Päivystykset täynnä terveitä potilaita

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vanhuksista sanoisin vielä, että yksinäisyys ja erilaiset pelot vahvistavat sairauden tunnetta. Jos yksin asuva vanhus kokee olonsa turvattomaksi, jo pienikin asia voi aiheuttaa niin verenpaineen nousua kuin ihan harmittomia rytmihäiriöitäkin. Ja jos ei ole ketään, joka olisi seurana ja rauhoittelisi, pelko jonkin olevan pahasti vialla vain kasvaa. Viimeiset pian kolme vuotta vanhuksia onkin vielä erikseen peloteltu koronalla. Minkä verran tämä on lisännyt vanhusten tarvetta hakeutua päivystyksiin....en tiedä.

Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus ja sen vuoksi fyysiset oireet tuntuvat erilaisilta sen mukaan, millainen psyykkinen tila sillä hetkellä on. Olen itse kipukroonikko ja jos mulla on ankea päivä tai jotain huolia, reagoin kipuihini paljon voimakkaammin kuin jos mulla on hauskaa seuraa, jonka kanssa nauraa yhdessä. Kipu on molemmissa tapauksissa aivan yhtä kova, mutta kipuun reagoimiseni on erilainen. Jopa verenpaineeni - joka nousee yleensä kovissa kivuissa - ei nouse läheskään niin paljon, jos mulla on hyvä fiilis ja hauskaa seuraa. 

Mulla asuu 95- ja 93-vuotiaat vanhempani naapurissa. Jos tulee jokin hätä, he soittavat aina ensin mulle. Olipa yö tai päivä. Vain yhden kerran olen puhelinkeskustelun perusteella kehottanut isääni soittamaan heti HUS:in päivystysapuun, koska mulla kesti kuitenkin pari minuuttia nousta sängystä, pukea talvivaatteet päälle ja liukastella jäisen pihan poikki vanhempieni luokse. Ehdin sinne kuitenkin paljon aikaisemmin kuin mitä päivystysavun lähettämä ambulanssi. Kaikki muut kerrat mä olen mennyt ensin paikalle ja arvioinut tilanteen. Ja mä olen sitten soittanut ambulanssin, jos on tarvinnut. Vain kaksi kertaa on tarvinnut. Äitini korkeat verenpaineet ja "sydämen tykytykset" ovat monesti alkaneet laskea välittömästi, kun mä olen saanut siellä kengät pois jalasta ja mennyt mittaamaan äidiltä verenpainetta. Monesti vaiva on ollut sellainen, että lääkärissä käynti on ollut tarpeen, mutta ei ole tarvinnut lähteä heti eikä vielä viikon parinkaan sisällä. Entisenäkin sairaanhoitajana olen oikein hyvin perillä vanhempieni lääkityksistä ja aikoinaan halusinkin heidän käyvän yleislääkärillä ihan siksi, että heillä ei olisi päällekkäisiä lääkityksiä eikä myöskään lääkkeitä, jotka oli määrätty jonkun toisen lääkkeen sivuvaikutuksen vuoksi. Aiemmin vanhempani kävivät joka vaivasta eri yksityislääkärillä ja sen vuoksi lääkkeitäkin oli määrätty ihan liikaa. Nyt lääkkeitä on vähemmän ja tiedän, mitä tarvittaessa otettavia lääkkeitä vanhemmillani on. 

Mun vanhempani varmaan soittelisivat päivystysapuun tai Häkeen paljon useammin kuin mitä soittavat mulle, jos heillä ei olisi mua tässä naapurissa. Ja kävisivät turhaan päivystyksessä. Ihan vain oman pelkonsa ja turvattomuutensa vuoksi. On kuitenkin erittäin poikkeuksellista, että suomalaisilla vanhuksilla olisi yhtä hyvä tilanne kuin mun vanhemmillani. Eli etätöitä tekevä sairaanhoitajakoulutuksen saanut aikuinen lapsi asuisi naapurissa. Jos vanhuksella ei ole muuta turvaa kuin päivystysapu tai Häke, niin tietenkin vanhus ottaa yhteyttä niihin. Ja sieltä sitten lähetetään ambulanssi tai kehotetaan lähtemään taksilla päivystykseen. 

Pelokkaita ja huomionkipeitä vanhuksia on paljon. Myös heille pitäisi tarjota terapiaa, ei vain työikäisille ihmisille.

Vierailija kirjoitti:

Miksi sinne päivystykseen pitää tunkea jostakin olemattomasta asiasta? Ymmärrän vakavat onnettomuudet, vammat jne. Akuutit sairauskohtaukset tms.

Mutta muuten joutavat kyllä aamuun asti odotella ja mennä omaan terppaansa.

Terkkarissa ei pystytä tekemään kaikkia esim. kuvantamistutkimuksia. Ymmärrätkö, että niistä voi löytyä vaikka syöpä, joka ei muuten ilmoittele itsestään.

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Ent hoitaja kirjoitti:

Mistä hoitajia tähän hommaan terveysasemalle? Takaisinsoitossa joudutaan odottamaan, koska puhelimeen vastaajia ei ole, hoidontarpeen arviointi on tärkeä osa hoitoa ja palveluiden toimivuutta. Miten aukioloaikoja voi pidentää jos ei riitä henkilökuntaa tarpeeksi 8-16 aukioloaikoihinkaan?

Koulutusta lisäämällä. Mä olen joskus miettinyt, oliko koulutusuudistus sittenkään ihan järkevä juttu. Tarkoitan sitä, että vanhan sairaanhoito-opiston käyneet valmistuivat sairaanhoitajiksi ja erikoistuminen suoritettiin - jos halusi - vasta myöhemmin. Nyt opiskellaan ammattikorkeakoulussa, opiskeluaika on pidempi ja jokainen valmistuu suoraan erikoissairaanhoitajaksi. 

Ja mistäpä koulutettavat? 

Eiköhän alan koulutuksessa ole jo kaikki, jotka siihen yhtään mitään vetoa tuntevat ja joila resurssit työhön jotenkin riittää.

Alanvaihtajia on paljon, ja nimenomaan niin että hoitotyöstä pois ihan mihin tahansa muuhun. Jos ei alalla ole pitovoimaa, koulutuksen lisääminen on kallis tapa koettaa korjata asia.

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Ent hoitaja kirjoitti:

Mistä hoitajia tähän hommaan terveysasemalle? Takaisinsoitossa joudutaan odottamaan, koska puhelimeen vastaajia ei ole, hoidontarpeen arviointi on tärkeä osa hoitoa ja palveluiden toimivuutta. Miten aukioloaikoja voi pidentää jos ei riitä henkilökuntaa tarpeeksi 8-16 aukioloaikoihinkaan?

Koulutusta lisäämällä. Mä olen joskus miettinyt, oliko koulutusuudistus sittenkään ihan järkevä juttu. Tarkoitan sitä, että vanhan sairaanhoito-opiston käyneet valmistuivat sairaanhoitajiksi ja erikoistuminen suoritettiin - jos halusi - vasta myöhemmin. Nyt opiskellaan ammattikorkeakoulussa, opiskeluaika on pidempi ja jokainen valmistuu suoraan erikoissairaanhoitajaksi. 

Ja mistäpä koulutettavat? 

Eiköhän alan koulutuksessa ole jo kaikki, jotka siihen yhtään mitään vetoa tuntevat ja joila resurssit työhön jotenkin riittää.

Alanvaihtajia on paljon, ja nimenomaan niin että hoitotyöstä pois ihan mihin tahansa muuhun. Jos ei alalla ole pitovoimaa, koulutuksen lisääminen on kallis tapa koettaa korjata asia.

Joka vuosi sairaanhoitajaopintoihin on paljon enemmän hakijoita kuin mitä otetaan oppilaitoksiin sisään. Lähihoitajien kohdalla joillain paikkakunnilla tilanne on toinen. Olikohan Imatralla vai missä vuosi takaperin oli yksiainoa hakija, vaikka aloituspaikkoja olisi ollut muistaakseni 20. Koulutusta ei siis järjestetty hakijapulan vuoksi. Mutta vielä toistaiseksi sairaanhoitajaksi halutaan enemmän kuin mitä otetaan. 

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miten kenenkään mielestä on ok, että juttuseuraa vailla olevat ihmiset valtaa päivystyksen. Tai päihdeongelmaiset humalansa takia. Päivystys on akuutteja tapaturmia ja sairautta varten.

Jos vanhuksille olisi enemmän henkilökohtaisia avustajia ja vanhusneuvoloita, tämä ehkä auttaisi. Samoin päihdepolit pitäisi olla erikseen.

Läheinen on vaikeasti sairas ja tarvitsee ajoittain päivystystä, jossa päivystää tietyt samat asiakkaat myös. Tämä on tietysti raha ja resurssi kysymys. Mutta jos sitä riittää, Kereikkaan, Italiaan ja Ukrainaan, miksi ei tähän?

Ihanko oikeasti väität, että Suomessa on niin ammattitaidottomat lääkärit, etteivät osaa tehdä oikeaa diagnoosia, eivät halua heitä kotiuttaa, kun sun mielestä potilas on luulosairas ja haluaa vain juttuseuraa?

Päivystyksen ongelma, ettei se vedä, koska potilaspaikat ovat ruuhkautuneet, eikä sairaita ja loukkaantuneita voi passittaa yksin kotiin, koska he eivät yksinkertaisesti pärjää kotona yksin, eikä nykyisellä systeemillä ole paikkaa, mihin heidät voisi laittaa kevyempään jatkohoitoon, mitä sairaalahoito on.

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Ent hoitaja kirjoitti:

Mistä hoitajia tähän hommaan terveysasemalle? Takaisinsoitossa joudutaan odottamaan, koska puhelimeen vastaajia ei ole, hoidontarpeen arviointi on tärkeä osa hoitoa ja palveluiden toimivuutta. Miten aukioloaikoja voi pidentää jos ei riitä henkilökuntaa tarpeeksi 8-16 aukioloaikoihinkaan?

Koulutusta lisäämällä. Mä olen joskus miettinyt, oliko koulutusuudistus sittenkään ihan järkevä juttu. Tarkoitan sitä, että vanhan sairaanhoito-opiston käyneet valmistuivat sairaanhoitajiksi ja erikoistuminen suoritettiin - jos halusi - vasta myöhemmin. Nyt opiskellaan ammattikorkeakoulussa, opiskeluaika on pidempi ja jokainen valmistuu suoraan erikoissairaanhoitajaksi. Tai siis vastaa aiempaa erikoissairaanhoitajan tutkintoa. Mä aloitin sairaanhoitajaopinnot tammikuussa 1984 ja silloin lukiopohjalta opiskeluaika oli vain 2,5 vuotta. Eli valmistuin jo toukokuussa 1986. Yksi syy siihen, miksi hain silloin opiskelemaan sairaanhoitajaksi, oli just lyhyt opiskeluaika. Jos on erikoistunut kirurgiaan, lastentauteihin tai vaikka leikkaussalihoitajaksi, lienee selvää, ettei silloin terveyskeskustyö ole se, mitä haluaa tehdä. 

Joka vuosi lisätään oppilaspaikkoja hoitajakoulutukseen ja kaikki otetaan, jos joku vain hakee opiskelupaikkaa. Jopa kyseenalainen oppilasaines esim. lähihoitaja koulutukseen. Ja töihin pääsisi ilman koulutustakin.

Ongelma vain, ettei koulutus kiinnosta, eikä ole edes tulijoita ja ne jotka aloittavat opiskelun, lopettaa kesken n30% ja siirtyvät opiskelemaan muuta alaa ja osa valmistuneistakin hakeutuu muuhun työhön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sinne päivystykseen pitää tunkea jostakin olemattomasta asiasta? Ymmärrän vakavat onnettomuudet, vammat jne. Akuutit sairauskohtaukset tms.

Mutta muuten joutavat kyllä aamuun asti odotella ja mennä omaan terppaansa.

Milloin olet seuraavana aamuna sinne omaan terppaasi päässyt? Räkänaurua!

Täällä ainakin pääsee ihan samana päivänä. Vasta käytin lapsen siellä ja heti parin tunnin kuluttua soitosta sai ajan, vaikka ei mikään hengenhätä ollutkaan.

Yhtä väsyttää, ruoka ei maistu ja lonkkaa särkee, kun on odottanut päivystyksessä. Mitä tämä siellä tekee?

Poika on nilkkaansa satuttanut klo 10, klo 14 tultiin päivystykseen ja siellä ollaan yhä. Miten tuo 4 tunnin happihyppy saatiin päivystyksen ongelmaksi?

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Ent hoitaja kirjoitti:

Mistä hoitajia tähän hommaan terveysasemalle? Takaisinsoitossa joudutaan odottamaan, koska puhelimeen vastaajia ei ole, hoidontarpeen arviointi on tärkeä osa hoitoa ja palveluiden toimivuutta. Miten aukioloaikoja voi pidentää jos ei riitä henkilökuntaa tarpeeksi 8-16 aukioloaikoihinkaan?

Koulutusta lisäämällä. Mä olen joskus miettinyt, oliko koulutusuudistus sittenkään ihan järkevä juttu. Tarkoitan sitä, että vanhan sairaanhoito-opiston käyneet valmistuivat sairaanhoitajiksi ja erikoistuminen suoritettiin - jos halusi - vasta myöhemmin. Nyt opiskellaan ammattikorkeakoulussa, opiskeluaika on pidempi ja jokainen valmistuu suoraan erikoissairaanhoitajaksi. 

Ja mistäpä koulutettavat? 

Eiköhän alan koulutuksessa ole jo kaikki, jotka siihen yhtään mitään vetoa tuntevat ja joila resurssit työhön jotenkin riittää.

Alanvaihtajia on paljon, ja nimenomaan niin että hoitotyöstä pois ihan mihin tahansa muuhun. Jos ei alalla ole pitovoimaa, koulutuksen lisääminen on kallis tapa koettaa korjata asia.

Joka vuosi sairaanhoitajaopintoihin on paljon enemmän hakijoita kuin mitä otetaan oppilaitoksiin sisään. Lähihoitajien kohdalla joillain paikkakunnilla tilanne on toinen. Olikohan Imatralla vai missä vuosi takaperin oli yksiainoa hakija, vaikka aloituspaikkoja olisi ollut muistaakseni 20. Koulutusta ei siis järjestetty hakijapulan vuoksi. Mutta vielä toistaiseksi sairaanhoitajaksi halutaan enemmän kuin mitä otetaan. 

Kannattais kyllä lisätä sairaanhoitajakoulutuksen opiskelupaikkoja. Varmasti ois hyviä hakijoita niissä, jotka ei nyt pääse. Varmaan on esim. miehiä joilla ei ole tullut istututtua nenä ihan niin kiinni kirjoissa, että se koulutodistus ois E:tä, mutta todellisuudessa jaksaisivatkin hoitoalaa paremmin. On enemmän fyysistä voimaa ja eivät jää niin pyörittelemään mielessään jonkun itseään korkeampiarvoisena pitävän piikittelyjä. 

Vierailija kirjoitti:

Julkisella puolella hoitopolut on hitaita ja kankeita, johtuen siitä, että perustutkimuksia kuten röntgeniä ja labroja ei pystytä tekemään saman tien ja antamaan niistä useimmissa tapauksissa lausuntoa heti, ja potilas voitaisiin hoitaa kerralla kuntoon. Nythän homma menee niin, että potilas saa röntgen- ja labralähetteen, varaa kumpaankin erillisen ajan kenties useamman päivän päähän, käy tutkimuksissa. Lääkäri joutuu palaamaan koko pakettiin uudelleen, jotta potilaalle saadaan hoitoa tai jatkotutkimuksia. Tähän kaikkeen menee lääkärin aikaa. Potilaan tila saattaa huonontua tällä välin, tarvitaan uusi lääkäriaika tai jopa sinne päivystykseen meno.

Onko laskettu, kuinka paljon resursseja kuluu takaisinsoittojärjestelmään ja ihmisten kanssa puhelimessa puhumiseen? Tää on jotenkin infantiili järjestelmä, kun hoitajat on portinvartijoina. Soitat 08:01 terveysasemalle, ja sulle soitetaan sieltä 10:20. Hoitaja kuuntelee ja kirjaa, esittää kysymyksiä ja sitten arvioi, saatko ajan vaiko et. Saat ajan klo 13:15. Menet paikalle, odotat, taas hoitaja ottaa sut huoneessa vastaan ja kuuntelee ne samat asiat jälleen kerran ja sitten päättää, pääsetkö lääkäriin. Ja lääkärin vastaanotto tapahtuu siinä hoitajan läsnäollessa, että joku tulee kurkkaamaan. Tai jäät odottelemaan sinne vastaanottohuoneeseen yksin ja sit se lääkäri ja yhä edelleen se hoitaja tulevat paikalle katsomaan tilannetta. Lääkäri lähtee, hoitaja jää ja määrää jatkotoimenpiteet, jotka saattavat olla noita mainittuja labroja ja röntgeneitä.

Hidasta ja tehotonta. Hoitopolku pitäisi saada lähestulkoon loppuun sillä yhdellä käynnillä. Perus-labrat (CRP ym) ja röntgenit pitäisi voida ottaa heti lääkärissä käynnin yhteydessä ja potilaan odottaessa. Myös netti-ajanvaraus pitäisi ottaa käyttöön, vaikka se tietysti lisäisikin lääkärissä käyntejä. Mutta ei ihmiset huvikseen lääkäriin tule vaan hoidattamaan itseään.

Kannattaisi myös pohtia, voitaisiinko luopua valheesta nimeltä ilmainen terveydenhuolto. Eihän se Suomessa ilmaista ole. Minusta näihin perussairaanhoidon käynteihinkin voisi ottaa käyntimaksut, jotka nousisivat progressiivisesti. Itse olisin valmis oikein hyvin maksamaan vaikka 20€ per käynti, jos rahalle saisi oikeasti vastinettakin. Pienituloisimmille hoito olisi ilmaista, ja alle 12-vuotiaille.

Maksaisihan tämä, mutta eikö yhteiskunnassa voitaisi tehdä sellainen arvovalinta, että panosetetaan perusterveydenhoitoon? 

Ihan ensimmäiseksi pitäisi heittää hoitajat helvettiin teeskentelemästä lääkäreitä. Tehköön hoitotyötä ja lääkäreitä avustavaa työtä. Siihen se koulutuskin on.

Ketään ei kiinnosta tehdä asialle mitään. Olen tullut siihen tulokseen.

Vierailija kirjoitti:

Vanhoista ihmisistä ei puhuta realistisesti, koska ovat niin iso sakki: heidät kun suututtaa, eivät enää äänestä sinua tai käytä palveluitasi. Ovat myös ainoita, joilla on kunnollista ostovoimaa jäljellä, koska velattomat talot jne., joten kaikki mielistelevät niitä minkä kerkeävät. Myytti eläkeläisten köyhyydestä on yksi tämmöinen asia, sitä hoetaan kuin mitäkin totuutta, mutta se ei kestä lainkaan tarkempaa tarkastelua. Oikeasti vanhojen ihmisten asema Suomessa on hyvä, parempi kuin osalla nuoremmista. Silti ovat aina ekana valittamassa kaikesta ja vihaavat yli kaiken etenkin lapsiperheitä. 

Toisessa ketjussa hyvä esimerkki tästä, kun joku säälii "herttaista rouvaa" ja paheksuu sitä, ettei kotipalvelu suostu auraamaan tämän kotipihaa. Nuoremmat ihmiset eivät ole saaneet mitään palvelua kotiin enää vuosikymmeniin, joten eivät edes oleta tuollaista. Sitten taas keski-ikäiset ja tätä vanhemmat kokevat että tottakai yhteiskunta maksaa heille tuon ja tuon palvelun. Ja niinhän siinä usein käykin.

Olen 46-vuotias työssäkäyvä perusterve nainen, joka on ikänsä asunut vuokralla eri paikoissa. Aina on kotikatu aurattu ja lumet putsattu ihan rappusia myöten. -ohis

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Ent hoitaja kirjoitti:

Mistä hoitajia tähän hommaan terveysasemalle? Takaisinsoitossa joudutaan odottamaan, koska puhelimeen vastaajia ei ole, hoidontarpeen arviointi on tärkeä osa hoitoa ja palveluiden toimivuutta. Miten aukioloaikoja voi pidentää jos ei riitä henkilökuntaa tarpeeksi 8-16 aukioloaikoihinkaan?

Koulutusta lisäämällä. Mä olen joskus miettinyt, oliko koulutusuudistus sittenkään ihan järkevä juttu. Tarkoitan sitä, että vanhan sairaanhoito-opiston käyneet valmistuivat sairaanhoitajiksi ja erikoistuminen suoritettiin - jos halusi - vasta myöhemmin. Nyt opiskellaan ammattikorkeakoulussa, opiskeluaika on pidempi ja jokainen valmistuu suoraan erikoissairaanhoitajaksi. Tai siis vastaa aiempaa erikoissairaanhoitajan tutkintoa. Mä aloitin sairaanhoitajaopinnot tammikuussa 1984 ja silloin lukiopohjalta opiskeluaika oli vain 2,5 vuotta. Eli valmistuin jo toukokuussa 1986. Yksi syy siihen, miksi hain silloin opiskelemaan sairaanhoitajaksi, oli just lyhyt opiskeluaika. Jos on erikoistunut kirurgiaan, lastentauteihin tai vaikka leikkaussalihoitajaksi, lienee selvää, ettei silloin terveyskeskustyö ole se, mitä haluaa tehdä. 

Joka vuosi lisätään oppilaspaikkoja hoitajakoulutukseen ja kaikki otetaan, jos joku vain hakee opiskelupaikkaa. Jopa kyseenalainen oppilasaines esim. lähihoitaja koulutukseen. Ja töihin pääsisi ilman koulutustakin.

Ongelma vain, ettei koulutus kiinnosta, eikä ole edes tulijoita ja ne jotka aloittavat opiskelun, lopettaa kesken n30% ja siirtyvät opiskelemaan muuta alaa ja osa valmistuneistakin hakeutuu muuhun työhön.

Sairaanhoitajakoulutukseen ei pääse läheskään kaikki sinne hakeneet. Hakijoita on moninkertainen määrä opiskelupaikan saaneisiin verrattuna. Tietenkin aina on niitä, jotka keskeyttävät opintonsa sekä niitä, jotka vaihtavat alaa. Niin on aina ollut. Jopa silloin, kun minä opiskelin kasarilla sairaanhoitajaksi. Viime vuonna sairaanhoitajaopintonsa keskeytti 10% eli vähemmän kuin lähihoitajaopiskelijoissa. 

Pelkkä aloituspaikkojen lisääminen ei tietenkään riitä. On oikein hyvä miettiä, miksi niin moni hoitaja on hakenut Valviralta ammattioikeusiensa poistamista. Kun pandemia 2020 alkoi ja julistettiin poikkeustila sekä otettiin valmiuslaista tietyt pykälät käyttöön, myönnän itsekin hieman hätkähtäneeni. Toki olin tiennyt, että jos Suomessa syttyisi sota, olisin alaa vaihtaneenakin velvollinen palaamaan takaisin hoitotyöhön. Oli yllätys, että myös pandemian takia voitiin ottaa valmiuslaista ko pykälät käyttöön. Ei se mitään, mutta se, ettei silloin voinut saada rajoille pakollisia koronatestejä - koska olisi ollut matkailijoiden perusoikeuksien vastaista - tuntui kummalliselta, että terveydenhoitoalan työntekijöiltä kuitenkin voitii evätä lomat, vapaapäivät, lakisääteiset tauot sekä olla noudattamatta työehtosopimuksia sekä työlainsäädäntöä. SE ei ollutkaan perusoikeuksien vastaista. Ärsyynnyin asiasta uudelleen vuosi sitten marraskuussa, kun HUS:in Eeva Ruotsalainen olisi halunnut valmiuslain uudelleen käyttöön. Ei koronatilanteen vuoksi vaan siksi, että joulunpyhiksi oli vaikeaa saada sijaisia. Eli nyt tuota lakia olisi haluttu käyttää vain ratkaisemaan pyhien aikaista hoitajapulaa. Onneksi hallitus ei suostunut tähän. Rokotuspakko alussa oli ihan ymmärrettävä, mutta ei enää siinä vaiheessa, kun jo tiedettiin, että rokotetut saavat tartuntoja ja tartuttavat myös muita siinä missä rokottamattomatkin. Mielestäni rokotuspakolle ei ollut enää perusteita. Kuitenkin rokotuspakko on edelleen. Ja sitten alkuvuodesta alettiin kiireellä sorvaamaan "pakkotyölakia" eli potilasturvallisuuslakia. Lain tarkoituksen ymmärrän ihan hyvin, mutta samalla kaikille hoitajille tehtiin selväksi, että hoitajilla ei ole samalaisia perusoikeuksia kuin muilla kansalaisilla. Ei siis mikään ihme, jos yhä useampi alkoi miettiä opiskelujensa keskeyttämistä tai ammatinharjoittamisoikeuksiensa poistamista Valviran rekisteristä. Hoitajien ammattiin on lyhyessä ajassa lisätty erilaisia pakkoja, mikä saa miettimään alanvalintaa toisenkin kerran. 

Minusta alan vaihtamista ei pidä pitää minään mörkönä. On ihan normaalia, että ihmiset vaihtavat alaa. Kuka mistäkin syystä. Voi olla syynä esim perhetilanne, oma terveys, asuinpaikan valinta tms. On ihmisiä, jotka opiskelevat muulta alalta hoitoalalle ja ihmisiä, jotka hoitoalalta vaihtavat jollekin muulle alalle. Mielestäni ei pidä edes ajatella niin, että parikymppisenä pitäisi tietää, mitä tekee työkseen seuraavat 45-50 vuotta. Toki koulutukseen menee yhteiskunnalta rahaa, mutta kenelläkään meistä ei ole ennustajan kykyjä. Kukaan ei voi tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. 

Tällä hetkellä hoitajapulaan on useita syitä, mutta yksikään niistä ei ole sellainen, joka voitaisiin ratkaista heti nyt. Ihmiset viihtyvät työssään paremmin, jos työntekijöitä on riittävästi. Jos vapaapäivät ovat silloin, kun työvuorolistassa niin lukee. Ja jos on aamuvuoro eikä aamu+iltavuoroa. Ja ennenkaikkea jos työnsä voi tehdä hyvin. 

Olen itse lääkärin lapsi ja oppinut jo pienestä pitäen, että päivystykseen tarvitsee aniharvoin mennä flunssan takia. Lapsena tietysti isä pystyi katsomaan kotona esim korvat ja määräämään korvatulehdukseen antibiootit, mikä helpotti asioita huomattavasti, eikä päivystykseen tarvinnut käytännössä mennä koskaan.

Olen käynyt päivystyksessä mm. näistä, pakottavista syistä: varvas meni pallopelissä sijoiltaan, lapsi oli oksentanut usean päivän ja alkoi osoittaa nestehukan merkkejä, leikkasin veitsellä sormeen ja tarvitsin tikit. Kaikki sellaisia asioita, että ei voinut odottaa kotona.

Asumme pk-seudulla ja olemme saneet tottua siihen, että lääkäriaikoja ei yksinkertaisesti ole. Lapset saavat kyllä terveysasemalle ajan mahdollisesti jopa samana päivänä, aikuiset eivät vaan aika menee viikkojen päähän. On mentävä joko yksityiselle tai päivystykseen hoitoa saadakseen. Sellaisia vaivoja joiden kanssa ei viikkoja odotella ovat esim pahaksi äitynyt hiivtulehdus. Ei siinä kukaan pysty viikkotolkulla olemaan sen kanssa vaan se on hoidettava muutamien päivien sisällä, koska olo alkaa olla sietämätön.

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Ent hoitaja kirjoitti:

Mistä hoitajia tähän hommaan terveysasemalle? Takaisinsoitossa joudutaan odottamaan, koska puhelimeen vastaajia ei ole, hoidontarpeen arviointi on tärkeä osa hoitoa ja palveluiden toimivuutta. Miten aukioloaikoja voi pidentää jos ei riitä henkilökuntaa tarpeeksi 8-16 aukioloaikoihinkaan?

Koulutusta lisäämällä. Mä olen joskus miettinyt, oliko koulutusuudistus sittenkään ihan järkevä juttu. Tarkoitan sitä, että vanhan sairaanhoito-opiston käyneet valmistuivat sairaanhoitajiksi ja erikoistuminen suoritettiin - jos halusi - vasta myöhemmin. Nyt opiskellaan ammattikorkeakoulussa, opiskeluaika on pidempi ja jokainen valmistuu suoraan erikoissairaanhoitajaksi. 

Ja mistäpä koulutettavat? 

Eiköhän alan koulutuksessa ole jo kaikki, jotka siihen yhtään mitään vetoa tuntevat ja joila resurssit työhön jotenkin riittää.

Alanvaihtajia on paljon, ja nimenomaan niin että hoitotyöstä pois ihan mihin tahansa muuhun. Jos ei alalla ole pitovoimaa, koulutuksen lisääminen on kallis tapa koettaa korjata asia.

Senpä takia koko terveydenhuoltosysteemi pitäisi uudistaa. Ei yksityistämällä, vaan selkeyttämällä. Ei ole mitään järkeä, että meillä on terveysasema A, jossa ei ole yhtään suomenkielentaitoista lääkäriä, terveysasema B, jossa on hirveä tungos, terveysasema C, jossa ei ole lääkäriä ollenkaan ja hoitajat joutuvat leikkimään lääkäreitä, sekä terveysasema D jossain hevonkukkulassa, jossa ei käy kukaan. En sano, että kaikkea pitää keskittää samaan paikkaan, mutta hoidontarpeen mukaan voisi olla eri terveysasemia/sairaaloita. Nyt systeemi on niin hidas ja resursseja vievä, ettei se toimi.

Vierailija kirjoitti:

Olen itse lääkärin lapsi ja oppinut jo pienestä pitäen, että päivystykseen tarvitsee aniharvoin mennä flunssan takia. Lapsena tietysti isä pystyi katsomaan kotona esim korvat ja määräämään korvatulehdukseen antibiootit, mikä helpotti asioita huomattavasti, eikä päivystykseen tarvinnut käytännössä mennä koskaan.

Olen käynyt päivystyksessä mm. näistä, pakottavista syistä: varvas meni pallopelissä sijoiltaan, lapsi oli oksentanut usean päivän ja alkoi osoittaa nestehukan merkkejä, leikkasin veitsellä sormeen ja tarvitsin tikit. Kaikki sellaisia asioita, että ei voinut odottaa kotona.

Asumme pk-seudulla ja olemme saneet tottua siihen, että lääkäriaikoja ei yksinkertaisesti ole. Lapset saavat kyllä terveysasemalle ajan mahdollisesti jopa samana päivänä, aikuiset eivät vaan aika menee viikkojen päähän. On mentävä joko yksityiselle tai päivystykseen hoitoa saadakseen. Sellaisia vaivoja joiden kanssa ei viikkoja odotella ovat esim pahaksi äitynyt hiivtulehdus. Ei siinä kukaan pysty viikkotolkulla olemaan sen kanssa vaan se on hoidettava muutamien päivien sisällä, koska olo alkaa olla sietämätön.

Noinhan se menee, että flunssat, koronat sun muut pitäisi osata hoitaa itse kotona. Minäkin asun pk-seudulla ja ensimmäisen kerran sain kokea päivystyksen toimimattomuuden nuorena aikuisena, kun sairastuin munuaistulehdukseen. En päässyt päivystävälle lääkärille, koska hoitaja eväsi päivystykseen pääsyni. Menin kotiin ja googlettamalla löysin oikean diagnoosin. Menin seuraavana päivänä yrittämään uudestaan ja vaatimalla pääsin sisään. Odotusaika oli 12 tuntia ja menin todella huonoon kuntoon. Lopulta minulla todettiin munuaistulehdus ja sepsis.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Ent hoitaja kirjoitti:

Mistä hoitajia tähän hommaan terveysasemalle? Takaisinsoitossa joudutaan odottamaan, koska puhelimeen vastaajia ei ole, hoidontarpeen arviointi on tärkeä osa hoitoa ja palveluiden toimivuutta. Miten aukioloaikoja voi pidentää jos ei riitä henkilökuntaa tarpeeksi 8-16 aukioloaikoihinkaan?

Koulutusta lisäämällä. Mä olen joskus miettinyt, oliko koulutusuudistus sittenkään ihan järkevä juttu. Tarkoitan sitä, että vanhan sairaanhoito-opiston käyneet valmistuivat sairaanhoitajiksi ja erikoistuminen suoritettiin - jos halusi - vasta myöhemmin. Nyt opiskellaan ammattikorkeakoulussa, opiskeluaika on pidempi ja jokainen valmistuu suoraan erikoissairaanhoitajaksi. 

Ja mistäpä koulutettavat? 

Eiköhän alan koulutuksessa ole jo kaikki, jotka siihen yhtään mitään vetoa tuntevat ja joila resurssit työhön jotenkin riittää.

Alanvaihtajia on paljon, ja nimenomaan niin että hoitotyöstä pois ihan mihin tahansa muuhun. Jos ei alalla ole pitovoimaa, koulutuksen lisääminen on kallis tapa koettaa korjata asia.

Senpä takia koko terveydenhuoltosysteemi pitäisi uudistaa. Ei yksityistämällä, vaan selkeyttämällä. Ei ole mitään järkeä, että meillä on terveysasema A, jossa ei ole yhtään suomenkielentaitoista lääkäriä, terveysasema B, jossa on hirveä tungos, terveysasema C, jossa ei ole lääkäriä ollenkaan ja hoitajat joutuvat leikkimään lääkäreitä, sekä terveysasema D jossain hevonkukkulassa, jossa ei käy kukaan. En sano, että kaikkea pitää keskittää samaan paikkaan, mutta hoidontarpeen mukaan voisi olla eri terveysasemia/sairaaloita. Nyt systeemi on niin hidas ja resursseja vievä, ettei se toimi.

Olen täsmälleen samaa mieltä ja erityisesti tuosta boldaamastani kohdasta. Kirjoitin jo aiemmin vanhusten yksinäisyydestä ja siitä seuraavasta turvattomuuden tunteesta. Moni asia ei edellyttäisi edes hoitoalan koulutuksen saanutta ihmistä. Usein riittää, että voi edes puhua huolistaan ja turvattomuuden tunteestaan jollekin. Sosiaali- ja terveydenhuollon voisi uudistaa ja järkeistää toimivammaksi, mutta sitten tulee peliin se ikuisuuskysymys eli raha. Kyse ei ole pelkästään suurista ikäluokista vaan myös 1950-luvulla (eli seuraavaksi suurin ikäluokka) on jäänyt tai jäämässä eläkkeelle  ja pian me 1960-luvulla syntyneetkin (sitä seuraavaksi suurin ikäluokka)  alamme jäädä eläkkeelle. Ei mullakaan ole mitään viisastenkiveä tähän asiaan, mutta jotain on tehtävä, jotta erikoissairaanhoito ei kuormitu potilailla, jotka eivät kuulu erikoissairaanhoitoon. 

Vierailija kirjoitti:

Päivystykset täynnä vanhuksia, tarkoitat.

Osalle heistä on muodostunut rutiiniksi voivotella kunnes viedään päivystykseen. Ovat yksinäisiä.

Näitä paljon myös kotihoidon asiakkaana, joiden luona käydään vain jakamassa mahdolliset lääkkeet ja kyselemässä kuulumiset, kun omaisia ei ole, tai ei ole yhteydenpitoa heihin.

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan oikeasti ihmettelen julkisen puolen tehottomuutta. MIHIN vtuun se aika siellä valuu? Itse siis käytän julkisia ja lääkärikäynti on aina mahdollisimman nopea, kymmenessä minuutissa olen usein ulkona. Sitten jos soitan akuutti-ajan, niin menen hoitajalle joka tarvittaessa ohjaa lääkärin puheille - ja se tarkoittaa sitä että joku paikalla olevista lääkäreistä juoksee paikalle ja katsoo esim korvan ja määrää jotain jatkotoimenpiteitä. Sit ulos.

Silti julkisen puolen lääkärit ottavat päivässä huomattavasti pienemmän määrän asiakkaita. Yksityisellähän (käytän omalla rahalla sitäkin joskus) potilaita otetaan vartin ajoille tasaiseen tahtiin.

Mitä siellä julkisella möhlitään? Kuulemma niin monisairaita potilaita mutta mitä tää tarkoittaa? Aika paljon lapsia näkyy ja omilla jaloillaan kulkevia eläkeläisiä.

Jos tää saataisiin oikeasti organisoitua paremmin, voisi mennä kaikki paremmin.

Nämä ongelmat oli ennen apottia eli se ei syynä.

En ole ollut hoitoalalla enää pariin vuosikymmeneen, mutta mulle tuli mieleen, että joutuvatko terveyskeskuslääkärit nykyisin kirjoittamaan aiempaa enemmän erilaisia lausuntoja? Siis Kelaa, vakuutusyhtiöitä yms varten? Potilas tulee lääkärin vastaanotolle, koska tarvitsee lääkärinlausunnon asiasta X? Ja ajan potilaiden välillä lääkäri käyttää mm näiden lausuntojen tekemiseen?

Kuntakokeiluun vaaditaan nykyään B-lausunto. Minunkin tässä pitäisi aikaa kohtapuoliin varata maaliskuuta varten, mikäli haluan tilanteen pysyvän ennallaan.

Terveisin 1 kilpparipotilas joka ei vaan saa tarvitsemaansa toimivaa lääkitystä.

Itse ENTISENÄ terveysasemalla työskenneellenä terveydenhoitaja voi omalta osaltani kommentoida asiaa.

Terveysasemien hoitajat vastailievat takaisinsoittoihin, he vastailevat maisa- ja omaoloviesteihin.

Hoitajat tekevat hoidontarpeen arvioita puhelimessa, sähköisissä viestimissä sekä siinä terveysasemien luukuilla. Hoitajia ei ole enää pitämään vastaanottoja.

Haavat hoidetaan ja pakolliset injektiot pistetään.

Hoitajat vastailevat siis ei oota ja aikoja ei ole antaa.

Lääkärit taas vastailevat hoitajien konsultaatioihin (maisan ja Omaolon kautta tulleet viestit)

Lisäksi lääkäreillä on kiireettömiä vastaanottoaikoja jolloin mm tehdään vuosikontrollit, ajorttien terveystarkastukset. Reseptien uusiminen, lausuntojen laatiminen.

Luomien ja ihomuutosten tarkastukset.

Kiireaikoja on päivää kohti yleensä vain muutamia. Jo aamulla saattaa aamupalerin yhteydessä tulla ilmoitus, että tänään on tarjolla 6 akuuttiaikaa koko päivälle.

Loput akuuttiasioita hoidetaan sitten päivystyksessä.

Terveysasemat olisivat EHKÄ kustannustehokkaampia paikkoja, jos kaikenlaiset turhat terveiden ihmisten vuosikontrollit lopetettaisiin (monet tth siirtyvät 65 vuotiaat näihin ovat tottuneet) ajokorttien uusintaterveystarkastukset voitaisiin siirtää privaattiin.

Näin muutamia havaintoja kerroin.