Lue keskustelun säännöt.
Mummo kuvittelee ostavansa lapsille mieluisimmat lahjat - jouluna taas pettymys luvassa
21.12.2022 |
Lapsiemme mummo yrittää monella tavalla suorittaa isovanhemmuutta ja haluaa olla "paras mummo". Mummo ei kysy lapsilta/vanhemmilta lahjatoiveita tai vinkkejä lahjan suhteen. Mummo ei ota lahjavinkkiä siitä, millaisista asioista lapset kertovat pitävänsä. Jos Leo puhuu jatkuvasti dinosauruksista ja rakastaa kaikkea niihin liittyvää, niin mummo antaa lahjaksi laivoista kertovan kirjan, vaikka pieni dinosauruslelu olisi ollut Leon toive. Jos Eevi rakastaa kaikkea Ryhmä Hau -aiheista, niin mummo tuo lahjaksi Peppi Pitkätossu pyjaman, vaikka Ryhmä Hau -aiheinen penaali olisi ilahduttanut enemmän. Mummo ajattelee tuntevansa lapsenlapsensa parhaiten ja tietävänsä, mitä he haluavat. Kun jouluna (ja synttäreinä sama homma) avataan lahjat, niin mummo korostaa kuinka juuri hänen antamansa lahjat ovat niin hienoja. "Katsopas, Leo, miten upea kirja!" "Voi, miten ihana pyjama, Eevi!". Mummo myös kuvailee jälkikäteen, kuinka hänen ostamansa lahjat olivat lapsille niin mieluisia ja sopivat lapsille niin hyvin. "Kun Leo niin ahkerasti lukee sitä laivakirjaa ja Eevillä on melkein joka yö Peppi-pyjama päällä", vaikka oikeasti näin ei olisikaan. Nihkeintä tietysti on, kun lapset silminnähden ilahtuvat mummon lahjan sijaan jostain sellaisesta, mitä ovat aidosti toivoneet. Lapset hihkuvat toivelahjansa parissa ja se mummon lahja ei samalla tavalla innostakaan.
Olen yrittänyt puhua aiheesta hienotunteisesti mummon kanssa. Kertonut, että Leo tykkäisi jostain dinosauruksiin liittyvästä lahjasta ja Eevin suosikki on Ryhmä Hau. Saatan jopa kertoa, että kaupassa X oli muuten tuollainen lelu aiheeseen liittyen, jota Leo/Eevi on ihaillut. Mummo sanoo, että hänpä sitten ostaa tuon lahjan lapselle. Lahjapaketista paljastuu kuitenkin lopulta ihan muuta ja jos mummolta yrittää kysyä asiasta, niin mummo sanoo halunneensa hankkia jotain muuta. Miksi se mummo ei sitten sano, että jättää lapsen lahjatoiveen huomiotta? Mummo ei myöskään suostu etukäteen kertomaan meille vanhemmille, mitä antaa lapsille lahjaksi. Toisaalta, tuskinpa sattuisi kahta samaa lahjaa pukinkonttiin, kun mummoa ei lasten toiveet kiinnosta. Noh, joulua ja mummon pettymystä odotellessa.
Kommentit (1055)
Ärsyttää. Esim. meillä lapsi rakastaa sylvanian family juttuja, mutta ehei kukaan ei koskaan vahingossakaan osta niitä "kun sulla on jo niitä". Eli sen sijaan että kerättäisiin tytölle mieluista sarjaa, ostetaan mitä sattuu juttuja. Milloinkohan ihmiset herää tähän, että maailma hukkuu jaskaan ja jos esim. lapsi saisi pelkästään lahjaksi sellaista mitä hän itse pitää niin eikö se olisi kaikille valtavan hieno juttu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellainen Peppi Pitkätossu pyjama maksaa noin 30e pistä myyntiin uutena niin saat siitä 25e helposti.
Myös minulle tuli mieleen, että epäonnistuneet lahjat voi antaa pois tai tosiaan myydä netin kautta. Tietysti mummo sitten myöhemmin kysyy missä hänen antamansa yöpuku on, mutta keksi etukäteen joku hyvä vastaus! Jos netissä myyminen on työlästä, niin lähikaupan ilmoitustaululle pieni lappu.
No jo on p*rkele jos yöpaitaa ei voi käyttää sen takia että siinä on väärä kuva!! Saisi teillekin kiittämättömille kermaperseille tulla pula-aika jotta oppisitte arvostamaan muutakin kuin itseänne. Ymmärrän jos koko on väärä mutta että kuva! Millaisia teidän lapsista mahtaa tulla aikuisina kun lapsena jokainen toivomus on täytetty ja tie siloitettu. Nii-in, saatte syyttää vain itseänne.
-eri
Eli sun mielestä mielipiteitä ja mieltymyksiä ei saa olla? Paita kun paita niin kyllä kelpaa. Oletpa yksinkertainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lahjan tarkoitus on ilahduttaa sen saajaa, ei antajaa. Siksi on täysin typerää, jos kohtuuhintaista ja helposti hankittavaa toivetta ei voida toteuttaa. Minusta se jos jokin on itsekkyyden huippu.
Nyt ei eletä enää mitään 50-lukua. Maailma on täynnä turhaa tavaraa ja etenkin lapsiperheet hukkuvat siihen. Sen takia kukaan ei halua kotiinsa lelua, jolla lapsi ei leiki.
TÄMÄ! Nykypäivän ongelma on ihan todellakin liika tavara ja maailman hukkuminen roskaan, on mitä itsekkäin ja typerin teko hankkia tarkoituksella ei-mieluisa lahja. No, ap:n lasten mummo ehkä jotenkin omituisesti päässään ajattelee että lapset ilahtuu niistä hänen lahjoistaan ja ne on hyviä, että ehkä kyse on kuitenkin vaan ajattelemattomuudesta tai siitä ettei tosiasiassa tunne niitä lapsia, ei niinkään itsekkyydestä.
Mun lasten mummo on narsisti, joka kuvittelee tietävänsä lasten toiveet pilkulleen. Ja kummasti lapset haluavat paljon tilaa vieviä kovaäänisiä leluja. Siis mummon mukaan. Kyllä se mummo tietää että niille leluille ei ole tilaa, mutta saa samalla näpäyttää mua ja miestäni, kun mummo tietää että emme niistä lahjoista tykkää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellainen Peppi Pitkätossu pyjama maksaa noin 30e pistä myyntiin uutena niin saat siitä 25e helposti.
Myös minulle tuli mieleen, että epäonnistuneet lahjat voi antaa pois tai tosiaan myydä netin kautta. Tietysti mummo sitten myöhemmin kysyy missä hänen antamansa yöpuku on, mutta keksi etukäteen joku hyvä vastaus! Jos netissä myyminen on työlästä, niin lähikaupan ilmoitustaululle pieni lappu.
Moni ukrainalaislapsi olisi varmasti uudesta yöpuvusta onnellinen... Ja muistakin lahjoista. Eikö näitä ole lähes joka kaupungissa?
Olen välillä miettinyt, miksi omien lasten yksi isovanhemmista kysyy aina lahjatoiveet, mutta ei koskaan osta kuitenkaan mitä toivotaan.
Kun lapset on kaikki jo koulussa, isovanhempi kysyy että mikäs lahjakortti olisi kiva? Sitten yksi lapsi vastaa Play-kaupan, toinen Steam ja kolmas että Normaliin. Jouluna sitten yksi ihmettelee K-Ryhmän, toinen Hennesin lahjakorttia ja kolmas Trampolinparkin :D
Parasta on perheenä saada 4kpl Finnkinon sarjalippuja saatesanoilla "viette lapset tuon teidän isän elokuviin". Minä, miniä istuskelen siinä vieressä, enkä saanut paketin pakettia. Vävyt sai.
Kiitollinen olin totta kai, kuten kunnon ihmisen kuuluu.
No en oikeasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä, miksi kohtuuhintaista toivetta ei voi toteuttaa:
1. Jos lapsi toivoo Monopolya, niin miksi ostaa lahjaksi Cluedo? Halutaan opettaa lapselle, että sinun toiveesi ei ole tärkeä?
2. Jos lapsi toivoo Monopolya ja saa sen sijaan Cluedon, niin pitäisikö lapsen jäädä kokonaan ilman Monopolya, koska "pitää oppia sietämään pettymyksiä"?
3. Jos lapsi toivoo Monopolya ja saa sen sijaan Cluedon, niin aina moni vanhempi hankkisi sen Monopolyn lapselle lopulta. Lapsella on lopulta kaksi peliä, joista halusi vain toisen.
Vanhemmat voivat hoitaa nuo täsmätoiveet. Muut sukulaiset sitten antavat mitä antavat. Ei voi olla niin vaikeaa.
Mutta MIKSI niitten sukulaisten pitää välttämättä saada antaa sellaiset lahjat jotka ei ole mieluisia? Miksi pitää ostaa tavaraa jos ei ole varma että se tulee käyttöön? Tässä on varmaan joku perustavanlaatuinen ero nyt ihmisten ajattelussa, minä näen ihan vaan rahan ja luonnonvarojen tuhlauksena ostaa kasa mitä sattuu lahjoja ja vanhemmat sitten ostaa lisäksi ne toiveet. Siis jos on mahdollista ostaa toivottu lahja niin miksi ei ostaisi? Ja miksi ei kysyisi toivetta?
Aamen!
Sitten on sellainenkin vaihtoehto, että jos lapsi toivoo jotain kalliimpaa voi siihen osallistua rahallisesti useampi ihminen ja jokainen oman maksukyvyn mukaan. Mutta tämä on palstan lahjadiktaattoreille todennäköisesti liikaa, kun pitää itse saada valita, vastaanottajasta viis.
Mun lapset rakastaa yhtä kirjasarjaa ja olen ihan avoimesti sanonut että tästä sarjasta puuttuu tämä ja tämä kirja. Kirja maksaa noin 15e. Näitä ei ole vielä saatu, sen sijaan ollaan saatu 8-vuotiaalle puppekirjoja ja 12 vuotias sai ihan oikeasti sellaisen vauvojen kuvakirjan kun oli niin söpö että oli pakko ostaa. Samassa lahjassa myös pehmopalikoita....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sain aina järkyttävän näköiset sukat jotka eivät edes olleet villaa ja jalat jäätyivät niissä. Mitään ei saanut toivoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellainen Peppi Pitkätossu pyjama maksaa noin 30e pistä myyntiin uutena niin saat siitä 25e helposti.
Myös minulle tuli mieleen, että epäonnistuneet lahjat voi antaa pois tai tosiaan myydä netin kautta. Tietysti mummo sitten myöhemmin kysyy missä hänen antamansa yöpuku on, mutta keksi etukäteen joku hyvä vastaus! Jos netissä myyminen on työlästä, niin lähikaupan ilmoitustaululle pieni lappu.
Moni ukrainalaislapsi olisi varmasti uudesta yöpuvusta onnellinen... Ja muistakin lahjoista. Eikö näitä ole lähes joka kaupungissa?
On, mutta taitaa olla niin että nämäkin jo hukkuu tavaraan jota ihmiset lahjoittaa. Sitä on vaan yksinkertaisesti niin paljon nykyään. No toki käyttämätön yöpaita olisi varmaan ihan plussaa kaiken sen ihmisten "hyvää hyvyyttään" lahjoittaman huonokuntoisen ryönän sijaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä opettaa lapset siihen, että aina ei voi saada mitä toivoo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummon lahjaa ei ole pakko käyttää, varastoon?
Eikö nykyajan ihmisillä ole minkäänlaisia käytöstapoja? Että varastoon tai roskiin tai kiertoon vaan, jos lahja ei satu olemaan just siltä omalta lahjalistalta valittu? Toivottavasti teille ei kukaan osta ikinä enää yhtäkään lahjaa.
Miten ihmeessä voit rinnastaa tavaran säilyttämisen käytöstapoihin?! Meillä todellakin on käytöstavat, mutta meidän koti ei ole mikään kaatopaikka, jossa säilytetään ei toivottuja esineitä tai esineitä joita kukaan ei halua tai käytä. Suorastaan typerä ajatus, että olisi jonkinlainen velvollisuus säilyttää toisten antamia tavaroita.
Mun lapsen mummo toi aikoinaan järjettömiä määriä roskaa. Siis vaatteita, leluja jne. Rikkinäisiä, epäsiistejä olivat. Oksennuksella kuorrutettu matkasänky oli melko legendaarinen.
Miksi minulla olisi velvollisuus toisen roskia säilyttää, tai toimia jonkun uff-pisteen välivarastona? Kauan meni ennen kuin meni perille, että meille ei tarvitse tuoda yhtään mitään. Rikkinäinen lelu on roska, ei mikään korjausprojekti mun miehelle. Vetskari rikki oleva kulahtanut haalari ei tule meillä käyttöön, eikä se ole merkki mun laiskuudesta, kun en vaihda vetskaria, kun haalari on puhki muutenkin.
Hyvää hyvyyttään vaan mummu roudasi omat ja kirppikseltä löydetyt rievut ja romut meille. Mummu itse pukeutuu ihan siisteihin vaatteisiin, miksi hän meille toi jotain puhki pestyjä rättejä? Antamisen iloa? Jouluna ja synttäreillä määrä korvaa laadun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellainen Peppi Pitkätossu pyjama maksaa noin 30e pistä myyntiin uutena niin saat siitä 25e helposti.
Myös minulle tuli mieleen, että epäonnistuneet lahjat voi antaa pois tai tosiaan myydä netin kautta. Tietysti mummo sitten myöhemmin kysyy missä hänen antamansa yöpuku on, mutta keksi etukäteen joku hyvä vastaus! Jos netissä myyminen on työlästä, niin lähikaupan ilmoitustaululle pieni lappu.
No jo on p*rkele jos yöpaitaa ei voi käyttää sen takia että siinä on väärä kuva!! Saisi teillekin kiittämättömille kermaperseille tulla pula-aika jotta oppisitte arvostamaan muutakin kuin itseänne. Ymmärrän jos koko on väärä mutta että kuva! Millaisia teidän lapsista mahtaa tulla aikuisina kun lapsena jokainen toivomus on täytetty ja tie siloitettu. Nii-in, saatte syyttää vain itseänne.
-eri
Onhan se näinkin. Ennen ei ollut vaatteissa noita kuvia, jotka luikertelivat lasten ja aikuisten vaatteisiin joskus 70-luvun jälkeen. Yksiväristä vaatekappaletta ei juuri löydy.
Vierailija kirjoitti:
Tämä opettaa lapset siihen, että aina ei voi saada mitä toivoo.
Ei ole mummon tehtävä opettaa sitä. Todella häiriintynyt ajatusmalli, jos todella pitää tehdä joululahjoistakin joku "opetus".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ajattele asiaa mummon kannalta. Tärkeä osa antamisen iloa on se, että itse miettii ja valitsee lahjan ajatuksella, ei se, että käy hakemassa kaupasta juuri sen, mitä on käsketty hakemaan.
Niin, kumpaa varten ne lahjat on, mummoa vai lapsia? Sitä voisi itse kukin lahjan ostaja miettiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi ilmoitin jo ennen lapsenlapsen syntymää, että lahjoja en osta, synttäreille en saavu ja jouluna ette meille tule. Säästyn monelta miniän vihanpurkaukselta.
Ja ostan tänä jouluna itselleni kallista suklaata, saumurin ja lahjakortin kangaskauppaan sen sijaan että tuhlaisin rahojani lapsenlapseen.
Tämä on varmaan provo mutta tällaisia on oikeasti iso osa nykypäivän isovanhemmista. Itsekkyys huipussaan eikä kiinnosta pätkääkään viettää aikaa lastenlasten kanssa, no eipä tainnut kiinnostaa omatkaan lapset. Samat tyypit laittoi omat lapsensa yhtenään viikonlopuiksi ja lomamatkojen ajaksi mummolaan hoitoon ja ostatti kalliit lahjat lapsenlapsille ja itselleen. Nyt jos pyytää edes viemään lapsen jonkun kerran edes leikkipuistoon niin uhriudutaan ja mäkätetään omista keksityistä kiireistä
Sitä samaahan sinäkin teet, uhriudut ja kitiset kun et saa haluamaasi.
Vierailija kirjoitti:
Olen välillä miettinyt, miksi omien lasten yksi isovanhemmista kysyy aina lahjatoiveet, mutta ei koskaan osta kuitenkaan mitä toivotaan.
Kun lapset on kaikki jo koulussa, isovanhempi kysyy että mikäs lahjakortti olisi kiva? Sitten yksi lapsi vastaa Play-kaupan, toinen Steam ja kolmas että Normaliin. Jouluna sitten yksi ihmettelee K-Ryhmän, toinen Hennesin lahjakorttia ja kolmas Trampolinparkin :D
Parasta on perheenä saada 4kpl Finnkinon sarjalippuja saatesanoilla "viette lapset tuon teidän isän elokuviin". Minä, miniä istuskelen siinä vieressä, enkä saanut paketin pakettia. Vävyt sai.
Kiitollinen olin totta kai, kuten kunnon ihmisen kuuluu.
No en oikeasti.
Miten sä muistit heitä jouluna? Vai onko se niin että lahjojen saanti menee vain yhteen suuntaan? En kyllä tajua kuinka aikuiset vielä odottaa lahjoja ja niiden puutteesta vetää herneet nenään.
Vierailija kirjoitti:
Mummo on selvä narsisti. Kyllä varmaan tulee lapset vihaamaan väärälahjamummoa.
Narskuhullu kipaisi paikalle.
Vierailija kirjoitti:
Tämä opettaa lapset siihen, että aina ei voi saada mitä toivoo.
Mun lapset eivät muutenkaan saa kaikkea mitä toivovat. Mutta he ovat ihania lapsia, joten en tiedä miksi heille pitäisi näpäytysmielessä ostaa joku turhake, josta tulee paha mieli.
Kyllä mä tietyt toiveet toteutan. Mutta en kaikkia.
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää. Esim. meillä lapsi rakastaa sylvanian family juttuja, mutta ehei kukaan ei koskaan vahingossakaan osta niitä "kun sulla on jo niitä". Eli sen sijaan että kerättäisiin tytölle mieluista sarjaa, ostetaan mitä sattuu juttuja. Milloinkohan ihmiset herää tähän, että maailma hukkuu jaskaan ja jos esim. lapsi saisi pelkästään lahjaksi sellaista mitä hän itse pitää niin eikö se olisi kaikille valtavan hieno juttu?
Toi *"sulla on jo niitä"* 😖 niin on kun niillä se leikkii.
No jo on p*rkele jos yöpaitaa ei voi käyttää sen takia että siinä on väärä kuva!! Saisi teillekin kiittämättömille kermaperseille tulla pula-aika jotta oppisitte arvostamaan muutakin kuin itseänne. Ymmärrän jos koko on väärä mutta että kuva! Millaisia teidän lapsista mahtaa tulla aikuisina kun lapsena jokainen toivomus on täytetty ja tie siloitettu. Nii-in, saatte syyttää vain itseänne.
-eri