Lue keskustelun säännöt.
TE-toimisto olettaa että ilman autoa pitää ottaa vastaan työpaikka 70 kilometrin päästä??
07.12.2022 |
Siis pääseehän sinne juu bussilla, mutta pitäisi herätä viideltä ja lähteä 5.30 aamulla ja kotona olisi joskus kuuden jälkeen illalla, jos ehtii oikeaan bussiin. Jos ei ehdi niin menee tunti kauemmin.
Jos ostan pienipalkkaista työtä varten auton niin kaikki tienaamani rahat menee joko auton lainanlyhennyksiin tai ostan jonkun rotiskon alle tonnilla ja laitan parin kuukauden välein kaikki rahat autoremppaan.
Nyt joku järki tähän hommaan hei...
Kommentit (887)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole työnantajankaan etu, että työntekijällä on suhteettoman pitkät ja hankalat työmatkat. Jos työntekijältä menee 3-4 tuntia päivässä matkustamiseen on se pois työvireydestä. Pienintäkään ylityötä ei voi tehdä, koska bussiin tai junaan on ehdittävä, koska seuraava tulee ehkä tunnin päästä tai huomenna. Ja työntekijän lapsetkin tarvitsevat äitiä ja isää.
siellä bussissa/junassa voi viettää myös vapaa-aikaa. Minä teen usein pitkiä työmatkoja asuinpaikkakunnaltani helsinkiin. Ei tämä ollut alussa näin, kun sain nykyisen työpaikkani - meidän toimarin piti ne tehdä, mutta aika nopeasti nuo hommat sitten delegoitiin minulle. Siellä junassa sitten teen melkein mitä vain. Jos on paljon työhommia tehtävänä, teen töitä, jos ei (usein ei ole), luen nettiä, kuuntelen podcasteja, täytän kalenteria, oman kannettavan otan aina mukaan ja voin sitten sieltä katsoa vaikka leffoja.
eli junassakin voi virkistäytyä. Kaikki riippu siitä miten itse asennoituu. jos vain voivottelee joka päivä sitä, että menee kolme tuntia työmatkoihin, niin toki se masentaa lopulta mieltä, mutta kun voi myös asennoitua toisin ja tehdä junassa sellaisia asioita, joita kotonakin tekisi, joita nyt ylipäätään voi junassa tehdä.
En ole itse työtön, mutta en kyllä kokisi vapaa-ajaksi jotain työmatkaa junassa. En, vaikka kuinka katsoisin vaikka Netflixiä. Sen työmatkan ansiosta menettäisin valtavasti aikaa omien lasteni kanssa, mahdollisuuden valita itse vapaa-ajanviettotapani, joutuisin jäämään pois kaikista koulun joulu- ja kevätjuhlista, vanhempainilloista, jne. Ja itse koen matkustamisen väsyttävänä. Matkustan jonkin verran, koska käyn tapaamassa iäkkäitä vanhempiani, ja minua ainakin junassa tai bussissa istuminen väsyttää. netin selaaminen, leffojen katselu koneelta, tms ei todellakaan virkistä junassa samalla lailla kuin kotisohvalla. No, onneksi ei itse tarvitse tuollaisia työmatkoja kärsiäkään.
Odotan innolla tähänkin kaikkia "nuo on pelkkiä tekosyitä"-vastauksia.
Olen huomannut täällä palstalla, että monen mielestä työttömän pitäisi suostua kirjaimellisesti mihin vaan tai tuet pois. Ei työttömän tarpeilla tai tunteilla ole mitään arvoa näille tyypeille. Itse istuvat mukavassa toimistoduunissaan 8-16 ja saavat 3000 euroa palkkaa helposta työstä, ja se tekee heistä mielestään parempia ihmisiä.
Tiedätkö kun myöskään ne ns. helpot ja mukavat työt ei yleensä ole tullut kenellekään ilmaiseksi, vaan niitä tekevät ihmiset ovat usein ensin opiskelleet sen eteen vuosikausia ja vielä aloittaneet työuransa noista raskaammista töistä jotka ei työttömille tunnu kelpaavan. Työttömiltä sellainen pitkäjänteisyys vaan puuttuu että joskus pääsisivät samaan.
Tuota noin...ymmärrätkö sinä sitä, että myös pitkään opiskelleet ja pitkän uran tehneet voivat jäädä työttömiksi? Mikset ymmärrä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pakettiin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommentoin aloitusviestiä, tästä on voinut joku mainitakin keskustelussa:
Lisätään vielä yhtälöön yksinhuoltajuus (ei suunniteltu, vaan yllättäen toisen vanhemman taholta syntynyt halu), päiväkoti-ikäiset lapset ja esim. Helsingissä käytäntö, että tekevät lasu-ilmoituksen, jos lapsi hoidossa yli 10h.
Tai paikka, jossa julkista liikennettä ei ole.
Ei onnistu. Joko tekee konkurssin, menettää lapset tai menettää työpaikan.
Mätä yhteiskunta. Ei tässä suorittamisen vaatimuksissa ole mitään järkeä.
Ei kun elämään työssäkäyvien rahoilla. Elä ainakaan niitä äpäröitäsi samaan kouluun tuo.
Kyllä me siitä lähdetään että äpäräksi nimittely on vihaamista ja jos tulet sanomaan noin mun lasten kuullen, niin pitää puolustautua koska olet arvaamaton.
Lukkoon painiotteella ja naama painetaan asvalttiin ja siinä pysyt niin kauan että saadaan viranomaiset katsomaan tilannetta. Lapset todistaa että käyttäydyit uhkaavasti ja piti pistää nippuun naama asvalttia vasten. Voit huudella routaiselle maalle herjojasi. Lumi viilentää tunteitasi ja lumeen syljetty räkä.
Näytit sellaiselle että sulla olis veitsi jossain piilossa. Ei koskaan voi olla varma.
Tämä täyttänee kevyesti laittoman uhkauksen tunnusmerkit. Onneksi olkoon, voitit itsellesi rikosrekisterin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole työnantajankaan etu, että työntekijällä on suhteettoman pitkät ja hankalat työmatkat. Jos työntekijältä menee 3-4 tuntia päivässä matkustamiseen on se pois työvireydestä. Pienintäkään ylityötä ei voi tehdä, koska bussiin tai junaan on ehdittävä, koska seuraava tulee ehkä tunnin päästä tai huomenna. Ja työntekijän lapsetkin tarvitsevat äitiä ja isää.
siellä bussissa/junassa voi viettää myös vapaa-aikaa. Minä teen usein pitkiä työmatkoja asuinpaikkakunnaltani helsinkiin. Ei tämä ollut alussa näin, kun sain nykyisen työpaikkani - meidän toimarin piti ne tehdä, mutta aika nopeasti nuo hommat sitten delegoitiin minulle. Siellä junassa sitten teen melkein mitä vain. Jos on paljon työhommia tehtävänä, teen töitä, jos ei (usein ei ole), luen nettiä, kuuntelen podcasteja, täytän kalenteria, oman kannettavan otan aina mukaan ja voin sitten sieltä katsoa vaikka leffoja.
eli junassakin voi virkistäytyä. Kaikki riippu siitä miten itse asennoituu. jos vain voivottelee joka päivä sitä, että menee kolme tuntia työmatkoihin, niin toki se masentaa lopulta mieltä, mutta kun voi myös asennoitua toisin ja tehdä junassa sellaisia asioita, joita kotonakin tekisi, joita nyt ylipäätään voi junassa tehdä.
En ole itse työtön, mutta en kyllä kokisi vapaa-ajaksi jotain työmatkaa junassa. En, vaikka kuinka katsoisin vaikka Netflixiä. Sen työmatkan ansiosta menettäisin valtavasti aikaa omien lasteni kanssa, mahdollisuuden valita itse vapaa-ajanviettotapani, joutuisin jäämään pois kaikista koulun joulu- ja kevätjuhlista, vanhempainilloista, jne. Ja itse koen matkustamisen väsyttävänä. Matkustan jonkin verran, koska käyn tapaamassa iäkkäitä vanhempiani, ja minua ainakin junassa tai bussissa istuminen väsyttää. netin selaaminen, leffojen katselu koneelta, tms ei todellakaan virkistä junassa samalla lailla kuin kotisohvalla. No, onneksi ei itse tarvitse tuollaisia työmatkoja kärsiäkään.
Odotan innolla tähänkin kaikkia "nuo on pelkkiä tekosyitä"-vastauksia.
Olen huomannut täällä palstalla, että monen mielestä työttömän pitäisi suostua kirjaimellisesti mihin vaan tai tuet pois. Ei työttömän tarpeilla tai tunteilla ole mitään arvoa näille tyypeille. Itse istuvat mukavassa toimistoduunissaan 8-16 ja saavat 3000 euroa palkkaa helposta työstä, ja se tekee heistä mielestään parempia ihmisiä.
Tiedätkö kun myöskään ne ns. helpot ja mukavat työt ei yleensä ole tullut kenellekään ilmaiseksi, vaan niitä tekevät ihmiset ovat usein ensin opiskelleet sen eteen vuosikausia ja vielä aloittaneet työuransa noista raskaammista töistä jotka ei työttömille tunnu kelpaavan. Työttömiltä sellainen pitkäjänteisyys vaan puuttuu että joskus pääsisivät samaan.
Usko nyt jo sinäkin, että työttöminä on ihmisiä, joilla on hyvät koulutukset ja paljon työkokemusta! Ja ei, he eivät nouse siitä sillä, että menevät lapioimaan lantaa kahden tunnin työmatkan päähän.
Vierailija kirjoitti:
Ai pitää herätä viideltä. Aika moni herää viideltä ja ajaa sadan kilometrin työmatkoja. Mikä siinä bussissa nukkumisesta niin vaikeaa on?
Haluan nähdä tämän kommentin ketjuissa, joissa on puhe univaikeuksista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[7quote=Vierailija]
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole työnantajankaan etu, että työntekijällä on suhteettoman pitkät ja hankalat työmatkat. Jos työntekijältä menee 3-4 tuntia päivässä matkustamiseen on se pois työvireydestä. Pienintäkään ylityötä ei voi tehdä, koska bussiin tai junaan on ehdittävä, koska seuraava tulee ehkä tunnin päästä tai huomenna. Ja työntekijän lapsetkin tarvitsevat äitiä ja isää.
siellä bussissa/junassa voi viettää myös vapaa-aikaa. Minä teen usein pitkiä työmatkoja asuinpaikkakunnaltani helsinkiin. Ei tämä ollut alussa näin, kun sain nykyisen työpaikkani - meidän toimarin piti ne tehdä, mutta aika nopeasti nuo hommat sitten delegoitiin minulle. Siellä junassa sitten teen melkein mitä vain. Jos on paljon työhommia tehtävänä, teen töitä, jos ei (usein ei ole), luen nettiä, kuuntelen podcasteja, täytän kalenteria, oman kannettavan otan aina mukaan ja voin sitten sieltä katsoa vaikka leffoja.
eli junassakin voi virkistäytyä. Kaikki riippu siitä miten itse asennoituu. jos vain voivottelee joka päivä sitä, että menee kolme tuntia työmatkoihin, niin toki se masentaa lopulta mieltä, mutta kun voi myös asennoitua toisin ja tehdä junassa sellaisia asioita, joita kotonakin tekisi, joita nyt ylipäätään voi junassa tehdä.
En ole itse työtön, mutta en kyllä kokisi vapaa-ajaksi jotain työmatkaa junassa. En, vaikka kuinka katsoisin vaikka Netflixiä. Sen työmatkan ansiosta menettäisin valtavasti aikaa omien lasteni kanssa, mahdollisuuden valita itse vapaa-ajanviettotapani, joutuisin jäämään pois kaikista koulun joulu- ja kevätjuhlista, vanhempainilloista, jne. Ja itse koen matkustamisen väsyttävänä. Matkustan jonkin verran, koska käyn tapaamassa iäkkäitä vanhempiani, ja minua ainakin junassa tai bussissa istuminen väsyttää. netin selaaminen, leffojen katselu koneelta, tms ei todellakaan virkistä junassa samalla lailla kuin kotisohvalla. No, onneksi ei itse tarvitse tuollaisia työmatkoja kärsiäkään.
Odotan innolla tähänkin kaikkia "nuo on pelkkiä tekosyitä"-vastauksia.
Olen huomannut täällä palstalla, että monen mielestä työttömän pitäisi suostua kirjaimellisesti mihin vaan tai tuet pois. Ei työttömän tarpeilla tai tunteilla ole mitään arvoa näille tyypeille. Itse istuvat mukavassa toimistoduunissaan 8-16 ja saavat 3000 euroa palkkaa helposta työstä, ja se tekee heistä mielestään parempia ihmisiä.
Tiedätkö kun myöskään ne ns. helpot ja mukavat työt ei yleensä ole tullut kenellekään ilmaiseksi, vaan niitä tekevät ihmiset ovat usein ensin opiskelleet sen eteen vuosikausia ja vielä aloittaneet työuransa noista raskaammista töistä jotka ei työttömille tunnu kelpaavan. Työttömiltä sellainen pitkäjänteisyys vaan puuttuu että joskus pääsisivät samaan.
Usko nyt jo sinäkin, että työttöminä on ihmisiä, joilla on hyvät koulutukset ja paljon työkokemusta! Ja ei, he eivät nouse siitä sillä, että menevät lapioimaan lantaa kahden tunnin työmatkan päähän.
On jo vuosia tästä aikaa ja mulla on nyt hyvä työ. Mutta mulle sanoi työnantaja kerran "olet liian koulutettu hanttihommiin, et ikinä siitä nouse jos nyt niihin lähdet".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työ vie vapaa-aikaa ja siitä on vaivaa. VOI KYYNEL.
Suomalaisen työttömän tekosyyt ovat ehtymätön luonnonvara.
Entä jos Työkkäristä ei ole koskaan tarjottu mitään työtä?
Niitäkin työttömiä on paljon, joilla ei ole ikinä edes ehdotettu mitään Työkkäristä.
Vaikka asuisi kaupungissa.
Siksi vähän ihmettelen, kenelle kaukaa asuvalle sitten tarjotaan työtä? Ilmeisesti joku ala, millä on kova työvoimapula.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
bussissa/junassa voi viettää myös vapaa-aikaa. ---- täytän kalenteria
Hienoa! Varmaan onkin paljon täytettävää, kun viettää suurimman osan elämästään junassa ja työpaikalla.
juuri siksi on paljon täytettävää ja pitää olla tarkkana kalenterin täytön kanssa.
Tähän tapaan:
Tiistai 13.12. klo 18-19: esikoisen tanssikisa - en ehdi, olen junassa, tarkista voiko naapuri viedä vai onko yhä koronassa
Torstai 15.12 klo 16:30-17:00: kuopuksen tarhan pikkujoulut - en ehdi, olen junassa, isosisko hakee kotiin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole työnantajankaan etu, että työntekijällä on suhteettoman pitkät ja hankalat työmatkat. Jos työntekijältä menee 3-4 tuntia päivässä matkustamiseen on se pois työvireydestä. Pienintäkään ylityötä ei voi tehdä, koska bussiin tai junaan on ehdittävä, koska seuraava tulee ehkä tunnin päästä tai huomenna. Ja työntekijän lapsetkin tarvitsevat äitiä ja isää.
siellä bussissa/junassa voi viettää myös vapaa-aikaa. Minä teen usein pitkiä työmatkoja asuinpaikkakunnaltani helsinkiin. Ei tämä ollut alussa näin, kun sain nykyisen työpaikkani - meidän toimarin piti ne tehdä, mutta aika nopeasti nuo hommat sitten delegoitiin minulle. Siellä junassa sitten teen melkein mitä vain. Jos on paljon työhommia tehtävänä, teen töitä, jos ei (usein ei ole), luen nettiä, kuuntelen podcasteja, täytän kalenteria, oman kannettavan otan aina mukaan ja voin sitten sieltä katsoa vaikka leffoja.
eli junassakin voi virkistäytyä. Kaikki riippu siitä miten itse asennoituu. jos vain voivottelee joka päivä sitä, että menee kolme tuntia työmatkoihin, niin toki se masentaa lopulta mieltä, mutta kun voi myös asennoitua toisin ja tehdä junassa sellaisia asioita, joita kotonakin tekisi, joita nyt ylipäätään voi junassa tehdä.
En ole itse työtön, mutta en kyllä kokisi vapaa-ajaksi jotain työmatkaa junassa. En, vaikka kuinka katsoisin vaikka Netflixiä. Sen työmatkan ansiosta menettäisin valtavasti aikaa omien lasteni kanssa, mahdollisuuden valita itse vapaa-ajanviettotapani, joutuisin jäämään pois kaikista koulun joulu- ja kevätjuhlista, vanhempainilloista, jne. Ja itse koen matkustamisen väsyttävänä. Matkustan jonkin verran, koska käyn tapaamassa iäkkäitä vanhempiani, ja minua ainakin junassa tai bussissa istuminen väsyttää. netin selaaminen, leffojen katselu koneelta, tms ei todellakaan virkistä junassa samalla lailla kuin kotisohvalla. No, onneksi ei itse tarvitse tuollaisia työmatkoja kärsiäkään.
Odotan innolla tähänkin kaikkia "nuo on pelkkiä tekosyitä"-vastauksia.
Olen huomannut täällä palstalla, että monen mielestä työttömän pitäisi suostua kirjaimellisesti mihin vaan tai tuet pois. Ei työttömän tarpeilla tai tunteilla ole mitään arvoa näille tyypeille. Itse istuvat mukavassa toimistoduunissaan 8-16 ja saavat 3000 euroa palkkaa helposta työstä, ja se tekee heistä mielestään parempia ihmisiä.
Tiedätkö kun myöskään ne ns. helpot ja mukavat työt ei yleensä ole tullut kenellekään ilmaiseksi, vaan niitä tekevät ihmiset ovat usein ensin opiskelleet sen eteen vuosikausia ja vielä aloittaneet työuransa noista raskaammista töistä jotka ei työttömille tunnu kelpaavan. Työttömiltä sellainen pitkäjänteisyys vaan puuttuu että joskus pääsisivät samaan.
Tämä. Minulla on nyt ihana ja siisti toimistotyö ja mukavat työkaverit. Jopa esimiehet ovat mukavia. Palkka on hyvä ja työajan joustavat. Ennen tätä työpaikkaa tein paljon typeriä töitä, lyhytkestoisia ja kävin kaukanakin töissä. Siitäkin huolimatta, että menetin vapaa-aikaani tai että piti opetella viihtymään junassa ja löytämään noille matkoille se sama fiilis, joka on kotona ollessa. Joskus oli tosi kurjaa lähteä aamulla anivarhain junalle, tai soittaa taksille vain todetakseen kohta, että taksi soittaa sinulle ja sanoo että ei pääsekään hakemaan, koska se ja se. Sitten lähdet tarpomaan puolihangessa lähimmälle isolle tielle tai sitten kävelleen rautatieasemalle ja manaat mielessäsi miten typerä päivä tulossa. Mutta kaikki nuo antavat jotain ekstraa kuitenkin lopulta. Sitten joskus tulee eteen työpaikka, jota haet aivan huvikseksi, koska koet, että tuo sopisi tosi hyvin minulle ja mielekäs työnkuva ja mielenkiintoisia projekteja. käyt haastattelussa ja tajuat, että sinulla ei ole mitään saumaa, mutta jostain kumman syystä sitten sinut valitaankin ja huomaat pian, että olet tekemässä elämäsi parhaiten palkattua duunia paikassa, jossa on yhteyksiä yhteiskunnan kaikille osa-alueille ja tätä myöten omalla uralla etenemismahdollisuuksia on.
Tuona hetkenä kaikki kurjat junareissut ja pätkätyöt sitten asettuvat omiin uomiinsa ja voi tajuta mitä hyötyä niistäkin oli ja miksi ne kannatti lusia.
Esim. Hyvinkääötä ja Riihimäeltä ihmiset käyvät Hesassa töissä.
Matkaa on yli 70 km.
Jos julkinen liikenne toimii, niin itsestään selvää, että töihin mennään.
Olen tuon matkan tehnyt n 40 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No kuvitellaan et sulla ois auto. Monelta heräisit ja lähtisit? Monelta työt alkaisi? Autollakin 80km/h tietä saattaisi ajaa n. tunti.
Ehkä kannattaa nyt tuista alkaa säästämään autoon tai otat työn vastaan ja kärvistelet bussilla siihen asti, kun saat rahat palkasta kasaan siihen autoon.
Aika kauan saa palkoista säästää, ennen kuin voi hankkia auton. Siis semmosen, mikä kannattaa. Vanhat romut eivät ole sellaisia.
Parempi kulkea bussilla, niin jää jotain elämiseenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[7quote=Vierailija]
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole työnantajankaan etu, että työntekijällä on suhteettoman pitkät ja hankalat työmatkat. Jos työntekijältä menee 3-4 tuntia päivässä matkustamiseen on se pois työvireydestä. Pienintäkään ylityötä ei voi tehdä, koska bussiin tai junaan on ehdittävä, koska seuraava tulee ehkä tunnin päästä tai huomenna. Ja työntekijän lapsetkin tarvitsevat äitiä ja isää.
siellä bussissa/junassa voi viettää myös vapaa-aikaa. Minä teen usein pitkiä työmatkoja asuinpaikkakunnaltani helsinkiin. Ei tämä ollut alussa näin, kun sain nykyisen työpaikkani - meidän toimarin piti ne tehdä, mutta aika nopeasti nuo hommat sitten delegoitiin minulle. Siellä junassa sitten teen melkein mitä vain. Jos on paljon työhommia tehtävänä, teen töitä, jos ei (usein ei ole), luen nettiä, kuuntelen podcasteja, täytän kalenteria, oman kannettavan otan aina mukaan ja voin sitten sieltä katsoa vaikka leffoja.
eli junassakin voi virkistäytyä. Kaikki riippu siitä miten itse asennoituu. jos vain voivottelee joka päivä sitä, että menee kolme tuntia työmatkoihin, niin toki se masentaa lopulta mieltä, mutta kun voi myös asennoitua toisin ja tehdä junassa sellaisia asioita, joita kotonakin tekisi, joita nyt ylipäätään voi junassa tehdä.
En ole itse työtön, mutta en kyllä kokisi vapaa-ajaksi jotain työmatkaa junassa. En, vaikka kuinka katsoisin vaikka Netflixiä. Sen työmatkan ansiosta menettäisin valtavasti aikaa omien lasteni kanssa, mahdollisuuden valita itse vapaa-ajanviettotapani, joutuisin jäämään pois kaikista koulun joulu- ja kevätjuhlista, vanhempainilloista, jne. Ja itse koen matkustamisen väsyttävänä. Matkustan jonkin verran, koska käyn tapaamassa iäkkäitä vanhempiani, ja minua ainakin junassa tai bussissa istuminen väsyttää. netin selaaminen, leffojen katselu koneelta, tms ei todellakaan virkistä junassa samalla lailla kuin kotisohvalla. No, onneksi ei itse tarvitse tuollaisia työmatkoja kärsiäkään.
Odotan innolla tähänkin kaikkia "nuo on pelkkiä tekosyitä"-vastauksia.
Olen huomannut täällä palstalla, että monen mielestä työttömän pitäisi suostua kirjaimellisesti mihin vaan tai tuet pois. Ei työttömän tarpeilla tai tunteilla ole mitään arvoa näille tyypeille. Itse istuvat mukavassa toimistoduunissaan 8-16 ja saavat 3000 euroa palkkaa helposta työstä, ja se tekee heistä mielestään parempia ihmisiä.
Tiedätkö kun myöskään ne ns. helpot ja mukavat työt ei yleensä ole tullut kenellekään ilmaiseksi, vaan niitä tekevät ihmiset ovat usein ensin opiskelleet sen eteen vuosikausia ja vielä aloittaneet työuransa noista raskaammista töistä jotka ei työttömille tunnu kelpaavan. Työttömiltä sellainen pitkäjänteisyys vaan puuttuu että joskus pääsisivät samaan.
Usko nyt jo sinäkin, että työttöminä on ihmisiä, joilla on hyvät koulutukset ja paljon työkokemusta! Ja ei, he eivät nouse siitä sillä, että menevät lapioimaan lantaa kahden tunnin työmatkan päähän.
On jo vuosia tästä aikaa ja mulla on nyt hyvä työ. Mutta mulle sanoi työnantaja kerran "olet liian koulutettu hanttihommiin, et ikinä siitä nouse jos nyt niihin lähdet".
Tämä! Että mua ärsyttää kun joku tehdaspälli tai kaupungin suojatyöpaikkaan joskus päässyt tulee sormi pystyssä selittämään että "jostain pitää aloittaa ja työnantaja arvostaa mitä vaan työtä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[7quote=Vierailija]
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole työnantajankaan etu, että työntekijällä on suhteettoman pitkät ja hankalat työmatkat. Jos työntekijältä menee 3-4 tuntia päivässä matkustamiseen on se pois työvireydestä. Pienintäkään ylityötä ei voi tehdä, koska bussiin tai junaan on ehdittävä, koska seuraava tulee ehkä tunnin päästä tai huomenna. Ja työntekijän lapsetkin tarvitsevat äitiä ja isää.
siellä bussissa/junassa voi viettää myös vapaa-aikaa. Minä teen usein pitkiä työmatkoja asuinpaikkakunnaltani helsinkiin. Ei tämä ollut alussa näin, kun sain nykyisen työpaikkani - meidän toimarin piti ne tehdä, mutta aika nopeasti nuo hommat sitten delegoitiin minulle. Siellä junassa sitten teen melkein mitä vain. Jos on paljon työhommia tehtävänä, teen töitä, jos ei (usein ei ole), luen nettiä, kuuntelen podcasteja, täytän kalenteria, oman kannettavan otan aina mukaan ja voin sitten sieltä katsoa vaikka leffoja.
eli junassakin voi virkistäytyä. Kaikki riippu siitä miten itse asennoituu. jos vain voivottelee joka päivä sitä, että menee kolme tuntia työmatkoihin, niin toki se masentaa lopulta mieltä, mutta kun voi myös asennoitua toisin ja tehdä junassa sellaisia asioita, joita kotonakin tekisi, joita nyt ylipäätään voi junassa tehdä.
En ole itse työtön, mutta en kyllä kokisi vapaa-ajaksi jotain työmatkaa junassa. En, vaikka kuinka katsoisin vaikka Netflixiä. Sen työmatkan ansiosta menettäisin valtavasti aikaa omien lasteni kanssa, mahdollisuuden valita itse vapaa-ajanviettotapani, joutuisin jäämään pois kaikista koulun joulu- ja kevätjuhlista, vanhempainilloista, jne. Ja itse koen matkustamisen väsyttävänä. Matkustan jonkin verran, koska käyn tapaamassa iäkkäitä vanhempiani, ja minua ainakin junassa tai bussissa istuminen väsyttää. netin selaaminen, leffojen katselu koneelta, tms ei todellakaan virkistä junassa samalla lailla kuin kotisohvalla. No, onneksi ei itse tarvitse tuollaisia työmatkoja kärsiäkään.
Odotan innolla tähänkin kaikkia "nuo on pelkkiä tekosyitä"-vastauksia.
Olen huomannut täällä palstalla, että monen mielestä työttömän pitäisi suostua kirjaimellisesti mihin vaan tai tuet pois. Ei työttömän tarpeilla tai tunteilla ole mitään arvoa näille tyypeille. Itse istuvat mukavassa toimistoduunissaan 8-16 ja saavat 3000 euroa palkkaa helposta työstä, ja se tekee heistä mielestään parempia ihmisiä.
Tiedätkö kun myöskään ne ns. helpot ja mukavat työt ei yleensä ole tullut kenellekään ilmaiseksi, vaan niitä tekevät ihmiset ovat usein ensin opiskelleet sen eteen vuosikausia ja vielä aloittaneet työuransa noista raskaammista töistä jotka ei työttömille tunnu kelpaavan. Työttömiltä sellainen pitkäjänteisyys vaan puuttuu että joskus pääsisivät samaan.
Usko nyt jo sinäkin, että työttöminä on ihmisiä, joilla on hyvät koulutukset ja paljon työkokemusta! Ja ei, he eivät nouse siitä sillä, että menevät lapioimaan lantaa kahden tunnin työmatkan päähän.
On jo vuosia tästä aikaa ja mulla on nyt hyvä työ. Mutta mulle sanoi työnantaja kerran "olet liian koulutettu hanttihommiin, et ikinä siitä nouse jos nyt niihin lähdet".
Tämä! Että mua ärsyttää kun joku tehdaspälli tai kaupungin suojatyöpaikkaan joskus päässyt tulee sormi pystyssä selittämään että "jostain pitää aloittaa ja työnantaja arvostaa mitä vaan työtä".tuet pois hienohelmoilta, niin alkaa lannan lapioiminen kiinnostaa, kun sillan alla alkaa olla pakkasta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuljin itse pääkaupunkiseudulla
puolisen vuotta 2 x 1,5h kolmella eri kulkuvälineellä ja kävelyäkin oli yli kilometri. Motivoi hakemaan uutta paikkaa, mutta ei tullut mieleenkään, että työttömäksi olisin vaihtanut.Olisi kiinnostavaa tietaa, onko teilla arjen sankareilla lapsia , lemmikkeja, harrastuksia?
Yksinelavana minakin tein tyosopimukseen kuuluvien 40h/vko tuntien lisaksi tunti paivassa tai viikonloput ylitoita koska nyt vaan oli aikaa ja tyoporukka kivoja, ja siihen viela 1,5h tyomatka suuntaansa. Perheen perustamisen jalkeen ei kylla ole aikaa eika jaksamista viettaa autossa 3h/pva tyopaivien lisaksi, joten vaihdoin tyopaikkaa sellaiseen, jossa oi vahemman viikkotunteja eika ylitoita (37,15h/vko).
Jos haluaa lapsia, lemmikkejä tai harrastuksia, niin pitäisi olla töitä, että saa rahaa. Joo, en minäkään halua kulkea 1,5 h suuntaansa töihin, mutta olenkin järjestänyt elämäni niin, ettei tarvitse. Ei se ole vaihtoehto, että toteaa töissä käymisen hankalaksi ja harrastelee sitten vaan.
Entä jos on kesken kaiken sen perhe-elämän joutunut työttömäksi, kuten yleensä tuppaa käymään? Voiko silloin vaatia sitä, että pitää tehdä kaikkia hommia yli 3 tunnin ajomatkojen päästä, jotta ei olisi työssäkävijän silmissä lusmu? Mites lapset, jotka päiväkodissa, jopa yli kymmenen tuntia hoidossa, kun molemmat vanhemmat työskentelee yli 3 tunnin ajomatkan päässä kodistaan? Lasuja on napsunut tällaisistakin tapauksista aika surutta. Vähän soisi inhimillisyyttä ja järkeä joskus. Elämäntapatyöttömiä on eri laskemien mukaan kokonaistyöttömyysmäärästä 15000-20000. 250000-300 000 työttömästä ei mielestäni kovin iso osa.
Ei tietenkään voi vaatia, mutta ihme on, jos mielummin kituuttaa tuilla.
No monesta duunista saat sen saman tai jopa vähemmän kuin tuilla, sitten voi olla ulosotto perässä, viel netosta kolmanneksen jne. Ei siinä ole järkeä työttömästä kituuttajasta siirtyä työssä käyväksi kituuttajaksi.
Ei pidä paikkaansa. Jos saat vähemmän palkkaa kuin tukia, saat niitä tukia edelleen.
Tuo pitää itseasiassa vain osittain paikkansa. Kun tuet tai niiden suhde muuttuu, voi uutta päätöstä joutua odottelemaan. Sitten Kela ja työkkäri säätää lausuntoja keskenään ja viivästystä viivästyksen perään. Eli jos saat vaikka osa-aikatyöstä tukia pienempää palkkaa, voit hyvinkin joutua pärjäämään sillä tietyn ajan ennenkuin hommat selviävät. Eli sen lisäksi, että aloitat ja opit uuden työn, saat säätää paperihommia ja neuvotella vuokraisännän kanssa, ehkä maksaa vielä jotain viivästyskorkoja. Taloudellinen tilanne konkreettisesti huonenee hetkeksi ja tilanne vaatii parempaa toiminta- ja suunnitelmallisuuskykyä kuin monella peruspalkansaajallakaan on. Olen nähnyt tämän työni kautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä nyt joku raja on oltava työmatkalla. Eihän kukaan jaksa jos oikeasti pitää herätä kukonlaulun aikaan ja on illalla myöhään kotona joka päivä. Luulen että nämä viisastelijat eivät tee sitä itsekään. Itselläni onneksi melko lyhyt työmatka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole työnantajankaan etu, että työntekijällä on suhteettoman pitkät ja hankalat työmatkat. Jos työntekijältä menee 3-4 tuntia päivässä matkustamiseen on se pois työvireydestä. Pienintäkään ylityötä ei voi tehdä, koska bussiin tai junaan on ehdittävä, koska seuraava tulee ehkä tunnin päästä tai huomenna. Ja työntekijän lapsetkin tarvitsevat äitiä ja isää.
siellä bussissa/junassa voi viettää myös vapaa-aikaa. Minä teen usein pitkiä työmatkoja asuinpaikkakunnaltani helsinkiin. Ei tämä ollut alussa näin, kun sain nykyisen työpaikkani - meidän toimarin piti ne tehdä, mutta aika nopeasti nuo hommat sitten delegoitiin minulle. Siellä junassa sitten teen melkein mitä vain. Jos on paljon työhommia tehtävänä, teen töitä, jos ei (usein ei ole), luen nettiä, kuuntelen podcasteja, täytän kalenteria, oman kannettavan otan aina mukaan ja voin sitten sieltä katsoa vaikka leffoja.
eli junassakin voi virkistäytyä. Kaikki riippu siitä miten itse asennoituu. jos vain voivottelee joka päivä sitä, että menee kolme tuntia työmatkoihin, niin toki se masentaa lopulta mieltä, mutta kun voi myös asennoitua toisin ja tehdä junassa sellaisia asioita, joita kotonakin tekisi, joita nyt ylipäätään voi junassa tehdä.
En ole itse työtön, mutta en kyllä kokisi vapaa-ajaksi jotain työmatkaa junassa. En, vaikka kuinka katsoisin vaikka Netflixiä. Sen työmatkan ansiosta menettäisin valtavasti aikaa omien lasteni kanssa, mahdollisuuden valita itse vapaa-ajanviettotapani, joutuisin jäämään pois kaikista koulun joulu- ja kevätjuhlista, vanhempainilloista, jne. Ja itse koen matkustamisen väsyttävänä. Matkustan jonkin verran, koska käyn tapaamassa iäkkäitä vanhempiani, ja minua ainakin junassa tai bussissa istuminen väsyttää. netin selaaminen, leffojen katselu koneelta, tms ei todellakaan virkistä junassa samalla lailla kuin kotisohvalla. No, onneksi ei itse tarvitse tuollaisia työmatkoja kärsiäkään.
Odotan innolla tähänkin kaikkia "nuo on pelkkiä tekosyitä"-vastauksia.
Olen huomannut täällä palstalla, että monen mielestä työttömän pitäisi suostua kirjaimellisesti mihin vaan tai tuet pois. Ei työttömän tarpeilla tai tunteilla ole mitään arvoa näille tyypeille. Itse istuvat mukavassa toimistoduunissaan 8-16 ja saavat 3000 euroa palkkaa helposta työstä, ja se tekee heistä mielestään parempia ihmisiä.
Tiedätkö kun myöskään ne ns. helpot ja mukavat työt ei yleensä ole tullut kenellekään ilmaiseksi, vaan niitä tekevät ihmiset ovat usein ensin opiskelleet sen eteen vuosikausia ja vielä aloittaneet työuransa noista raskaammista töistä jotka ei työttömille tunnu kelpaavan. Työttömiltä sellainen pitkäjänteisyys vaan puuttuu että joskus pääsisivät samaan.
Tuota noin...ymmärrätkö sinä sitä, että myös pitkään opiskelleet ja pitkän uran tehneet voivat jäädä työttömiksi? Mikset ymmärrä?
Toki. He vaan silloinkaan harvoin on niitä kaikin voimin töitä vältteleviä työttömiä joista tässä keskustelussa puhutaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työ vie vapaa-aikaa ja siitä on vaivaa. VOI KYYNEL.
Suomalaisen työttömän tekosyyt ovat ehtymätön luonnonvara.
Entä jos Työkkäristä ei ole koskaan tarjottu mitään työtä?
Niitäkin työttömiä on paljon, joilla ei ole ikinä edes ehdotettu mitään Työkkäristä.
Vaikka asuisi kaupungissa.
Siksi vähän ihmettelen, kenelle kaukaa asuvalle sitten tarjotaan työtä? Ilmeisesti joku ala, millä on kova työvoimapula.
Saako kysyä, mikä on aloittajan ammattiala?
Ihmettelen näitä ketjuja, joissa jotkut valittavat, mitä työtä heille on tarjottu. Hyvä että sentään on tarjottu. Ei toisille tarjota mitään koskaan. Meneekö työn tarjoaminen iän vai ammattialan vai CV:n vai jonkun muun seikan mukaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
bussissa/junassa voi viettää myös vapaa-aikaa. ---- täytän kalenteria
Hienoa! Varmaan onkin paljon täytettävää, kun viettää suurimman osan elämästään junassa ja työpaikalla.
juuri siksi on paljon täytettävää ja pitää olla tarkkana kalenterin täytön kanssa.
Tähän tapaan:
Tiistai 13.12. klo 18-19: esikoisen tanssikisa - en ehdi, olen junassa, tarkista voiko naapuri viedä vai onko yhä koronassa
Torstai 15.12 klo 16:30-17:00: kuopuksen tarhan pikkujoulut - en ehdi, olen junassa, isosisko hakee kotiin
niin... minä en ole ryssinyt avioliittoani, joten silloin kun olen junassa, kumppanini hoitaa lasten menot. Jos kumppani ei ehdi, mahdollisesti vanhin lapsi katsoo pienempien perään. Jos lasten pitää mennä jonnekin kauemmas, sitten pyydetään vaikka isovanhempia, jomman kumman vanhemman sisaruksia tai vaikka soitetaan lapselle taksi, jos mitään kyytiä ei tule.
Ei ole iso ongelma.
Kaleteria pitää käyttää siksi, että voi organisoida parhaalla mahdollisella tavalla kaikki menot ja samalla kun siihen laittaa eri menoihin kuluva matkustusaika, niin näkee todella helposti missä sitä vapaa-aikaa on ja voi näin suunnitella mitä missäkin kohdassa tekee. Näin saa yllättäen kaikki asiat tehtyä.
Kotona on kiva makoilla ja räkiä kattoon. Pitkät työmatkat ja töissä käyminen on rasittavaa ja häiritsee makoilua.
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ole autoa eikä ajokorttia. Työkkäri ei ole koskaan vaatinut hakemaan työtä 70-80km päästä. Olen sanonut, että haen työtä kaupunkialueelta eikä ole mahdollista kulkea kauemmas. En asu missään etelä Suomessa.
Nämähän on monesti virkailijasta kiinni. Tutulleni tarjottiin aikoinaan töitä 30km päästä ja hän sanoi työkkärissä, ettei ole autoa. Asia ok, ei tarvitse hakea. Ja kyseisellä henkilöllä oli muuten auto, exänsä nimissä ja ex vieläpä maksoi kaikki auton kulut bensoja lukuunottamatta.
Itse olin vuotta myöhemmin samassa tilanteessa. Työkkäri tyrkytti töitä ensin reilun 30km päästä. Kun sanoin, ettei ole autoa (eikä tuolloin ollut) eikä julkiset kulje meiltä tuohon suuntaan, tarjosi sitten paikkaa liki 60km päästä, samalta suunnalta..😂. Kun sanoin, että ei sitä autoa ole vieläkään meillä (5min noiden tarjouksien välillä), alkoi tiuskimaan, että kyllä jo 500e.lla saa hyvän auton, millä voi töissä kulkea. Sanoin tuohon, että meillä on pihassa 3kpl "hyviä" 500e autoja, jotka ei liikahda mihinkään ilman kalliita remontteja ja kun sitä rahaa nyt vaan ei ole. Onneksi löysin itse pian tuon jälkeen työpaikan kävelymatkan päästä ja paria vuotta myöhemmin sain vakipaikan 30 km päästä ja sitten pystyi jo autokin hommaamaan.
Kyllä me siitä lähdetään että äpäräksi nimittely on vihaamista ja jos tulet sanomaan noin mun lasten kuullen, niin pitää puolustautua koska olet arvaamaton.
Lukkoon painiotteella ja naama painetaan asvalttiin ja siinä pysyt niin kauan että saadaan viranomaiset katsomaan tilannetta. Lapset todistaa että käyttäydyit uhkaavasti ja piti pistää nippuun naama asvalttia vasten. Voit huudella routaiselle maalle herjojasi. Lumi viilentää tunteitasi ja lumeen syljetty räkä.
Näytit sellaiselle että sulla olis veitsi jossain piilossa. Ei koskaan voi olla varma.