Kunnan hallintopuolella työskentelevänä kiinnostaisi mistä te pienentäisitte julkista sektoria

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulusihteerit ja arkistonhoitajat voisi heittää pihalle, samoin kuin kaikki kehityspäälliköt ja -johtajat. Paperisotaa voisi vähentää esim. 90%, jolloin ne sadat tuhannet kuntien työntekijät ehtisivät tehdä töitäkin.

Arkistonhoitajia on ollut kunnissa viime vuosituhannella.

Ainakin meidän kaupungissa on nykyäänkin. Se on loppusijoituspaikka hankalille tyypeille, joita ei voi irtisanoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jospa nyt vaikka ylenmääräisestä byrokratiasta ja johtajista. Mitä sitten jos esimiehellä on 40 alaista, onko hänellä muita vastuita kun vain alaisensa ja paljonko tyhjänpäiväisiä kehityskeskusteluja ja raportteja hänen pitää tehdä vain paperisodan vuoksi? Itse vedän 30 henkilön tiimiä ykistyisellä ja sen lisäksi sitten on vielä muita vastuita jotka liittyvät tuottavaan työhön. 

Montako eri tason johtajaa tarvitaan esim teveydenhuollossa ja miksi palkkojen pitää olla tuolla tasolla täysin tajuttomia (esim joku 17 k€)? Tai montako kunnnajohtajaa tahi pormestaria tarvitaan ökypalkoilla? Suuri osa näistä johtajista on poliittisen taon hyväveljiä.

Epäilisin, että kunnissakin kannattaisi käyttää lean-metodia ja oikeasti tutkia työntekoa (en siis tarkoita, että varsinainen työntekijä uuvutetaan ns. tehostamisella ja jonninjoutavalla byrokratialla, jota nykyään kaikkialla tuntuu olevan - niin yksityiselläkin) ja tarpeellisia tehtäviä. Suomessa on turhaa valvontaa, kyttäämistä ja raportointia ihan kaikkialla.

Esimerkki. Äitini kotihoitjilla on digitaalinen seuranta jossa seurataan heidän liikkumistaan ja työtehoaan. Sen sijaan, että olisi palkattu kotihoitajia lisää, palkattiin ihminen seuraamaan tätä liikkumista ja lisättiin kotihoijien työtä siten, että heidän pitää kirjata tarkemmin asioita vihkoonsa koska mobiili digijärjestelmä ei näitä tietoja tue, joka vie aikaa työnteolta. Tämän lisäksi heidän pitää vihkostaan kirjata ne toiseen  digijärjestelmään, että tämä johtaja pystyy niitä seuraamaan. Mielestäni ihan hullua rahan käyttöä...

Sinulla on täysin vääristynyt käsitys julkisen puolen palkoista. Julkisen puolen johtajien palkat ovat huomattavasti pienempiä kuin yksityisen puolen palkat. Saadakseen vaikkapa 17 tuhannen kuukausipalkkaa julkisella puolella pitää johtaa organisaatiota jossa on tuhansia ja taas työntekijöitä ja kymmeninen tai satojen miljoonien budjetit. Saman kokoluokan yritysjohtaja ansaitsee samoilla vastuilla moninkertaisesti.

Ihmeellinen väite. Ei julkisen puolen johtajilla ole mitään vastuuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jospa nyt vaikka ylenmääräisestä byrokratiasta ja johtajista. Mitä sitten jos esimiehellä on 40 alaista, onko hänellä muita vastuita kun vain alaisensa ja paljonko tyhjänpäiväisiä kehityskeskusteluja ja raportteja hänen pitää tehdä vain paperisodan vuoksi? Itse vedän 30 henkilön tiimiä ykistyisellä ja sen lisäksi sitten on vielä muita vastuita jotka liittyvät tuottavaan työhön. 

Montako eri tason johtajaa tarvitaan esim teveydenhuollossa ja miksi palkkojen pitää olla tuolla tasolla täysin tajuttomia (esim joku 17 k€)? Tai montako kunnnajohtajaa tahi pormestaria tarvitaan ökypalkoilla? Suuri osa näistä johtajista on poliittisen taon hyväveljiä.

Epäilisin, että kunnissakin kannattaisi käyttää lean-metodia ja oikeasti tutkia työntekoa (en siis tarkoita, että varsinainen työntekijä uuvutetaan ns. tehostamisella ja jonninjoutavalla byrokratialla, jota nykyään kaikkialla tuntuu olevan - niin yksityiselläkin) ja tarpeellisia tehtäviä. Suomessa on turhaa valvontaa, kyttäämistä ja raportointia ihan kaikkialla.

Esimerkki. Äitini kotihoitjilla on digitaalinen seuranta jossa seurataan heidän liikkumistaan ja työtehoaan. Sen sijaan, että olisi palkattu kotihoitajia lisää, palkattiin ihminen seuraamaan tätä liikkumista ja lisättiin kotihoijien työtä siten, että heidän pitää kirjata tarkemmin asioita vihkoonsa koska mobiili digijärjestelmä ei näitä tietoja tue, joka vie aikaa työnteolta. Tämän lisäksi heidän pitää vihkostaan kirjata ne toiseen  digijärjestelmään, että tämä johtaja pystyy niitä seuraamaan. Mielestäni ihan hullua rahan käyttöä...

Sinulla on täysin vääristynyt käsitys julkisen puolen palkoista. Julkisen puolen johtajien palkat ovat huomattavasti pienempiä kuin yksityisen puolen palkat. Saadakseen vaikkapa 17 tuhannen kuukausipalkkaa julkisella puolella pitää johtaa organisaatiota jossa on tuhansia ja taas työntekijöitä ja kymmeninen tai satojen miljoonien budjetit. Saman kokoluokan yritysjohtaja ansaitsee samoilla vastuilla moninkertaisesti.

Ihmeellinen väite. Ei julkisen puolen johtajilla ole mitään vastuuta.

Paitsi mitä nyt muutama rikostuomionkin on saanut, kun on laiminlyönyt vastuunsa.

Vierailija kirjoitti:

Ei ehkä määrästä, mutta palkkatasosta. Julkisista varoista ei yksinkertaisesti ole mitään järkeä maksaa +5000 euron brutto kuukausipalkkoja edes johtajille.

Vähennetään lääkärien 7000e peruspalkasta tonni 2500e tienaaville hoitajille. 6000e lääkäreille ja 3500e hoitajille.

Ja jos haluaa tienata niin pikkukylät tarjoaa terkkuun tulevalle lääkärille ruhtinaallisen hyvän esim 13000e kuukausipalkan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki mikä liittyy urheiluun. Harrastajat ja urheilijat ovat motivoituneita, pystyvät omalla rahalla  tekemään. Ja turha nyt kitistä: jos vastakkain ovat vanhuspalvelut tai terveydenhuolto, urheilu on aivan turha koriste, josta riittää leikattavaa ja paljon.

Ja niissä vliportaa esimiehen alimiehen aliesimiehissä on aivan turhaa tauhkaa. Suoraviivaisempi byrokratia, kukkaro kiittää

Suljetaan siis uimahallit, jäähallit, tekojäät, liikuna- ja palloiluhallit ym. kunnan ylläpitämät liikuntapaikat. Silloin ainoastaan muutamaan suurempaan kaupunkiin jää liikuntapaikkoja, koska lähes kaikki liikuntapaikat ovat kunnan rakentamia ja ylläpitämiä. Koululiikunta voidaan unohtaa, samoin urheiluseurat voidaan lakkauttaa, kun ei ole liikuntapaikkoja, joissa harrastaa, harjoitella ja kilpailla.

Niin, sitähän se tarkoittaa. Mutta ei koululiikuntaa tarvitse unohtaa. Koulun pihalla voi edelleen liikkua ja koulun liikuntasalissa. 

En siis kannata tätä, mutta jos leikatan, niin sehän tarkoittaa, että silloin leikataan. 

Sinänsä tosiaan hyvä muistaa, että ominakin kouluaikoina pikkukylässä ei ollut mitään kunnan liikuntapaikkoja, ei uimahallia, ei kuntosalia, ei sisäpelipaikkoja. Ladut oli, eikä niitäkään kukaan halunnut käyttää. Silti oppilaat olivat hyväkuntoisia ja hoikkia, niin hoikkia, verrattuna nykylapsiin. Koulun pihalla pelattiin mitä pelattiin, liikuntatunnilla myös juhlasalissa lentopalloa yms. Ei tullut kunnalle kalliiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jospa nyt vaikka ylenmääräisestä byrokratiasta ja johtajista. Mitä sitten jos esimiehellä on 40 alaista, onko hänellä muita vastuita kun vain alaisensa ja paljonko tyhjänpäiväisiä kehityskeskusteluja ja raportteja hänen pitää tehdä vain paperisodan vuoksi? Itse vedän 30 henkilön tiimiä ykistyisellä ja sen lisäksi sitten on vielä muita vastuita jotka liittyvät tuottavaan työhön. 

Montako eri tason johtajaa tarvitaan esim teveydenhuollossa ja miksi palkkojen pitää olla tuolla tasolla täysin tajuttomia (esim joku 17 k€)? Tai montako kunnnajohtajaa tahi pormestaria tarvitaan ökypalkoilla? Suuri osa näistä johtajista on poliittisen taon hyväveljiä.

Epäilisin, että kunnissakin kannattaisi käyttää lean-metodia ja oikeasti tutkia työntekoa (en siis tarkoita, että varsinainen työntekijä uuvutetaan ns. tehostamisella ja jonninjoutavalla byrokratialla, jota nykyään kaikkialla tuntuu olevan - niin yksityiselläkin) ja tarpeellisia tehtäviä. Suomessa on turhaa valvontaa, kyttäämistä ja raportointia ihan kaikkialla.

Esimerkki. Äitini kotihoitjilla on digitaalinen seuranta jossa seurataan heidän liikkumistaan ja työtehoaan. Sen sijaan, että olisi palkattu kotihoitajia lisää, palkattiin ihminen seuraamaan tätä liikkumista ja lisättiin kotihoijien työtä siten, että heidän pitää kirjata tarkemmin asioita vihkoonsa koska mobiili digijärjestelmä ei näitä tietoja tue, joka vie aikaa työnteolta. Tämän lisäksi heidän pitää vihkostaan kirjata ne toiseen  digijärjestelmään, että tämä johtaja pystyy niitä seuraamaan. Mielestäni ihan hullua rahan käyttöä...

Sinulla on täysin vääristynyt käsitys julkisen puolen palkoista. Julkisen puolen johtajien palkat ovat huomattavasti pienempiä kuin yksityisen puolen palkat. Saadakseen vaikkapa 17 tuhannen kuukausipalkkaa julkisella puolella pitää johtaa organisaatiota jossa on tuhansia ja taas työntekijöitä ja kymmeninen tai satojen miljoonien budjetit. Saman kokoluokan yritysjohtaja ansaitsee samoilla vastuilla moninkertaisesti.

Ihmeellinen väite. Ei julkisen puolen johtajilla ole mitään vastuuta.

Paitsi mitä nyt muutama rikostuomionkin on saanut, kun on laiminlyönyt vastuunsa.

Rikokset erikseen, tarkoitin tulosvastuuta.

PalstaTrolli kirjoitti:

Leikataan 75% hallinnosta noin alkajaisiksi, teitä ei tarvita.

Näinhän tämä menee, tyhmälle ihmiselle kaikki asiat on yksinkertaisia...

Kuntouttava työtoiminta, ainakin kaikilta jotka eivät sinne vapaaehtoisesti ole menossa. Tuostahan on valtiolle vaan kuluja. Toki tässä systeemissä kunnalle ei, päinvastoin joten sinänsä huono esimerkki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan kelvollisena veronmaksajana kiinnostaa tietää miksi Ap:n mielestä Suomessa on yksi maailman kalleimmista julkisista sektoreista? Miksi esim. Ruotsissa se ei maksa niin paljon?

Tämä on hyvä kysymys ja olen samaa miettinyt, että miksi. Mutta minulla ei ole aavistustakaan, koska en tiedä mitään muiden maiden tavoista järjestää julkiset sektorinsa. En siis itse osaa verrata Suomea muihin maihin. Ap

Esim. Suomen terveydenhuollon laatu ja tulokset ovat laajan kansainvälisen tutkimuksen mukaan maailman parhaat, mutta kustannukset vertailumaita selvästi pienemmät. Höpinä tehottomasta julkisesta sektorista on vain höpinää.

Julkisen sektorin kokoa on hankala vertailla maiden kesken, joka maassa vähän erilainen malli. Eikä varmaankaan kannata verrata vaikka Romaniaan, ellei halua että Suomi muuttuu muutenkin Romanian kaltaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ehkä määrästä, mutta palkkatasosta. Julkisista varoista ei yksinkertaisesti ole mitään järkeä maksaa +5000 euron brutto kuukausipalkkoja edes johtajille.

Vähennetään lääkärien 7000e peruspalkasta tonni 2500e tienaaville hoitajille. 6000e lääkäreille ja 3500e hoitajille.

Ja jos haluaa tienata niin pikkukylät tarjoaa terkkuun tulevalle lääkärille ruhtinaallisen hyvän esim 13000e kuukausipalkan.

Mutta onhan nuo pikkukylätkin kuntia eli juuri sitä julkista sektoria mistä pitää leikata.

Typerät hankinnat esim. Apotti! Tuostakin piti tulla muka säästöä, mutta toisin kävi. Näitä on luultavasti paljon.

Vierailija kirjoitti:

Ei ehkä määrästä, mutta palkkatasosta. Julkisista varoista ei yksinkertaisesti ole mitään järkeä maksaa +5000 euron brutto kuukausipalkkoja edes johtajille.

Jos ei makseta kunnon palkkoja, ei saada kunnon johtajia ja sekös se kallista onkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan kelvollisena veronmaksajana kiinnostaa tietää miksi Ap:n mielestä Suomessa on yksi maailman kalleimmista julkisista sektoreista? Miksi esim. Ruotsissa se ei maksa niin paljon?

Tämä on hyvä kysymys ja olen samaa miettinyt, että miksi. Mutta minulla ei ole aavistustakaan, koska en tiedä mitään muiden maiden tavoista järjestää julkiset sektorinsa. En siis itse osaa verrata Suomea muihin maihin. Ap

Esim. Suomen terveydenhuollon laatu ja tulokset ovat laajan kansainvälisen tutkimuksen mukaan maailman parhaat, mutta kustannukset vertailumaita selvästi pienemmät. Höpinä tehottomasta julkisesta sektorista on vain höpinää.

Julkisen sektorin kokoa on hankala vertailla maiden kesken, joka maassa vähän erilainen malli. Eikä varmaankaan kannata verrata vaikka Romaniaan, ellei halua että Suomi muuttuu muutenkin Romanian kaltaiseksi.

Ruotsiin verrattuna oma julkinen sektorimme on suhteessa n. 200 000 työntekijää pienempi.  Toki Ruotsin talous vetää paljon paremmin, koska siellä ei ole kaupungistumista jarruteltu ja kaadettu rahaa kuolevaan maaseutuun ja tutkimukseen ja kehitykseen on laitettu huomattavasti enemmän panoksia. 

Pudotetaan nyt aluksi kuntien määrä sataan.

Sähkön säästönkin kannalta voisi lämpötilaa laskea julkisissa rakennuksissa vaikka 20 asteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Koulusihteerit ja arkistonhoitajat voisi heittää pihalle, samoin kuin kaikki kehityspäälliköt ja -johtajat. Paperisotaa voisi vähentää esim. 90%, jolloin ne sadat tuhannet kuntien työntekijät ehtisivät tehdä töitäkin.

Jos koulusihteeri potkitaan sen paperinoyörittelyn tekisu kallispalkkainen rehtori ja ylityöllistetyt opettajat.

Sen, että organisaatiossa arvostettaisiin työntekijöitä. Kiusaajapäälliköt ulos.

Työhyvinvointikyselyssä, ainakin soteasa, löydetyt epäkohdat useimmiten kuitataan jollain muutoksella ja näin itse epäkohtaan ei siis tarvitse puuttua.

Hoitoalalla pitäisi huono johtaminen auditoida, tehdä muutokset ja saada vetovoimaa hoitotyöhön. Ostopalveluista eroon, ilmapiiriasiat kuntoon.

Yliopistot voisi yksityistää. Valtiolta säästyisi paljon rahaa. Lisäksi maailman parhaat yliopistot ovat juuri yksityisiä.

Vierailija kirjoitti:

Typerät hankinnat esim. Apotti! Tuostakin piti tulla muka säästöä, mutta toisin kävi. Näitä on luultavasti paljon.

Näitten idioottimaisten hankintojan taustalla on juuri ylempänä mainittu suunnittelu-, kehitys- ja kehityksenarviointiporukka, joita on kaikissa julkisissa organisaatioissa niin paljon, että häiritsevät erittäin vakavasti kyseisten instanssien kykyä suoriutua tehtävistään. Näillä pullansyöjillä on aikaa tulla amerikkalaisten ohjelmistofirmojen kusettamiksi, kun ei ole muutakaan hommaa. Ja onhan se Apotti ihan kivannäköinen, vaikkei ole ikinä ilmeisesti toiminut.

Monessa muussakin julkisessa organisaatiossa on menty ohjelmistofirmojen vedätyksiin mukaan. Mikään ohjelmisto ei ikinä toimi kuten luvattu, vaan korjauksiin menee aina kymmeniä miljoonia ylimääräistä.