Koulumuistoja 2000-luvun ekalta vuosikymmeneltä, jotka eivät enää nykyään olisi ok -peukutusketju
Ei tarvitse mennä kauas taaksepäin, kun koulumaailmassa törmäsi moniin asioihin, joita ei tänä päivänä pidettäisi hyväksyttävänä. Äkkiä tulisi lehtijuttu tai somekohu olisi valmis. Mitä sellaista sinä muistat kouluvuosiltasi (peruskoulu/toinen aste) 2000-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä, mikä ei enää nykyään olisi ok?
Olin 2000-luvun alussa 12-vuotiaana englannintunnilla. Meillä oli tunnilla miessijainen, n. 50 v mies, jota pidettiin ko. paikkakunnalla ankarana kieltenopettajana. Miessijainen alkoi kertoa koko luokan kuullen englanniksi tarinaa, jossa käytti minua esimerkkinä. Mies kertoi tarinassa, kuinka minä ja mies matkustimme rantalomalle ja minulla oli uusi uimapuku. Mies vielä kuvaili minua tuossa uimapuvussa. Olin kuolla häpeästä, kun ällöttikin ajatus tuollaisesta matkasta jonkun vieraan miehen kanssa. Oloani ei helpottanut se, että luokkalaiset naureskelivat tuolle. En ymmärrä, miksi opettaja ei käyttänyt tarinassaan vaikka jotain kuvitteellisia esimerkkihenkilöitä "John ja Susan lähtivät rannalle..."
Nykyään nuo miehen puheet 12-vuotiaasta oppilaasta uimapuvussa ei tulisi kuuloonkaan.
Ap
Kommentit (132)
Vierailija kirjoitti:
Käytiin joulukirkossa ja pääsiäiskirkossa. Varmaan et-oppilaille oli koululla siksi aikaa joku tunti. Nykyisin ei enää joulukirkkojakaan voi järjestää, kun tulee niin paha mieli. Ihan kuin jouluevankeliumi ja pari jouluvirttä käännyttäisi ihmisen uskoon.
En ymmärrä, miksi nykyään suhtaudutaan niin nihkeästi perinteisiin. Oli kiva vaan, kun päästiin pois koululta ja oppitunnin tilalla oli jotain muuta.
Kirkon ei kuuluisi olla osa koulua. Osa suomalaista historiaa ja perinteitä kyllä (valitettavasti), mutta meillä ala-asteella pakotettiin lukemaan ruokarukous ja joka vuosi myös yläasteella piti käydä juurikin joulu- ja kevätkirkoissa. Olen itse entinen uskovainen ja minua ahdistaa kirkossa käyminen (pakko käydä esim. hautajaisissa). Uskonto on aiheuttanut minulle sen verran suuret traumat, että lapsenikaan eivät kuulu kirkkoon.
Miksi lapset pitää pakottaa käymään kirkossa? Aikuiset saavat käydä halutessaan, mutta minkäänlainen tuputtaminen ei ole ok.
Pahoittelut ohiksesta.
Vierailija kirjoitti:
Yläasteellamme eräät tytöt joutuivat sairaalaan otettuaan ai nei ta, mikä oli siihen aikaan kotikaupungissamme harvinaista. Juttu päätyi iltapäivälehtiin asti. Koulussamme kiellettiin ankarasti tuosta aiheesta puhuminen eikä tytöille saanut kommentoida asiaa sanallakaan. Jos otti aiheen esille, niin sai jälki-istuntoa. Suojeltiin siis noita ai neita ottaneita tyttöjä. Älyttömältä tuntuu näin jälkikäteen tuo ratkaisu, että aiheesta keskustelemisesta tai sen kommentoimisesta rangaistiin.
Narkkarit saunan taakse
Periaatteessa en saisi ottaa osaa, koska ei kokemusta 2000 luvulta, mutta 80-luvulta.
Luokkaamme tuli joku terveysihminen puhumaan ryhdistä. Olimme kai tokalla luokalla. Yhdessä vaiheessa tämä meni yhden lapsen taakse seisomaan, laittoi käden pään päälle ja alkoi saarnaamaan "selvästi ylipainoisilla lapsilla voi olla ryhtiongelmia" tuo lapsi oli kyllä vähän pullukka, mutta muistan kuinka olin kauhuissani kun mietin, että jos olisi valinnut mut. En ollut pullukka, mutta en ihan tikkukaan.
Muistan kun opettaja sitten puhui tuon lapsen kanssa tunnin lopulla kun terveysihminen oli lähtenyt ja sanoi, että ei olisi niin saanut sanoa. Sinänsä kyllä huono että tuonkin sanoi muiden kuullen.
Ei taitaisi nykyaikana onnistua. Ensinnäkin jokainen tietää, että tuollaista ei voi tehdä, tai tulee sanomista jostain ja varoitukset tai potkut.
Oppilaat ja opettajat kommentoivat ottamiemme ruokien määrää.
Eihän nämä kaikki ole Ihan mahdottomia. Mutta osa on kyllä. Monenlaista mahtuu kouluihin.
Sai olla pois niin paljon kun lystäsi, mitään lasuja ei rustailtu, palavereita pidetty tai tukea mietitty.
Juotiin ja myytiin viinaa koulussa ja myöhemmin myös huumeita sekä tietysti tupakkaa.
Tupakkaa poltettiin avoimesti koulun pihalla, mitään ei seurannut.
Tappeluita oli usein, poliisia ei koskaan ja mistään nuorisotyön keinoista kukaan puhunut.
Helsingin lähiössä, 2000 päättyi peruskoulu.
Mulla olisi vaikka kuinka paljon 80-luvulta, mutta ei sitte. Sanontahan vasn että silloin opet oli sillei messissä, että eivät yleensä vastanneet tai muka huomanneet kun oppilaat puhui törkeyksiä. Joskus oppilaat sanoi niitä suoraan opettajillekin.
Kasiluokalla pojat keksivät, että jokaisen yläasteen tytön takapuoli pitää kokeilla. Poikajoukkio puristeli tyttöjä monta viikkoa, eikä kukaan opettaja oikein puuttunut tähän paitsi naureskelemalla. Meille tytöille sanottiin opettajien toimesta, että lääppiminen pitää ottaa kohteliaisuutena ja ei pidä olla niin tosikko. Samoin tyttöjen pukuhuoneen ovesta tirkistely oli ihan jokapäiväistä.
Liikuntatunnilla pituuttaan leveämpi lihapullamainen matami arvosteli yläasteikäisten tyttöjen painoa ja ulkonäköä. Suunnitteli meille tanssiesityksen, jonka liikkeet olivat kuin strippiklubilta ja muutama rohkein esitti sen koko koulun edessä. Mitään ohjeistusta ei ollut, arvosanat jaettiin sen mukaan, kuka oli esimerkiksi juossut parhaan ajan tai heittänyt pallon pisimmälle. Kaikkien lajien säännöt olisi pitänyt muistaa ulkoa jostain ala-asteelta. Liikuntatunnin jälkeen tämä vallanhimoinen lyllerö seisoi vieressä katsomassa, että kaikki käyvät varmasti suihkussa.
Sain kokeesta 9 1/2 ja esitelmästä 9, mutta todistukseen vain 8, koska opettaja ei kuulemma pitänyt naamastani. Kertoi syyn ihan suoraan. Vanhempiani nauratti, minua ei. Olin ysiluokalla.
Tuttu kuvio. Olivat ilmeisesti ns. paremmista perheistä. Tämä hierarkia oli ilmiselvää monissa tilanteissa jopa ala-asteikäiselle.