Te 80-luvulla eläneet, osaatteko kertoa että oliko kasari juuri sellainen kuin se esitetää elokuvissa ja sarjoissa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asuin 20 000 asukkaan pikkupaikkakunnalla silloin. Oli vielä aika takapajuista. Ruokana syötiin lihaa ja perunaa ja välillä kalaa ja perunaa. Ravintolat tarjosi perunaa ja pihvejä. Pizzoja tai kebabejakaan ei ollut vielä tullut ainakaan meidän paikkakunnalle. Perinteisiä nakkikioskeja joista sai makkaraperunoita, lihapiirakkaa yms. oli. 

Ihmiset oli lähinnä kotosalla ja katseli telkkarista niitä kahta kanavaa mitä sieltä näkyi. Lapset olivat paljon ulkona toki myös, kun ei älylaitteitakaan vielä ollut millä viihdyttää itseään. Tietokoneetkin oli niin alkeellisia, että niillä touhusivat vain kovimmat nörtti-harrastajat - ainoa mitä saatoit melkein tehdä, oli ohjelmoida jollain tekstipohjaisella Sinclair ZX-81:llä. Loppu-kasarilla oli jo pelikoneitakin, mutta ei ne mitään joka kodin juttuja ollut. 

Nuoret roikkui viikonloppuisin "kartsalla", jengeinä siellä pyörittiin, juotiin ja tupakoitiin. Jotkut ajoi pillurallia autoillaan ja välillä joku tytöistä meni pillurallimiehen kyytiin. Kukaan ei kauheasti välittänyt, jos 13-15-vuotiaana alkoi dokaamaan jo. Muodon vuoksi voitiin vähän jäkättää, mutta todettiin lähinnä että tuollaisia nuo nuoret on. Meilläkin vaan varoiteltiin, että raskaaksi ei pidä itseään niin nuorena hankkia, mutta muu oli aika sama.

Kyllä Sinclairillakin olisi voinut pelata pelejä. Näin jälkeenpäin on aina helppo sanoa kaikkia menneitä aikoja "takapajuisiksi", mutta ne oli silloin nykyhetkeä.

Ei tänä päivänäkään varmasti lähellekään kaikilla ole uusimpia trendilaitteita, trendiharrastuksia tai trendivaatteita, ovatko he sitten "takapajuisia" vai voisiko vaan olla niin, että kullakin on omannäköisensä elämä, olipa ajat mitkä tahansa?

80-luvulla varsinkin tuntui siltä että kunkin elämä sai olla enemmän omannäköistä, elämän monimuotoisuus oli laveampi kuin nykyään. Nykyisin on paljon enemmän sitä yhteen muottiin pakottamista, globalisaatiota sun muuta paskaa.

Olin teini 80-luvulla pikkukaupungissa, ja siitä oli omannäköisyys kaukana. Hyvin kapealla sektorilla olit normaali, kaikesta poikkeamisesta kiusattiin tai leimattiin kylähulluksi

Tietysti ulkonäköpaineet ei olleet niin suuret, mutta tavallisella nuorella ei olisi tullut kuuloonkaan tatuoinnit tai kauhea määrä lävistyksiä.

Minuakin vähän ihmetyttää mikä hinku joillakin on täyttää oma ihonsa erilaisilla tatuoinneille ja lävistyksillä. On helpompaa muuttuu hius- ja pukeutumistyyliä tai alkaa kuntoilemaan jollei ole tyytyväinen omaan ulkonäköönsä. Niiden tatuointien poistaminen laserilla on sitten huomattavasti hankalampi homma jos ihossa oleviin piirroksiin kyllästyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katuväkivallan määrä oli hurja suomalaisissa kaupungeissa. Jos kalliolainen poika käveli Töölöön, oli syytä olla jotain kättä pidempää mukana, ettei tullut turpaan. Sama pikkukylillä, naapurikylän poikia vastaan tuli turpakäräjät jos meidän kylän tansseihin yrittivät.

Tämä on totta. Nuoriso ryösteli ja hakkasi toisiaan kuin vierasta sikaa. Kuka tahansa saattoi tulla hakatuksi missä tahansa, lähiöiden välillä oli jengitappeluita jne. Naapurilähiöön tai kaupungin keskustaan ei ollut mitään asiaa yksin.

Tässä aikalaiskuvaa tuolta ajalta ja jos kuuntelette mitä nuoret puhuu, niin huomaatte kyllä sen väkivaltaisen pohjavireen joka siellä puheissa vallitsee. Jopa tytöillä. Kannattaa katsoa, ei kovin pitkä mutta sitäkin kuvaavampi hieno pieni uutispätkä.

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

Ihan hirveä uusitpätkä :/ Nuo nuoret on kaikki umpijuntteja känniörvelöitä ja tuo m u s t a l a i n e n meinaa seota jo tuossa haastattelussa ja käydä päälle.

Joo, kyllä tuo örvellys oli ns. vanhoina hyvinä aikoina melkoista. Ja kun mitään muuta viihdettä tai sosiaalisia medioita ei ollut, niin kaikki notkuivat kaupungilla ja joka vkl piti mielellään vetää kunnon pleksit, tai ainakin piti teeskennellä känniä jos ei muuta. Itse olin kaupungillanotkumisikäinen 90-luvun alussa, joilloin sama kulttuuri oli vielä vallalla. Kaikkki pyörivät eri suuruisissa kaveriporukoissa ees taas pienen kaupungin keskustassa, ja sitten jossain aina kokoonnuttiin suuriksi lösseiksi. Tappelua ja sekoilua riitti.

Ihan samat kokemukset. Ja kännit piti tosiaan vetää, miten kovemmat, sen paremmat. Jos viinaa ei ollut, osa vaikka esitti kännistä. Niin tärkeää se oli siihen aikaan nuorison keskuudessa. Ja tosiaan tappelut kuului asiaan, joka viikonloppu oli tappeluita ja aggressiivista menoa. Hyvä oli tuo dokumenttipätkä vai mikä uutiskatsaus olikaan, se nimittäin oli juuri tuollaista. Ihan uskomattoman osuva ajankuva.

Vierailija kirjoitti:

80-luvun lapsena eläneenä olen ajatellut, että sen jälkeen syntyneillä on varmaan ihan erilainen mitta-asteikko sille mikä on hyvää elämää ja mikä huonoa, milloin tuntuu menevän hyvin ja milloin huonosti. Entä milloin yhteiskunnassa tuntuu heidän mielestään olevan optimismia ja tulevaisuudenuskoa, minä en ole sellaista havainnut 80-luvun jälkeen, aina on pelkkiä uhkia ja huononnuksia tavallisen ihmisen kannalta, lama on näköjään nyt joka vuosikymmenellä eikä entisestä keretä toipua kun jo uusi iskee.

Ei se 1990-lukukaan ollut pelkkää lamaa vaan silloin tapahtui monia myönteisiä asioita kuten Neuvostoliiton hajoaminen, Baltian maiden itsenäistyminen, Saksan yhdistyminen ja koko kylmän sodan loppuminen. Olisi aika karua jos Viro olisi edelleen osa Venäjää kuten neuvosto-Eestin aikana.

Monet vasemmistopuolueet lopettivat pikaisesti sosialismista puhumisen neuvostokommunismin romahdettua. Suomen taloudellinen tilannekin alkoi parantua 1990-luvulla Nokian nousun myötä ja Suomesta tuli selkeä länsimaa EU-jäsenyyyden myötä eikä epämääräinen rajamaa idän ja lännen välissä. Eduskuntavaalit alkoivat 1987 lähtien vaikuttaa hallituksen kokoonpanoihin, kun SDP ja Keskusta eivät olleet ainoat vaihtoehdot hallituksen pohjaksi. Vaikka en ole demari, niin Koivisto palautti Suomen parlamentaarisen demokratian Kekkosen kauden jälkeen.

Nykyajan tissiposkinuoret eivät ikinä ymmärrä miten makeaa aikaa kasari oli. Kukaan ei holhonnut meitä. Yläasteella sai jo viinaa. Ja kun meni leffaan, joka oli K18 rajoitettu, niin ei Bion Kimmo koskaan kieltänyt lippua ostamasta vaikka ikää oli vasta 13. Sain ensimmäisen aseeni 7-vuotiaana, se oli tehokas tsekkoslovakialainen ilmapistooli. Eikä kukaan antanut neuvoja mitä tehdä tai mitä ei. Lapset ja nuoret sai mennä keskenään miten halusivat, eikä ollut mitään kännyköitä, joilla lapsia kytätään.

M49

Hyvin huomaa miten tänne kirjoittaneiden kokemukset vaihtelevat sen mukaan oliko kotihiiri vai sosiaalisempi tapaus. Subjektiiviset kokemukset on ihan erilaisia, samoin kuin ne on tämäkin päivänä.

Vierailija kirjoitti:

Nykyajan tissiposkinuoret eivät ikinä ymmärrä miten makeaa aikaa kasari oli. Kukaan ei holhonnut meitä. Yläasteella sai jo viinaa. Ja kun meni leffaan, joka oli K18 rajoitettu, niin ei Bion Kimmo koskaan kieltänyt lippua ostamasta vaikka ikää oli vasta 13. Sain ensimmäisen aseeni 7-vuotiaana, se oli tehokas tsekkoslovakialainen ilmapistooli. Eikä kukaan antanut neuvoja mitä tehdä tai mitä ei. Lapset ja nuoret sai mennä keskenään miten halusivat, eikä ollut mitään kännyköitä, joilla lapsia kytätään.

M49

Röökin virallinen ikäraja 16 vuotta, mutta myytiin nuoremmillekin jos "haki isälle". 

Tappeluja oli, koko nuorisokulttuuri oli ainakin pojilla väkivallan kyllästämä. Se oli myös perinteinen miehenmalli, eli kovia tappelijoita ihailtiin, häviäjät "ottivat" turpaansa (huom: ottivat, kukaan ei antanut, eli häviäjän "syy). 

Viinaa vedettiin ja oli siistiä jos sammui tai oksensi. Kovan jätkä merkki, myös tytön.

Kukaan ei halunnut olla nynny, se oli pahinta. Siispä tupakka huuleen, viinaa viikonloppuna ja tappelut siinä ohessa.

Vierailija kirjoitti:

Nykyajan tissiposkinuoret eivät ikinä ymmärrä miten makeaa aikaa kasari oli. Kukaan ei holhonnut meitä. Yläasteella sai jo viinaa. Ja kun meni leffaan, joka oli K18 rajoitettu, niin ei Bion Kimmo koskaan kieltänyt lippua ostamasta vaikka ikää oli vasta 13. Sain ensimmäisen aseeni 7-vuotiaana, se oli tehokas tsekkoslovakialainen ilmapistooli. Eikä kukaan antanut neuvoja mitä tehdä tai mitä ei. Lapset ja nuoret sai mennä keskenään miten halusivat, eikä ollut mitään kännyköitä, joilla lapsia kytätään.

M49

Kasarin tykärit ja kiinarit repi sormia irti, niissä oli räjähdysainetta ihan kunnolla. Näiden kanssa kierreltiin omakotitaloalueita ja räjäyteltiin postiluukkuja. Näillä myös käytiin sotaa, eli heiteltiin toisia kohti niin että silmissä vaan välähteli. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyajan tissiposkinuoret eivät ikinä ymmärrä miten makeaa aikaa kasari oli. Kukaan ei holhonnut meitä. Yläasteella sai jo viinaa. Ja kun meni leffaan, joka oli K18 rajoitettu, niin ei Bion Kimmo koskaan kieltänyt lippua ostamasta vaikka ikää oli vasta 13. Sain ensimmäisen aseeni 7-vuotiaana, se oli tehokas tsekkoslovakialainen ilmapistooli. Eikä kukaan antanut neuvoja mitä tehdä tai mitä ei. Lapset ja nuoret sai mennä keskenään miten halusivat, eikä ollut mitään kännyköitä, joilla lapsia kytätään.

M49

Röökin virallinen ikäraja 16 vuotta, mutta myytiin nuoremmillekin jos "haki isälle". 

Tappeluja oli, koko nuorisokulttuuri oli ainakin pojilla väkivallan kyllästämä. Se oli myös perinteinen miehenmalli, eli kovia tappelijoita ihailtiin, häviäjät "ottivat" turpaansa (huom: ottivat, kukaan ei antanut, eli häviäjän "syy). 

Viinaa vedettiin ja oli siistiä jos sammui tai oksensi. Kovan jätkä merkki, myös tytön.

Kukaan ei halunnut olla nynny, se oli pahinta. Siispä tupakka huuleen, viinaa viikonloppuna ja tappelut siinä ohessa.

Minä asuin 16 000 asukkaan pikkukaupungissa. Viina ja rööki kuuluivat jokaisen viikonloppuun, mutta tappeluita ei ollut koskaan. Oli varmaan stadin ongelma.

M49

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyajan tissiposkinuoret eivät ikinä ymmärrä miten makeaa aikaa kasari oli. Kukaan ei holhonnut meitä. Yläasteella sai jo viinaa. Ja kun meni leffaan, joka oli K18 rajoitettu, niin ei Bion Kimmo koskaan kieltänyt lippua ostamasta vaikka ikää oli vasta 13. Sain ensimmäisen aseeni 7-vuotiaana, se oli tehokas tsekkoslovakialainen ilmapistooli. Eikä kukaan antanut neuvoja mitä tehdä tai mitä ei. Lapset ja nuoret sai mennä keskenään miten halusivat, eikä ollut mitään kännyköitä, joilla lapsia kytätään.

M49

Röökin virallinen ikäraja 16 vuotta, mutta myytiin nuoremmillekin jos "haki isälle". 

Tappeluja oli, koko nuorisokulttuuri oli ainakin pojilla väkivallan kyllästämä. Se oli myös perinteinen miehenmalli, eli kovia tappelijoita ihailtiin, häviäjät "ottivat" turpaansa (huom: ottivat, kukaan ei antanut, eli häviäjän "syy). 

Viinaa vedettiin ja oli siistiä jos sammui tai oksensi. Kovan jätkä merkki, myös tytön.

Kukaan ei halunnut olla nynny, se oli pahinta. Siispä tupakka huuleen, viinaa viikonloppuna ja tappelut siinä ohessa.

Täytin 16v vasta 90-luvun puolella, mutta 80-luvun lopulla yläasteella jotkut luokkakaverit yrittivät värvätä minua ostamaan heille tupakkaa, koska olin kuulemma "vanhan näköinen". En suostunut kun en itse polttanut. Naapurin nuorempi poika tosiaan sai lähikaupasta ostettua lupalapulla isälleen tupakkaa ilman mitään ongelmia.

Vierailija kirjoitti:

Kasari oli hyvää aikaa, leikittiin ulkoleikkejä kaverien kanssa. Vähän isompana kaikilla muotitietoisilla oli otsatukkapermis ja neonvärisiä vaatteita :D pyörällä liikuttiin ympäri kotikylää.

Ja jos oikein haluaa leikkiä 80-lukua, niin laittaa kännykän pois sekä tietokoneen ja katsoo telkkarista vain 1,2 ja 3 kanavia max puoleenyöhön. Tämän lisäksi kävelee kaverilleen ja soittaa ovikelloa vain hakeakseen kaveria ulos. Juo kerran viikkoon saunan jälkeen jaffaa ja kerran kuukauteen sipsejä leffassa. Pihoilla leikittiin, nykyään ei lapsia näe.

Olin kevytrakenteinen poika yläasteella ja lukiossa. Opin juomaan alkoholia jo seiskalla yläasteella vuosina 1986-1987. Minulla oli AINA kaksi vaihtoehtoa: kuusi tavallista hartwallin greippilonkeroa tai puolikas pullo Koskenkorvaa tavallisella coca-colalla lantrattuna. Kossusta tuli vähän kovempi känni, mutta ei liikaa.

Kerran kokeilin viinaa nimeltä prinssi eversti. En tykännyt ja palasin heti vakiojuomiini.

On asioita, joita kadun elämässäni, mutta se että pidin nuorena hauskaa kasarilla, ei kaduta pätkääkään. Tekisin kaiken uudelleen samalla lailla.

M49

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyajan tissiposkinuoret eivät ikinä ymmärrä miten makeaa aikaa kasari oli. Kukaan ei holhonnut meitä. Yläasteella sai jo viinaa. Ja kun meni leffaan, joka oli K18 rajoitettu, niin ei Bion Kimmo koskaan kieltänyt lippua ostamasta vaikka ikää oli vasta 13. Sain ensimmäisen aseeni 7-vuotiaana, se oli tehokas tsekkoslovakialainen ilmapistooli. Eikä kukaan antanut neuvoja mitä tehdä tai mitä ei. Lapset ja nuoret sai mennä keskenään miten halusivat, eikä ollut mitään kännyköitä, joilla lapsia kytätään.

M49

Kasarin tykärit ja kiinarit repi sormia irti, niissä oli räjähdysainetta ihan kunnolla. Näiden kanssa kierreltiin omakotitaloalueita ja räjäyteltiin postiluukkuja. Näillä myös käytiin sotaa, eli heiteltiin toisia kohti niin että silmissä vaan välähteli. 

Joo, valkoinen tykäri oli ilmeisesti voimakkain uudenvuoden pommi mitä suomessa on myyty. Punainen oli myös hyvä. 15-vuotias sai niitä ostaa tuosta vain. Raketteja ammuttiin ja paukkuja räjäyteltiin heti kun tapaninpäivästä oli päästy, koko viikko. Hienoja uusiavuosia 80-luvulla.

80-luvullahan muistaakseni mm. Infossa ja Suomalaisessa Kirjakaupassa myytiin esim. Commodore 64:n pelejä.

Sitä kokemusta vasten tuntui vähän oudolta kun joitain vuosia sitten ostin Suomalaisesta Kirjakaupasta Juho Kuorikosken kirjan Tasavallan Tietokone Commodore 64. Tulin sanoneeksi myyjälle (nuori nainen) että mulla oli se uudempi C-64 C malli, ja hän ei ymmärtänyt yhtään mistä puhun :D

Ja vain kolmisen vuosikymmentä aiemmin samannimisestä liikkeestä pystyi ostamaan Commodore 64 pelejä, vai oliko siellä ihan koneitaki ja lisävarusteita myynnissä, en tarkkaan muista. Yleensä ostin pelejä Infosta Kuusneloselle ja Amigalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyajan tissiposkinuoret eivät ikinä ymmärrä miten makeaa aikaa kasari oli. Kukaan ei holhonnut meitä. Yläasteella sai jo viinaa. Ja kun meni leffaan, joka oli K18 rajoitettu, niin ei Bion Kimmo koskaan kieltänyt lippua ostamasta vaikka ikää oli vasta 13. Sain ensimmäisen aseeni 7-vuotiaana, se oli tehokas tsekkoslovakialainen ilmapistooli. Eikä kukaan antanut neuvoja mitä tehdä tai mitä ei. Lapset ja nuoret sai mennä keskenään miten halusivat, eikä ollut mitään kännyköitä, joilla lapsia kytätään.

M49

Röökin virallinen ikäraja 16 vuotta, mutta myytiin nuoremmillekin jos "haki isälle". 

Tappeluja oli, koko nuorisokulttuuri oli ainakin pojilla väkivallan kyllästämä. Se oli myös perinteinen miehenmalli, eli kovia tappelijoita ihailtiin, häviäjät "ottivat" turpaansa (huom: ottivat, kukaan ei antanut, eli häviäjän "syy). 

Viinaa vedettiin ja oli siistiä jos sammui tai oksensi. Kovan jätkä merkki, myös tytön.

Kukaan ei halunnut olla nynny, se oli pahinta. Siispä tupakka huuleen, viinaa viikonloppuna ja tappelut siinä ohessa.

Vietätkö edelleen samanlaista elämää?

gfdgd kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siellä meidän pikkukaupungissa oli jengejä 70-80-luvun taitteessa. En siihen aikaan itse liikkunut kaupungilla, mutta juttuja kyllä kuuli. Poikajengejä oli enemmän, mutta oli myös tyttöjengejä ja kaikki ne pahoinpiteli sivullisia nuoria. Sittemmin meno onneksi rauhoittui.

Nahistelu ei ollut sellaista että olisi ollut tarkoitus vahingoittaa toista ja maassa makaavaa tai puolustuskyvytöntä ei lyöty tai kiusattu ikinä. Se oli raukkamaista. Toisin kuin nykyisein kingejä on 10 yhtä vastaan ja potkitaan tajutonta

Ai? Itse näin kyllä useampia tapauksia, kun hypittiin maassa makaavan päällä yms. Monilla oli kättä pidempää mukana. Jengitappeluissa vieraskaupunkilaisia piestiin kuin vierasta sikaa. Pahoinpitelyt päätyivät hyvin harvoin oikeuteen saakka. 

Vierailija kirjoitti:

gfdgd kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siellä meidän pikkukaupungissa oli jengejä 70-80-luvun taitteessa. En siihen aikaan itse liikkunut kaupungilla, mutta juttuja kyllä kuuli. Poikajengejä oli enemmän, mutta oli myös tyttöjengejä ja kaikki ne pahoinpiteli sivullisia nuoria. Sittemmin meno onneksi rauhoittui.

Nahistelu ei ollut sellaista että olisi ollut tarkoitus vahingoittaa toista ja maassa makaavaa tai puolustuskyvytöntä ei lyöty tai kiusattu ikinä. Se oli raukkamaista. Toisin kuin nykyisein kingejä on 10 yhtä vastaan ja potkitaan tajutonta

Joo, oli se erilaista. Sellaista ei ollut, että olisi vainottu tai kiusattu yhtä ihmistä. Jengitappelut oli jengitappeluita. Ei niissä ketään nimettyä uhria ollut. Vaikka veitsiä ja nyrkkirautoja käytettiin, niin jossain meni raja, haavoittuneet päästettiin aina jonnekin turvaan nuolemaan haavojaan, koska nehän oli sillä tavalla jo vastustajan puolelta pois pelistä, eikä tajuttomia enää lyöty. En tiedä oltiinko silloin välttämättä sen inhimillisempiä, mutta jengitappelun näkökulmasta tajuttoman pahoinpiteleminen olisi ollut resurssien tuhlaamista. Voitto tuli siitä, että toinen jengi menetti niin paljon tappelukykyään, että perääntyi. 

Kasarilla nimeomaan otettiin yksi ihminen, yleensä väärin pukeutuva, lihava, tyttömäinen poika, tai ihan vaan muiden ruma. Sitä sitten kaikki pilkkasivat eri tavoin. Poikia yleensä lyötiin, ja vähintään uhkailtiin. Koko yhteisö oli mukana täydellisessä eristämisessä.

Kultainen 1980-luku kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

etenkin ennen 1990-luvun pankkikriisiä pankkikonttoreita riitti eri kaupunginosien ostoskeskuksiin ja kirkonkyliin. Oli tavallista että avattaessa uusi pankkikonttori siellä oli tarjolla ilmaiset täytekakkukahvit.

Pankeista puheenollen , oli Postipankki , valtion pankki ja posti saman katon alla. Leijonakantinen oli tilikirja johon käsin tai erillisellä kirjoittimella kirjattiin nostot ja panot. Sillä voi nostaa rahaa myös  muissa pohjoismaissa yhteistyöpankeista. 

Ja tuo Postipankki oli joka ikisessä tuppukylässäkin käytännössä. Sieltä sai haettua ja lähetettyä paketit, nostettua rahaa . talletettua yms samalla kun kävi vaikka maitoa ostamassa yhdessä niistä kyläkaupoista joita silloin oli useampi muutamankin tuhannen asukkaan kaupungissa. Pankkiautomaatteja sen sijaan ei ollut joka paikassa ja harvassa kaupungeissakaan. Eipä toisaalta luotto-tai pankkikorttejakaan monella ollut. Kaupassa saattoi olla tili johon voi ostaa "luotolla" ja rahapäivänä kun palkka tai muu etuus tuli, velka maksettiin paikan päällä pois- Raha tietysti haettiin postipankista.

Itse asiassa jos pelaa My Summer Car - peliä siinä on paljon sitä mitä se elämä silloin oli. 

Vierailija kirjoitti:

Kultainen 1980-luku kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

yhdessä niistä kyläkaupoista joita silloin oli useampi muutamankin tuhannen asukkaan kaupungissa.

Korjaan omaa kirjoitustani, siis useampia muutaman sadan asukkaan kylässäkin

Vierailija kirjoitti:

Olin kevytrakenteinen poika yläasteella ja lukiossa. Opin juomaan alkoholia jo seiskalla yläasteella vuosina 1986-1987. Minulla oli AINA kaksi vaihtoehtoa: kuusi tavallista hartwallin greippilonkeroa tai puolikas pullo Koskenkorvaa tavallisella coca-colalla lantrattuna. Kossusta tuli vähän kovempi känni, mutta ei liikaa.

Kerran kokeilin viinaa nimeltä prinssi eversti. En tykännyt ja palasin heti vakiojuomiini.

On asioita, joita kadun elämässäni, mutta se että pidin nuorena hauskaa kasarilla, ei kaduta pätkääkään. Tekisin kaiken uudelleen samalla lailla.

M49

Miksihän tuota kertomustani oli alapeukutettu? En kadu sitä, että kasarilla olin vapaa ja pidin hauskaa. Voin vielä kertoa, että Honda Monkey moponi oli myös laiton, sitä oli kunnolla viritetty. Yläasteen parkkipaikalla jos oli vaikka 30 mopoa, niin ihan varmasti vain yksi niistä oli laillisessa kuosissa.

M49

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin kevytrakenteinen poika yläasteella ja lukiossa. Opin juomaan alkoholia jo seiskalla yläasteella vuosina 1986-1987. Minulla oli AINA kaksi vaihtoehtoa: kuusi tavallista hartwallin greippilonkeroa tai puolikas pullo Koskenkorvaa tavallisella coca-colalla lantrattuna. Kossusta tuli vähän kovempi känni, mutta ei liikaa.

Kerran kokeilin viinaa nimeltä prinssi eversti. En tykännyt ja palasin heti vakiojuomiini.

On asioita, joita kadun elämässäni, mutta se että pidin nuorena hauskaa kasarilla, ei kaduta pätkääkään. Tekisin kaiken uudelleen samalla lailla.

M49

Miksihän tuota kertomustani oli alapeukutettu? En kadu sitä, että kasarilla olin vapaa ja pidin hauskaa. Voin vielä kertoa, että Honda Monkey moponi oli myös laiton, sitä oli kunnolla viritetty. Yläasteen parkkipaikalla jos oli vaikka 30 mopoa, niin ihan varmasti vain yksi niistä oli laillisessa kuosissa.

M49

Mopoilijoille sattui kyllä pahoja kolareitakin 80-luvulla niillä viritetyillä mopoilla, kuolemaan johtaviakin. Muistan erään pahan kuolonkolarin, mutta en viitsi rueta kertomaan sitä täällä...

Itse kun olen niin myöhään vuodesta syntynyt, niin enpä kerinnyt mopoilla liikenteessä 80-luvun puolella.