Lue keskustelun säännöt.
Kun varhaiskasvatus toimii niin huonosti, niin miksi sitä ei vaan lopeteta ja palata takaisin päivähoitoon?
02.12.2022 |
Päivähoito sellaisena kuin se oli vaikkapa 10 vuotta sitten oli toimiva systeemi, toisin kuin tämä sen tilalle tuotu varhaiskasvatus.
Liekö kyse siitä, että poliitikot ovat liian ylpeitä myöntämään, että tuli tehtyä virhe, kun varhaiskasvatus otettiin käyttöön?
Kommentit (200)
Vierailija kirjoitti:
Alalle on koulutettu ja koulutetaan lisää aggressiivisia hirviöitä, jotka ovat kuin jostain ulkoavaruudesta tullut vieraslaji. Ne asemoidaan päiväkoteihin ja sen jälkeen ne imevät muista elinvoiman ja robotoivat systeemin. Johtoporras on koodattu tasoittamaan tie näille ihmisyydelle vieraille olioille, jotka kouluttavat lapsista uudenlaisen ihmislajin. Kyberjoukot.
:D
Näet olennaisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu en minäkään lapsiani veisi esikouluun sekin oli laiton päätös tehdä sellaisesta muka pakollista... kieltäytykää viemästä sinne kyllä ne joutuu periksi antamaan. Esikouluhan oli aiemmin vapaaehtoinen. Suvakkiprobakandan aivopesussa joutuvat vain olemaan siellä jossa valehdellaan että, kahden samaa sukupuolta olevan liitot voisivat olla muka avioliittoja yms. Vaikka ainoastaan biologisen miehen ja biologisen naisen väliset voivat olla avioliittoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varhaiskasvatustahan on yritetty saada tavotteellisempaan suuntaan, koska siitä on tehty monia tutkimuksia, että varhaislapsuus on merkittävintä aikaa ihmisen elämässä. Lapsi hyötyy laadukkasta varhaiskasvatusta. Ongelma on se, ettei sitä laadukasta varhaiskasvatusta oikeen näillä resursseilla pysty toteuttamaan. Kokoajan vaan luodaan mitä hienompia tavotteita, projekteja ja keksitään erilaisia vaatimuksia, mutta esim henkilöstön palkkoja ei olla valmiita nostamaan. Kaikkea pitäis varhaiskasvatuksessa saada aikaseks, mutta henkilöstölle ei anneta työkaluja toteuttaa näitä vaatimuksia. Ja arvatakaa mitä?
Just tän tyyppinen keskustelu mitä hyötyä varhaiskasvatuksesta edes on? Ei mua kiinnosta kuulla ettei mun lapsi osaa vielä 5 vuotiaanakaan syödä haarukalla. Tädit vaan hössöttää ei ainakaan lisää alan vetovoimaa tai arvostusta.
Jos mun lapsi ei 5 -vuotiaana osaa syödä haarukalla, niin minusta on kiva asia, että päiväkotikin yrittää sitä opettaa, kun siellä lapsi kuitenkin hyvin pitkälle arkisin syö. Toki sitö kotonakin opettaisin, mutta hyvä tehdä yhteistyötä.
Ei sillä ole mitään merkitystä, syökö ihminen haarukalla vai jotenkin muuten. 5-vuotiaalle on se ja sama, osaako hän haarukan käytön. On valtavia määriä ihmisiä, jotka eivät ole koskaan käyttäneet haarukkaa eivätkä tule käyttämään, Intiassa, Kiinassa, ylipäätään Kaakkois-Aasiassa, Afrikassa... Varmaan suurin osa maailman kulttuurista syö muuten kuin haarukalla. Eihän Suomessakaan ole ollut haarukoita käytössä rahvaalla kuin muutamia vuosikymmeniä, lapsilla vielä vähemmän aikaa. Sitäpaitsi nykyään sormiruokailu, hörpittävät ja ryystettävät ruokalajit ovat jatkuvasti lisääntyvä trendi. Se pitää osata, jos menee nykyään huippuravintoloihin tai ulkomailla syömään.
Jouduin te- toimiston kautta, karenssin uhalla päiväkotiin töihin, 6kk ajaksi. Elämäni hirvein kokemus. Hirvittävää sekoilua, en oppinut tuntemaan lapsia, koko ajan kiire, kakofonia. Ei mitään perehdytystä. Kouluttamattomana jouduin hoitajan asemaan. Vanhemmat kohtelivat kuin roskaa. Ei edes huomenta sanottu. Paloin loppuun, oli pakko lopettaa.
Vierailija kirjoitti:
Juu en minäkään lapsiani veisi esikouluun sekin oli laiton päätös tehdä sellaisesta muka pakollista... kieltäytykää viemästä sinne kyllä ne joutuu periksi antamaan. Esikouluhan oli aiemmin vapaaehtoinen. Suvakkiprobakandan aivopesussa joutuvat vain olemaan siellä jossa valehdellaan että, kahden samaa sukupuolta olevan liitot voisivat olla muka avioliittoja yms. Vaikka ainoastaan biologisen miehen ja biologisen naisen väliset voivat olla avioliittoja.
Ei se mikään pakollinen voi oikeasti olla, kun ei koulukaan ole (oppivelvollisuus on).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varhaiskasvatustahan on yritetty saada tavotteellisempaan suuntaan, koska siitä on tehty monia tutkimuksia, että varhaislapsuus on merkittävintä aikaa ihmisen elämässä. Lapsi hyötyy laadukkasta varhaiskasvatusta. Ongelma on se, ettei sitä laadukasta varhaiskasvatusta oikeen näillä resursseilla pysty toteuttamaan. Kokoajan vaan luodaan mitä hienompia tavotteita, projekteja ja keksitään erilaisia vaatimuksia, mutta esim henkilöstön palkkoja ei olla valmiita nostamaan. Kaikkea pitäis varhaiskasvatuksessa saada aikaseks, mutta henkilöstölle ei anneta työkaluja toteuttaa näitä vaatimuksia. Ja arvatakaa mitä?
Just tän tyyppinen keskustelu mitä hyötyä varhaiskasvatuksesta edes on? Ei mua kiinnosta kuulla ettei mun lapsi osaa vielä 5 vuotiaanakaan syödä haarukalla. Tädit vaan hössöttää ei ainakaan lisää alan vetovoimaa tai arvostusta.
Jos mun lapsi ei 5 -vuotiaana osaa syödä haarukalla, niin minusta on kiva asia, että päiväkotikin yrittää sitä opettaa, kun siellä lapsi kuitenkin hyvin pitkälle arkisin syö. Toki sitö kotonakin opettaisin, mutta hyvä tehdä yhteistyötä.
Ei sillä ole mitään merkitystä, syökö ihminen haarukalla vai jotenkin muuten. 5-vuotiaalle on se ja sama, osaako hän haarukan käytön. On valtavia määriä ihmisiä, jotka eivät ole koskaan käyttäneet haarukkaa eivätkä tule käyttämään, Intiassa, Kiinassa, ylipäätään Kaakkois-Aasiassa, Afrikassa... Varmaan suurin osa maailman kulttuurista syö muuten kuin haarukalla. Eihän Suomessakaan ole ollut haarukoita käytössä rahvaalla kuin muutamia vuosikymmeniä, lapsilla vielä vähemmän aikaa. Sitäpaitsi nykyään sormiruokailu, hörpittävät ja ryystettävät ruokalajit ovat jatkuvasti lisääntyvä trendi. Se pitää osata, jos menee nykyään huippuravintoloihin tai ulkomailla syömään.
No mun lapsi elää Suomessa eikä missään Kuala Lumpurin kaatopaikalla tai Afrikan savannilla. Haluan todellakin lapseni osaavan syödä sivistyneesti. Sulle ehkä eläimellisempi meno sopii, mutta kertoo lähinnä omasta sivistystasostasi ja siitä miksi varhaiskasvatusta pidetään tärkeänä. Kun kaikki vanhemmat ei älyä opettaa edes perustaitoja lapsilleen.
Vauvojen kannalta tarhaan joutuminen on hyvin surullista.
Vanhemmilla on kai omat kiireensä mielessä, töihin menossa ja töistä tulossa... Pieni lapsi vastuulla... se on kovaa työtä. Keskittyminen omaan lapseen tai lapsiin on niin suurta, ettei siinä välttämättä riitä huomio small talkiin hoitajan kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varhaiskasvatustahan on yritetty saada tavotteellisempaan suuntaan, koska siitä on tehty monia tutkimuksia, että varhaislapsuus on merkittävintä aikaa ihmisen elämässä. Lapsi hyötyy laadukkasta varhaiskasvatusta. Ongelma on se, ettei sitä laadukasta varhaiskasvatusta oikeen näillä resursseilla pysty toteuttamaan. Kokoajan vaan luodaan mitä hienompia tavotteita, projekteja ja keksitään erilaisia vaatimuksia, mutta esim henkilöstön palkkoja ei olla valmiita nostamaan. Kaikkea pitäis varhaiskasvatuksessa saada aikaseks, mutta henkilöstölle ei anneta työkaluja toteuttaa näitä vaatimuksia. Ja arvatakaa mitä?
Just tän tyyppinen keskustelu mitä hyötyä varhaiskasvatuksesta edes on? Ei mua kiinnosta kuulla ettei mun lapsi osaa vielä 5 vuotiaanakaan syödä haarukalla. Tädit vaan hössöttää ei ainakaan lisää alan vetovoimaa tai arvostusta.
Jos mun lapsi ei 5 -vuotiaana osaa syödä haarukalla, niin minusta on kiva asia, että päiväkotikin yrittää sitä opettaa, kun siellä lapsi kuitenkin hyvin pitkälle arkisin syö. Toki sitö kotonakin opettaisin, mutta hyvä tehdä yhteistyötä.
Ei sillä ole mitään merkitystä, syökö ihminen haarukalla vai jotenkin muuten. 5-vuotiaalle on se ja sama, osaako hän haarukan käytön. On valtavia määriä ihmisiä, jotka eivät ole koskaan käyttäneet haarukkaa eivätkä tule käyttämään, Intiassa, Kiinassa, ylipäätään Kaakkois-Aasiassa, Afrikassa... Varmaan suurin osa maailman kulttuurista syö muuten kuin haarukalla. Eihän Suomessakaan ole ollut haarukoita käytössä rahvaalla kuin muutamia vuosikymmeniä, lapsilla vielä vähemmän aikaa. Sitäpaitsi nykyään sormiruokailu, hörpittävät ja ryystettävät ruokalajit ovat jatkuvasti lisääntyvä trendi. Se pitää osata, jos menee nykyään huippuravintoloihin tai ulkomailla syömään.
No mun lapsi elää Suomessa eikä missään Kuala Lumpurin kaatopaikalla tai Afrikan savannilla. Haluan todellakin lapseni osaavan syödä sivistyneesti. Sulle ehkä eläimellisempi meno sopii, mutta kertoo lähinnä omasta sivistystasostasi ja siitä miksi varhaiskasvatusta pidetään tärkeänä. Kun kaikki vanhemmat ei älyä opettaa edes perustaitoja lapsilleen.
Jos haluat lapsesi osaavan jotakin, niin opeta se hänelle, ehkä oppii, ehkä ei. Sinunkin vastauksesi kuvaa lukijakunnalle oivallisesti omaa sivistystasoasi. Ei sitä haarukalla paljon pelasteta. Termit sivistys ja sivilisaatio eivät ole suomalainen keksintö. Ihmiskunnan vanhimmat sivilisaatiot ovat syntyneet ja kukoistaneet juuri niillä alueilla, joissa haarukoita ei ollut käytössä, eikä ole vieläkään.
"Kun kaikki vanhemmat eivät älyä opettaa edes perustaitoja lapsilleen." Sinäpä sen sanoit!
PS. Kukaan ei voi raskaaksi tullessaan tietää, että kukahan ihminen sieltä maailmaan tulee. Lapsellasi voi olla aivan eri käsitys kuin sinulla mistä vain asiasta. Samoin päiväkodissa työskentelevillä ihmisillä. Kun hommansa hoitaa riittävän hyvin, se on hyvä niin. Pääasia, että voi seistä pää pystyssä omien ratkaisujensa takana. Ihmisellä kun on vain se yksi elämä. (Paitsi Aasiassa, jossain päin Afrikkaa, eräissä kulttuurissa Etelä-Amerikassa... niillä voi olla monta elämää ja olomuotoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varhaiskasvatustahan on yritetty saada tavotteellisempaan suuntaan, koska siitä on tehty monia tutkimuksia, että varhaislapsuus on merkittävintä aikaa ihmisen elämässä. Lapsi hyötyy laadukkasta varhaiskasvatusta. Ongelma on se, ettei sitä laadukasta varhaiskasvatusta oikeen näillä resursseilla pysty toteuttamaan. Kokoajan vaan luodaan mitä hienompia tavotteita, projekteja ja keksitään erilaisia vaatimuksia, mutta esim henkilöstön palkkoja ei olla valmiita nostamaan. Kaikkea pitäis varhaiskasvatuksessa saada aikaseks, mutta henkilöstölle ei anneta työkaluja toteuttaa näitä vaatimuksia. Ja arvatakaa mitä?
Just tän tyyppinen keskustelu mitä hyötyä varhaiskasvatuksesta edes on? Ei mua kiinnosta kuulla ettei mun lapsi osaa vielä 5 vuotiaanakaan syödä haarukalla. Tädit vaan hössöttää ei ainakaan lisää alan vetovoimaa tai arvostusta.
Jos mun lapsi ei 5 -vuotiaana osaa syödä haarukalla, niin minusta on kiva asia, että päiväkotikin yrittää sitä opettaa, kun siellä lapsi kuitenkin hyvin pitkälle arkisin syö. Toki sitö kotonakin opettaisin, mutta hyvä tehdä yhteistyötä.
Ei sillä ole mitään merkitystä, syökö ihminen haarukalla vai jotenkin muuten. 5-vuotiaalle on se ja sama, osaako hän haarukan käytön. On valtavia määriä ihmisiä, jotka eivät ole koskaan käyttäneet haarukkaa eivätkä tule käyttämään, Intiassa, Kiinassa, ylipäätään Kaakkois-Aasiassa, Afrikassa... Varmaan suurin osa maailman kulttuurista syö muuten kuin haarukalla. Eihän Suomessakaan ole ollut haarukoita käytössä rahvaalla kuin muutamia vuosikymmeniä, lapsilla vielä vähemmän aikaa. Sitäpaitsi nykyään sormiruokailu, hörpittävät ja ryystettävät ruokalajit ovat jatkuvasti lisääntyvä trendi. Se pitää osata, jos menee nykyään huippuravintoloihin tai ulkomailla syömään.
Aika ikävää olisi syödä perunamuusia sormin tai salaattia lusikalla...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varhaiskasvatustahan on yritetty saada tavotteellisempaan suuntaan, koska siitä on tehty monia tutkimuksia, että varhaislapsuus on merkittävintä aikaa ihmisen elämässä. Lapsi hyötyy laadukkasta varhaiskasvatusta. Ongelma on se, ettei sitä laadukasta varhaiskasvatusta oikeen näillä resursseilla pysty toteuttamaan. Kokoajan vaan luodaan mitä hienompia tavotteita, projekteja ja keksitään erilaisia vaatimuksia, mutta esim henkilöstön palkkoja ei olla valmiita nostamaan. Kaikkea pitäis varhaiskasvatuksessa saada aikaseks, mutta henkilöstölle ei anneta työkaluja toteuttaa näitä vaatimuksia. Ja arvatakaa mitä?
Just tän tyyppinen keskustelu mitä hyötyä varhaiskasvatuksesta edes on? Ei mua kiinnosta kuulla ettei mun lapsi osaa vielä 5 vuotiaanakaan syödä haarukalla. Tädit vaan hössöttää ei ainakaan lisää alan vetovoimaa tai arvostusta.
Jos mun lapsi ei 5 -vuotiaana osaa syödä haarukalla, niin minusta on kiva asia, että päiväkotikin yrittää sitä opettaa, kun siellä lapsi kuitenkin hyvin pitkälle arkisin syö. Toki sitö kotonakin opettaisin, mutta hyvä tehdä yhteistyötä.
Ei sillä ole mitään merkitystä, syökö ihminen haarukalla vai jotenkin muuten. 5-vuotiaalle on se ja sama, osaako hän haarukan käytön. On valtavia määriä ihmisiä, jotka eivät ole koskaan käyttäneet haarukkaa eivätkä tule käyttämään, Intiassa, Kiinassa, ylipäätään Kaakkois-Aasiassa, Afrikassa... Varmaan suurin osa maailman kulttuurista syö muuten kuin haarukalla. Eihän Suomessakaan ole ollut haarukoita käytössä rahvaalla kuin muutamia vuosikymmeniä, lapsilla vielä vähemmän aikaa. Sitäpaitsi nykyään sormiruokailu, hörpittävät ja ryystettävät ruokalajit ovat jatkuvasti lisääntyvä trendi. Se pitää osata, jos menee nykyään huippuravintoloihin tai ulkomailla syömään.
Aika ikävää olisi syödä perunamuusia sormin tai salaattia lusikalla...
Kaikki meistä on niinkin tehnyt, sehän on ihanaa! Sormin syöminen saa maut tuntumaan erilaisilta. Ei päiväkodissa ole mahdollista syöttää kaikkia pikkuisia, se on samalla henkilöstön lounasaika. Minä syön omia ruokiani ja vieressä 1-3-vuotiaat omiaan, kuka milläkin tavoin. Pöydässä on kaikenlaisia välineitä ja eri koossa, siitä voi kokeilla, miten ne kenelläkin toimivat. Kaverista voi katsoa mallia ja keksiä itse uusia tapoja. Pikkuiset tutkivat ruokia, miltä ne tuntuvat, haisevat ja maistuvat. Tottakai he käyttävät siihen sormiaan, siksihän meillä on sormet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varhaiskasvatustahan on yritetty saada tavotteellisempaan suuntaan, koska siitä on tehty monia tutkimuksia, että varhaislapsuus on merkittävintä aikaa ihmisen elämässä. Lapsi hyötyy laadukkasta varhaiskasvatusta. Ongelma on se, ettei sitä laadukasta varhaiskasvatusta oikeen näillä resursseilla pysty toteuttamaan. Kokoajan vaan luodaan mitä hienompia tavotteita, projekteja ja keksitään erilaisia vaatimuksia, mutta esim henkilöstön palkkoja ei olla valmiita nostamaan. Kaikkea pitäis varhaiskasvatuksessa saada aikaseks, mutta henkilöstölle ei anneta työkaluja toteuttaa näitä vaatimuksia. Ja arvatakaa mitä?
Just tän tyyppinen keskustelu mitä hyötyä varhaiskasvatuksesta edes on? Ei mua kiinnosta kuulla ettei mun lapsi osaa vielä 5 vuotiaanakaan syödä haarukalla. Tädit vaan hössöttää ei ainakaan lisää alan vetovoimaa tai arvostusta.
Jos mun lapsi ei 5 -vuotiaana osaa syödä haarukalla, niin minusta on kiva asia, että päiväkotikin yrittää sitä opettaa, kun siellä lapsi kuitenkin hyvin pitkälle arkisin syö. Toki sitö kotonakin opettaisin, mutta hyvä tehdä yhteistyötä.
Ei sillä ole mitään merkitystä, syökö ihminen haarukalla vai jotenkin muuten. 5-vuotiaalle on se ja sama, osaako hän haarukan käytön. On valtavia määriä ihmisiä, jotka eivät ole koskaan käyttäneet haarukkaa eivätkä tule käyttämään, Intiassa, Kiinassa, ylipäätään Kaakkois-Aasiassa, Afrikassa... Varmaan suurin osa maailman kulttuurista syö muuten kuin haarukalla. Eihän Suomessakaan ole ollut haarukoita käytössä rahvaalla kuin muutamia vuosikymmeniä, lapsilla vielä vähemmän aikaa. Sitäpaitsi nykyään sormiruokailu, hörpittävät ja ryystettävät ruokalajit ovat jatkuvasti lisääntyvä trendi. Se pitää osata, jos menee nykyään huippuravintoloihin tai ulkomailla syömään.
Aika ikävää olisi syödä perunamuusia sormin tai salaattia lusikalla...
Sopat jää aika lailla väliin. En välittäisi oman lapseni istuvan samassa pöydässä moisen ryystäjän kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varhaiskasvatuksen myötä suomitaaperoista kasvaa tyhmimpiä ihmisiä maailmassa=vajaat vanhemmat ja vajaammat hoitajat.
Voi hyvänen aika mikä ketju taas. Hohhoijaa. Ei ole porukalla mitään käsitystä lastenhoitajan työstä tai opettajan työstä eikä varsinkaan tiimityöskentelystä. Saati päivähoidon työstä. Mutta sen huomaa taas mitä olettamuksia on ja myös arvostus täysi nolla. Mitään käsitystä ei tunnu olevan myöskään siitä mikä on LAPSI kun oletetaan työn olevan "lapsiryhmän liikuttelua ees taas ulos ja sisään". Huh huh... Toivottavasti ette työskentele itse alalla tällä sivistyksen tasolla.
Terveisin, lastenhoitaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varhaiskasvatustahan on yritetty saada tavotteellisempaan suuntaan, koska siitä on tehty monia tutkimuksia, että varhaislapsuus on merkittävintä aikaa ihmisen elämässä. Lapsi hyötyy laadukkasta varhaiskasvatusta. Ongelma on se, ettei sitä laadukasta varhaiskasvatusta oikeen näillä resursseilla pysty toteuttamaan. Kokoajan vaan luodaan mitä hienompia tavotteita, projekteja ja keksitään erilaisia vaatimuksia, mutta esim henkilöstön palkkoja ei olla valmiita nostamaan. Kaikkea pitäis varhaiskasvatuksessa saada aikaseks, mutta henkilöstölle ei anneta työkaluja toteuttaa näitä vaatimuksia. Ja arvatakaa mitä?
Just tän tyyppinen keskustelu mitä hyötyä varhaiskasvatuksesta edes on? Ei mua kiinnosta kuulla ettei mun lapsi osaa vielä 5 vuotiaanakaan syödä haarukalla. Tädit vaan hössöttää ei ainakaan lisää alan vetovoimaa tai arvostusta.
Jos mun lapsi ei 5 -vuotiaana osaa syödä haarukalla, niin minusta on kiva asia, että päiväkotikin yrittää sitä opettaa, kun siellä lapsi kuitenkin hyvin pitkälle arkisin syö. Toki sitö kotonakin opettaisin, mutta hyvä tehdä yhteistyötä.
Ei sillä ole mitään merkitystä, syökö ihminen haarukalla vai jotenkin muuten. 5-vuotiaalle on se ja sama, osaako hän haarukan käytön. On valtavia määriä ihmisiä, jotka eivät ole koskaan käyttäneet haarukkaa eivätkä tule käyttämään, Intiassa, Kiinassa, ylipäätään Kaakkois-Aasiassa, Afrikassa... Varmaan suurin osa maailman kulttuurista syö muuten kuin haarukalla. Eihän Suomessakaan ole ollut haarukoita käytössä rahvaalla kuin muutamia vuosikymmeniä, lapsilla vielä vähemmän aikaa. Sitäpaitsi nykyään sormiruokailu, hörpittävät ja ryystettävät ruokalajit ovat jatkuvasti lisääntyvä trendi. Se pitää osata, jos menee nykyään huippuravintoloihin tai ulkomailla syömään.
Aika ikävää olisi syödä perunamuusia sormin tai salaattia lusikalla...
Kaikki meistä on niinkin tehnyt, sehän on ihanaa! Sormin syöminen saa maut tuntumaan erilaisilta. Ei päiväkodissa ole mahdollista syöttää kaikkia pikkuisia, se on samalla henkilöstön lounasaika. Minä syön omia ruokiani ja vieressä 1-3-vuotiaat omiaan, kuka milläkin tavoin. Pöydässä on kaikenlaisia välineitä ja eri koossa, siitä voi kokeilla, miten ne kenelläkin toimivat. Kaverista voi katsoa mallia ja keksiä itse uusia tapoja. Pikkuiset tutkivat ruokia, miltä ne tuntuvat, haisevat ja maistuvat. Tottakai he käyttävät siihen sormiaan, siksihän meillä on sormet.
Mutta sinäkään et tee niin enää, olettaisin? Jossain vaiheessa olet opetellut aterimien käytön ja siitähän tässä oli kyse, eikä taaperoiden sormiruokailusta.
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvänen aika mikä ketju taas. Hohhoijaa. Ei ole porukalla mitään käsitystä lastenhoitajan työstä tai opettajan työstä eikä varsinkaan tiimityöskentelystä. Saati päivähoidon työstä. Mutta sen huomaa taas mitä olettamuksia on ja myös arvostus täysi nolla. Mitään käsitystä ei tunnu olevan myöskään siitä mikä on LAPSI kun oletetaan työn olevan "lapsiryhmän liikuttelua ees taas ulos ja sisään". Huh huh... Toivottavasti ette työskentele itse alalla tällä sivistyksen tasolla.
Terveisin, lastenhoitaja
Kuten toteat, niin alalla pystyy käytännössä työskentelemään kuka vain. Se on lastenvahdin hommaa jota yritetään brändätä koko ajan hienommaksi sen vastineeksi, että lasten vahtiminen sujuu aina vain heikommin. Koskaan ennen ei puheen ja tekojen ero ole ollut näin iso.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varhaiskasvatustahan on yritetty saada tavotteellisempaan suuntaan, koska siitä on tehty monia tutkimuksia, että varhaislapsuus on merkittävintä aikaa ihmisen elämässä. Lapsi hyötyy laadukkasta varhaiskasvatusta. Ongelma on se, ettei sitä laadukasta varhaiskasvatusta oikeen näillä resursseilla pysty toteuttamaan. Kokoajan vaan luodaan mitä hienompia tavotteita, projekteja ja keksitään erilaisia vaatimuksia, mutta esim henkilöstön palkkoja ei olla valmiita nostamaan. Kaikkea pitäis varhaiskasvatuksessa saada aikaseks, mutta henkilöstölle ei anneta työkaluja toteuttaa näitä vaatimuksia. Ja arvatakaa mitä?
Just tän tyyppinen keskustelu mitä hyötyä varhaiskasvatuksesta edes on? Ei mua kiinnosta kuulla ettei mun lapsi osaa vielä 5 vuotiaanakaan syödä haarukalla. Tädit vaan hössöttää ei ainakaan lisää alan vetovoimaa tai arvostusta.
Jos mun lapsi ei 5 -vuotiaana osaa syödä haarukalla, niin minusta on kiva asia, että päiväkotikin yrittää sitä opettaa, kun siellä lapsi kuitenkin hyvin pitkälle arkisin syö. Toki sitö kotonakin opettaisin, mutta hyvä tehdä yhteistyötä.
Ei sillä ole mitään merkitystä, syökö ihminen haarukalla vai jotenkin muuten. 5-vuotiaalle on se ja sama, osaako hän haarukan käytön. On valtavia määriä ihmisiä, jotka eivät ole koskaan käyttäneet haarukkaa eivätkä tule käyttämään, Intiassa, Kiinassa, ylipäätään Kaakkois-Aasiassa, Afrikassa... Varmaan suurin osa maailman kulttuurista syö muuten kuin haarukalla. Eihän Suomessakaan ole ollut haarukoita käytössä rahvaalla kuin muutamia vuosikymmeniä, lapsilla vielä vähemmän aikaa. Sitäpaitsi nykyään sormiruokailu, hörpittävät ja ryystettävät ruokalajit ovat jatkuvasti lisääntyvä trendi. Se pitää osata, jos menee nykyään huippuravintoloihin tai ulkomailla syömään.
Aika ikävää olisi syödä perunamuusia sormin tai salaattia lusikalla...
Kaikki meistä on niinkin tehnyt, sehän on ihanaa! Sormin syöminen saa maut tuntumaan erilaisilta. Ei päiväkodissa ole mahdollista syöttää kaikkia pikkuisia, se on samalla henkilöstön lounasaika. Minä syön omia ruokiani ja vieressä 1-3-vuotiaat omiaan, kuka milläkin tavoin. Pöydässä on kaikenlaisia välineitä ja eri koossa, siitä voi kokeilla, miten ne kenelläkin toimivat. Kaverista voi katsoa mallia ja keksiä itse uusia tapoja. Pikkuiset tutkivat ruokia, miltä ne tuntuvat, haisevat ja maistuvat. Tottakai he käyttävät siihen sormiaan, siksihän meillä on sormet.
Mutta sinäkään et tee niin enää, olettaisin? Jossain vaiheessa olet opetellut aterimien käytön ja siitähän tässä oli kyse, eikä taaperoiden sormiruokailusta.
Ajat muuttuu, arvot muuttuu, tavat muuttuu, ei enää opeteta samoja asioita kuin menneinä vuosikymmeninä. Ennen päiväkodissa opetettiin esim. pyykin pesemistä, perunoiden kuorimista, porkkanoiden viljelyä, kenkien rasvaamista, nikkarointia, kumartamaan ja niiaamaan... Koulussa opetettiin käyttäytymistä ja huolellisuutta, niistä sai arvosanan. Luokalleen jäi tai vanhemmat nuhteluun, jos ei käytös ja huolellisuus ollut riittävällä tasolla.
Kuten Vaka-ketjuja lukemalla melko helposti havaitsee, eivät käytös ja huolellisuus ole enää opetettavia ja edellytettävä taitoja. (lapsilta tai aikuisilta) Nyt opetetaan lasten oikeuksia, sukupuolisensitiivisyyttä, tunteiden ilmaisua, moninaisuutta, turvallisen tilan periaatteita, joidenkin tasa-arvoa, heikompien ja marginaalien oikeuksien esiin nostamista, nimellistä kansalaistottelemattomuutta (paitsi työntekijöille), erityisyyksien tunnistamista ja tukemista jne.
Vierailija kirjoitti:
Luuletteko, että valtio tarvitsee tulevilta kansalaisiltaan tunnetaitoja?
Vai tiedämmekö?
Suosittelen tutustumaan mielenterveyshäiriöihin, niiden syihin ja niiden ehkäisyyn.
Tunnetaidoilla on paljonkin merkitystä asiaan. Asia koskettaa meitä kaikkia ainakin välillisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan samanlaisia ne päiväkodit ovat kuin ennenkin. Ainoa ero on, että hoitajia ei ole riittävästi.
Ja tiedoksi, edelleen suurin osa päiväkotien työntekijöistä on lähihoitajia.
Ennen lastentarhanopettajat tekivät erittäin ison osan hoitotyöstä. Nykyään taas vakaopet viettävät suuren osan työajastaan toimistossa, eikä ryhmässä lisäksi välttämättä enää ole kuin yksi hoitaja. Johto vaatii, että kirjalliset työt on hoidettava koska varhaiskasvatus on virallisten vaatimusten mukaan se tärkeä asia eikä hoito.
Läheskään kaikki hoitajat eivät ole lähihoitajia.
Pitäisi ymmärtää se, että ei ole rahaa palkata enempää kuin kolme työntekijää per ryhmä ja niiden kolmen työntekijän työpanos tarvitaan hoitotyöhön jotta hoito saadaan kunnolla tehtyä.
Tässä näkee sen amitsun redusoivan ajattelun. Varhaiskasvatuslailla on tarkoitus nostaa osaamista ja tasoa päiväkodissa. Että yksilöllisestä opetuksesta vastaa akateeminen opettaja. Amitsun mielestä sen akateemisenkin pitää viettää päivänsä liikuttelemassa karjalaumaa älyttömästi ilman sisältöä.
No mutta, olipas tuore ja ketterä kommentti.
1) Amitsu liikuttaa laumaa yksin tai kaksin ulos ja sisään, koska johtaja, akateeminen ja amitsu ovat sitä mieltä, että ulkona on hiukan turvallisempaa ja paljon meluttomampaa kuin sisällä.
2) Mikä yksilöllinen opetus? Siihen ei pyritä.
Malli on otettu lattiakanalasta, ei navetasta.3) Varhaiskasvatuslaki aiheutti ensin akateemisten joukkopaon ja sen jälkeen amitsujen. Amitsut ovat vastuuntunnossaan vähän yksinkertaisempaa porukkaa kuin akateemikot.
4) Varhaiskasvatuslain voimaantulon jälkeen mm. lasten ja nuorten oppimistulokset ovat laskeneet ja mielenterveysongelmat ovat kasvaneet. Taso laski ja pahoinvointi nousi, vai kuinka?
Jotain retardia tässä on. Amitsuna sanoisin, että keisarilla ei ole vaatteita. Redusoipa sitä, akateemisesti, jos nimittäin ymmärsit mitä tarkoitan.
Ystävällisin terveisin
Amitsu, eri
Varhaiskasvatettujen lasten ja nuorten oppimistuloksia ei ole vielä testattukaan. Ne nykyisin tilastoissa edustavat ovat olleet aikanaan päivähoidossa.
Varhaiskasvatuslakia ja sen uudistamista mietittiin vuosia ennen sen voimaantuloa. Mallia haettiin opintomatkoilla ulkomailla. Joitakin asioita otettiin kokeiluun aiemmin, integraatio ja inkluusio näistä yleisemmin tunnettuina.
Tämän ajan lapset ja nuoret edustavat tilastoissa. Syitä tosin on monia muitakin, esimerkiksi 90-luvun laman ja lapsiperheiden aseman heikentymiset vaikuttavat kumulatiivisesti nykyhetkeen ja tulevaisuuteen.
Olet oikeassa siinä, että vakalapset eivät vielä ole päätyneet tilastoihin. Heidän pahoinvointinsa on jo näkyvissä, alakouluissa ja lastenpsykiatrian puolella. Jopa kadulla, jos viitsii avata silmänsä ja katsoa.
Kiinnostaako meitä yhteiskuntana, miten se vaikuttaa oppimistuloksiin ja mitä muita vaikutuksia sillä on? Kuuluuko se meille? Pitäisikö meidän reagoida jotenkin, vai antaa ongelmien edetä omalla painollaan kunnes ne räjähtävät käsiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luuletteko, että valtio tarvitsee tulevilta kansalaisiltaan tunnetaitoja?
Vai tiedämmekö?
Suosittelen tutustumaan mielenterveyshäiriöihin, niiden syihin ja niiden ehkäisyyn.
Tunnetaidoilla on paljonkin merkitystä asiaan. Asia koskettaa meitä kaikkia ainakin välillisesti.
Tunnetaidot tulivat yleiseen tietoisuuteen noin 5 vuotta sitten. Sen jälkeen mielenterveyshäiriöiden määrä on vain lisääntynyt entisestään.
Kai olette nähneet tän videon? Tähän moni maailmalla varhaiskasvattaa. Tulevaisuuteen woke-myönteisessä koulussa!
Leftist Teachers Going After Your Children!