut palkokasvit juurineen nenään kun suuri osa naisista nykyisin uskaltaa jo ääneen sanoa että äitiys ei ole tavoite eikä elämänfehtävä itselle.
Miksi toisen valinta on niin äärimmäisen vaikea hyväksyä? Kukaan ei ole sanomassa ettette saisi toteuttaa elämänne tarkoitusta, hyväksykää kuitenkin se, että se ei ole läheskään kaikkien naisten elämän tarkoitus.
Mietin että jos toisen valinnat ja elämäntapa noin valtavasti triggeröi, olisi paikallaan miettiä miksi?
Mietin myös mikä tarve ylipäätään tätäkin asiaa on tentata?
Helppohan se on vapaamatkustaa. Jos paskavaippa herättää noin paljon tunteita, niin soisi omatunnon soimaavan, kun niihin SUN paskavaippoihin voi jonkun lapsi joutua koskemaan, kun olet vanha, vaikka et mitään ole yhteiskunnan eteen tehnyt.
Moni vela on hyvin toimeentuleva ja maksaa paljon enemmän veroja (saamatta mitään vastineeksi) kuin te äitylit, joiden ei tarvitse kotihoidontuista ja pienestä palkasta mitään veroja maksaakaan (mutta teille annetaan kaikki palvelut ilmaiseksi +tuet) ja tämä näkyy sitten myös eläkkeenne määrässä.
Moni vela on sosiaalisesti - ja muutenkin - syrjäytynyt vanhapiika. Kaveripiiri supistuu lapsellisten määrällä, kunnes on ainoa lapseton/miehetön.
Oman kokemukseni mukaan se sosiaalinen piiri kaventuu nimenomaan lisääntyneillä jos joillain. Upotaan sinne mammakuplaan niin, ettei ole aikaa nähdä ystäviä, ja jos onkin, jutut kiertävät niin kehää etteivät ne ystävät halua nähdä enää uudestaan. Sitten kun tulee ero ja viikko-viikko-huoltajuus ollaan ihmeissään että miksi välit vanhoihin ystäviin ovat viilenneet. Nyt kun olisi taas aikaa mennä ja tavata ja touhuta.
Kuinka pinnallisia teidän ystävyyssuhteet oikein ovat? Parhaalla ystävälläni oli lapsia, kun tutustuimme ja oikein hyvin tultiin toimeen silti. Myöhemmin hän sai lisää lapsia, tuolloin olin itse vielä lapseton ja vaikka ystäväni luonnollisesti vietti aikaa paljon kotona, niin silti ystävyytemme säilyi.
Toinen ystäväni sairastui reumaan ja hänen elämänpiirinsä kaventui pitkälti kodin seinien sisälle. Olemme yhä ystäviä.
Onneksi olen varjeltunut kaltaisiltanne "ystäviltä".
Toki mulla on myös perheellisiä ystäviä. Ne on niitä jotka eivät ole, tuota aiempaa kommentoijaa lainaten, puskeneet lapsen mukana aivojaan ulos synnytyksessä.
Mutta ei, en ole pinnallinen siksi että ulkoistan elämästäni ne mammat jotka lopettavat yhteydenpidon TAI puhuvat maanisesti ainoastaan omasta elämästään kun tapaamme. Arvostan vastavuoroisia ystävyyssuhteita niin lapsellisten kuin lapsettomienkin kanssa. En ole käytettävissä silloin kuin mammaa sattuu taas huvittamaan (ts. pitää löytää joku bilekaveri uuden miehen metsästykseen).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Paskavaippa on ollut sinullakin, eikä se normaalissa ihmisessä herätä suuria tunteita."
Ei ehkä, mutta silti en sellaiseen vapaaehtoisesti halua koskea.
Jotenkin huvittavaa miten täällä vedetään herneet ja muut palkokasvit juurineen nenään kun suuri osa naisista nykyisin uskaltaa jo ääneen sanoa että äitiys ei ole tavoite eikä elämänfehtävä itselle.
Miksi toisen valinta on niin äärimmäisen vaikea hyväksyä? Kukaan ei ole sanomassa ettette saisi toteuttaa elämänne tarkoitusta, hyväksykää kuitenkin se, että se ei ole läheskään kaikkien naisten elämän tarkoitus.
Mietin että jos toisen valinnat ja elämäntapa noin valtavasti triggeröi, olisi paikallaan miettiä miksi?
Mietin myös mikä tarve ylipäätään tätäkin asiaa on tentata?
Helppohan se on vapaamatkustaa. Jos paskavaippa herättää noin paljon tunteita, niin soisi omatunnon soimaavan, kun niihin SUN paskavaippoihin voi jonkun lapsi joutua koskemaan, kun olet vanha, vaikka et mitään ole yhteiskunnan eteen tehnyt.
Moni vela on hyvin toimeentuleva ja maksaa paljon enemmän veroja (saamatta mitään vastineeksi) kuin te äitylit, joiden ei tarvitse kotihoidontuista ja pienestä palkasta mitään veroja maksaakaan (mutta teille annetaan kaikki palvelut ilmaiseksi +tuet) ja tämä näkyy sitten myös eläkkeenne määrässä.
Moni vela on sosiaalisesti - ja muutenkin - syrjäytynyt vanhapiika. Kaveripiiri supistuu lapsellisten määrällä, kunnes on ainoa lapseton/miehetön.
Niinhän sinä raukka TOIVOISIT =)!
Mutta TIEDÄT kyllä, että se ei ole totta!Äitien kesken keskustelu pyörii vain rotaripulin ja kihomatojen ympärillä, kun vela taas miettii, että lähtisikö seuraavaksi Barcelonaan vai New Yorkiin!
Eli ainoa syrjäytyminen tapahtuu lapsiperheistä ja se nimenomaan siitä syystä, että ei vaan kiinnosta!
Pyhät velat eivät matkustele, koska ovat äärimmäisen ympäristötietoisia!
Voivat halutessaan matkustella (jne.) ja silti ovat elintavoiltaan paljon lapsellisia ympäristöystävällisempiä.
Minulla on lapsia. Olen silti ympäristöystävällisempi kuin matkustelevat ja paljon kuluttavat miljonäärit. Oikeuttaako se minun matkusteluni?
Et koskaan enää millään itsesi monistaneena ole yhtä ympäristöystävällinen kuin itsensä monistamaton.[/quot
Oikeuttaako se velat tuhoamaan maapalloa?
Ei mene läpi fiktioulina kun sinä ja muut lapselliset monistajat tuhoatte aina vähintään tuplasti mitä velat.
Voinko tap-paa siis kuusi ihmistä ilman seurauksia, kun Hit-ler tappoi kuusi miljoonaa?
Kyllä se velankin timmiys iän myötä katoaa.