Käsissämme on pommi liikunnanopettaja kertoo karmeita esimerkkejä suomalaisten lasten heikentyneestä kunnosta

Vierailija kirjoitti:

Pistäkää ne lapset pihalle touhuamaan ja liikkumaan. Minä passitan vielä 12-vuotiaatkin tuonne lumileikkeihin ja kyllä ihan mielellään lähtevätkin. Toivotaan, ettei ala iän myötä laiskistumaan ja kännypelit vie mennessään.

Ei viihdy yksi meillä lapsi yksin ulkona. Kavereita ei lähellä asu.Vielä vuosi sitten asui kavereita ovat muuttaneet pois. Silloin leikkivät aina perinteisiä pihaleikkejä.

Vierailija kirjoitti:

Ihan ensimmäiseksi liikuntatunneista pitäisi tehdä kivoja kaikille, ei vain niille huippu-urheilijoille. Näille vähiten liikkuville ja "huonommille" liikuntatunnit ovat painajaista testeineen ja nöyryytyksineen. Kympin tytöt ja pojat kiusaavat huonompiaan ihan armotta. Miten se huonokuntoinen edes innostuu liikunnasta, jos hänen suorituksilleen nauretaan tai häntä ei haluta peleihin mukaan?

Muistan tämän. Liikuntatunnit aiheutti mulle paniikkioireita jo päiviä etukäteen. Se oli nöyryyttävää lähes kaikille muille paitsi niille jotka oli hyviä ja harrasti liikuntaa vapaa-aikana. Etenkin kaikki joukkuelajit oli hlvetistä ja siihen lisäksi liikuntahullu opettaja. 

Juosta, pyöräillä, hiihtää, luistella ja potkia palloa voi ihan ilmaiseksi, ei siihen mitään joukkuetta tai ohjausta tarvita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liikunnanopettajan työ on aivan naurettavaa. Siinä ei tarvitse opettaa. Sama kuin lyötäisiin vaativia matematiikan tehtäviä eteen ja annettaisiin opettamatta hyvä arvosana sille huippuälykkäälle, joka osaa laskut ilman opetusta. Näinhän liikunnassa homma toimii. Ne, jotka osaavat liikkua, saavat hyvät arvosanat. Joka ei jotain lajia osaa, saa huonon arvosanan. Ei siellä mitään opeteta. Ja liikunnanopettajiksi hakeutuvat ovat juuri näitä entisiä joukkueurheilijoita, jotka ovat eläneet tuota elämää ja nyt sitten jatkavat omaa ajatusmaailmaansa. Mainitkaa yksikin liikunnanopettaja, joka on ahkera ja työteliäs.

Kiistät siis suomalaisten lasten surkean nykykunnon ja ylipaino-ongelman? Näkeehä sen putkimieskin, et surkees jamas ollaan. Turha täs on ny piiloutua sen taakse, keneltä kommentti tuli. Läskejä melkeen kaikki on, se on todellisuus. Ja siitä ei mitään hyvää yhteiskunnalle seuraa.

Suurin osa lapsista on varhaiskasvatuksen piirissä eli miksi varhaiskasvatuksen opettajat eivät ohjaa lapsia liikkumaan sen sijaan että tärkeintä on kankea kuravaate haalarin päällä estämässä mahdollisimman tehokasta liikuntaa. Päiväkodin pihaan juoksukisoja, pituushyppyä jne. sen sijaan, että lapset ovat hiekkalaatikolla lähes liikkumatta. Sieltä liikunnan riemu lähtee, päiväkodin pihasta.

Vierailija kirjoitti:

Juosta, pyöräillä, hiihtää, luistella ja potkia palloa voi ihan ilmaiseksi, ei siihen mitään joukkuetta tai ohjausta tarvita.

Se voi olla hankalaa. Esim. meillä on kodin vieressä hienot jalkapallokentät, mutta niitä ei saa käyttää kuin ainoastaan seurat. Eli jos sinne menee potkimaan palloa (vaikka olisi tyhjät kentät), niin kohta tulee läheisestä huoltorakennuksesta ukko ajamaan lapset pois.

Vierailija kirjoitti:

Minusta ongelma on siinä, ettei matalan kynnyksen helppoa höntsäliikuntaa enää ole lapsille ja nuorille. Aikoinaan löytyi liikuntakerhoja, joissa liikuttiin liikkumisen ilosta eikä kilpailtu..

Ongelma ei todellakaan ole ohjatun liikunnan tai suoranaisen (kilpa)urheilun puutteessa vaan siinä että hyötyliikunnan (pyöräily tai kävely) lisäksi kaikki omaehtoinen liikunta on korvautunut kännykän tuijottamisella.

Oma teinikin harrastaa SM-tasolla joukkueurheilua mutta treenien ja pelien lisäksi kaikki muu liikkuminen on tasan nolla.

Treeneihin on sen verran matkaa että niihin täytyy mennä autolla tai bussilla, samoin lukioon ja jos kavereiden kanssa mennään 5km päässä olevaan Isoon Omenaan kahville niin eihän sinnekään kehtaa mennä hikisenä fillarilla vaan bussilla.

Ilman urheiluharrastusta tuokin olisi laardipallo joka hengästyisi keittiöjakkaralle noustessaankin.

Vierailija kirjoitti:

Varmasti on nuorten kunto keskimäärin melko huono, mutta ihmeelliset testit oli artikkelin alussa. Itsekään en ole ikinä saanut käsiä yhteen toisen olkapääni yli, mutta olen silti juossut Cooperissa hyvät tulokset aina. En tajua mitä olkapään liikkuvuus ihmisen kuntoon vaikuttaa. Olen myös hoikka, jos joku epäilee, että läskihän siellä kinnaa.

Vierailija kirjoitti:

Minusta ongelma on siinä, ettei matalan kynnyksen helppoa höntsäliikuntaa enää ole lapsille ja nuorille. Aikoinaan löytyi liikuntakerhoja, joissa liikuttiin liikkumisen ilosta eikä kilpailtu. Ei edellytetty tiettyä pohjakuntoa. Nykyisin vaihtoehtona on jo pienille lapsille monta kertaa viikossa kokoontuvat treeniryhmät ja kisat. Ei minuakaan lapsena olisi tuollainen houkutellut ja ihan sopivasti liikkuva aikuinen minusta on kasvanut.

Tämä riippuu varmasti paikkakunnasta! Meillä toinen lapsi on harrastanut pienestä pitäen kilpaurheiluryhmässä, mutta toisella ei ole ollut mielenkiintoa kilpailemiseen ja niin totiseen harjoitteluun. Hänelle on kuitenkin löytynyt vaikka minkälaisia harrastuksia, on kokeillut erilaisia lajeja ja monissa seuroissa on tarjolla nimenomaan harrastetoimintaa. On uintia, tanssia, voimistelua, sulkapalloa, luistelua, taistelulajeja jne.

Ihmisten asenne on vaan jostain syystä heti se, ettei ole muuta kuin kilpailutoimintaa, mutta kyllä täällä pääkaupunkiseudulla ainakin on tarjontaa vaikka minkälaista! Ehkä pienemmillä paikkakunnilla ei ole? Tai ei viitsitä ottaa edes selvää? Ja sitten kun ei ole kysyntää, niin ei kai tarjontaakaan.

Vierailija kirjoitti:

Varmasti on nuorten kunto keskimäärin melko huono, mutta ihmeelliset testit oli artikkelin alussa. Itsekään en ole ikinä saanut käsiä yhteen toisen olkapääni yli, mutta olen silti juossut Cooperissa hyvät tulokset aina. En tajua mitä olkapään liikkuvuus ihmisen kuntoon vaikuttaa. Olen myös hoikka, jos joku epäilee, että läskihän siellä kinnaa.

Kyllähän nivelten liikkuvuus on yksi aivan olennainen osa fyysistä kuntoa. Sen huomaa viimeistään vanhana. Koordinaatiokyky toinen tärkeä - jos jo nuorena töpöttelee tuolla menemään kuin vanhus, niin mitäs sitten vanhana kun koordinaatio entisestään heikkenee, nivelet jäykistyy jne. Cooperilla mitataan lähinnä maksimaalista kestävyyttä/hapenottokykyä ja se on itseasiassa aika surkea testi muille kuin aktiivisesti juokseville, joten onneksi sitä ei kai nykyään kouluissa juuri tehdäkään. Koordinaatiokykyyn ja liikkuvuuteen verrattuna näkisin tuon hapenottokyvyn jopa vähemmän tärkeänä arjen toimintakyvyn kannalta.

Toisessa uutisessa oli esitetty Moven tuloksia kartalla. Yllättäen kaupunkimaisissa ympäristöissä (mutta ei siis tiheään asutuissa taajamissa!) on saatu parhaat Move-tulokset. Lapissa ja muissa harvaanasutuissa paikoissa oli heikoimmat tulokset. No, ymmärtäähän sen, että jos koulumatka on kymmeniä kilometrejä suuntaansa, lapsilla ei ole enää koulupäivän päätteeksi energiaa liikuntaharrastuksiin.

Oma 5-luokkalainen kävelee päivässä yht. 5 km koulu+kotimatkan. Välkät ulkoilee, futista ym.

Liikuntaharrastusta on 3 krt viikossa, monipuolista sellaista, sisältää myös lihaskuntoa.

"Oleminen" kotona on aktiivista hänellä, on sellainen levoton, ottaa juoksuaskelia, kiipeilee päivittäin. Ulkoilee vähemmän itsekseen/kaverin kanssa, mutta jonkin verran kyllä.

Move! Testissä sai kaikesta sen "erinomaisen" paitsi artikkelissakin mainitusta viivajuoksusta, mikä on outoa koska on tosi kova juoksemaan ja juoksentelemaan. On luokkansa nopeimpia juoksijoita. Itse sanoi että käännöksistä tuli paha olo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liikunnanopettajan työ on aivan naurettavaa. Siinä ei tarvitse opettaa. Sama kuin lyötäisiin vaativia matematiikan tehtäviä eteen ja annettaisiin opettamatta hyvä arvosana sille huippuälykkäälle, joka osaa laskut ilman opetusta. Näinhän liikunnassa homma toimii. Ne, jotka osaavat liikkua, saavat hyvät arvosanat. Joka ei jotain lajia osaa, saa huonon arvosanan. Ei siellä mitään opeteta. Ja liikunnanopettajiksi hakeutuvat ovat juuri näitä entisiä joukkueurheilijoita, jotka ovat eläneet tuota elämää ja nyt sitten jatkavat omaa ajatusmaailmaansa. Mainitkaa yksikin liikunnanopettaja, joka on ahkera ja työteliäs.

Kiistät siis suomalaisten lasten surkean nykykunnon ja ylipaino-ongelman? Näkeehä sen putkimieskin, et surkees jamas ollaan. Turha täs on ny piiloutua sen taakse, keneltä kommentti tuli. Läskejä melkeen kaikki on, se on todellisuus. Ja siitä ei mitään hyvää yhteiskunnalle seuraa.

Suurin osa lapsista on varhaiskasvatuksen piirissä eli miksi varhaiskasvatuksen opettajat eivät ohjaa lapsia liikkumaan sen sijaan että tärkeintä on kankea kuravaate haalarin päällä estämässä mahdollisimman tehokasta liikuntaa. Päiväkodin pihaan juoksukisoja, pituushyppyä jne. sen sijaan, että lapset ovat hiekkalaatikolla lähes liikkumatta. Sieltä liikunnan riemu lähtee, päiväkodin pihasta.

Kun missään liikunnassa ja urheilussa ei saa lapset kouluissa ja päiväkodeissa enää kilpailla. Ettei tule paha mieli kenellekään. Se on vaikea järjestää enää niitä juoksukisoja ym.

Mutta kyllä sitä liikuntaa pitäisi vanhempien tarjota lapsilleen. Jos aikuiset ei liiku, niin ei kai lapsetkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liikunnanopettajan työ on aivan naurettavaa. Siinä ei tarvitse opettaa. Sama kuin lyötäisiin vaativia matematiikan tehtäviä eteen ja annettaisiin opettamatta hyvä arvosana sille huippuälykkäälle, joka osaa laskut ilman opetusta. Näinhän liikunnassa homma toimii. Ne, jotka osaavat liikkua, saavat hyvät arvosanat. Joka ei jotain lajia osaa, saa huonon arvosanan. Ei siellä mitään opeteta. Ja liikunnanopettajiksi hakeutuvat ovat juuri näitä entisiä joukkueurheilijoita, jotka ovat eläneet tuota elämää ja nyt sitten jatkavat omaa ajatusmaailmaansa. Mainitkaa yksikin liikunnanopettaja, joka on ahkera ja työteliäs.

Tää on itseasiassa aika hyvin sanottu ja fakta. Kouluissa ei opeteta itse sitä lajia ollenkaan, mitä ollaan esim pelaamassa. Tai jos on Cooper testit, niin sitä itse Cooperia ei HARJOITELLA OLLENKAAN ENNEN SITÄ TESTIÄ. Oletetaan vaan että kylmiltään kaikki juoksee yli sen max rajan. Aina ensiksi pitäs opettaa, sitten toteuttaa. 

Olen käynyt alakoulun 90-luvun lopussa ja ainakin silloin opeteltiin tekniikkaa ennen tekemistä, mm. luistelu-, hiihto-, juoksu- ja uintitekniikkaa, pallojenheittoa, pelien sääntöjä jne. Sama yläkoulussa 2000-luvun alussa. Ehkäpä minulle sattui vain useampi asiansa osaava liikunnanope.

Ei siellä missä itse kävin opetettu mitään ennen yläastetta. Ne jotka oppi luistelee oppi sen itse matkimalla jääkiekkoilijoita. Loput pysyy kyllä luistimilla pystyssä muttei osaa luistella. Hiihto oli sitä et tuossa on latu, viisi kiekkaa ja alkakaa mennä.

Kävin lauantaina kaverilla kahvilla. Siellä sen 13v paksu pentu pelas huoneessaan xboxilla ja huutelu äiti tuo sipsejä.

Vierailija kirjoitti:

Toisessa uutisessa oli esitetty Moven tuloksia kartalla. Yllättäen kaupunkimaisissa ympäristöissä (mutta ei siis tiheään asutuissa taajamissa!) on saatu parhaat Move-tulokset. Lapissa ja muissa harvaanasutuissa paikoissa oli heikoimmat tulokset. No, ymmärtäähän sen, että jos koulumatka on kymmeniä kilometrejä suuntaansa, lapsilla ei ole enää koulupäivän päätteeksi energiaa liikuntaharrastuksiin.

Kouluilla pitäisi olla harrastusmahdollisuuksia.

Koulukyydeillähän nuo lapset kulkee, ei kai se nyt niin rankkaa ole istua autossa, ettei jaksa koulupäivän jälkeen harrastaa liikuntaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liikunnanopettajan työ on aivan naurettavaa. Siinä ei tarvitse opettaa. Sama kuin lyötäisiin vaativia matematiikan tehtäviä eteen ja annettaisiin opettamatta hyvä arvosana sille huippuälykkäälle, joka osaa laskut ilman opetusta. Näinhän liikunnassa homma toimii. Ne, jotka osaavat liikkua, saavat hyvät arvosanat. Joka ei jotain lajia osaa, saa huonon arvosanan. Ei siellä mitään opeteta. Ja liikunnanopettajiksi hakeutuvat ovat juuri näitä entisiä joukkueurheilijoita, jotka ovat eläneet tuota elämää ja nyt sitten jatkavat omaa ajatusmaailmaansa. Mainitkaa yksikin liikunnanopettaja, joka on ahkera ja työteliäs.

Tää on itseasiassa aika hyvin sanottu ja fakta. Kouluissa ei opeteta itse sitä lajia ollenkaan, mitä ollaan esim pelaamassa. Tai jos on Cooper testit, niin sitä itse Cooperia ei HARJOITELLA OLLENKAAN ENNEN SITÄ TESTIÄ. Oletetaan vaan että kylmiltään kaikki juoksee yli sen max rajan. Aina ensiksi pitäs opettaa, sitten toteuttaa. 

Tätä len ihmetellyt. Cooper-testi voisi olla syksyllä ensin harjoitusmielessä. Sitten vuodeksi lapset saisivat urheiluläksy kotiinsa: vaikka juokset sen ja sen lenkin tai käyt sen verran hiihtämässä viikossa. Sitten keväällä olisi todellinen Cooper-testi. Miksi liikuntaa ei voi opettaa kuten muita lajeja, antamalla kotitehtäviä ja kannustaa kehittämään itseään? Liikuntatunnit ikään kuin kasvattavat siihen ajatukseen ettei itse voi vaikuttaa tuloksiinsa mitenkään, joko olet geenivoittaja tai anna olla.

Vierailija kirjoitti:

Leikkityössä oleva liikunnanopettaja avautuu. Ei kannata ottaa tosissaan. Parempi, että eivät nuorena harrasta raivona jotain urheilua ja ole sitten alle nelikymppisenä rikki ja koko ajan sairauslomalla, kuten nämä entiset ns. huippu-urheilijat. Aikuisena aloitettu järkevä liikunta on parempi, kuin nuoresta asti raivona harrastaminen, sitä kautta yhteiskunta säästää, kun ei tarvitse näiden aivottomien entisten urheilijoiden sairauskuluja maksaa. Mielestäni parikymmentä vuotta liikunnanopettajana ei pätevöitä ketään tekemään sen suurempia analyyseja, lähinnä voi omia mielipiteitään esittää. 

Tsiisus mitä potaskaa kirjoitat. Nimenomaan kehittyvä keho tarvitsee treeniä, jotta tulisi vahva sydän ja koko kroppa kehittyisi hyvään kuntoon. Myös aivot kehittyvät tuolloin voimakkaasti eli hyvä koordinaatiokyky ym. saavutetaan parhaiten lapsena liikkumalla monipuolisesti.

Vierailija kirjoitti:

Leikkityössä oleva liikunnanopettaja avautuu. Ei kannata ottaa tosissaan. Parempi, että eivät nuorena harrasta raivona jotain urheilua ja ole sitten alle nelikymppisenä rikki ja koko ajan sairauslomalla, kuten nämä entiset ns. huippu-urheilijat. Aikuisena aloitettu järkevä liikunta on parempi, kuin nuoresta asti raivona harrastaminen, sitä kautta yhteiskunta säästää, kun ei tarvitse näiden aivottomien entisten urheilijoiden sairauskuluja maksaa. Mielestäni parikymmentä vuotta liikunnanopettajana ei pätevöitä ketään tekemään sen suurempia analyyseja, lähinnä voi omia mielipiteitään esittää. 

Joo, mutta nykyiset lapset eivät tule olemaan samassa lähtökohdassa nykypäivän aikuisten kanssa. Tän päivän lapset ei liiku ollenkaan vaan pelaa sängyssä makaamalla. Jos olet elänyt 20 vuotta käytännössä sänkypotilaan elämää, niin ei sitä niin helposti enää aloiteta urheilullista elämää. Nivelet yms. Ei vaan ole kehittyneet niinkuin pitäisi.

Coopereita ei ole enää.

Ehkä tarpeet yhteiskunnassa muuttuvat. Nykyään painottuvat eri vaatimukset kuin ennen. Nykyään riittää pienempikin fyysinen kunto kuin agraariaikana.

Ainahan liikkaopet huolissaan liikkataidoista, matikkaopet matikkataidoista, äikkäopet lukutaidosta jne.