Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Muilla samaa ongelmaa. En pidä Suomen luontoa kauniina
16.12.2022 |
Onko muilla samaa ongelmaa? En pidä Suomen luontoa, maastoa tai kasvistoa kauniina. Minua ei viehätä korpimetsät tai muutenkin metsämaa. Kasvisto on köyhää ja rehevää näyttävyyttä, esim. puissa on todella niukasti. Suomessa on pieni kapea lehtometsäaluea, joka etäisesti vaikuttaa kauniilta, mutta sekin on todella niukka. En pidä kuusista, koivuista tai katajista. Metsien mättäät eivät ole sielunmaisemaani.
Mielestäni kaunista luontoa on esimerkiksi Ranskassa. Arvostan (vanhoja) jaloja lehtipuita, reheviä niittyjä, multavaa maata jne.
Suomen eläimistö on hienoa. Niihin olen tyytyväinen.
Kommentit (153)
Sama. Maisemat Suomessa on ryteikköä joka kasvaa rikkakasveja umpeen jos ei niitetä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tykkää siitä tylsästä maisemasta mikä näkyy junan tai bussin ikkunasta kun matkustaa. Muuten kyllä tykkään.
No eipä kyllä ole samaa ongelmaa.
Rohkenen epäillä, että siellä luonnossa ei ole varsinaisesti tullut kovin paljon käytyä?
No voi kyynel, kyllä nyt ollaan huonommuudentunteissa rypemisen pohjamudissa.
Pakkasen raiskaamaa rantarisukkoa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en tykänny yhtään aloituksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai että olet ihan tyytyväinen Suomen eläimiin 😂
Karhut tuskin tulee silti kiittelemään.
Voi ihme mikä onneton yksilö. Saa muuttaa muualle, ihan vapaasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa luonto on karu. Ei kaunista, mutta rauhoittavaa.
Vierailija kirjoitti:
No, en ole samaa mieltä. Käypä esim. Punkaharjulla tai Etelä-Karjalassa Saimaalla katsomassa luonnon rehevyyttä, puut ovat upeita sielläpäin.
Kyllähän Punkaharju hienolta näyttää ilmasta katsottuna, mutta kasvisto on sitä samaa kuusi-mänty-koivu-sekametsää. Maassa neulasia ja sammalta. Kivenmurikoita siellä täällä.
Suomen luonto on Vähän niinkuin herne-maissi-paprika -pussi. Ei mitään yllättävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottahan se on, että esim. Suomen puusto on aika vähälajista, kuusi, mänty, koivu, haapa, leppä. Etelämpänä vähän runsaampaa.
Kun tulee matkalta tropiikin ylenpalttisesta lajirunsaudesta tänne, Suomen luonto vaikuttaa tavallaan "vaisulta", sisäänpäinkääntyneeltä jopa. Myöskään meillä ei ole uljaita vuoria, dramaattisia maisemia, niin kuin jo Norjassa, vaan kukkuloita, joita sanotaan tuntureiksi.
Ihana auringonlasku etelässä, sen jälkeen lämmin pimeys, vrt. auringonlasku täällä vaikkapa syyskuussa: tunnelma on alakuloinen ja auringon laskettua jää ankeus.
Lämpimässä ilmanalassa auringonlaskun tunnelma on ihan toinen, niin kuin Suomessakin kesällä on.
Mutta on jotain, mitä muualla ei ole: meidän järviluonto. Järven pinta on aina erilainen. Taivas ja järven pinta valoisana kesäyönä, huimaavaa!
Joka tapauksessa olen sitä mieltä, että Suomen leveysasteet on tarkoitettu karvapeitteisille eläimille, mutta kun tänne on päädytty, rakastetaan tätä luontoa täällä.
Juuri kävelin lumisessa metsässä, katselin tähtiä ja lumisia puita, ja ajattelin, että onpa vaan kaunista nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No eipä kyllä ole samaa ongelmaa.
Rohkenen epäillä, että siellä luonnossa ei ole varsinaisesti tullut kovin paljon käytyä?
No eihän siellä luonnossa kannata käydä, kun ei ole mitään nähtävää. Joku kitukasvuinen koivu tai elämäänsä kyllästynyt hylje. Värejä ei ole, linnut lähinnä piipittävät tai huutavat ja hajukin lähinnä hometta ja mutaa.
Nuorempana oli tuo "ongelma". Nykyään olen vau mikä pensas, puu, rusakko, puro, järvi, taivas, peltosaareke - olen tullut kuu- ja luontohulluksi. Vain hyttysaika yms estää minua, muuten pyrkisin luontoon (asun kaupungissa). Pidän ulkomaiden luontoa myös kauniina, ehkä osaa liian kuumana tai kylmänä.
Vierailija kirjoitti:
Tottahan se on, että esim. Suomen puusto on aika vähälajista, kuusi, mänty, koivu, haapa, leppä. Etelämpänä vähän runsaampaa.
Kun tulee matkalta tropiikin ylenpalttisesta lajirunsaudesta tänne, Suomen luonto vaikuttaa tavallaan "vaisulta", sisäänpäinkääntyneeltä jopa. Myöskään meillä ei ole uljaita vuoria, dramaattisia maisemia, niin kuin jo Norjassa, vaan kukkuloita, joita sanotaan tuntureiksi.
Ihana auringonlasku etelässä, sen jälkeen lämmin pimeys, vrt. auringonlasku täällä vaikkapa syyskuussa: tunnelma on alakuloinen ja auringon laskettua jää ankeus.
Lämpimässä ilmanalassa auringonlaskun tunnelma on ihan toinen, niin kuin Suomessakin kesällä on.
Mutta on jotain, mitä muualla ei ole: meidän järviluonto. Järven pinta on aina erilainen. Taivas ja järven pinta valoisana kesäyönä, huimaavaa!
Joka tapauksessa olen sitä mieltä, että Suomen leveysasteet on tarkoitettu karvapeitteisille eläimille, mutta kun tänne on päädytty, rakastetaan tätä luontoa täällä.
Mikähän minua vaivaa mutta näen Suomen luonnon runsaana, ja värikkäänä kun katsoo lähempää. Ei ole tylsyyttä joka paikassa, kun löytää oikean kohdan. Olisiko se kohdasta ja alueesta kiinni.
Eli sulla on mielessä satumetsä, sitähän Keski-Euroopassa kovasti ihaillaan ja siihen pyritään.
Olipa negatiivinen aloitus. En pitänyt siitä.
Suomen luonnosta puuttuvat värit, minkään ei ole tarkoituskaan olla kaunista vaan ainoastaan kestää infernaaliset sääolot. Suomen ilmasto ja luonto tylsistyttävät ja tappavat ihmisen henkisesti.
Alue: Aihe vapaa
No, en ole samaa mieltä. Käypä esim. Punkaharjulla tai Etelä-Karjalassa Saimaalla katsomassa luonnon rehevyyttä, puut ovat upeita sielläpäin.