Kunnan hallintopuolella työskentelevänä kiinnostaisi mistä te pienentäisitte julkista sektoria
Eli työskentelen hallintopuolen hommissa isossa kunnassa, en ole kuitenkaan mikään johtaja enkä esimies. Mutta näen työssäni läpileikkauksen joka päivä kaikista ison kunnan töistä ja tehtävistä. Monesti Suomessa huudellaan, että täällä on valtavaksi paisutettu julkinen sektori, käytännössä siis yleensä kunta, ja että julkista sektoria pitäisi supistaa voimakkaasti, lähinnä siis rahan säästön vuoksi.
Kiinnostaisi ihmisten näkemykset siitä mistä kunnan työtehtävistä pitäisi supistaa. Millä tavalla käytännössä teidän mielestä julkista sektoria pitäisi leikata? Vähentää opettajia? Päiväkodin työntekijöitä? Sairaanhoitajia ja lääkäreitä? Lumenauraajia? Palkanlaskijoita? Koulusihteereitä? Vai mitä? Vai ehkä esimiehiä niin, että jos nykyään lähiesimiehellä on 20 suoraa alaista, niin jatkossa hänellä olisi 40 suoraa alaista? Vai siis miten?
Kommentit (177)
Nyt on hyvä ketju! Kiitos Ap.
Liian usein tarjotaan helppoja ratkaisuja kuten juustohöylää ja sanotaan että on liikaa päällekkäisyyksiä ja kuvitellaan mielessä valtava byrokratia.
Tosiasiassa, julkisissa menoissa ja nyt myös julkisen menojen kasvussa taitaa isoimman palan haukata maanpuolustus ja rajavalvonta. Mikä osa siitä lakkautettaisiin?
Tai onko poliiseja, opettajia liikaa? Sairaanhoito liian hyvällä tolalla?
Se, onko kunnassa yksi palkanlaskija enemmän tai vöhemmän(kuten Helsingissä) ei taida kokonaiskuvaa heilauttaa.
Ainoa selvä ero taloudessamme rikkaampiin naapureihin on se, että meidän julkinen sektori on turvotettu 56 prosenttiin. Ruotsissa ja Norjassa se on 50 prosenttia.
Espoossa tuntuu olevan pelin henki, että ulkouiuistetaan duunarit yksityiselle puolelle ja ei osteta omaa käyttöomaisuutta, vaan vuokrataan. Hallinto pääsee näin helpolla! Maksaahan se, mutta on helppoa ja mukavaa heille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan kelvollisena veronmaksajana kiinnostaa tietää miksi Ap:n mielestä Suomessa on yksi maailman kalleimmista julkisista sektoreista? Miksi esim. Ruotsissa se ei maksa niin paljon?
Tämä on hyvä kysymys ja olen samaa miettinyt, että miksi. Mutta minulla ei ole aavistustakaan, koska en tiedä mitään muiden maiden tavoista järjestää julkiset sektorinsa. En siis itse osaa verrata Suomea muihin maihin. Ap
Voin ainakin kertoa seuraavia asioita, koska olen asunut 2:ssa muussakin maassa:
- joidenkin asian käsittely julkisella kestää kauan
- asiakas joutuu toimittamaan Suomessa todistuksia, kun joissakin maissa allekirjoitus vahvistaa, että puhut totta. Jos et niin sinulta peritään takaisin vaikka alushousut jalasta.
Ilmeisesti Suomessa asioita käsitellään laiskasti, lait ovat liian monimutkaisia, prosessit ovat liian monimutkaisia jne.
Vieläkö kuntiin palkataan entisiä huippu-urheiljoita suojatöihin liikuntapaikkojen hoitajiksi? Kyse ei ole vain kuntien byrokratiasta vaan myös maakuntatason sekä valtion. On totuus, että kun joku virka tai työnon perustettu veronmaksajien rahalla, on sitä hankaka lopettaa, kun jokainen pitää työtään korvaamattomana! Jokainen väliportaan koordinaattori, pikkupomo, suunnittelija, assistentti... kuvittelee työnsä olevan korvaamatonta. Näin ei ole vaan tietotekniikka on mahdollistanut tämän loistyön: työ, joka elää muiden työntekijän kyttäämisellä ja valvomisella sekä kyselyjen ja viestien pommittamisella muille! Byrokratia on syövän kaltainen: se leviää aina eikä lopu, jos sitä ei reippaasti lyödä poikki.
Rahoitus aluksi puoleen, saatte itse katsoa miten leikkaatte.
Palkat puoleen vai laitatteko turhat tekijät pois, ja laki sääteiset himmelit kaikki pois.
Vierailija kirjoitti:
Ainoa selvä ero taloudessamme rikkaampiin naapureihin on se, että meidän julkinen sektori on turvotettu 56 prosenttiin. Ruotsissa ja Norjassa se on 50 prosenttia.
Ruotsissa on valtavasti yksityisiä kouluja.
Julkisen puolen toimintaa tulisi tehostaa ihan urakalla. Byrokratiaa on valtavasti, ja virastoissa vastustetaan uudistuksia koska "aina on tehty näin". Saman alan virastoissa eri kunnissa on valtavasti eroja käytännöissä. Kaikkea toimintaa valvoo monta virastoa, joista osa varmasti päällekkäisiä. Jokaiseen virastoon, joka risaukseen tarvitaan aina nippu kaavakkeita. Käisttelyajat ovat tolkuttoman pitkiä. Maalaisjärkeä ei käytetä tippakaan toiminnassa.
Koulusihteerit ja arkistonhoitajat voisi heittää pihalle, samoin kuin kaikki kehityspäälliköt ja -johtajat. Paperisotaa voisi vähentää esim. 90%, jolloin ne sadat tuhannet kuntien työntekijät ehtisivät tehdä töitäkin.
Jokaiselle, jonka titteli on suunnittelija tai koordinaattori, potku perseelle. Kukaan ei jää kaipaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki mikä liittyy urheiluun. Harrastajat ja urheilijat ovat motivoituneita, pystyvät omalla rahalla tekemään. Ja turha nyt kitistä: jos vastakkain ovat vanhuspalvelut tai terveydenhuolto, urheilu on aivan turha koriste, josta riittää leikattavaa ja paljon.
Ja niissä vliportaa esimiehen alimiehen aliesimiehissä on aivan turhaa tauhkaa. Suoraviivaisempi byrokratia, kukkaro kiittää
Suljetaan siis uimahallit, jäähallit, tekojäät, liikuna- ja palloiluhallit ym. kunnan ylläpitämät liikuntapaikat. Silloin ainoastaan muutamaan suurempaan kaupunkiin jää liikuntapaikkoja, koska lähes kaikki liikuntapaikat ovat kunnan rakentamia ja ylläpitämiä. Koululiikunta voidaan unohtaa, samoin urheiluseurat voidaan lakkauttaa, kun ei ole liikuntapaikkoja, joissa harrastaa, harjoitella ja kilpailla.
Kuntien määrä tulisi tiputtaa 20:en yhdistelemällä. Tämän jälkeen kuntasektorin työpaikkojen määrä vähenisi huomattavasti erityisesti johdossa ja keskijohdossa. Esim kunnanjohtajien määrä tippuisi 350 -> 20. Suorittavan työn tekijöitä tarvittaisiin kuitenkin kuten ennenkin.
Ainakin HR puolelta voisi leikata vaikka kaikki HR tädit pois. Se on julkisen hallinnon suojatyöpaikka, jossa keskimääräistä tyhmemmät haahuilijat tekevät 100% tarpeetonta työtä ilman mitään tulosvastuuta puuhasteluun nähden aivan järjettömän kovalla palkalla.
Tai no, HR tädit nyt on yksityiselläkin puolella turhia, mutta se on yksityisten firmojen oma huolenaihe.
Ihan rehellisesti maksaisin mieluummin veroistani HR tätien toimeentulotuen kuin kyseisten puuhastelijoiden ylisuuren palkan.
Vierailija kirjoitti:
Ainoa selvä ero taloudessamme rikkaampiin naapureihin on se, että meidän julkinen sektori on turvotettu 56 prosenttiin. Ruotsissa ja Norjassa se on 50 prosenttia.
Tällaiset prosentit ei vielä kerro yhtään mitään. Tarvitaan konkretiaa. Onko päiväkotipaikkoja julkisella enemmän vai vähemmän suhteessa lapsiväestön määrään? Onko jokin osa terveydenhuollosta laitettu yksityisen puolen hoidettavaksi kokonaan? Onko maan väestön ikärakenne tai sairausprofiili tms. erilainen ja näin ollen palvelut kohdennettu eri tavalla ja jos niin käytännössä miten eri tavalla?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Digitalisoimalla ja automatisoimalla toimintaa. Oikeita kilpailutuksia, eikä mitään etukäteen tietylle toimijalle räätälöityjä vaatimuksia. Uudistettaan toimintaan, eikä määritellä järjestelmiä siten, kuin aikaisemmin on toimittu että oma paikka säilyy. Tällä saataisiin aivan valtavat säästöt ja tehtäisiin monta virkatehtävää tarpeettomaksi, varsinkin jos samalla uudistettaisin prosesseja ja mietittäisiin mitkä ovat oikeasti tarpeen.
Oikeasti toiminnan uudellen miettiminen, joka monessa paikaa jäänyt tekemättä asioiden uudistuessa. Ei kaikkea tarvi etukäteen hyväksyä. Jos väärinkäytöksiä ilmenee ko. henkilöt tarkempaan seurantaan.
Tässä on selvää konsultti ainesta. Hienolta kuulostavaa tekstiä, jonka kirjoittaja ei tiedä itsekään, mitä se tarkoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki mikä liittyy urheiluun. Harrastajat ja urheilijat ovat motivoituneita, pystyvät omalla rahalla tekemään. Ja turha nyt kitistä: jos vastakkain ovat vanhuspalvelut tai terveydenhuolto, urheilu on aivan turha koriste, josta riittää leikattavaa ja paljon.
Ja niissä vliportaa esimiehen alimiehen aliesimiehissä on aivan turhaa tauhkaa. Suoraviivaisempi byrokratia, kukkaro kiittää
Suljetaan siis uimahallit, jäähallit, tekojäät, liikuna- ja palloiluhallit ym. kunnan ylläpitämät liikuntapaikat. Silloin ainoastaan muutamaan suurempaan kaupunkiin jää liikuntapaikkoja, koska lähes kaikki liikuntapaikat ovat kunnan rakentamia ja ylläpitämiä. Koululiikunta voidaan unohtaa, samoin urheiluseurat voidaan lakkauttaa, kun ei ole liikuntapaikkoja, joissa harrastaa, harjoitella ja kilpailla.
Suurin osa on urheiluseurojen käytössä eikä tavallisen väestön.
Vierailija kirjoitti:
Koulusihteerit ja arkistonhoitajat voisi heittää pihalle, samoin kuin kaikki kehityspäälliköt ja -johtajat. Paperisotaa voisi vähentää esim. 90%, jolloin ne sadat tuhannet kuntien työntekijät ehtisivät tehdä töitäkin.
Arkistonhoitajia on ollut kunnissa viime vuosituhannella.
Vierailija kirjoitti:
Vieläkö kuntiin palkataan entisiä huippu-urheiljoita suojatöihin liikuntapaikkojen hoitajiksi? Kyse ei ole vain kuntien byrokratiasta vaan myös maakuntatason sekä valtion. On totuus, että kun joku virka tai työnon perustettu veronmaksajien rahalla, on sitä hankaka lopettaa, kun jokainen pitää työtään korvaamattomana! Jokainen väliportaan koordinaattori, pikkupomo, suunnittelija, assistentti... kuvittelee työnsä olevan korvaamatonta. Näin ei ole vaan tietotekniikka on mahdollistanut tämän loistyön: työ, joka elää muiden työntekijän kyttäämisellä ja valvomisella sekä kyselyjen ja viestien pommittamisella muille! Byrokratia on syövän kaltainen: se leviää aina eikä lopu, jos sitä ei reippaasti lyödä poikki.
Komppaan tätä täysin 👍 kaikki luulevat olevansa korvaamattomia vaikka oma toimi olisi perähikiän ulkoilumajan oven avaaja. Samanhan huomasi kun seurasi esimerkiksi mediassa keskustelua siitä mistä voisi kunnissa säästää sähköä. Mitään ei voitu tehdä kun kaikki kokivat oman toimensa niin tärkeäksi niin edelleen jatketaan mm. jalkapallokenttien sulanapitoa talvisaikaan. Ei mitään järkeä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainoa selvä ero taloudessamme rikkaampiin naapureihin on se, että meidän julkinen sektori on turvotettu 56 prosenttiin. Ruotsissa ja Norjassa se on 50 prosenttia.
Tällaiset prosentit ei vielä kerro yhtään mitään. Tarvitaan konkretiaa. Onko päiväkotipaikkoja julkisella enemmän vai vähemmän suhteessa lapsiväestön määrään? Onko jokin osa terveydenhuollosta laitettu yksityisen puolen hoidettavaksi kokonaan? Onko maan väestön ikärakenne tai sairausprofiili tms. erilainen ja näin ollen palvelut kohdennettu eri tavalla ja jos niin käytännössä miten eri tavalla?
Ap
Täällä on ollut monia hyviä ehdotuksia mutta mikään niistä ei kelpaa sinulle. Hyvä esimerkki siitä, miten subjektiivinen etu hämärtää kokonaisnäkemyksen ja jokainen pitää omaa työtään korvaamattomana. Minkä kokoisessa kunnassa työskentelet? Montako kuntaa on 50 km säteellä kunnastasi? Asun kaupungissa Etelä-Suomessa, jossa 50 km säteellä on 5 kuntaa! Eikä tietenkään yksikään kunta voi luopua mistään, vaikka seutu on muuttotappiolla!
Ammatinvalintapsykologi on kallis ja turha menoerä. Nämä eivät tee muuta kuin istuvat pyllynsä päällä nauttimassa palkkaa. Jos heistä olisikin jotain hyötyä työnhakijoille. Mutta heistä ei ole. Hyödytön - pois.