HS: Tinder uuvuttaa nuoret naiset, kun kumppania ei löydy

Miksi täällä keskustellaan lasten harrastuksista?

Vierailija kirjoitti:

Ehkä jos vaatimustaso olisi matalampi.

Taas joku tavismies valittaa, kun ei saa nuorta, kaunista ja hoikkaa naista, vaan joutuu tyytymään oman tasoiseensa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Antaa naisten nirsoilla.

Parempi se kuin nykytilanne jossa naiset ottavat miehen, porsivat sille, vievät omaisuudeen ja jatkavat iltalypsyllä haukkuen miestä lapsille seuraavat vuosikymmenet.

Niin sian lapsia.

Ja se on jännä että yhä nykyäänkin naisen omaisuus on miehen mielestä miehen. Nainen maksaa vähintään puolet perheen menoista. Erossa nainen ottaa omansa.

Maksaa 70% menoista, eli tekee 70% kulutuspäätöksistä. Mutta maksaa ne miehen lompakosta. Vaimot tienaavat vähemmän kuin aviomiehensä, mutta käyttävät huomattavasti enemmän rahaa... Silti sinä yrität kääntää tilanteen nurinkurin. 

Käyttävät rahaa lasten menoihin ja hoitavat ruoka-ja muut talousostokset. Palstan naisettomia miehiä yhdistää lähes 100% se idea, että jos he ovat omalla pippelillään sovitusti siementäneet lapsen, heille ei kuulu _mitään_ vastuuta lapsesta, varsinkaan taloudellista. Ja sen takia on oikein, että juuri te ette pariudu ettekä lisäänny.

Toi on kai oikeasti aika yleistä, että nainen hoitaa kaikki hankinnat yhteisille lapsille (siis näkee sen vaivan, että juoksee lastenvaateliikkeissä ja koluaa nettikauppoja jne.) ja mies pitää noita lapsen kuluja naisen omina kuluina.

Olis aika silmiäavaavaa noille miehille, jos se nainen vaikka vain häipyisi ja mies saisi itse alkaa pohtimaan, että mitäs ne lapset pukee päälleen, kun vaikka kelit vaihtuu ja tarvitaankin uudet talvivaatteet jne.

Ei ole yleistä. Naiset vaan unohtaa, mitä se mies hankkii lapselle. Kätevästi katsotaan omasta näkökulmasta, että hankinnat = vaatteet. Unohdetaan ne harrastusmaksut, pyörän huollot, urheiluvälineet, matkat ym...

Kyllä ne lapsen harrastuksetkin on naisten käsissä. Ihan kuin joku mies kyttäisi työpäivän aikana käsi liipaisimella, että milloin se lapsen uimakouluilmoittautuminen alkaa (ne kun täyttyy n. 10 sekunnissa). Pyörän huolto tarvii tehdä kerran vuodessa, että wau, jos mies ihan siihen voi vedota, ettei päivittäiseen osallistu. Ja perheen yhteiset lomamatkat on kyllä useimmiten naisen käsialaa. Mies järjestelee korkeintaan omia matkojaan.

Ja on muuten niin sluibaa vedota siihen, että naiselle ei kelpaa. Mies itse valittaa yhtälailla naisen ostamista lapsen hanskoista jne., mutta ei se nainen silti lopeta ostamasta lapselle hanskoja.

Miehet myös tekee ihan tahallaan sitä, että ehdottavat jotain päätöntä, josta nainen joutuu kieltäytymään, ja sitten vetoaa siihen, ettei hänen ehdotukset käy, niin ei voi osallistua. Esim. meillä oli vauva ja taapero ja mies ehdotti perheen lomakohteeksi Perua. Hän ei itse tietenkään ollut edes selvittänyt sieltä kohteita, lentoja tai mitään muutakaan (ja tyhmempikin tajuaa, että vähän hankalaa lentää tyyliin vuorokausi putkeen kahden pienen lapsen kanssa lennonvaihdolla), kunhan vaan heitti jonkun maan, ja kun totesin, että olisko nyt kuitenkin joku kohde, jonne olis suorat lennot, niin mies marttyyrina pesi kätensä ja vetosi, että selvitä itse sopiva kohde, kun ei hänen ehdotukset kelpaa.

Joo, niin tein ja teen jatkossakin, vain minulle ja lapsille (olemme nyt jo eronneet).

Näin. Ja toinen on se että tehdään hommat niin surkeasti, että nainen joutuu tekemään ne uudestaan ja/tai luovuttaa ja tekee itse. Toivoisin että useampi nainen ymmärtäisi tämän mekanismin, tuntuu että ihmiset ei havaitse yhtään. Jäi mieleen kun kerrankin täällä perheenäiti ihmetteli että miten ihmeessä mies oli kaivanut mukaan vauvalle vaatteet laitokselle lähtöä varten sieltä takaa kaapin perältä, kulahtaneista lainaksi saaduista vaatteista. Vaikka edessä oli ollut pino siistejä ja uusia nättejä vaatteita. Niin miksiköhän.... Heti laitoksella mies jo teki selväksi että ei osaa, ei tuu mitään, paras varmaan että hoidat. Parhaat ymmärtää uhriutua heti saman tien, tee sitten itse kun ei kerran kelpaa. Myöhemmin valitellaan kun nainen ei "anna" hoitaa vauvaa. Ei anna niin, kun pahimmillaan vauva on vaarassa kun rento iskä ottaa torkut ja antaa taaperon tutkiskella maailmaa ihan itse.

Miten ihmeessä vauva selvisi hengissä, ihan käytettyjä vaatteita joutui käyttämään.

Näinpä se juuri menee tämä homma. Mies tekee asiat mahdollisimman huonosti välttäälseen tekemästä mitään, ja nainen ei halua tyytyä siihen huonoimpaan, kun samalla vaivalla olisi saanut parasta. Tämä on todella ovela ja toimiva kikka, ja johtaa siihen että miehellä on tosi lokoisaa, kunnes nainen lähtee kun lapset lentää pesästä. Koko ajan voi syyttää naista vaikka itse hoitaa tietoisesti asiat mahdollisimman huonosti. Eihän se lapsi niihin kulahtaneisiin bodyihin toki kuollut olisi. Perheen juhlahetkellä.

Ongelmana on se että naiset usein ovat niin pilkuntarkkoja, ja näkevät vaivaa jonkun melko yhdentekevän asian valitsemisen eteen. Jos ottaa rennommin, niin ei tarvitse nähdä juuri sitä jatkuvan optimoinnin vaivaa. Naisille tuntuu olevan tosi vaikea nähdä tätä omaa käyttäytymismalliaan ulkopuolisen silmin, kun se bodyn pesukertojen lukumäärä on ihan yhdentekevä ja niin tilannesidonnaista. Kun asialla ei ole oikeasti vaikutusta mihinkään käytännön seikkaan, niin silloin on ihan sama minkä niistä vaatteista päättää mukaan pakata. Vaatteen väri esimerkiksi ei vaikuta siihen miten se sitä vauvaa suojaa, ne on kangasta kaikki. 

Kummasti miehiä kiinnostaa, lähteekö rouva mukaan miehen työpaikan pikkujouluihin lököverkkareissa vai kimaltavassa mekossa.

Kuten sanottua, on hyvin tilannesidonnaista se koska vaatteiden kaltaiseen asiaan kannattaa panostaa. Tietenkin näin on, ihan luonnollista. Hermothan siinä menee jos koko ajan joutuisi olemaan jotenkin älyttömän tarkka. 

Ja aiempi kommentti myös kuvastaa sitä mustavalkoista asennetta mikä (naisilla?) usein on. Jos et välitä tästä yhdestä bodystä, niin se laajennetaan heti tarkoittamaan sitä että tunturivaellukselle vaatteilla ei olisi mitään väliä. Tietenkin on väliä, mutta jos koko ajan tarkkailee ja ohjelmoi tekemisiään sen kaikkein vaativimman tapauksen mukaan, niin palaa loppuun. Kaikki asiat eivät ole oleellisia tietenkään.

Miten tällainen ihan ilmeinen perusjuttu pitää joutua selittämään? Analogiana vaikapa keittiön maalaus, kaapistoja vasten tuleva seinä. Sitä ei välttämättä kannata edes pohjamaalata. Kun taas näkyvä osuus pitää pohjienkin puolesta tehdä siten että se kestää katsetta. 

Mutta joku ilmeisesti hinkkaa sitä merkityksetöntä piiloon jäävää seinänpätkääkin sivuvalossa tuntitolkulla. Mikäs siinä, itse keskityn oleelliseen. 

Niin se lapsen ensimmäinen elinpäivä ja ensimmäinen kerta kun tulee kotiin sairaalasta onkin niin vähäpätöinen päivä, että siihen ja niihin valokuviin, joita siitä hetkestä otetaan ja sukulaisille lähetetään ja myöhemmin lapselle itselleenkin näytellään, kannattaa valita se kaikista kulahtanein, käytetty vaate, vaikka samalla vaivalla tai jopa pienemmällä vaivalla, jos uudet vaatteet oli pinkassa ensimmäisenä, olisi voinut napata siitä hyllystä sen uuden, varta vasten ko. lapselle ostetun hyvälaatuisen vaatteen?

Kyllä se mies ihan tahallaan ja tarkoituksellisesti on kaivanut sen huonon, että saa jatkossa lapsen äidin huolehtimaan kaikki lapsen vaateasiat.

Tai sitten mies ei vaan tiennyt että tämä on oleellista. 

Jos hän ei olisi tiennyt, hän olisi napannut vaatteet eturivistä, siitä mistä ne oli helpommin saatavilla. Trust me, se että hän kaivoi ne takaa, mitä tuore äiti suuresti ihmetteli, kertoo että hän tiesi tasan mitä tekee.

Myönnetään, noin se on voinut tuossa tilanteessa ollut, ja sellaisenaan toki väärin tehty tietenkin. 

Mutta on tapauksiakin joissa miehellä ei vaan resoluutio riitä luontaisesti. Vaan body on body, kaikki ovat tarkoitettu vauvan alimmaksi vaatekerrokseksi. 

Riittääkö sulla resoluutio purkamaan ja  kasaamaan tietokone osista tai vaihtamaan autoon jarrupalat- ja levyt? Niin, meillä kaikilla on omat vahvuutemme.

Toki, kone ei toimi jos siinä on palikat väärin, sama pätee jarrujenkin toimintaan. Ehkä miehet ovat luontaisesti parempia ymmärtämään erilaisia tapoja toimia, ja sallimaan se muille. Asialliset hommat hoidetaan ja muuten ollaan kuin ellun kanat. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi täällä keskustellaan lasten harrastuksista?

Tämä!

Ja vaivan hoitamisesta ja siivoamisesta.

Vierailija kirjoitti:

Miksi täällä keskustellaan lasten harrastuksista?

Koska siihen se tinderöinti lopulta johtaa. Tai toisin päin, että lapsiarki johtaa eroon ja tinderiin. Yhteys on vahva. :D

Vierailija kirjoitti:

Ihme jankutusta joulun vietosta ja rahasta ym. Palattaisiinko hetkeksi asiaan.

Tämä lehtikirjoitusten nainen on tottunut siihen, että p*noseuraa saa artikkelissa kuvatulla tavalla haettua vaikka kadulta keskellä päivää. Tällöin se, että parisuhdetta ei löydykään vaikka asiaan panostaa kokonaisen kuukauden voi tietysti tuntua raskaalta.

Jossain välissä linkatussa golden p*nis artikkelissa oli taas se huvittava johtopäätös mitä muuallakin on nähty: Lääkkeeksi siihen, että nämä kysytyimmät miehet elävät kuin pellossa ehdotettiin sitä, että naisten ei pitäisi päästää heitä yhtä helpolla (petiin). Sellainen pieni yksityiskohta kuin että ei niitä parhaita miehiä kuitenkaan kaikille halukkaille riittäisi vaikka kuinka p*htaisivat ei jostain syystä mahtunut tähän teoriaan.

Ja oikeasti ajattelet näin: Mua vtuttaa kun en saa irtopillua nuorilta kauniilta naisilta, kuten tuolta. Mua vtuttaa kun en ole pnomies joka saa aina kun haluaa pillua nuorilta kauniilta naisilta Tuolle hu**** on ihan oikein, että ei saa miestä, koska ei anna pilluaan minulle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihme jankutusta joulun vietosta ja rahasta ym. Palattaisiinko hetkeksi asiaan.

Tämä lehtikirjoitusten nainen on tottunut siihen, että p*noseuraa saa artikkelissa kuvatulla tavalla haettua vaikka kadulta keskellä päivää. Tällöin se, että parisuhdetta ei löydykään vaikka asiaan panostaa kokonaisen kuukauden voi tietysti tuntua raskaalta.

Jossain välissä linkatussa golden p*nis artikkelissa oli taas se huvittava johtopäätös mitä muuallakin on nähty: Lääkkeeksi siihen, että nämä kysytyimmät miehet elävät kuin pellossa ehdotettiin sitä, että naisten ei pitäisi päästää heitä yhtä helpolla (petiin). Sellainen pieni yksityiskohta kuin että ei niitä parhaita miehiä kuitenkaan kaikille halukkaille riittäisi vaikka kuinka p*htaisivat ei jostain syystä mahtunut tähän teoriaan.

Ja oikeasti ajattelet näin: Mua vtuttaa kun en saa irtopillua nuorilta kauniilta naisilta, kuten tuolta. Mua vtuttaa kun en ole pnomies joka saa aina kun haluaa pillua nuorilta kauniilta naisilta Tuolle hu**** on ihan oikein, että ei saa miestä, koska ei anna pilluaan minulle.

Se on aina nautinto, kun naisilla on ongelmia Tinderissä ja miesten kanssa muutenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä jos vaatimustaso olisi matalampi.

Taas joku tavismies valittaa, kun ei saa nuorta, kaunista ja hoikkaa naista, vaan joutuu tyytymään oman tasoiseensa.

Hoikka nyt on ihmisen perusoletus ja täten ihan minimivaatimus. Jos ei siihen pysty, niin mihin pystyy? 

Minusta tuntuu, että nettideittailu on oikeasti aika kuolleena syntynyt idea. Juuri siksi, että vaikka ihminen olisi paperilla täydellinen ja komea kuin nuori kreikkalainen jumala, se ei silti ole välttämättä viehättävä juuri sinun silmissäsi. Netin kaksiulotteinen maailma latistaa ihmiset paperinukeiksi, ja sitten yritetään miettiä, mitä ominaisuuksia sitä paperinukeiltaan tahtoo, vaikka puolison valinta on enemmänkin kuin koiranpennun valintaa.

Ihminen kun viehättyy niin monesta sellaisesta asiasta, mitkä eivät kerta kaikkiaan välity kuvista tai tekstistä. Äänen väristä ja puhetyylistä, ominaistuoksusta, feromoneista ja tavasta liikkua. Minulle esimerkiksi olisi täydellinen turn off mies, joka köntystelee kömpelösti ja huonoryhtisenä menemään, vaikka se kuvissa näyttäisi nuorelta Sean Conneryltä. Tai jos se paukuttaa kantapäitään kävellessään, se on merkki heikosta kehonhallinnasta ja passiivis-aggressiivisesta luonteesta. Isotkin miehet kulkevat hiljaa kuin kissat, jos kehonhallinta on hyvää, olen tämän moneen kertaan saanut todistaa. Joo, ihminen on kanta-astuja, mutta ei se tarkoita että kantapää pitää mäiskäistä äänekkäästi maahan.

Nykyaikana tosi harva ihminen muuten on enää ryhdikäs tai liikkuu hyvin. Ennen tuohon kiinnitettiin huomiota, koska ymmärrettiin miten paljon se vaikuttaa siihen miten muut ihmiset meihin reagoivat, sekä parinhakumielessä että muuten sosiaalisessa elämässä. Ne vaistot eivät ole hävinneet mihinkään, mutta netin kuvien tuijottaminen on saanut ihmiset unohtamaan että muut ihmiset eivät näe meitä still-kuvana vaan liikkeessä.

Samoin ruma ääni sekä miehellä että naisella voi olla turn off. Valitettavasti tuntuu siltä, että varsinkin nuoret naiset yrittävät omaksua amerikoissa muotiin tulleen "vocal fryn", eli lauseen viimeisiä sanoja venytetään naristen. Kuulostaa kaamealta.

Ja sitten se ominaishaju. Eläin meissä tunnistaa hajusta sen, jonka geenit ovat mahdollisimman erilaiset ja tykkää siitä. Tämän takia naisten ei pitäisi koskaan käyttää sinkkuna ollessaan hormoniehkäisyä, naiset kun tutkitusti valitsevat täysin eri miehiä hajun perusteella luonnontilassa tai hormonipäissä. Selittänee osan nykyisistä avioeroluvuista.

Näitä tekijöitä,  jotka eivät näy netissä, mutta jotka IRL huomaa alitajuisesti heti, ja alusta saakka suhtautuu toiseen ei-potentiaalisena kumppanina, on määrättömiä. Nettideittaillessa joutuu sitten torjumaan aina nämä tyypit (jotka siis voivat kyllä kelvata jollekin toiselle naiselle), mikä aiheuttaa pahaa mieltä puolin tai toisin. IRL näin ei kävisi, koska kehonkieli kertoisi miehelle heti, että turha edes yrittää, mitä ihminen ei koe torjuntana.

Muutenkin tuntuu melko tunteettomalta etsiä kumppania kuin uutta autoa, sen sijaan että kohtaat jonkun jonka käsivarren hipaisu saa sinut värisemään kuin minkäkin Barbara Cartlandin neitsykäisen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihme jankutusta joulun vietosta ja rahasta ym. Palattaisiinko hetkeksi asiaan.

Tämä lehtikirjoitusten nainen on tottunut siihen, että p*noseuraa saa artikkelissa kuvatulla tavalla haettua vaikka kadulta keskellä päivää. Tällöin se, että parisuhdetta ei löydykään vaikka asiaan panostaa kokonaisen kuukauden voi tietysti tuntua raskaalta.

Jossain välissä linkatussa golden p*nis artikkelissa oli taas se huvittava johtopäätös mitä muuallakin on nähty: Lääkkeeksi siihen, että nämä kysytyimmät miehet elävät kuin pellossa ehdotettiin sitä, että naisten ei pitäisi päästää heitä yhtä helpolla (petiin). Sellainen pieni yksityiskohta kuin että ei niitä parhaita miehiä kuitenkaan kaikille halukkaille riittäisi vaikka kuinka p*htaisivat ei jostain syystä mahtunut tähän teoriaan.

Ja oikeasti ajattelet näin: Mua vtuttaa kun en saa irtopillua nuorilta kauniilta naisilta, kuten tuolta. Mua vtuttaa kun en ole pnomies joka saa aina kun haluaa pillua nuorilta kauniilta naisilta Tuolle hu**** on ihan oikein, että ei saa miestä, koska ei anna pilluaan minulle.

Se on aina nautinto, kun naisilla on ongelmia Tinderissä ja miesten kanssa muutenkin.

Niin sitä sinun on kiva nautiskella yksinäsi kun samaan aikaan normaalit miehet on parisuhteessa ihanien naisten kanssa ja harrastavat naisensa kanssa ihanaa seksiä tämän tästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä jos vaatimustaso olisi matalampi.

Taas joku tavismies valittaa, kun ei saa nuorta, kaunista ja hoikkaa naista, vaan joutuu tyytymään oman tasoiseensa.

Hoikka nyt on ihmisen perusoletus ja täten ihan minimivaatimus. Jos ei siihen pysty, niin mihin pystyy? 

Niin kerropa se kun et ole hoikka.

Ulkonäön perusteella suurin osa miehistä ei kykene sitten mihinkään.

Nih, niitä nuoria bodari-astronautti-lakimies-kirurgi-miljonäärejä joilla on 20 senttiset värkit ei vaan riitä kaikille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Antaa naisten nirsoilla.

Parempi se kuin nykytilanne jossa naiset ottavat miehen, porsivat sille, vievät omaisuudeen ja jatkavat iltalypsyllä haukkuen miestä lapsille seuraavat vuosikymmenet.

Niin sian lapsia.

Ja se on jännä että yhä nykyäänkin naisen omaisuus on miehen mielestä miehen. Nainen maksaa vähintään puolet perheen menoista. Erossa nainen ottaa omansa.

Maksaa 70% menoista, eli tekee 70% kulutuspäätöksistä. Mutta maksaa ne miehen lompakosta. Vaimot tienaavat vähemmän kuin aviomiehensä, mutta käyttävät huomattavasti enemmän rahaa... Silti sinä yrität kääntää tilanteen nurinkurin. 

Käyttävät rahaa lasten menoihin ja hoitavat ruoka-ja muut talousostokset. Palstan naisettomia miehiä yhdistää lähes 100% se idea, että jos he ovat omalla pippelillään sovitusti siementäneet lapsen, heille ei kuulu _mitään_ vastuuta lapsesta, varsinkaan taloudellista. Ja sen takia on oikein, että juuri te ette pariudu ettekä lisäänny.

Toi on kai oikeasti aika yleistä, että nainen hoitaa kaikki hankinnat yhteisille lapsille (siis näkee sen vaivan, että juoksee lastenvaateliikkeissä ja koluaa nettikauppoja jne.) ja mies pitää noita lapsen kuluja naisen omina kuluina.

Olis aika silmiäavaavaa noille miehille, jos se nainen vaikka vain häipyisi ja mies saisi itse alkaa pohtimaan, että mitäs ne lapset pukee päälleen, kun vaikka kelit vaihtuu ja tarvitaankin uudet talvivaatteet jne.

Ei ole yleistä. Naiset vaan unohtaa, mitä se mies hankkii lapselle. Kätevästi katsotaan omasta näkökulmasta, että hankinnat = vaatteet. Unohdetaan ne harrastusmaksut, pyörän huollot, urheiluvälineet, matkat ym...

Kyllä ne lapsen harrastuksetkin on naisten käsissä. Ihan kuin joku mies kyttäisi työpäivän aikana käsi liipaisimella, että milloin se lapsen uimakouluilmoittautuminen alkaa (ne kun täyttyy n. 10 sekunnissa). Pyörän huolto tarvii tehdä kerran vuodessa, että wau, jos mies ihan siihen voi vedota, ettei päivittäiseen osallistu. Ja perheen yhteiset lomamatkat on kyllä useimmiten naisen käsialaa. Mies järjestelee korkeintaan omia matkojaan.

Ja on muuten niin sluibaa vedota siihen, että naiselle ei kelpaa. Mies itse valittaa yhtälailla naisen ostamista lapsen hanskoista jne., mutta ei se nainen silti lopeta ostamasta lapselle hanskoja.

Miehet myös tekee ihan tahallaan sitä, että ehdottavat jotain päätöntä, josta nainen joutuu kieltäytymään, ja sitten vetoaa siihen, ettei hänen ehdotukset käy, niin ei voi osallistua. Esim. meillä oli vauva ja taapero ja mies ehdotti perheen lomakohteeksi Perua. Hän ei itse tietenkään ollut edes selvittänyt sieltä kohteita, lentoja tai mitään muutakaan (ja tyhmempikin tajuaa, että vähän hankalaa lentää tyyliin vuorokausi putkeen kahden pienen lapsen kanssa lennonvaihdolla), kunhan vaan heitti jonkun maan, ja kun totesin, että olisko nyt kuitenkin joku kohde, jonne olis suorat lennot, niin mies marttyyrina pesi kätensä ja vetosi, että selvitä itse sopiva kohde, kun ei hänen ehdotukset kelpaa.

Joo, niin tein ja teen jatkossakin, vain minulle ja lapsille (olemme nyt jo eronneet).

Näin. Ja toinen on se että tehdään hommat niin surkeasti, että nainen joutuu tekemään ne uudestaan ja/tai luovuttaa ja tekee itse. Toivoisin että useampi nainen ymmärtäisi tämän mekanismin, tuntuu että ihmiset ei havaitse yhtään. Jäi mieleen kun kerrankin täällä perheenäiti ihmetteli että miten ihmeessä mies oli kaivanut mukaan vauvalle vaatteet laitokselle lähtöä varten sieltä takaa kaapin perältä, kulahtaneista lainaksi saaduista vaatteista. Vaikka edessä oli ollut pino siistejä ja uusia nättejä vaatteita. Niin miksiköhän.... Heti laitoksella mies jo teki selväksi että ei osaa, ei tuu mitään, paras varmaan että hoidat. Parhaat ymmärtää uhriutua heti saman tien, tee sitten itse kun ei kerran kelpaa. Myöhemmin valitellaan kun nainen ei "anna" hoitaa vauvaa. Ei anna niin, kun pahimmillaan vauva on vaarassa kun rento iskä ottaa torkut ja antaa taaperon tutkiskella maailmaa ihan itse.

Miten ihmeessä vauva selvisi hengissä, ihan käytettyjä vaatteita joutui käyttämään.

Näinpä se juuri menee tämä homma. Mies tekee asiat mahdollisimman huonosti välttäälseen tekemästä mitään, ja nainen ei halua tyytyä siihen huonoimpaan, kun samalla vaivalla olisi saanut parasta. Tämä on todella ovela ja toimiva kikka, ja johtaa siihen että miehellä on tosi lokoisaa, kunnes nainen lähtee kun lapset lentää pesästä. Koko ajan voi syyttää naista vaikka itse hoitaa tietoisesti asiat mahdollisimman huonosti. Eihän se lapsi niihin kulahtaneisiin bodyihin toki kuollut olisi. Perheen juhlahetkellä.

Ongelmana on se että naiset usein ovat niin pilkuntarkkoja, ja näkevät vaivaa jonkun melko yhdentekevän asian valitsemisen eteen. Jos ottaa rennommin, niin ei tarvitse nähdä juuri sitä jatkuvan optimoinnin vaivaa. Naisille tuntuu olevan tosi vaikea nähdä tätä omaa käyttäytymismalliaan ulkopuolisen silmin, kun se bodyn pesukertojen lukumäärä on ihan yhdentekevä ja niin tilannesidonnaista. Kun asialla ei ole oikeasti vaikutusta mihinkään käytännön seikkaan, niin silloin on ihan sama minkä niistä vaatteista päättää mukaan pakata. Vaatteen väri esimerkiksi ei vaikuta siihen miten se sitä vauvaa suojaa, ne on kangasta kaikki. 

Kummasti miehiä kiinnostaa, lähteekö rouva mukaan miehen työpaikan pikkujouluihin lököverkkareissa vai kimaltavassa mekossa.

Kuten sanottua, on hyvin tilannesidonnaista se koska vaatteiden kaltaiseen asiaan kannattaa panostaa. Tietenkin näin on, ihan luonnollista. Hermothan siinä menee jos koko ajan joutuisi olemaan jotenkin älyttömän tarkka. 

Ja aiempi kommentti myös kuvastaa sitä mustavalkoista asennetta mikä (naisilla?) usein on. Jos et välitä tästä yhdestä bodystä, niin se laajennetaan heti tarkoittamaan sitä että tunturivaellukselle vaatteilla ei olisi mitään väliä. Tietenkin on väliä, mutta jos koko ajan tarkkailee ja ohjelmoi tekemisiään sen kaikkein vaativimman tapauksen mukaan, niin palaa loppuun. Kaikki asiat eivät ole oleellisia tietenkään.

Miten tällainen ihan ilmeinen perusjuttu pitää joutua selittämään? Analogiana vaikapa keittiön maalaus, kaapistoja vasten tuleva seinä. Sitä ei välttämättä kannata edes pohjamaalata. Kun taas näkyvä osuus pitää pohjienkin puolesta tehdä siten että se kestää katsetta. 

Mutta joku ilmeisesti hinkkaa sitä merkityksetöntä piiloon jäävää seinänpätkääkin sivuvalossa tuntitolkulla. Mikäs siinä, itse keskityn oleelliseen. 

Niin se lapsen ensimmäinen elinpäivä ja ensimmäinen kerta kun tulee kotiin sairaalasta onkin niin vähäpätöinen päivä, että siihen ja niihin valokuviin, joita siitä hetkestä otetaan ja sukulaisille lähetetään ja myöhemmin lapselle itselleenkin näytellään, kannattaa valita se kaikista kulahtanein, käytetty vaate, vaikka samalla vaivalla tai jopa pienemmällä vaivalla, jos uudet vaatteet oli pinkassa ensimmäisenä, olisi voinut napata siitä hyllystä sen uuden, varta vasten ko. lapselle ostetun hyvälaatuisen vaatteen?

Kyllä se mies ihan tahallaan ja tarkoituksellisesti on kaivanut sen huonon, että saa jatkossa lapsen äidin huolehtimaan kaikki lapsen vaateasiat.

Tai sitten mies ei vaan tiennyt että tämä on oleellista. 

Ai mies ei tiennyt, että vauvan kotiutumispäivä on erityinen päivä, jota kuvataan ja muistellaan? Mies ihan vaan nollat taulussa kuvitteli, että se on ihan normipäivä, johon käy mikä vaan vaikka vähän kulahtanutkin vaate? Huoh. Eikö miestä oikeasti itseään hävettäisi lähettää uudesta vauvasta kuvia sukulaisille jossain kulahtaneessa vaatteessa? Ja kai nyt kaikki ajattelee, että ensimmäisen kerran, kun lapselle jotain puetaan, laitetaan jotain laadukasta?

Sitten kun vaihtaa niskakakkabodyä viidennen kerran sinä päivänä, voi ottaa sen kulahtaneemman, mutta kai nyt miehenkin mielestä ihka ensimmäisessä asussa on oltava jotain spesiaalia? Törppö on, jos ei yhtään näe tuota.

Ei hävetä, koska miehelle on tärkeintä että vauvalla on hyvä olla, ei se mitä muut ajattelee vaatteista.

Mies todellakin ajattelee sitä mitä mitä muut ajattelee mutta haluaa vain olla tollo vastasynnyttänyttä vaimoa ja omaa lasta kohtaan, se on llkeyttä ja pahuutta. Halua väheksyä elämän huippuhetkeä. Mies välittää vain itsestään.

Omakin mies on todellakin sanonut kun lapsen kaverilla oli aivan liian iso takki päällä.

Vierailija kirjoitti:

Nih, niitä nuoria bodari-astronautti-lakimies-kirurgi-miljonäärejä joilla on 20 senttiset värkit ei vaan riitä kaikille. 

Naisilla ei ole koskaan mitään epärealistisia kuvitelmia miehistä. Jo pienenä näemme mikä miesten taso on.

Sitä vastoin monelle miehelle vain kauniit, hoikat, nuoret naiset ovat naisia, muita ei huomatakaan. Se on 100% totuus että em naisia ei riitå kaikille miehilöe kum miehetkin vanhenee tai on muuten vain turn off.

Miesten kannattaa lähteä Thaimaahan/Vietnamiin niin löytyy sopiva, hoikka ja nätti kumppani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihme jankutusta joulun vietosta ja rahasta ym. Palattaisiinko hetkeksi asiaan.

Tämä lehtikirjoitusten nainen on tottunut siihen, että p*noseuraa saa artikkelissa kuvatulla tavalla haettua vaikka kadulta keskellä päivää. Tällöin se, että parisuhdetta ei löydykään vaikka asiaan panostaa kokonaisen kuukauden voi tietysti tuntua raskaalta.

Jossain välissä linkatussa golden p*nis artikkelissa oli taas se huvittava johtopäätös mitä muuallakin on nähty: Lääkkeeksi siihen, että nämä kysytyimmät miehet elävät kuin pellossa ehdotettiin sitä, että naisten ei pitäisi päästää heitä yhtä helpolla (petiin). Sellainen pieni yksityiskohta kuin että ei niitä parhaita miehiä kuitenkaan kaikille halukkaille riittäisi vaikka kuinka p*htaisivat ei jostain syystä mahtunut tähän teoriaan.

Ja oikeasti ajattelet näin: Mua vtuttaa kun en saa irtopillua nuorilta kauniilta naisilta, kuten tuolta. Mua vtuttaa kun en ole pnomies joka saa aina kun haluaa pillua nuorilta kauniilta naisilta Tuolle hu**** on ihan oikein, että ei saa miestä, koska ei anna pilluaan minulle.

Minä olen häntä tuplasti vanhempi, ja naimisissa. Siitä on tosiaan hetki kun parikymppiset tytöt ovat minulle olleet tarjoamassa, mutta ei ihan niin kauaa kuin luulisi. 

Pointtini oli lähinnä se, että noiden nuorten aikuisten kohtaanto-ongelmien ratkaisu vaatisi hieman ajattelua, ja kenties erilaista ajattelua kuin yleensä, ja kenties useammin naisilta kuin miehiltä. Se mitä miesten kannattaa tehdä on itsensä ja sosiaalisten taitojensa kehittäminen, jotta käteen jäisi muutakin kuin mustapekka.

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu, että nettideittailu on oikeasti aika kuolleena syntynyt idea. Juuri siksi, että vaikka ihminen olisi paperilla täydellinen ja komea kuin nuori kreikkalainen jumala, se ei silti ole välttämättä viehättävä juuri sinun silmissäsi. Netin kaksiulotteinen maailma latistaa ihmiset paperinukeiksi, ja sitten yritetään miettiä, mitä ominaisuuksia sitä paperinukeiltaan tahtoo, vaikka puolison valinta on enemmänkin kuin koiranpennun valintaa.

Ihminen kun viehättyy niin monesta sellaisesta asiasta, mitkä eivät kerta kaikkiaan välity kuvista tai tekstistä. Äänen väristä ja puhetyylistä, ominaistuoksusta, feromoneista ja tavasta liikkua. Minulle esimerkiksi olisi täydellinen turn off mies, joka köntystelee kömpelösti ja huonoryhtisenä menemään, vaikka se kuvissa näyttäisi nuorelta Sean Conneryltä. Tai jos se paukuttaa kantapäitään kävellessään, se on merkki heikosta kehonhallinnasta ja passiivis-aggressiivisesta luonteesta. Isotkin miehet kulkevat hiljaa kuin kissat, jos kehonhallinta on hyvää, olen tämän moneen kertaan saanut todistaa. Joo, ihminen on kanta-astuja, mutta ei se tarkoita että kantapää pitää mäiskäistä äänekkäästi maahan.

Nykyaikana tosi harva ihminen muuten on enää ryhdikäs tai liikkuu hyvin. Ennen tuohon kiinnitettiin huomiota, koska ymmärrettiin miten paljon se vaikuttaa siihen miten muut ihmiset meihin reagoivat, sekä parinhakumielessä että muuten sosiaalisessa elämässä. Ne vaistot eivät ole hävinneet mihinkään, mutta netin kuvien tuijottaminen on saanut ihmiset unohtamaan että muut ihmiset eivät näe meitä still-kuvana vaan liikkeessä.

Samoin ruma ääni sekä miehellä että naisella voi olla turn off. Valitettavasti tuntuu siltä, että varsinkin nuoret naiset yrittävät omaksua amerikoissa muotiin tulleen "vocal fryn", eli lauseen viimeisiä sanoja venytetään naristen. Kuulostaa kaamealta.

Ja sitten se ominaishaju. Eläin meissä tunnistaa hajusta sen, jonka geenit ovat mahdollisimman erilaiset ja tykkää siitä. Tämän takia naisten ei pitäisi koskaan käyttää sinkkuna ollessaan hormoniehkäisyä, naiset kun tutkitusti valitsevat täysin eri miehiä hajun perusteella luonnontilassa tai hormonipäissä. Selittänee osan nykyisistä avioeroluvuista.

Näitä tekijöitä,  jotka eivät näy netissä, mutta jotka IRL huomaa alitajuisesti heti, ja alusta saakka suhtautuu toiseen ei-potentiaalisena kumppanina, on määrättömiä. Nettideittaillessa joutuu sitten torjumaan aina nämä tyypit (jotka siis voivat kyllä kelvata jollekin toiselle naiselle), mikä aiheuttaa pahaa mieltä puolin tai toisin. IRL näin ei kävisi, koska kehonkieli kertoisi miehelle heti, että turha edes yrittää, mitä ihminen ei koe torjuntana.

Muutenkin tuntuu melko tunteettomalta etsiä kumppania kuin uutta autoa, sen sijaan että kohtaat jonkun jonka käsivarren hipaisu saa sinut värisemään kuin minkäkin Barbara Cartlandin neitsykäisen.

Tähän kirjoitukseen ei voi setämies muuta sanoa kuin: Aamen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu, että nettideittailu on oikeasti aika kuolleena syntynyt idea. Juuri siksi, että vaikka ihminen olisi paperilla täydellinen ja komea kuin nuori kreikkalainen jumala, se ei silti ole välttämättä viehättävä juuri sinun silmissäsi. Netin kaksiulotteinen maailma latistaa ihmiset paperinukeiksi, ja sitten yritetään miettiä, mitä ominaisuuksia sitä paperinukeiltaan tahtoo, vaikka puolison valinta on enemmänkin kuin koiranpennun valintaa.

Ihminen kun viehättyy niin monesta sellaisesta asiasta, mitkä eivät kerta kaikkiaan välity kuvista tai tekstistä. Äänen väristä ja puhetyylistä, ominaistuoksusta, feromoneista ja tavasta liikkua. Minulle esimerkiksi olisi täydellinen turn off mies, joka köntystelee kömpelösti ja huonoryhtisenä menemään, vaikka se kuvissa näyttäisi nuorelta Sean Conneryltä. Tai jos se paukuttaa kantapäitään kävellessään, se on merkki heikosta kehonhallinnasta ja passiivis-aggressiivisesta luonteesta. Isotkin miehet kulkevat hiljaa kuin kissat, jos kehonhallinta on hyvää, olen tämän moneen kertaan saanut todistaa. Joo, ihminen on kanta-astuja, mutta ei se tarkoita että kantapää pitää mäiskäistä äänekkäästi maahan.

Nykyaikana tosi harva ihminen muuten on enää ryhdikäs tai liikkuu hyvin. Ennen tuohon kiinnitettiin huomiota, koska ymmärrettiin miten paljon se vaikuttaa siihen miten muut ihmiset meihin reagoivat, sekä parinhakumielessä että muuten sosiaalisessa elämässä. Ne vaistot eivät ole hävinneet mihinkään, mutta netin kuvien tuijottaminen on saanut ihmiset unohtamaan että muut ihmiset eivät näe meitä still-kuvana vaan liikkeessä.

Samoin ruma ääni sekä miehellä että naisella voi olla turn off. Valitettavasti tuntuu siltä, että varsinkin nuoret naiset yrittävät omaksua amerikoissa muotiin tulleen "vocal fryn", eli lauseen viimeisiä sanoja venytetään naristen. Kuulostaa kaamealta.

Ja sitten se ominaishaju. Eläin meissä tunnistaa hajusta sen, jonka geenit ovat mahdollisimman erilaiset ja tykkää siitä. Tämän takia naisten ei pitäisi koskaan käyttää sinkkuna ollessaan hormoniehkäisyä, naiset kun tutkitusti valitsevat täysin eri miehiä hajun perusteella luonnontilassa tai hormonipäissä. Selittänee osan nykyisistä avioeroluvuista.

Näitä tekijöitä,  jotka eivät näy netissä, mutta jotka IRL huomaa alitajuisesti heti, ja alusta saakka suhtautuu toiseen ei-potentiaalisena kumppanina, on määrättömiä. Nettideittaillessa joutuu sitten torjumaan aina nämä tyypit (jotka siis voivat kyllä kelvata jollekin toiselle naiselle), mikä aiheuttaa pahaa mieltä puolin tai toisin. IRL näin ei kävisi, koska kehonkieli kertoisi miehelle heti, että turha edes yrittää, mitä ihminen ei koe torjuntana.

Muutenkin tuntuu melko tunteettomalta etsiä kumppania kuin uutta autoa, sen sijaan että kohtaat jonkun jonka käsivarren hipaisu saa sinut värisemään kuin minkäkin Barbara Cartlandin neitsykäisen.

Tähän kirjoitukseen ei voi setämies muuta sanoa kuin: Aamen.

Tekosyvällistä boomerlässytystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu, että nettideittailu on oikeasti aika kuolleena syntynyt idea. Juuri siksi, että vaikka ihminen olisi paperilla täydellinen ja komea kuin nuori kreikkalainen jumala, se ei silti ole välttämättä viehättävä juuri sinun silmissäsi. Netin kaksiulotteinen maailma latistaa ihmiset paperinukeiksi, ja sitten yritetään miettiä, mitä ominaisuuksia sitä paperinukeiltaan tahtoo, vaikka puolison valinta on enemmänkin kuin koiranpennun valintaa.

Ihminen kun viehättyy niin monesta sellaisesta asiasta, mitkä eivät kerta kaikkiaan välity kuvista tai tekstistä. Äänen väristä ja puhetyylistä, ominaistuoksusta, feromoneista ja tavasta liikkua. Minulle esimerkiksi olisi täydellinen turn off mies, joka köntystelee kömpelösti ja huonoryhtisenä menemään, vaikka se kuvissa näyttäisi nuorelta Sean Conneryltä. Tai jos se paukuttaa kantapäitään kävellessään, se on merkki heikosta kehonhallinnasta ja passiivis-aggressiivisesta luonteesta. Isotkin miehet kulkevat hiljaa kuin kissat, jos kehonhallinta on hyvää, olen tämän moneen kertaan saanut todistaa. Joo, ihminen on kanta-astuja, mutta ei se tarkoita että kantapää pitää mäiskäistä äänekkäästi maahan.

Nykyaikana tosi harva ihminen muuten on enää ryhdikäs tai liikkuu hyvin. Ennen tuohon kiinnitettiin huomiota, koska ymmärrettiin miten paljon se vaikuttaa siihen miten muut ihmiset meihin reagoivat, sekä parinhakumielessä että muuten sosiaalisessa elämässä. Ne vaistot eivät ole hävinneet mihinkään, mutta netin kuvien tuijottaminen on saanut ihmiset unohtamaan että muut ihmiset eivät näe meitä still-kuvana vaan liikkeessä.

Samoin ruma ääni sekä miehellä että naisella voi olla turn off. Valitettavasti tuntuu siltä, että varsinkin nuoret naiset yrittävät omaksua amerikoissa muotiin tulleen "vocal fryn", eli lauseen viimeisiä sanoja venytetään naristen. Kuulostaa kaamealta.

Ja sitten se ominaishaju. Eläin meissä tunnistaa hajusta sen, jonka geenit ovat mahdollisimman erilaiset ja tykkää siitä. Tämän takia naisten ei pitäisi koskaan käyttää sinkkuna ollessaan hormoniehkäisyä, naiset kun tutkitusti valitsevat täysin eri miehiä hajun perusteella luonnontilassa tai hormonipäissä. Selittänee osan nykyisistä avioeroluvuista.

Näitä tekijöitä,  jotka eivät näy netissä, mutta jotka IRL huomaa alitajuisesti heti, ja alusta saakka suhtautuu toiseen ei-potentiaalisena kumppanina, on määrättömiä. Nettideittaillessa joutuu sitten torjumaan aina nämä tyypit (jotka siis voivat kyllä kelvata jollekin toiselle naiselle), mikä aiheuttaa pahaa mieltä puolin tai toisin. IRL näin ei kävisi, koska kehonkieli kertoisi miehelle heti, että turha edes yrittää, mitä ihminen ei koe torjuntana.

Muutenkin tuntuu melko tunteettomalta etsiä kumppania kuin uutta autoa, sen sijaan että kohtaat jonkun jonka käsivarren hipaisu saa sinut värisemään kuin minkäkin Barbara Cartlandin neitsykäisen.

Tähän kirjoitukseen ei voi setämies muuta sanoa kuin: Aamen.

Tekosyvällistä boomerlässytystä.

Todellakin. Hiusrajafanaatikon lisäksi palstalle on ilmaantunut vocal fry - ja kävelytyylijankkaaja.

Vierailija kirjoitti:

Fyysistä vetovoimaa ei pysty kuvasta ja tekstistä päättelemään. Siksi vanhanaikainen baarielämä oli parempi, kun siellä sen synkkaamisen näki heti livenä. Miettikää jos olisi joka baari-illan kaikki miehet joutunut käymään läpi Tinder-treffien viestittelyn ja tapaamisten kautta, sen sijaan että luonnossa heti voisi helposti testata toimiiko vai ei. Kuka tahansa tuollaiseen väsyy. Sen sijaan että haukutaan kumpaakaan sukupuolta, vanha kunnon baarideittailu suosioon. Ja miehet, lopettakaa se nirsoksi haukkuminen. Nainen ei tunne teihin yhtään sen enempää vetovoimaa, vaikka ette muuta enää tekisikään kuin haukkuisi naisia nirsoksi.

Olisiko vaihtoehtoa baarille kun en niissä tykkää käydä enkä juo alkoholia? Eikö kukaan ole keksinyt sellaista tilaisuutta jonne kerääntyy molempia sukupuolia seuranhakumielessä ilman että tarvitsee katsella ja kuunnella juoppoja?