Kunnan hallintopuolella työskentelevänä kiinnostaisi mistä te pienentäisitte julkista sektoria

En usko irtisanomisiin vaan työtapojen uudistamiseen.

Ei ole mitään järkeä lomauttaa päiväkotien ja koulujen keittiöhenkilökuntaa, jos siksi ajaksi pitää ostaa kalliilla valmisruokaa, kun henkilökuntaa ei riitä kokkaamiseen(todellinen esimerkki).

Ei ole mitään järkeä hankkia digiloikan huumassa uutta elektroniikkaa, jos se makaa vuosia varastossa kilpailutusvalituksen takia (todellinen esimerkki).

Ei ole järkeä hankkia henkilökunnalle padeja jostain hankerahasta, kun niille ei ole muuta tarvetta kuin jokaisen yksityinen kotikäyttö (todellinen esimerkki).

Kunnat ovat vaikeuksissa mutta hankerahalla palkataan erilaisia koordinaattoreita kehittämään ja visioimaan. Johtajat ja koordinaattorit palaveeraavat pullakahvien merkeissä joka viikko, vaikka kaikki tietävät, että hanketta on jäljellä vain tämä yksi vuosi. Työllistää kivasti johtajia ja leipomoita.

Työntekijöistä on pulaa varhaiskasvatuksessa ja hoitoalalla mutta visiokyselyitä jaksetaan väsätä loputtomiin ja niihin on värvätty työntekijöitä pohtimaan, miten ihanaa voisi olla, jos olisi rahaa.

Ja kunnan atk-tuki: mitään ei saada tehtyä ainakaan kunnolla, koskaan ei olla tavoitettavissa ja kaikki muutokset väsätään aina mahdollisimman kiireiseen aikaan, jolloin mikään ei toimi. Kaikki ohjelmat vaihdetaan kilpailutuksen takia viiden vuoden välein ja hankitaan joka kerta kalliilla rahalla kouluttajia opettamaan käyttöä, vaikka vanhoja voisi uudistaa ja päivittää paljon halvemmalla.

Vasen käsi ei tiedä, mitä.oikea tekee ja pää ei jaksa välittää.

Vierailija kirjoitti:

Ammatinvalintapsykologi on kallis ja turha menoerä. Nämä eivät tee muuta kuin istuvat pyllynsä päällä nauttimassa palkkaa. Jos heistä olisikin jotain hyötyä työnhakijoille. Mutta heistä ei ole. Hyödytön - pois.

Jos uraohjaus on turhaa niin työttömien ja vaikkapa lukiolaisten kannattaa lopettaa kokonaan ammatinvalintapsykologeilla käyminen. Tästä seuraa se, että ne lakkautetaan kokonaan kun kysyntää ei enää ole.

Ainakin yksi virka tuli heti mieleen: kompostitarkastaja. Näitä ei taida kovin montaa olla mutta miettikää kuinka paljon me elätämme verovaroin erilaisia tarkastajia.

Osa toki tarpeen mutta veikkaan, että 80% puuttumista ei kukaan huomaisi muuta kuin siinä että hommat sujuu helpommin valmiiksi. Nämä ei oo kaikki kunnilla töissä vaan valtiolla, elyt, avit yms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainoa selvä ero taloudessamme rikkaampiin naapureihin on se, että meidän julkinen sektori on turvotettu 56 prosenttiin. Ruotsissa ja Norjassa se on 50 prosenttia.

Tällaiset prosentit ei vielä kerro yhtään mitään. Tarvitaan konkretiaa. Onko päiväkotipaikkoja julkisella enemmän vai vähemmän suhteessa lapsiväestön määrään? Onko jokin osa terveydenhuollosta laitettu yksityisen puolen hoidettavaksi kokonaan? Onko maan väestön ikärakenne tai sairausprofiili tms. erilainen ja näin ollen palvelut kohdennettu eri tavalla ja jos niin käytännössä miten eri tavalla?

Ap

Täällä on ollut monia hyviä ehdotuksia mutta mikään niistä ei kelpaa sinulle. Hyvä esimerkki siitä, miten subjektiivinen etu hämärtää kokonaisnäkemyksen ja jokainen pitää omaa työtään korvaamattomana. Minkä kokoisessa kunnassa työskentelet? Montako kuntaa on 50 km säteellä kunnastasi? Asun kaupungissa Etelä-Suomessa, jossa 50 km säteellä on 5 kuntaa! Eikä tietenkään yksikään kunta voi luopua mistään, vaikka seutu on muuttotappiolla!

Asun ruuhka-Suomen isossa kunnassa. En tiedä pikkukunnista juuri mitään.

Enkä ole torpannut täällä kai yhtään ehdotusta vaan ainoastaan kysynyt ihmisiltä enemmän konkretiaa heidän kommentteihin.

Ap

Olisipa meillä nyt mahdollisuus mennä jokaiseen työhuoneeseen ja liikennevalojen taakse katsomaan, kuinka tuottavaa työtä noin 8 t työpäivänä tehdään kunnissa, maakunnissa, valtiolla, sotepiireissä jne! Vitutus varmasti nostaisi verenpaineen pilviin, ja minulla on jo verenpainetauti valmiiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki mikä liittyy urheiluun. Harrastajat ja urheilijat ovat motivoituneita, pystyvät omalla rahalla  tekemään. Ja turha nyt kitistä: jos vastakkain ovat vanhuspalvelut tai terveydenhuolto, urheilu on aivan turha koriste, josta riittää leikattavaa ja paljon.

Ja niissä vliportaa esimiehen alimiehen aliesimiehissä on aivan turhaa tauhkaa. Suoraviivaisempi byrokratia, kukkaro kiittää

Suljetaan siis uimahallit, jäähallit, tekojäät, liikuna- ja palloiluhallit ym. kunnan ylläpitämät liikuntapaikat. Silloin ainoastaan muutamaan suurempaan kaupunkiin jää liikuntapaikkoja, koska lähes kaikki liikuntapaikat ovat kunnan rakentamia ja ylläpitämiä. Koululiikunta voidaan unohtaa, samoin urheiluseurat voidaan lakkauttaa, kun ei ole liikuntapaikkoja, joissa harrastaa, harjoitella ja kilpailla.

Joo. Näistä jättäisin henkiin uimahallit. Urheiluseurat saavat tulla toimeen omillaan.  Muista, että on muitakin tapoja rahoittaa näitä toimintoja kuin kunnan kukkarolla käynti. Laitatko itse keilahallin vammaishuollon kanssa rinnakkain ja valkkaat sitten mieluummin, että pidetään hei se keilahalli kunnan rahoilla pystyssä, kyllä ne vammaiset tulevat nollabudjetilla toimeen? Laitatko? Jokainen, joka haluaa urheilla, voi tehdä sen omalla rahalla. Terveyshyödyt saa kävelemällä. Siihen ei tarvita hyppyrimäkeä. Mutta tottahan jos itse mäkihyppyä harrastaa, pitää sitä aivan elintärkeänä toimintona, joka pitää yhteiskunnan maksaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammatinvalintapsykologi on kallis ja turha menoerä. Nämä eivät tee muuta kuin istuvat pyllynsä päällä nauttimassa palkkaa. Jos heistä olisikin jotain hyötyä työnhakijoille. Mutta heistä ei ole. Hyödytön - pois.

Jos uraohjaus on turhaa niin työttömien ja vaikkapa lukiolaisten kannattaa lopettaa kokonaan ammatinvalintapsykologeilla käyminen. Tästä seuraa se, että ne lakkautetaan kokonaan kun kysyntää ei enää ole.

Ja se on todella oikein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainoa selvä ero taloudessamme rikkaampiin naapureihin on se, että meidän julkinen sektori on turvotettu 56 prosenttiin. Ruotsissa ja Norjassa se on 50 prosenttia.

Tällaiset prosentit ei vielä kerro yhtään mitään. Tarvitaan konkretiaa. Onko päiväkotipaikkoja julkisella enemmän vai vähemmän suhteessa lapsiväestön määrään? Onko jokin osa terveydenhuollosta laitettu yksityisen puolen hoidettavaksi kokonaan? Onko maan väestön ikärakenne tai sairausprofiili tms. erilainen ja näin ollen palvelut kohdennettu eri tavalla ja jos niin käytännössä miten eri tavalla?

Ap

Täällä on ollut monia hyviä ehdotuksia mutta mikään niistä ei kelpaa sinulle. Hyvä esimerkki siitä, miten subjektiivinen etu hämärtää kokonaisnäkemyksen ja jokainen pitää omaa työtään korvaamattomana. Minkä kokoisessa kunnassa työskentelet? Montako kuntaa on 50 km säteellä kunnastasi? Asun kaupungissa Etelä-Suomessa, jossa 50 km säteellä on 5 kuntaa! Eikä tietenkään yksikään kunta voi luopua mistään, vaikka seutu on muuttotappiolla!

Asun ruuhka-Suomen isossa kunnassa. En tiedä pikkukunnista juuri mitään.

Enkä ole torpannut täällä kai yhtään ehdotusta vaan ainoastaan kysynyt ihmisiltä enemmän konkretiaa heidän kommentteihin.

Ap

Ongan täällä ollut konkretiaa! Kuntaverkon reipas alasajo ja kaikki turhat tittelit pellolle. Miksi et voi vastata, montako asukasta kunnassasi on ja montako kuntaa lähellä on?

Kuntien yhdistäminen.

Kuntien tiloja, ml. oppilaitokset, tiloja pitäisi hyödyntää ja ensisijaisesti käyttää esim. urheilussa.

Eikä aina tarvitse rakentaa uutta hallia tai kaukaloa. Oppilaitosten tilat on pienellä käytöllä muuna kuin kouluaikana. Myös päivähoitoon voisi jossain käyttää samoja tiloja.

Opettajat kaikkialla kokonaistyöaikaan, työaika olisi klo 7.45 - 15.45 (miinus puolen tunnin ruokis) ja työt olisi tehtävä työpaikalla. Vähentäisi opettajien määrää, kun opetusvelvollisuus olisi kaikilla 27 tuntia/vko, lopputunnit olisi sitä "valmistelua ja kokeiden korjausta".

Mielestäni myös tällaiset edut, joita joillakin kunnilla edelleen lienee, pitäisi lakkauttaa:

autoetu, puhelinetu, kaikki rahalliset muistamiset, merkkipäivämuistamiset kahvituksineen, pikkujoulut, jotkut ilmeisesti saavat päiväkahvinkin ilmatteeksi.

Oppilaitoksissa henkilökunnan ruokailun hintaa pystyisi pari euroa kevyesti nostamaan.

Nämä kaikki menevät veronmaksajien rahoista.

Ja, kyllä olen itsekin oppilaitoksessa töissä ja nähnyt, mikä raha näihin uppoaa.

Vierailija kirjoitti:

Ainakin HR puolelta voisi leikata vaikka kaikki HR tädit pois. Se on julkisen hallinnon suojatyöpaikka, jossa keskimääräistä tyhmemmät haahuilijat tekevät 100% tarpeetonta työtä ilman mitään tulosvastuuta puuhasteluun nähden aivan järjettömän kovalla palkalla.

Tai no, HR tädit nyt on yksityiselläkin puolella turhia, mutta se on yksityisten firmojen oma huolenaihe.

Ihan rehellisesti maksaisin mieluummin veroistani HR tätien toimeentulotuen kuin kyseisten puuhastelijoiden ylisuuren palkan.

Ei et kaipaa työsopimusta?

Et kaipaa työtodistusta?

Oikeastaan työnhakukin on ihan turhaa ja varsinkin haastattelut?

Lomia on ihan turha ansaita tai käyttää?

Kulttuurisetelitkin on ihan turhia ja oikeastaan palkkakin?

Kelalle tai kassoihin tms. et koskaan tarvitse mitään todistusta?

Työterveyshuoltokin on hyvä lopettaa?

Et kaipaa mitään tukea työhösi?

jne. jne.

Ainakin palkanlaskennasta ja taloushallinnosta tulee varmaan automaattisesti katoamaan väkeä automaation lisääntyessä.

Yksinkertaisemmat ja selkeät työnkuvat -> vähentää turhaa silppua ja hösellystä ja ehkä keskijohdon tarvetta. Jos esim. yksi lähiesimiesrooli voidaan lopettaa, tilalle voidaan palkata avustavia työntekijöitä, esim. osastosihteereitä, hoitamaan osaa raportoinnista tms. juoksevista asioista, mikä taas vapauttaa työntekijöitä keskittymään siihen omaan tonttiinsa ja parantaa näin työn laatua.

Isompi osa viheralueista voitaisiin antaa olla ns. luonnontilassa. Enemmän niittyjä ja metsiä, vähemmän hoidettuja puistoja ja istutuksia. Auttaa myös pörriäisiä ja torjumaan ilmastonmuutosta.  Ihmisille ei välttämättä yhtä mukavaa, tosin.

Nyt kun hyvinvointialueuudistuksen tiimoilta on sote-johtajien palkat olleet tapetilla, niin ehkä siellä olisi sitä tinkimisen varaa. Kaikki yli esim. 3500 euron palkat voitaisiin ainakin jäädyttää pariksi vuodeksi julkisilla aloilla, että pahimmasta kriisiajasta selvittäisiin.

Tärkeimpänä näkisin kuitenkin itse perustulon, joka vapauttaisi ison osan etuuskäsittelijöitä työmarkkinoille. Varmaan joku tukimuoto tarvittaisiin siihen rinnalle, mutta tähän voitaisiin kehittää mahdollisimman automatisoitu prosessi.

Veikkaan, että tuolta valtiosektorilta löytyy enemmän löysää kuin kuntatasolta. Mutta irtisanomissuojaa heikentäisin kummassakin, että mädistä omenoista ja muille työnsä teettävistä siipeilijöistä päästäisiin eroon.

Vierailija kirjoitti:

PalstaTrolli kirjoitti:

Leikataan 75% hallinnosta noin alkajaisiksi, teitä ei tarvita.

Mutta siis käytännössä mistä kohtaa hallinnosta? Palkanlaskijoista vai? Vai mistä?

Ap

Meillä ainakin alkaa tekijöistä olla pula, asiantuntijoita, esimiehiä, päälliköitä meillä kyllä riittää, mutta ne todelliset tekijät puuttuvat. Käskijöitä jo ihan liikaa, meiltä alkaa loppumaan kestävyys kun liian pienillä resursseilla yritetään näitä mahtavia esimiehiä totella ja heidän käskytyksiään kestää. Ymmärrettäväähän se jo on kun heidän pitää yrittää näyttää kykynsä johtaa meitä tavallisia tallukoita, jotka ei kait sitten tajua muuten töitänsä tehdä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainoa selvä ero taloudessamme rikkaampiin naapureihin on se, että meidän julkinen sektori on turvotettu 56 prosenttiin. Ruotsissa ja Norjassa se on 50 prosenttia.

Tällaiset prosentit ei vielä kerro yhtään mitään. Tarvitaan konkretiaa. Onko päiväkotipaikkoja julkisella enemmän vai vähemmän suhteessa lapsiväestön määrään? Onko jokin osa terveydenhuollosta laitettu yksityisen puolen hoidettavaksi kokonaan? Onko maan väestön ikärakenne tai sairausprofiili tms. erilainen ja näin ollen palvelut kohdennettu eri tavalla ja jos niin käytännössä miten eri tavalla?

Ap

Täällä on ollut monia hyviä ehdotuksia mutta mikään niistä ei kelpaa sinulle. Hyvä esimerkki siitä, miten subjektiivinen etu hämärtää kokonaisnäkemyksen ja jokainen pitää omaa työtään korvaamattomana. Minkä kokoisessa kunnassa työskentelet? Montako kuntaa on 50 km säteellä kunnastasi? Asun kaupungissa Etelä-Suomessa, jossa 50 km säteellä on 5 kuntaa! Eikä tietenkään yksikään kunta voi luopua mistään, vaikka seutu on muuttotappiolla!

Asun ruuhka-Suomen isossa kunnassa. En tiedä pikkukunnista juuri mitään.

Enkä ole torpannut täällä kai yhtään ehdotusta vaan ainoastaan kysynyt ihmisiltä enemmän konkretiaa heidän kommentteihin.

Ap

Ongan täällä ollut konkretiaa! Kuntaverkon reipas alasajo ja kaikki turhat tittelit pellolle. Miksi et voi vastata, montako asukasta kunnassasi on ja montako kuntaa lähellä on?

Asun yhdessä Suomen viidestä isoimmasta kunnasta. Jos kerron väkiluvun asuinkuntani paljastuu enkä aio sitä nyt kertoa, se on tämän aloituksen suhteen irrelevantti tieto. En osaa sanoa montako kuntaa on lähellä, muutamia niitä on.

Henk koht mielipiteeni kuntaverkosta on se, että Suomessa on ihan liikaa pieniä kuntia ja siksi liikaa päällekkäisyyksiä monissa asioissa.

Ap

-terveydenhoitoon keskiluokalla yksityiset vakuutukset. Julkinen suunnatava köyhimmille

-olet isosta kunnasta. Suomessa on edelleen liikaa pikkukuntia

-julkisen sektorin ongelmana ovat tulonsiirrot, tulonsiirtojen ja palvelujen suhde on 50/50. Tulonsiirroista on karsittava, jos halutaan ylläpitää palveluita. Tähän velaksielämiseen ei ole varaa

Rehellisyyden nimissä, vaikka olen kulttuurin ystävä, ei ole mitään järkeä ylläpitää kuntien teatteria tai orkesteria, jos niillä ei ole katsojia kuin kourallinen. Sama on tyhjinä seisovien museoiden kanssa. Nämä toimivat suurimmissa kaupungeissa vielä jotenkin mutta ei enää pienemmissä.

Vierailija kirjoitti:

Kuntien yhdistäminen.

Kuntien tiloja, ml. oppilaitokset, tiloja pitäisi hyödyntää ja ensisijaisesti käyttää esim. urheilussa.

Eikä aina tarvitse rakentaa uutta hallia tai kaukaloa. Oppilaitosten tilat on pienellä käytöllä muuna kuin kouluaikana. Myös päivähoitoon voisi jossain käyttää samoja tiloja.

Opettajat kaikkialla kokonaistyöaikaan, työaika olisi klo 7.45 - 15.45 (miinus puolen tunnin ruokis) ja työt olisi tehtävä työpaikalla. Vähentäisi opettajien määrää, kun opetusvelvollisuus olisi kaikilla 27 tuntia/vko, lopputunnit olisi sitä "valmistelua ja kokeiden korjausta".

Mielestäni myös tällaiset edut, joita joillakin kunnilla edelleen lienee, pitäisi lakkauttaa:

autoetu, puhelinetu, kaikki rahalliset muistamiset, merkkipäivämuistamiset kahvituksineen, pikkujoulut, jotkut ilmeisesti saavat päiväkahvinkin ilmatteeksi.

Oppilaitoksissa henkilökunnan ruokailun hintaa pystyisi pari euroa kevyesti nostamaan.

Nämä kaikki menevät veronmaksajien rahoista.

Ja, kyllä olen itsekin oppilaitoksessa töissä ja nähnyt, mikä raha näihin uppoaa.

Nyt jo on mahdotonta löytää esimerkiksi Helsingissä työnekijöitä päivähoitoon, joten miten luulisit käyvät, jos työsuhde-etuja leikattaisiin?

En tiedä mitä kaikkea julkisella sektorilla on. Antakaa listat organisaatioista, organisaatiokaaviot, kuvaukset työmenetelmistä yms. niin johan osaisin käyttää punakynää ja vapauttaa valtavan määrän väkeä tuottavaan työhön yksityiselle sektorille. Kaikki turha tuhlaus pois alkaen liian kalliista tiloista, kalusteista, brändäyksestä, matkoista. Onko Yli-Viikarin tuhlaus ollut vain yksittäistapaus? Enpä usko.

Vierailija kirjoitti:

Ainakin palkanlaskennasta ja taloushallinnosta tulee varmaan automaattisesti katoamaan väkeä automaation lisääntyessä.

Yksinkertaisemmat ja selkeät työnkuvat -> vähentää turhaa silppua ja hösellystä ja ehkä keskijohdon tarvetta. Jos esim. yksi lähiesimiesrooli voidaan lopettaa, tilalle voidaan palkata avustavia työntekijöitä, esim. osastosihteereitä, hoitamaan osaa raportoinnista tms. juoksevista asioista, mikä taas vapauttaa työntekijöitä keskittymään siihen omaan tonttiinsa ja parantaa näin työn laatua.

Isompi osa viheralueista voitaisiin antaa olla ns. luonnontilassa. Enemmän niittyjä ja metsiä, vähemmän hoidettuja puistoja ja istutuksia. Auttaa myös pörriäisiä ja torjumaan ilmastonmuutosta.  Ihmisille ei välttämättä yhtä mukavaa, tosin.

Nyt kun hyvinvointialueuudistuksen tiimoilta on sote-johtajien palkat olleet tapetilla, niin ehkä siellä olisi sitä tinkimisen varaa. Kaikki yli esim. 3500 euron palkat voitaisiin ainakin jäädyttää pariksi vuodeksi julkisilla aloilla, että pahimmasta kriisiajasta selvittäisiin.

Tärkeimpänä näkisin kuitenkin itse perustulon, joka vapauttaisi ison osan etuuskäsittelijöitä työmarkkinoille. Varmaan joku tukimuoto tarvittaisiin siihen rinnalle, mutta tähän voitaisiin kehittää mahdollisimman automatisoitu prosessi.

Veikkaan, että tuolta valtiosektorilta löytyy enemmän löysää kuin kuntatasolta. Mutta irtisanomissuojaa heikentäisin kummassakin, että mädistä omenoista ja muille työnsä teettävistä siipeilijöistä päästäisiin eroon.

Kuka nämä Yksinkertaisemmat ja selkeät työnkuvat tekisi? Kunnissa ongelmana on se, ettei kukaan ole tottunut ottamaan vastuuta. Esim. hoitoalalla pää punaisena huudetaan, ettei tämä ja tuo ole hoitajan, vaan työnantajan (eli sen esihenkilön) tehtävä. Jos keskijohtoa vähennetään, niin työntekijöiden täytyy oikeasti alkaa ottamaan vastuuta työstään, kuten yksityisellä sektorilla tehdään.

Vierailija kirjoitti:

Ainakin HR puolelta voisi leikata vaikka kaikki HR tädit pois. Se on julkisen hallinnon suojatyöpaikka, jossa keskimääräistä tyhmemmät haahuilijat tekevät 100% tarpeetonta työtä ilman mitään tulosvastuuta puuhasteluun nähden aivan järjettömän kovalla palkalla.

Tai no, HR tädit nyt on yksityiselläkin puolella turhia, mutta se on yksityisten firmojen oma huolenaihe.

Ihan rehellisesti maksaisin mieluummin veroistani HR tätien toimeentulotuen kuin kyseisten puuhastelijoiden ylisuuren palkan.

Tätä HR-muotia en minäkään ymmärrä. Meillä mm. hakemukset menee keskitetysti yritykseen, joka laittaa hakijat järjestykseen, hoitaa haastattelut ym. Samoin kuntarekry hoitaa ilmoittelun jne.

Mihin tätä HR:ää tarvitaan, kun työpaikkojakaan ei kovin montaa vuodessa ole. Sisäisistä siirroista puhumattamaan, palkatkin hoidetaan muualla. Sarastialla, valitettavasti.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä mitä kaikkea julkisella sektorilla on. Antakaa listat organisaatioista, organisaatiokaaviot, kuvaukset työmenetelmistä yms. niin johan osaisin käyttää punakynää ja vapauttaa valtavan määrän väkeä tuottavaan työhön yksityiselle sektorille. Kaikki turha tuhlaus pois alkaen liian kalliista tiloista, kalusteista, brändäyksestä, matkoista. Onko Yli-Viikarin tuhlaus ollut vain yksittäistapaus? Enpä usko.

Täytyy sanoa, että omassa työssäni en ole yliviikarimaista matkustelua ja tuhlausta nähnyt, vaikka siis näen työnantajakunnassani paljon kunnan sisäisiä asioita. En osaa valtiosta tai muista kunnista sanoa.

Ap