Miehen lapsuudenperheessä joulu on vain lapsille

Joulu on ahdistava "juhla". Siksi olen lopettanut sen "juhlimisen" aikoja sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos teillä ei ole omia lapsia, niin eikö kumpikin voisi viettää joulua oman lapsuudenperheensä kanssa? Eihän joulua ole pakko yhdessä viettää, varsinkin jos se puolison lapsuudenperheen luona tuntuu ikävältä.

Miksi perheenjäsenten pitäisi viettää joulut erillään?

No esim. siksi, että toinen ei viihdy puolison lapsuudenperheen luona jouluisin???

Mites sitten jos saavat lapsia? Joka toinen joulu mies menee lasten kanssa vanhemmilleen ja nainen omilleen.?

Turhalta ongelmalta kuulostaa. Miksette jää vain kotiin luomaan omat perinteenne? Minä en ainakaan lähtisi pilaamaan jouluani minnekään, missä kokisin vain harmistusta ja ikäviä tunteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kait ne muutkin muistavat anoppia, jos hän järjestää joulun? Ainakin kukkaasetelmalla tai ruokalahjalla? Tuo ei enää ole mikään tapa, vaan huonoa käytöstä ja hienotunteisuuden puutetta.

Sinulle pisteet, jos muistat anoppia, jos menette valmiiseen pöytään.

Eivät anna mitään lahjaa anopille. Miehen sisko tuo jotain yhteiseen pöytään, mutta ei mitään henkilökohtaisesti anopille. Mä vien lahjan appivanhemmille +usein jotain leipomaani (esim pipareita, torttuja tai karjalanpiirakoita). Ap

Ja anoppi miettii, miksi hänen leipomukset ei riitä, puree huulta ja kiittää. Niin on hänen joulunsa saatu pilattua, mutta kun miniän takia pitää esittää nöyrää ja kiitollista, niin sitten ollaan hiljaa. Sun mies miettii, miksi perheensä joulut ei kelpaa sinulle, vaikka hän joutuu joka toisen joulun sietämään sinun sukusi krääsälahjajouluja, jotka tuntuvat raivostuttavalta luonnonvarojen tuhlaamiselta.

Vierailija kirjoitti:

Eli sua harmittaa siis että lapsille ostetaan lhojoja mutta sinulle ei? Olet siis kade lapsille. Lapsille.

Luulen, että Ap vain tuntee olonsa ulkopuoliseksi vieraassa perheessä. Tilanne olisi hänen kannaltaan täysin erilainen, jos hänellä itsellään olisi lapsi, joka on juhlinnan kohteena toisten lasten kanssa. Mutta jos siellä ollaan vain se yksi ilta, niin kai sen jotenkin kestää. Ehdotan, että kumpikin puoliso viettää joskus joulun oman lapsuudenperheensä kanssa.  Se, että täytyy hiljaa katsoa, kun joku avaa lahjaansa, tuo minullekin vaivaantuneen olon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos teillä ei ole omia lapsia, niin eikö kumpikin voisi viettää joulua oman lapsuudenperheensä kanssa? Eihän joulua ole pakko yhdessä viettää, varsinkin jos se puolison lapsuudenperheen luona tuntuu ikävältä.

Miksi perheenjäsenten pitäisi viettää joulut erillään?

No esim. siksi, että toinen ei viihdy puolison lapsuudenperheen luona jouluisin???

Mites sitten jos saavat lapsia? Joka toinen joulu mies menee lasten kanssa vanhemmilleen ja nainen omilleen.?

Sitten viimeistään viettävät sitä ihan keskenään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No meilläkin kyllä ostetaan vain lapsille lahjoja. Appivanhemmille viedään joulukukka, kun kutsuvat joulupöytään, ja muutama pullo viiniä ruualle.

Meillä ajatellaan niin, ettei mitään pientä ja edullista ole kiva saada, kaikkia tuikkukippoja yms on ihan liikaa. Ja kalliimpaa jos ostaa, tulee kamalat kustannukset. Tällä en halua väheksyä siis edullisia lahjoja ollenkaan, fakta vaan on, että kun tietyssä iässä jo olemme, yksinkertaisesti ei vaan ole tarvetta oikein millekään ja se mitä tarvitaan, hankitaan täsmähankintoina ihan tarpeeseen.

Ei meilläkään lahja oo tavarakrääsää, vaan just joulukukka, viiniä, suklaata, hilloa, kynttilöitä... Just sen mukaan, mistä tiedetään kunkin tykkäävän. Ja lapsille yhtä pienet lahjat. Ap

Kynttilät, hillo, viini, suklaa - voiko oikeasti olla turhempaa? Tietty vielä mausteista kahvia, lautasliinoja ja led-tuikkuja? Näitä perikunnat tyhjentää laatikkokaupalla mummojen kaapeista, kun on saatu lahjaksi jotain pientä ja josta tykätään...

Sellaista, mistä kukin tykkää. Kahvin ystävälle hyvää kahvia, kynttilöitä tietysti vain sellaiselle, jonka tietää niitä polttavan. Ei voi olla noin vaikeaa osata valita lahja saajan mukaan? Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos teillä ei ole omia lapsia, niin eikö kumpikin voisi viettää joulua oman lapsuudenperheensä kanssa? Eihän joulua ole pakko yhdessä viettää, varsinkin jos se puolison lapsuudenperheen luona tuntuu ikävältä.

Miksi perheenjäsenten pitäisi viettää joulut erillään?

No esim. siksi, että toinen ei viihdy puolison lapsuudenperheen luona jouluisin???

Mites sitten jos saavat lapsia? Joka toinen joulu mies menee lasten kanssa vanhemmilleen ja nainen omilleen.?

Vaikka noin. Silloin molemmilla on hyvä joulu omiensa kanssa eikä miniä joudu kärsimään siitä, että anoppi ei osaa edes leipoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos teillä ei ole omia lapsia, niin eikö kumpikin voisi viettää joulua oman lapsuudenperheensä kanssa? Eihän joulua ole pakko yhdessä viettää, varsinkin jos se puolison lapsuudenperheen luona tuntuu ikävältä.

Miksi perheenjäsenten pitäisi viettää joulut erillään?

No esim. siksi, että toinen ei viihdy puolison lapsuudenperheen luona jouluisin???

Mites sitten jos saavat lapsia? Joka toinen joulu mies menee lasten kanssa vanhemmilleen ja nainen omilleen.?

Sitten viimeistään viettävät sitä ihan keskenään.

Miksi odottaa siihen saakka?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis oliko se pelkät lahjat nyt se ongelma vai jotenkin joulu muutenkin? Ostatte miehen kanssa toisillenne lahjat ja vaihdatte ne.vaikka hieman myöhemmin omassa rauhassa.

Varmaan tuohon lahjoihin mun mielestä kulminoituu se, että mun mielestä heidän suvussa lapsia lellitään liikaa ja aikuisia ei arvosteta. Lapset käyttäytyy paljon huonommin kuin mihin olen tottunut. Ap

Siinä sivussa tulee melko varmasti vielä sellainen pikku ilmiö tulevina vuosina, että kun nuo lapset kasvavat ja alkavat pikkuhiljaa saada vähemmän lahjoja vuosi vuodelta, niin h.elvetti on irti, kun he näkevät nuorempien sisarusten/sukulaislasten samaan aikaan saamat lahjavuoret.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No meilläkin kyllä ostetaan vain lapsille lahjoja. Appivanhemmille viedään joulukukka, kun kutsuvat joulupöytään, ja muutama pullo viiniä ruualle.

Meillä ajatellaan niin, ettei mitään pientä ja edullista ole kiva saada, kaikkia tuikkukippoja yms on ihan liikaa. Ja kalliimpaa jos ostaa, tulee kamalat kustannukset. Tällä en halua väheksyä siis edullisia lahjoja ollenkaan, fakta vaan on, että kun tietyssä iässä jo olemme, yksinkertaisesti ei vaan ole tarvetta oikein millekään ja se mitä tarvitaan, hankitaan täsmähankintoina ihan tarpeeseen.

Ei meilläkään lahja oo tavarakrääsää, vaan just joulukukka, viiniä, suklaata, hilloa, kynttilöitä... Just sen mukaan, mistä tiedetään kunkin tykkäävän. Ja lapsille yhtä pienet lahjat. Ap

Kynttilät, hillo, viini, suklaa - voiko oikeasti olla turhempaa? Tietty vielä mausteista kahvia, lautasliinoja ja led-tuikkuja? Näitä perikunnat tyhjentää laatikkokaupalla mummojen kaapeista, kun on saatu lahjaksi jotain pientä ja josta tykätään...

Sellaista, mistä kukin tykkää. Kahvin ystävälle hyvää kahvia, kynttilöitä tietysti vain sellaiselle, jonka tietää niitä polttavan. Ei voi olla noin vaikeaa osata valita lahja saajan mukaan? Ap

Kai tiesit, että juuri tuollaiset lahjat ovat pelkkää näytelmää. Kahvin ystävä osaa itse ostaa parhaan kahvin, kynttilöiden polttaja tietää savuttamattomat kynttilät jne. Tuollaiset turhat pikkulahjat ovat pelkkä riesa.

Meillä oli lapsuuden kodissa melkein sama systeemi. Vanhemmat ostivat lapsille lahjat. Aikuiset eivät ostelleet toisilleen lahjoja. Myöskään sukulaislapsille ei ostettu, vain omille. Itse en jouluja vietä enkä joulusta paljoa perusta yksin elävänä ja asuvana. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No niin se nyt vaan on, että ihmisillä on erilaiset tavat viettää joulua. Eikä toisten tapa ole enemmän oikein kuin toisten tapa.

Ja jos haluat anoppia muistaa niin siihen on sinulla myös oikeus.

Totta kai on oikeus. Itsellä vaan joulu pilalla. Kerran ehdotin, että jäisin kotiin ja mies menisi, mutta ei halunnut mennä ilman mua. En yhtään pidä siitä, millaisia kompromisseja parisuhde tuo mukanaan. Ap

Joulu pilalla, kun et saa lahjoja? Ehkä olisi sitten parempi erota, jos parisuhde ahdistaa noin kovasti.

Kyseessä lienee siitä, että isäntäperheen tapa viettää joulua sulkee pois osan paikallaolijoista. Muistatteko  mitä kerrottiin Dianan ensimmäisestä joulusta aviomiehen perheessä? Siellä annettiin aluksi vitsikkäitä pelleilylahjoja ja kaikki nauroivat - tuore miniä oli hankkinut oikeita lahjoja ja joutui nolatuksi. Kukaan ei ollut kertonut asiasta hänelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis oliko se pelkät lahjat nyt se ongelma vai jotenkin joulu muutenkin? Ostatte miehen kanssa toisillenne lahjat ja vaihdatte ne.vaikka hieman myöhemmin omassa rauhassa.

Varmaan tuohon lahjoihin mun mielestä kulminoituu se, että mun mielestä heidän suvussa lapsia lellitään liikaa ja aikuisia ei arvosteta. Lapset käyttäytyy paljon huonommin kuin mihin olen tottunut. Ap

Siinä sivussa tulee melko varmasti vielä sellainen pikku ilmiö tulevina vuosina, että kun nuo lapset kasvavat ja alkavat pikkuhiljaa saada vähemmän lahjoja vuosi vuodelta, niin h.elvetti on irti, kun he näkevät nuorempien sisarusten/sukulaislasten samaan aikaan saamat lahjavuoret.

En ole meillä moista huomannut. Nuoret saavat kalliita lahjoja, pikkulapset halvempia leluja. Lisäksi joku 8v on jo niin fiksu, että hoksaa 16v serkun saavan kalliin puhelimen, kun hän saa kolme toivottua legopakettia. On siis jotain, mitä odottaa, kunhan kasvaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kait ne muutkin muistavat anoppia, jos hän järjestää joulun? Ainakin kukkaasetelmalla tai ruokalahjalla? Tuo ei enää ole mikään tapa, vaan huonoa käytöstä ja hienotunteisuuden puutetta.

Sinulle pisteet, jos muistat anoppia, jos menette valmiiseen pöytään.

Eivät anna mitään lahjaa anopille. Miehen sisko tuo jotain yhteiseen pöytään, mutta ei mitään henkilökohtaisesti anopille. Mä vien lahjan appivanhemmille +usein jotain leipomaani (esim pipareita, torttuja tai karjalanpiirakoita). Ap

Ja anoppi miettii, miksi hänen leipomukset ei riitä, puree huulta ja kiittää. Niin on hänen joulunsa saatu pilattua, mutta kun miniän takia pitää esittää nöyrää ja kiitollista, niin sitten ollaan hiljaa. Sun mies miettii, miksi perheensä joulut ei kelpaa sinulle, vaikka hän joutuu joka toisen joulun sietämään sinun sukusi krääsälahjajouluja, jotka tuntuvat raivostuttavalta luonnonvarojen tuhlaamiselta.

Kuten sanoin jo, meillä ei osteta materiaa. Ja anopilta olen kysynyt, haluaako minun tekevän jotain. Usein juuri karjalanpiirakoita toivoo. Ja mies on sanonut, että tykkää sukuni jouluista ja on itsekin ärtynyt silloin, kun jouluna lapset kitisee lahjoista. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No meilläkin kyllä ostetaan vain lapsille lahjoja. Appivanhemmille viedään joulukukka, kun kutsuvat joulupöytään, ja muutama pullo viiniä ruualle.

Meillä ajatellaan niin, ettei mitään pientä ja edullista ole kiva saada, kaikkia tuikkukippoja yms on ihan liikaa. Ja kalliimpaa jos ostaa, tulee kamalat kustannukset. Tällä en halua väheksyä siis edullisia lahjoja ollenkaan, fakta vaan on, että kun tietyssä iässä jo olemme, yksinkertaisesti ei vaan ole tarvetta oikein millekään ja se mitä tarvitaan, hankitaan täsmähankintoina ihan tarpeeseen.

Ei meilläkään lahja oo tavarakrääsää, vaan just joulukukka, viiniä, suklaata, hilloa, kynttilöitä... Just sen mukaan, mistä tiedetään kunkin tykkäävän. Ja lapsille yhtä pienet lahjat. Ap

Kynttilät, hillo, viini, suklaa - voiko oikeasti olla turhempaa? Tietty vielä mausteista kahvia, lautasliinoja ja led-tuikkuja? Näitä perikunnat tyhjentää laatikkokaupalla mummojen kaapeista, kun on saatu lahjaksi jotain pientä ja josta tykätään...

Meitä on moneksi. Juuri noita lahjoja toivoisin. Kynttilöitä poltetaan jatkuvasti, viini menee aina, suklaata kuluu ja hilloakin syödään. Ihan mahtavia lahjoja, kaikki tulee käytettyä, eikä jää mitään turhaa krääsää notkumaan. Mikä vika kahvissa ja lautasliinoissa? Kyllä Suomessa kahvia kuluu, joten jos ei itse juo, aina voi antaa jollekin toiselle tai viedä työpaikalle, ja jos lautasliinojen kuvio ei miellytä, voi vaikka pyyhkiä pöytää tai niistä niihin nenänsä.

Vierailija kirjoitti:

Eli sua harmittaa siis että lapsille ostetaan lhojoja mutta sinulle ei? Olet siis kade lapsille. Lapsille.

Ihanne olisi ettei kukaan ole kenellekään kateellinen, mutta miksi juuri lapsille saisi olla vähemmän kateellinen kuin muille, jos sattuu kateellinen olemaan? Siis onko jotenkin pahempaa olla kateellinen jostain ala-ikäiselle kuin aikuiselle? Miksi?

Ps. Ei tuossa minusta edes ole kateudesta kyse. Onhan se tympeää jos itselle tärkeä juhla pyörii vain osan juhlijoista ympärillä. Sama jos vaikka juhannus olisi vain vanhuksille tai vappu vain kaksikymppisille. Ei se ole kateutta jos ei pidä jostakin tavasta.

Ehkä olisi aika pariskunnan viettää joulu keskenään ja tehdä vierailu vain tapaninpäivänä, silloin vaan syödään yhdessä, mutta ei jaeta lahjoja. Ei opi järjestämään juhlaa itse ollenkaan, kun sen järjestävät aina toiset. Tai sitten parisuhde ei ole edennyt mihinkään viidessä vuodessa, jos vieläkin ollaan niin kiinni lapsuuden perheissä, ettei mikään muu kuin yhteinen joulunvietto tule kysymykseen. Osa tietysti kokee, että pitää tavata sukulaisia, mutta voisi kokeeksi poiketa tästä kaavasta ainakin vierailun ajankohdan ja pituuden suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No meilläkin kyllä ostetaan vain lapsille lahjoja. Appivanhemmille viedään joulukukka, kun kutsuvat joulupöytään, ja muutama pullo viiniä ruualle.

Meillä ajatellaan niin, ettei mitään pientä ja edullista ole kiva saada, kaikkia tuikkukippoja yms on ihan liikaa. Ja kalliimpaa jos ostaa, tulee kamalat kustannukset. Tällä en halua väheksyä siis edullisia lahjoja ollenkaan, fakta vaan on, että kun tietyssä iässä jo olemme, yksinkertaisesti ei vaan ole tarvetta oikein millekään ja se mitä tarvitaan, hankitaan täsmähankintoina ihan tarpeeseen.

Ei meilläkään lahja oo tavarakrääsää, vaan just joulukukka, viiniä, suklaata, hilloa, kynttilöitä... Just sen mukaan, mistä tiedetään kunkin tykkäävän. Ja lapsille yhtä pienet lahjat. Ap

Kynttilät, hillo, viini, suklaa - voiko oikeasti olla turhempaa? Tietty vielä mausteista kahvia, lautasliinoja ja led-tuikkuja? Näitä perikunnat tyhjentää laatikkokaupalla mummojen kaapeista, kun on saatu lahjaksi jotain pientä ja josta tykätään...

Sellaista, mistä kukin tykkää. Kahvin ystävälle hyvää kahvia, kynttilöitä tietysti vain sellaiselle, jonka tietää niitä polttavan. Ei voi olla noin vaikeaa osata valita lahja saajan mukaan? Ap

Kai tiesit, että juuri tuollaiset lahjat ovat pelkkää näytelmää. Kahvin ystävä osaa itse ostaa parhaan kahvin, kynttilöiden polttaja tietää savuttamattomat kynttilät jne. Tuollaiset turhat pikkulahjat ovat pelkkä riesa.

No mä satun tietämään kaikista niistä asioista, joita annan lahjaksi. Valitsen sen jutun, mikä yhdistää mua ja lahjan saajaa. Rakastan kynttilöitä ja kahvia. Kukat on joskus olleet ammattini. Mutta ehkä jos lahjat kokee näytelmäksi, sen kokee noin. Mä näyttelen, kun esitän olevani kiinnostunut lasten saamista lahjoista. Ap

Vierailija kirjoitti:

Minäkin ihmettelen aina, kun sanotaan, että joulu on lasten juhla. Minusta se on kaikkien juhla, enkä usko, että monetkaan meidän suvun jouluperinteistä edes lapsia ajatellen on olleet olemassa. Tuskin kukaan lapsista jos saisi päättää niin hautausmaalle hinkuu, tai joulukirkkoon, tai edes joulusaunaan tai haluavat kuulla joulurauhan julistusta tms. Eli joulussa on jokaiselle jotakin. Lahjoja meillä on aina ostettu kaikille, myös aikuisille. Eihän sen tarvitse kallista olla. Kyllä halvallakin saa kivoja lahjoja aikuiselle. Vaikka nyt jonkun lempisuklaa tai pidetty punaviini, keikkalippu (kaikki esim. kotimaisten artistien keikat eivät maksa satoja euroja, vaan muutamalla kympilläkin saa), kaunis joulukukka, juustolajitelma tai ihan mitä nyt kukakin kaipaa. 

Meillä on sovittu aikaa sitten, että aikuiset eivät osta lahjoja juuri siksi, että ne eivät oikeasti ole lainkaan tarpeen. Joulumieli tulee jostain ihan muusta kuin lahjaviinistä ja juustolajitelmasta. Jos niitä haluaa, niin ostaa itse. On pelkästään ahdistavaa katsella, miten aikuiset yrittävät esittää ilahtuneita, kun joku ojentaa suklaarasian tai joulukukan. Timanttikaulanauha ja uusin iPhone ilahduttaisivat ihan eri tavalla, mutta niitähän ei miniät ainakaan olen lahjaksi antamassa.