Te 80-luvulla eläneet, osaatteko kertoa että oliko kasari juuri sellainen kuin se esitetää elokuvissa ja sarjoissa?
Sillä kun en ole elänyt itse kyseistä aikaa, niin olen miettinyt että kuinka hyvin elokuvat ja sarjar kuvastaa tätä aikakautta? Kuten esim. Back to the Future, MacGyver ja Stranger Things? Tai tämä Netflixin uusin elokuva White Noise:
Kommentit (777)
Vierailija kirjoitti:
Täältä Tullaan Elämä-leffa kuvaa loistavasti sen aikaisen peruskoulun ilmapiiriä, mutta noin ajankuvana se on 70-luvun loppua enempi kuin kasaria, kuvattiin 70-luvun lopussa. Olen katsonut sen monta kertaa, sitä katsoessa tulee sellainen hieno "mä olin tuolla!"-fiilis. Kymmenvuotiaana nassikkana, mutta kuitenkin. Hoodit ovat hyvin tutut. Aikakone-fiilis. Mä olin tuolla, ja nyt mä olen tässä ajassa . Aika-avaruus vonkuu ja taipuu. Se ihmisten käytös on siinä leffassa niin autenttista, aitoa ajankuvaa. Se tarkkisope ja se autoileva ope ja nuoret. Siinä ei kukaan "näyttele", ihmiset ovat niin kuin he silloin olivat. Se on kuin pala vangittua todellisuutta.
Kasaria voi kuvata vaikka kuinka pilkuntarkasti visuaalisesti jos rahaa on, mutta mitä on vaikeampaa tavoittaa autenttisesti on ihmisten asenteet ja käytös, arvot. Se oli eri aikaa, ihmiset ajattelivat toisin. Sen ajan arvoista monet halutaan unohtaa, koska ne ovat täysin ristiriidassa sen kanssa, mikä nyt on korrektia. Mulla on tallessa esim sellainen valtamedian gallup kasarilta, jonka kysymys on: Gorba vaiko Reagan?
88% ihmisistä vastasi, että Gorba. Reagan sai 12%. Mm. tämmöiset arvojen muutokset halutaan usein unohtaa, kun tehdään epookkia. Ei haluta tuottaa katsojille häpeää, tai ylpeyttäkään, katsojasta riippuen.
Kun tästä ajasta tehdään mahdollisesti joskus myös elokuvaa, niin moni asia tullaan unohtamaan täysin, ettei synny liian suurta kontrastia siihen tulevaisuuden aikaan.
No onhan Gorba minkä tahansa ajan arvoilla poikkeuksellisen kova tyyppi. Oli valmis luopumaan vallasta suurvallan huipulla (vaikka se ei tietenkään ollut alkuperäinen tarkoitus) koska halusi pitää kiinni avoimuudesta ja pyrkimyksestä demokraattiseen uudistukseen. Hän halusi tehdä paremman Neuvostoliiton. Ihmiset valitsivat sitten Neuvostoliiton hajoamisen, mutta ilman Gorbaa ja hänen ajamaansa avoimuutta, heillä ei olisi ollut mahdollisuutta valita. Eli ehdottomasti, Gorba on merkittävämpi kuin Reagan.
Vierailija kirjoitti:
Munkkivuori-sarjassa on aidon tuntuista kuvausta kasarilta.
T: kasarin lapsi
Muuta vikaa ole, kuin että lapset ovat liian "kauniita". Liian siistit hiukset ja vaatteet.
Todellisuudessa oli kaiken maailman "macgyveriä" ja kattilalla tehtyä hapsuista pottakampausta. Kerrostalolähiöissä siis. Kyllähän silloinkin "lääkärien lapset" parturissa kävi. Mutta ne lääkärit asui silloinkin omakotialueilla.
Samoin kukaan ei tupakoi. Todellisuudessa kasarilla lähes joka kämpässä ja paikassa belmontti kärysi ja tuhkakuppeja oli pöydät niin olkkarissa kuin keittiössäkin.
Eli - epärealistinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Munkkivuori-sarjassa on aidon tuntuista kuvausta kasarilta.
T: kasarin lapsi
Muuta vikaa ole, kuin että lapset ovat liian "kauniita". Liian siistit hiukset ja vaatteet.
Todellisuudessa oli kaiken maailman "macgyveriä" ja kattilalla tehtyä hapsuista pottakampausta. Kerrostalolähiöissä siis. Kyllähän silloinkin "lääkärien lapset" parturissa kävi. Mutta ne lääkärit asui silloinkin omakotialueilla.
Samoin kukaan ei tupakoi. Todellisuudessa kasarilla lähes joka kämpässä ja paikassa belmontti kärysi ja tuhkakuppeja oli pöydät niin olkkarissa kuin keittiössäkin.
Eli - epärealistinen.
Komppaan vahvasti samasta pihasta syntyisin olevana viisikymppisenä, kuin mitä elokuva kuvaa.
En ole nähnyt elokuvasta vasta kuin trailerin ja valokuvia, ja niissä tosiaan itseäkin pisti ensmmäiseksi silmään tuo vaatteiden korostunut siisteys. Kaikki näyttävät siltä kuin olisivat kävelleet suoraan just ulos henkasta ja maukasta. Oikeasti jengi oli silloin aika rähjäistä, farkut olivat päivän sana sekä housuina että sekä kesätakkina että talvitakkina vuoren kanssa. Suunnilleen kaikilla oli farkut ja farkkutakki, myös monilla tytöillä. Juu, sisällä kodeissa poltettiin hyvin usein ja paljon. Kolmas asia on puhe, Trailerissa puhuivat aika huoliteltua kirjakieltä. Me puhuimme paljon slangia silloin, ja monet aikuisetkin.
Olen elänyt kukkeimman nuoruuteni 80-luvulla, eikä tuosta ajasta kovin mukavia muistoja ole. Inhosin kummallista lokerointia teddyihin, punkkareihin, hämyihin ja perusnuoriin (?) vaatetuksen ja musiikkimaun perusteella. En käsittänyt keskustassa maleksimista, enkä voinut sietää brittipoppia tai kotoista Pelle Miljoonaa, joka mielestäni oli hirveää, tekotaiteellista pskaa. Myöhemmin tuli käsittämätöntä suosiota nauttinut Dingo epävireisine Neumanneineen... Manserock oli masentavaa.
Hius- ja vaatemuoti kam-mot-ta-vaaaaaaa.
Kuuntelin Kate Bushia ja irkkumusaa. Myöhemmin heavyrock kolahti lujaa ja sen tiimoilta tutustuin valtavirrasta poikkeaviin, itseni kaltaisiin tyyppeihin ja aloin viihtyä.
Muistoja:
Suomen varakkuus oli lisääntynyt.
1980-Luvun alkutaipaleilla kotimaata matkailtiin ahkerasti ristiin ja rastiin myös asuntovaunulla. Yötä oltiin SFC karavaanari / leirintäalueilla tutustumassa toisiin -ulkomaalaisiinkin- sekä vaihdeltiin kuulumisia. Tavattiin ihmisiä. Kaikkialla oli palveluita ja niitä myös sai jokaisesta paikasta, kelloon katsomatta. Ihmiset olivat ystävällisiä, auttavia ja oli yhteishenkeä ja energiaa melkeimpä kaikkeen. Tätä aikaa kuvaa parhaiten sellainen positiivisen fiiliksen ja nousukauden pöhinä. Jos pukeuduit "normaalisti" ei ollut tätä "tulee turpaan ongelmaa". Taas jos olit "punkkari, niitti-nenä", saatettiin tulla sanomaan että mikä sun ongelma on, koita tulla aikuiseksi tai "tulee tukkaan pahemman kerran". Eli itse sait pukeutumisella ja pelkästään käytöksellä vaikuttaa miten sut otettiin vastaan. Elettiin simppeliä ja mutkatonta aikaa. Nämäkin ilmiöt olivat kuitenkin ohuita marginaali juttuja, se pitää tiedostaa. Radio MAFIA: sta kuunneltiin eppu normaaleja ja paljon muuta. Kesällä mentiin uimaan ja yleensä ranta olikin täynnä auringon palvojia. Syötiin jäätelöä ja nautittiin aidosta vapaudesta!!
Muistoja
Jenkeistä uitettiin ehtoja american rautoja oman kylän kruisinkeihin. Camaroa tai Firebirdejä. Autovero oli sikamaisen korkea. Keksittiin tehdä näistä eräille lava-autoja, eli pick-up malleja. Raha oli kuitenkin vielä jotenkin tiukassa, vaikka se lisääntyikin joka hetki. Autokulttuuri , pop musiikki kokoontuminen kylien ja kaupunkien keskustoihin kruisailujen yhteydessä oli kova juttu. Näistä tunnetuin lienee se Stadin kruisinki. Talvet hitsattiin naama punaisena näitä autoja vimpan päälle kesäkuntoon ja myös vietäväksi American Car Show: hun. Bensa oli halpaa, tuonti osia alkoi saada " Import" firmoista ja tätä se peräkylän Jaakko katseli ihmeissään takaveto Toyotassaan jossa puhisi 6x9 tuumaiset kolmitie kaijuttimet suomirokkia tai sitä hurriganesia soittaen. Ja peilissä oli karvanopat vanilja wunderpaumeineen.
Muistoja
Pari sanaa nuoriso seuroista, niihin kokoonnuttiin ja siellä myös viihdyttiin. Monelta meni neitsyys jossain ko. rakennuksen takana. Kovilla kundeilla oli juomaa ja kuumat "liisat" sitten pummaamassa tupakkia ja keskikaljaa näiltä sankareilta. Ns. "Jännämiehien alkuja". Aikanaan yökerhoissa -90 luvun paikkeilla oli kova meno aina aamuun asti. Tecnobiitti soi ja yö-kerhossa oli porukkaa yhtä paljon kuin Juhannusraveissa oli Herrasmiehiä raveja seuraamassa. Kulttuuria ja tapahtumia koko suomi täynnä !
Jos snaijaa kuten "Andy mc koi", "tuota kivaa aikaa", ei tarvi miettiä tätä:
VS.
Tuli EY, eurostoliitton tulisuudelma, kassakaappi sopimukset, sopeuttaminen ja ken sen oivaltaa, käsikirjoituksen mukaan tehty sopeuttamisohjelma, jossa tullaan tekemään kaikille "alasajoa" sopeuttamisen nimissä. Palkaksi tästä te saatte 10 hyvää ja 9 kaunista asiaa. -Luvattiin kauniisti. Ja kansa uskoi päättäjiä.
-"Vihersiirtymä, yhteisvelkakirjat, "Tinder-elämä", sähköt loppuu suomesta, autoilu on pian kiellettyä...direktiivit__*pitää rekisteröityä jos pelaa lottoa!! Ja sanktiot etc. - Nami sulle ?! , eikun -> ....aaaaaargh** !!
Hmm?,, Olen saanut elää kahta erillaista aikakautta. T.S Voiko suurin osa teistä ostaa nyt kämpän,eikä ole huolta huomisesta -Tyyliin.
-Kumpaa aikaa sinä eläisit uudestaan ?
-
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Munkkivuori-sarjassa on aidon tuntuista kuvausta kasarilta.
T: kasarin lapsi
Muuta vikaa ole, kuin että lapset ovat liian "kauniita". Liian siistit hiukset ja vaatteet.
Todellisuudessa oli kaiken maailman "macgyveriä" ja kattilalla tehtyä hapsuista pottakampausta. Kerrostalolähiöissä siis. Kyllähän silloinkin "lääkärien lapset" parturissa kävi. Mutta ne lääkärit asui silloinkin omakotialueilla.
Samoin kukaan ei tupakoi. Todellisuudessa kasarilla lähes joka kämpässä ja paikassa belmontti kärysi ja tuhkakuppeja oli pöydät niin olkkarissa kuin keittiössäkin.
Eli - epärealistinen.
Komppaan vahvasti samasta pihasta syntyisin olevana viisikymppisenä, kuin mitä elokuva kuvaa.
En ole nähnyt elokuvasta vasta kuin trailerin ja valokuvia, ja niissä tosiaan itseäkin pisti ensmmäiseksi silmään tuo vaatteiden korostunut siisteys. Kaikki näyttävät siltä kuin olisivat kävelleet suoraan just ulos henkasta ja maukasta. Oikeasti jengi oli silloin aika rähjäistä, farkut olivat päivän sana sekä housuina että sekä kesätakkina että talvitakkina vuoren kanssa. Suunnilleen kaikilla oli farkut ja farkkutakki, myös monilla tytöillä. Juu, sisällä kodeissa poltettiin hyvin usein ja paljon. Kolmas asia on puhe, Trailerissa puhuivat aika huoliteltua kirjakieltä. Me puhuimme paljon slangia silloin, ja monet aikuisetkin.
Juuri katselen valokuvaa noin vuodelta 1980, kesäaikaan otettu kuva jossa noin viisivuotiaina meikäpoika ja kolme naapurintyttöä kerrostalon pihalla savolaisessa kunnassa.
Itsellä on tosiaankin tummansiniset farkut jalassa joissa henkselit ja värikäs kelta-vihreä-punainen T-paita. Tytöillä vaaleansävyisiä paitoja, yhdellä iso logo paidassa, toisella valkoinen t-paita jossa punaisia vaakaraitoja, etummaisella tytöllä kuvioitu punertava hame, taaempien tyttöjen asuja ei oikein näy.
Muistelen että kivoja leikkikavereita, mutta parin vuoden päästä muutettiin ko. kerrostalosta pois enkä ole heitä sen koommin nähnyt.
Ala-astetta kävin. Koulu oli kaikille sama, ei mitään poikkeuksia, paitsi tarkkis. Kiusaamista ei otettu todeksi, kantelijoita ei arvostettu. Mitään yksilöllisyyttä koulu ei tarjonnut, kaikki vaan samaan putkeen ja sillä selvä.
Ihanaa, kun tuli Ronja Ryövärintytär leffaan. Mahtavaa, kun aukes Seppälä ja tuli nättejä pastellinvärisiä vaatteita! Tuli hampurilaispaikkoja, nam! Irtokarkkeja, merkkareita ja viiden pennin karkkeja ostettiin.
80-luvun lopulla tuli laskettelu ja neonvärit, etenkin sähkönsininen. Oli vähän juppimeinikiä. Amerikkaa ihailtiin.
Elin keskiluokkaisessa virkamiesperheessä, oli ulkomaankontakteja ja vähän -reissujakin. Mieheni on duunariperheestä, hänellä oli ihan erilainen lapsuus, sen huomaa vieläkin, ei ollut käynyt perheen kanssa koskaan ravintolassa, ei tehnyt perheen kanssa reissuja ulkomaille, ei ollut mitään kosketusta ulkomaalaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Ala-astetta kävin. Koulu oli kaikille sama, ei mitään poikkeuksia, paitsi tarkkis. Kiusaamista ei otettu todeksi, kantelijoita ei arvostettu. Mitään yksilöllisyyttä koulu ei tarjonnut, kaikki vaan samaan putkeen ja sillä selvä.
Ihanaa, kun tuli Ronja Ryövärintytär leffaan. Mahtavaa, kun aukes Seppälä ja tuli nättejä pastellinvärisiä vaatteita! Tuli hampurilaispaikkoja, nam! Irtokarkkeja, merkkareita ja viiden pennin karkkeja ostettiin.
80-luvun lopulla tuli laskettelu ja neonvärit, etenkin sähkönsininen. Oli vähän juppimeinikiä. Amerikkaa ihailtiin.
Elin keskiluokkaisessa virkamiesperheessä, oli ulkomaankontakteja ja vähän -reissujakin. Mieheni on duunariperheestä, hänellä oli ihan erilainen lapsuus, sen huomaa vieläkin, ei ollut käynyt perheen kanssa koskaan ravintolassa, ei tehnyt perheen kanssa reissuja ulkomaille, ei ollut mitään kosketusta ulkomaalaisiin.
Koulu ei todellakaan ollut kaikille sama. 80-luvun puoliväliin oli vielä tasokurssit. Lisäksi oli kaikenlaiset apukoulut, vammaisia lapsia ei peruskouluissa näkynyt.
Mä olin kasarilla mainostoimistossa luovana. Siellä näki liike-elämän vaurauden ja kyllä kollegoillakin aika paksusti meni. Monet muistavat täällä ihan eri kasarin kuin mä. Oltiin juppeja ihan tosissaan.
No, olihan se elämä Itä-Vantaalla aivan kuin Miami Vicestä. Oli lämpöä, palmuja, pastellivärejä, ei sukkia ja ajettiin urheiluautolla tukka hulmuten.
Katso Katsastus elokuva ja tiedät millaista 1980-luvulla oikeasti oli.
Oli hyvä aikakausi. Olin nuori parinkymmenen molemmin puolin. Kaikki oli mahdollista. Voisinpa tarjota omille lapsilleni saman.
M.u.i.s.t.o.j.a kirjoitti:
Radio MAFIA: sta kuunneltiin eppu normaaleja ja paljon muuta. Kesällä mentiin uimaan ja yleensä ranta olikin täynnä auringon palvojia. Syötiin jäätelöä ja nautittiin aidosta vapaudesta!!
Huomioi kuitenkin, että Mafia aloitti vasta vuonna 1990.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Munkkivuori-sarjassa on aidon tuntuista kuvausta kasarilta.
T: kasarin lapsi
Muuta vikaa ole, kuin että lapset ovat liian "kauniita". Liian siistit hiukset ja vaatteet.
Todellisuudessa oli kaiken maailman "macgyveriä" ja kattilalla tehtyä hapsuista pottakampausta. Kerrostalolähiöissä siis. Kyllähän silloinkin "lääkärien lapset" parturissa kävi. Mutta ne lääkärit asui silloinkin omakotialueilla.
Samoin kukaan ei tupakoi. Todellisuudessa kasarilla lähes joka kämpässä ja paikassa belmontti kärysi ja tuhkakuppeja oli pöydät niin olkkarissa kuin keittiössäkin.
Eli - epärealistinen.
Harmi. Olisivat näyttäneet sen nuhrunkin. Kasarissa oli myös vaaran ja vähän pelottavan elementtejä lapsen silmin, ns ihme hiippareita ei ollut vaikea spotata.
Vierailija kirjoitti:
Ala-astetta kävin. Koulu oli kaikille sama, ei mitään poikkeuksia, paitsi tarkkis. Kiusaamista ei otettu todeksi, kantelijoita ei arvostettu.
Tämä on yksi asia, mikä on muuttunut voimakkaasti. Kasarilla ajateltiin että toisen asiat eivät kuulu sinulle, ja se tehtiin jo koulussa selväksi. Kanteleminen, ilmiantaminen, juoruaminen oli hyvin halveksittua. Jos menit vaikka opelle sanomaan, että "Mika juo kaljaa vessassa", niin ope oli niin kuin että "kantelupukki!". EVVK. "Mene ja sano sille jolle sulla on asiaa!", "ei haukku haavaa tee!". Siinä tuli nopeasti selväksi, että kertomalla opelle jostain ainoastaan omat numerot laskevat. Tämä vain näin fiktiivisenä esimerkkinä ajan hengestä. Sen ajan vanhempien ei tarvinnut pelätä lasuja. Toisia ei vain ilmiannettu, ja sillä selvä. Oli aihetta, tai ei. Sillä oli vahvasti sekä hyvä että huono puolensa.
Nykyäänhän ilmiantamisesta on tehty hyve. Netti on täynnä juoruja, on wilmaa, lasuja, vaikka mitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ala-astetta kävin. Koulu oli kaikille sama, ei mitään poikkeuksia, paitsi tarkkis. Kiusaamista ei otettu todeksi, kantelijoita ei arvostettu. Mitään yksilöllisyyttä koulu ei tarjonnut, kaikki vaan samaan putkeen ja sillä selvä.
Ihanaa, kun tuli Ronja Ryövärintytär leffaan. Mahtavaa, kun aukes Seppälä ja tuli nättejä pastellinvärisiä vaatteita! Tuli hampurilaispaikkoja, nam! Irtokarkkeja, merkkareita ja viiden pennin karkkeja ostettiin.
80-luvun lopulla tuli laskettelu ja neonvärit, etenkin sähkönsininen. Oli vähän juppimeinikiä. Amerikkaa ihailtiin.
Elin keskiluokkaisessa virkamiesperheessä, oli ulkomaankontakteja ja vähän -reissujakin. Mieheni on duunariperheestä, hänellä oli ihan erilainen lapsuus, sen huomaa vieläkin, ei ollut käynyt perheen kanssa koskaan ravintolassa, ei tehnyt perheen kanssa reissuja ulkomaille, ei ollut mitään kosketusta ulkomaalaisiin.
Koulu ei todellakaan ollut kaikille sama. 80-luvun puoliväliin oli vielä tasokurssit. Lisäksi oli kaikenlaiset apukoulut, vammaisia lapsia ei peruskouluissa näkynyt.
Totta. Ne taisi poistua just ku itse siirryin yläasteelle. Ja apukoulu oli meidänkin koulun yhteydessä.
Yläkouluaikaan alkoi hurja biletys ja kännääminen.
Näköjään julkaistu helmikuussa 1980, eli aika kiirettä olisi pitänyt pitää jos 80-luvun puolella olisi kuvattu, editoitu, jne. että olisi helmikuussa -80 keritty julkaista :D
Itse tuolla hetkellä 5v ja risat, joten en vielä edes peruskoulussakaan.