Kunnan hallintopuolella työskentelevänä kiinnostaisi mistä te pienentäisitte julkista sektoria

Miesten palkat normaalille tasolle leikkaamalla munalisä pois.

Julkisesta sektorista pitäisi vähentää väkeä. Kaikki ylimääräiset sekä turhat johtajat pois, asiantuntijat pois, tutkijat pois sekä byrokratiaa pitäisi karsia ankaralla kädellä jotta leikkuri voisi käydä entistä paremmin siellä. Julkisen sektorin työntekijöille palkkakatto joka olisi 4000e/kk myös olisi kannatettava ajatus. 

Tuntemani opettajat kiroilevat nimenomaan raportoinnin ja kehityshankehumpan määrää. Mielellään keskittyisivät perustyöhönsä.

Olen itse ollut suuren kunnan hallinnossa töissä ja nyt valtiolla niin ikään viraston hallinnossa. Leikkaisin itse erilaisista suunnittelijoista, koordinaattoreista ja ns huvin vuoksi perustetuista virastoista tai sektoreista.

Ei siis kaikkia pois, mutta työt on monella koordinaattorilla ja suunnittelijalla sellaisia, että ne voitaisi yhdistää yhdelle eikä edelleenkään olisi kiire. Samoin erilaisia virastoja valtiolla voitaisi aivan hyvin yhdistää, koska viraston työ ei tuo mitään lisää ruohonjuuritason toimijoille.

Yleensäkin työtapojen, -välineiden ja - tehtävien uudelleenjärjestely ja uudistaminen olisi tarpeen.

Vierailija kirjoitti:

Liian monta tasoa esimiehiä, päälliköitä ja johtajia. Meillä täällä kaupungissa menee esim sote puolella näin- lähihoitaja, lähiesimies, esimies, alue-esimies, aluepäällikkö, ryhmäpäällikkö, päälikkö, aluejohtaja, sektorijohtaja, sosiaalijohtaja, apulaiskaupunginjohtaja ja sitten kaupunginjohtaja. Ja kuulema on vielä työntekijöistä pulaa.

Tämä on kuin jostain sketsistä. 😀 Todellakin tuosta pitäisi 8 tasoa napsaista pois. Byrokratian määrä on järjetön tuollaisella organisaatiohierarkialla. Tekijöitä pitäisi olla puolet enemmän ja ylempiä tahoja 2/3 vähemmän.

Julkisten varojen käyttöä pitää toki valvoa, mutta sitä varten sitten oma virasto, joka keskittyisi vain ja ainoastaan varainkäytön valvontaan ja tarkastuksiin, ei yhtään mihinkään muuhun. Ja poliittisten virkamiesten tekemisiä ja sidonnaisuuksia tulisi seurata ja raportoida kansalle todella tarkasti, tähän reilusti lisää ihmisiä.

Eli siirryttäisiin pois lupien ja papereiden pyörittelystä ja hoidetaan asiat mahdollimman tehokkaasti, organisaatioiden sisäinen hierarkia matalaksi ja tekijöitä & lähiesimiehiä lisää. Muut välipomot väliorganisaatioineen pois, ja raportointi suoraan oman toimiaalan johtajalle.

Vierailija kirjoitti:

Jospa nyt vaikka ylenmääräisestä byrokratiasta ja johtajista. Mitä sitten jos esimiehellä on 40 alaista, onko hänellä muita vastuita kun vain alaisensa ja paljonko tyhjänpäiväisiä kehityskeskusteluja ja raportteja hänen pitää tehdä vain paperisodan vuoksi? Itse vedän 30 henkilön tiimiä ykistyisellä ja sen lisäksi sitten on vielä muita vastuita jotka liittyvät tuottavaan työhön. 

Montako eri tason johtajaa tarvitaan esim teveydenhuollossa ja miksi palkkojen pitää olla tuolla tasolla täysin tajuttomia (esim joku 17 k€)? Tai montako kunnnajohtajaa tahi pormestaria tarvitaan ökypalkoilla? Suuri osa näistä johtajista on poliittisen taon hyväveljiä.

Epäilisin, että kunnissakin kannattaisi käyttää lean-metodia ja oikeasti tutkia työntekoa (en siis tarkoita, että varsinainen työntekijä uuvutetaan ns. tehostamisella ja jonninjoutavalla byrokratialla, jota nykyään kaikkialla tuntuu olevan - niin yksityiselläkin) ja tarpeellisia tehtäviä. Suomessa on turhaa valvontaa, kyttäämistä ja raportointia ihan kaikkialla.

Esimerkki. Äitini kotihoitjilla on digitaalinen seuranta jossa seurataan heidän liikkumistaan ja työtehoaan. Sen sijaan, että olisi palkattu kotihoitajia lisää, palkattiin ihminen seuraamaan tätä liikkumista ja lisättiin kotihoijien työtä siten, että heidän pitää kirjata tarkemmin asioita vihkoonsa koska mobiili digijärjestelmä ei näitä tietoja tue, joka vie aikaa työnteolta. Tämän lisäksi heidän pitää vihkostaan kirjata ne toiseen  digijärjestelmään, että tämä johtaja pystyy niitä seuraamaan. Mielestäni ihan hullua rahan käyttöä...

Vedät 30 hengen tiimiä ja kutsut kehityskeskusteluja tyhjänpäiväisiksi? Onneksi et ole minun esihenkilöni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liian monta tasoa esimiehiä, päälliköitä ja johtajia. Meillä täällä kaupungissa menee esim sote puolella näin- lähihoitaja, lähiesimies, esimies, alue-esimies, aluepäällikkö, ryhmäpäällikkö, päälikkö, aluejohtaja, sektorijohtaja, sosiaalijohtaja, apulaiskaupunginjohtaja ja sitten kaupunginjohtaja. Ja kuulema on vielä työntekijöistä pulaa.

Tämä on kuin jostain sketsistä. 😀 Todellakin tuosta pitäisi 8 tasoa napsaista pois. Byrokratian määrä on järjetön tuollaisella organisaatiohierarkialla. Tekijöitä pitäisi olla puolet enemmän ja ylempiä tahoja 2/3 vähemmän.

Julkisten varojen käyttöä pitää toki valvoa, mutta sitä varten sitten oma virasto, joka keskittyisi vain ja ainoastaan varainkäytön valvontaan ja tarkastuksiin, ei yhtään mihinkään muuhun. Ja poliittisten virkamiesten tekemisiä ja sidonnaisuuksia tulisi seurata ja raportoida kansalle todella tarkasti, tähän reilusti lisää ihmisiä.

Eli siirryttäisiin pois lupien ja papereiden pyörittelystä ja hoidetaan asiat mahdollimman tehokkaasti, organisaatioiden sisäinen hierarkia matalaksi ja tekijöitä & lähiesimiehiä lisää. Muut välipomot väliorganisaatioineen pois, ja raportointi suoraan oman toimiaalan johtajalle.

Tämä ehdottomasti. Organisaatiokaaviota julkisella suppeammaksi ja keskittyminen niihin ydintehtäviin. Kaikenlainen päällekkäisyys ja hankehumppa pois.

Lupaprosessit jäihin, jolloin niitä valvovat henkilöt voidaan irtisanoa. Kaikki saisivat rakentaa ilman lupia ym.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jospa nyt vaikka ylenmääräisestä byrokratiasta ja johtajista. Mitä sitten jos esimiehellä on 40 alaista, onko hänellä muita vastuita kun vain alaisensa ja paljonko tyhjänpäiväisiä kehityskeskusteluja ja raportteja hänen pitää tehdä vain paperisodan vuoksi? Itse vedän 30 henkilön tiimiä ykistyisellä ja sen lisäksi sitten on vielä muita vastuita jotka liittyvät tuottavaan työhön. 

Montako eri tason johtajaa tarvitaan esim teveydenhuollossa ja miksi palkkojen pitää olla tuolla tasolla täysin tajuttomia (esim joku 17 k€)? Tai montako kunnnajohtajaa tahi pormestaria tarvitaan ökypalkoilla? Suuri osa näistä johtajista on poliittisen taon hyväveljiä.

Epäilisin, että kunnissakin kannattaisi käyttää lean-metodia ja oikeasti tutkia työntekoa (en siis tarkoita, että varsinainen työntekijä uuvutetaan ns. tehostamisella ja jonninjoutavalla byrokratialla, jota nykyään kaikkialla tuntuu olevan - niin yksityiselläkin) ja tarpeellisia tehtäviä. Suomessa on turhaa valvontaa, kyttäämistä ja raportointia ihan kaikkialla.

Esimerkki. Äitini kotihoitjilla on digitaalinen seuranta jossa seurataan heidän liikkumistaan ja työtehoaan. Sen sijaan, että olisi palkattu kotihoitajia lisää, palkattiin ihminen seuraamaan tätä liikkumista ja lisättiin kotihoijien työtä siten, että heidän pitää kirjata tarkemmin asioita vihkoonsa koska mobiili digijärjestelmä ei näitä tietoja tue, joka vie aikaa työnteolta. Tämän lisäksi heidän pitää vihkostaan kirjata ne toiseen  digijärjestelmään, että tämä johtaja pystyy niitä seuraamaan. Mielestäni ihan hullua rahan käyttöä...

Vedät 30 hengen tiimiä ja kutsut kehityskeskusteluja tyhjänpäiväisiksi? Onneksi et ole minun esihenkilöni.

Olen eri, enkä esimies. Mutta kyllä omastakin mielestäni kehityskeskustelut ovat yhtä tyhjän kanssa. Kaikkiin parannusehdotuksiin todetaan ettei pysty, koska ei ole resursseja/ylemmän viraston ljpaa/muut virastot eivät halua tehdä näin (valtiolla tämäkin vaikuttaa). Eli mikä hyöty ko keskustelusta on? Paperia on tuotettu.

Hankala kysymys kun itsekin olen julkisella asiantuntijana ja olen sitä mieltä että oma työpaikkani voitaisiin siivota pois ilman että kukaan kärsisi suuresti. mitä nyt jotkin asiat hidastuisi vähän eikä toimisi niin sutjakasti, mutta asiat tulisi silti hoidettua. Vaikka ihan sinänsä tärkeä aihe työssäni on, ja se voi tuottaa tulevaisuudessa säästöä.

Tosin en kuitenkaan toivo sitä että paikka lähtisi alta, silloin joutuisin ottamaan jonkun yksityisellä olevan lahjattomamman ihmisen paikan ja passittamaan hänet kortistoon, eli julkinen talous myös suojelee heitä joille palkka ja status on tärkeämpiä kuin työn sisältö ja jotka on sellaisissa hommissa mihin ei ikinä pääsisi jos arat akateemiset kunnianhimottomat pakotettaisiin kilpailemaan samoista paikoista

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti kyllä sieltä hallinnosta saa supistettua, mutta toki vaatii toimintatapojen muutosta. Kaikki tehdään kauhean kankeasti esim. jotkut matkamääräykset, hankintaluvat, päätöksenteko, joustavuus jne. Toki vaatisi sitä, että työntekijöihin myös luotettaisiin enemmän.

Matkamääräys meillä tehdään siten, että kirjaan suunnitelman järjestelmään, esimies klikkaa sen hyväksytyksiä. Kun olen tehnyt reissun liitän kuitit matkakuluista ja lähetän maksajalle. Sama hankintaluvissa. En tiedä mikä tuossa on kankeaa tai säästäisi mitenkään, jos otettaisiin sieltä joku osio pois. Valvonnan takia on ihan asiallista, että esimies käy hyväksymässä asiat. 

No juuri tämä! Itse marssin junaan ja ostan lipun luottokortilla. Samoin marssin kauppaan ja ostan luottokortilla mitä on hankittavana (rajana 1000 euroa). Ei siihen tarvita mitään ihmeen lupia, joita kirjailla ja jonkun aikaa menee niiden lupien hyväksymiseen. 

Tarkoitatko, että ihmisten työnantajalle tehdyt hankinnat omalla luottokortillaan? Firmalle ostettavat puhelimet, työantajan autojen polttoaineet, toimiston kalusteet? Arvaapa, tekisikö kukaan enää töitä, jos selvästi työnantajan maksettavaksi kuuluvat asiat maksatettaisiin työntekijöiden rahoista.

Vai tarkoitatko sitä, että työntekijöillä on työnantajan antama luottokortti, jolla hankinnat maksetaan?  Vaikka suurin osa käyttäisi korttia rehellisesti, aina löytyisi joku yliviikari, joka lähtisi huvikseen "työmatkalle" jonnekin Karibialle tai ostaisi kortilla kaikkea kivaa kotiin. Kortin käyttöä pitää valvoa, joten jälkikäteen pitäisi varmasti täyttää jonkinlainen lomake, jossa kerrotaan, mitä kortilla on ostettu ja mihin tarkoitukseen varatuista rahoista se maksetaan.

Käytännössä ostoksille oli se sitten matka tai jokin muu hankinta tarvitaan myös etukäteishyväksyntä, koska muuten jouduttaisiin liian usein riitelemään siitä, oliko matka tai hankinta oikeasti tarpeellinen. Se lupa voi olla matkasuunnitelma tai esimiehen hyväksyntä tehdylle tilaukselle ennen kuin tilaus lähetetään eteenpäin.

Julkisella puolella on näköjään mahdotonta uskoa, että siihen työntekijän voi ihan luottaa ja hän osaa käyttää maalaisjärkeä. Toki kirjanpidonkin takia pitää kuitit jälkikäteen kuvata laskulle ja joku painaa hyväksy -nappia, mutta en ole koskaan ollut töissä paikassa, jossa jotain etukäteislupia ja selviyksiä sun muita pitäisi kysyä. 

Etkö itse sanonut, että saat käyttää firman korttia tuhanteen euroon asti (kuukaudessa olettaisin)? Jokuhan senkin rajan on asettanut. Miten firmassa toimitaan, jos pitäisi tehdä kalliimpi hankinta? Entä miten varmistetaan, ettei sinne luottokorttikuluihin eksy esimerkiksi kotiin tehtäviä hankintoja? Kai teillä jotain seurantaa on, sillä verottajaa saattaa alkaa kiinnostaa, jos firman kortilla saa tehdä hankintoja omaan käyttöön, vaikka firmaa itseään se ei kiinnostaisi.

Kai firmaa kiinnostaa myös se, minkä projektin piikkiin ostokset pistetään vai onko teidän firmassanne kaikki rahankäyttö yhtenä könttänä, jossa ei erotella mitenkään sitä, mihin rahaa on käytetty? Miten te pystytte hinnoittelemaan tuotteenne, jos teillä ei tiedetä, mihin rahat menevät?

Tässä oli kyse etukäteen lupien kysymisestä ja kaiken maailman rekrylupien ja muiden hakemisesta ja  tekemisestä. Jos hankinta on isompi, niin laitan sähköpostilla tj:lle viestin, joka hän kuittaa. Hallinto-ohje on ollut sama aina, mutta toki joku joskus on sen tehnyt ja kirjoittanut. Toki meillä tilintarkastaja on, joten verottajalle riittää se. Ja itse tietenkin kustannuspaikastani vastaan, että budjetissa pysyn.

Siksi kunta niitä hankintoja kilpailuttaa, koska yksityinen on aina näppärämpi byrokratian vähyyden takia.

Tämä edellyttäisi lakimuutosta, mutta sosiaalihuollon lapsiperheiden palveluista voitaisiin poistaa perhesosiaalityö ja kasvatus-ja perheneuvonta ja panostaa lastensuojeluun. On turhauttavaa kuulla päivittäin eronneiden vanhempien riitelyä, kun voisi olla toisaalla oikeasti hyödyksi. Meillä ei ole musta enää varaa näihin ylellisyyksiin kuten kasvatus- ja perheneuvontaan tai perhesosiaalityöhön. T. Perhesosiaalityön sossu

Vierailija kirjoitti:

Puolet päälliköistä pois. Ihan turhia.

Meidän kunnassa päälliköiden määrää ei nyt ihan puolitettu, mutta vähennettiin ja heidän johtamiskokonaisuuksiaan kasvatettiin. Seurauksena se, että nyt ei päälliköt tiedä monista johtamansa alueen ruohonjuuritasonhommista mitään, koska ei ole kokemusta kuin yhdestä "haarasta". Aluksi ei ollut käsitystä edes eri alojen työaikasysteemeistä ja siitä, miksi niitä ei voinut vain yhdenmukaistaa.

Olin kunnalla töissä. Meillä tuli tilanne, että pitää säästää ja säästettiin hallinnosta, puolet hallinnon väestä laitettiin pois. Ei ollut enää henkilöstösihteeriä eikä atk-tukihenkilöä. Vaan meidän hoitajien ja lääkärien piti itse tehdä oman työn ohella kaikki matkalaskut (välillä oli pakko siirtyä toimipaikkojen välillä ja jokaisesta bussilipustakin piti vääntää joku paperi) ja etsiä uudet mustekasetit printteriin ja vaihtaa ne itse jne. Näennäisesti helppoja hommia ehkä, mutta kun missään ei ole ohjeita mistä nuo löytyy ja miten ne tehdään eikä ole ketään jolta kysyä neuvoa niin päähän siinä hajoaa. Ja kun puoli työpäivää etsii uutta mustekasettia printteriinsä niin siinä jää 20 potilasta tapaamatta, kun aika menikin siihen minkä hallinnon väki ennen teki. Eli kannattiko.

Vierailija kirjoitti:

Tämä edellyttäisi lakimuutosta, mutta sosiaalihuollon lapsiperheiden palveluista voitaisiin poistaa perhesosiaalityö ja kasvatus-ja perheneuvonta ja panostaa lastensuojeluun. On turhauttavaa kuulla päivittäin eronneiden vanhempien riitelyä, kun voisi olla toisaalla oikeasti hyödyksi. Meillä ei ole musta enää varaa näihin ylellisyyksiin kuten kasvatus- ja perheneuvontaan tai perhesosiaalityöhön. T. Perhesosiaalityön sossu

Eli mielestäsi ennaltaehkäisevämmän työn voi kaiken lopettaa? Kalliimmaksihan sellainen tulee.

Vierailija kirjoitti:

Ihan siitä, että tunnen kunnan hallintohommissa olevia ihmisiä. Kaikki sanovat, että töitä on päivässä ehkä 2 tunniksi, jos sitäkään, vaikka palkkaa maksetaan 8 tunnista per päivä. Siellä on myös paljon vajaaälyisiä tai häiriintyneitä ihmisiä suojatöissä. Sellaisia, joista on enemmän haittaa kuin hyötyä. Työn vähyyden takia työntekijöitä voisi vähentää 80% helposti.

En ole kunnalla vaan valtiolla, mutta meillä ainakin töitä riittää eikä kesken lopu. Teen ns. asiantuntijatyötä, tosin suorittavalla tasolla ja itse olen tehnyt muutamia huomioita.

Julkisen tulosvastuu näyttää olevan käytännössä vitsi. Ne on paperilla, mutta ihan sama mitä teet, työsopimusta jatketaan, jos on tarve edes jonkinlaisille tekijöille. Toki tiedän, että työhön ja järjestelmiin perehdytys vie kuukausia ja on kallista, mutta silti. Tulos tai ulos. Työnkierto. Ideana hyvä ja työn mielekkyyden ja oppimisen kannalta työnkiertoa pitää olla, mutta onko järkeä, että kaikki käy tekemässä "kaikkea"? Tarkoittaa sitä, että samat työntekijät perehdyttää kymmeniä työntekijöitä, joiden työteho on heikko ja kun työhön alkaa päästä käsiksi, se vaihtuu. Heikentää tehokkuutta todella paljon, vie resursseja ja ruuhkauttaa. "Ei kuulu minulle" -asenne. Vaikka asia sinänsä koskisi samaa työtä, mutta on eri tiimin asia niin sitä ei hoideta. Ei käytetä 2 minuuttia esimerkiksi sähköpostiin vastaamiseen vaan välitetään se toiselle, joka välittää sen seuraavalle jne. Ihan älytöntä!

Up