Kun varhaiskasvatus toimii niin huonosti, niin miksi sitä ei vaan lopeteta ja palata takaisin päivähoitoon?
Päivähoito sellaisena kuin se oli vaikkapa 10 vuotta sitten oli toimiva systeemi, toisin kuin tämä sen tilalle tuotu varhaiskasvatus.
Liekö kyse siitä, että poliitikot ovat liian ylpeitä myöntämään, että tuli tehtyä virhe, kun varhaiskasvatus otettiin käyttöön?
Kommentit (200)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis miten tämä käytännössä ratkaisisi yhtään mitään?
Itse termi ei ole aiheuttanut:
-suurentuneita ryhmäkokoja
-päiväkotikohtaisia suhdelukuja (vs ryhmäkohtaiset)
-laitosapulaisten ja päiväkotiapulaisten poistamista päiväkodeista
-kikkailua puolipäiväisillä ja juuri 3v täyttäneillä lapsillaKyllä päiväkodissa oli opettajia ennen ihan niin kuin nytkin, ja itseasiassa opettajien ja hoitajien välillä oli ennen isompi kuilu kuin nykyään.
Ongelma ei ole termin muuttamisessa. Ongelma on mädässä kuntapolitiikassa ympäri Suomen. Ihan sama tilanne inkluusion kanssa. Koko termi on mätien politiikkojen keino säästää rahaa ja nostaa itselle isommat palkkiot. Olette naiveja, jos kuvittelette että ongelma on missään muussa kuin kuntatason päättäjissä, jotka käyttävät jokaikisen porsaanreiän säästääkseen rahaa.
Vakaopettajan ja hoitajan palkkaero ylipäätään on niin pieni, että on yksiselitteisesti tyhmää kuvitella että ongelma ratkeaisi opettajien määrän vähentämisellä. Ongelma on jatkuva rahallinen kikkailu lasten kustannuksella!
Kyse ei ole vain termistä vaan sisältö on muuttunut samalla. Monet puhuvatkin "vuosisadan reformista" päiväkodeissa. Ongelma on erityisesti siinä, että entisten 3 päivähoitajan oletetaan tekevän nyt myös varhaiskasvattajan työt. Aika ei siihen tietenkään riitä, vaan hoito kärsii ja siten koko toiminta on kriisissä. Jos varhaiskasvatusta halutaan, niin päiväkoteihin tulisikin palkata erilliset varhaiskasvattajat. Esimerkiksi niin, että jokaisessa ryhmässä olisi 3 päivähoitajaa ja 1 varhaiskasvattaja. Päivähoitajilla voisi olla ammattikoulutasoinen koulutus ja varhaiskasvattajalla yliopistokoulutus.
Paras tosiaan olisi, että joka ryhmässä olisi kolme lastenhoitajaa ja yksi opettaja, joka tekisi sitä virka-aikaa.
Opettaja saisi keskittyä opettamiseen ja ehtisi palaveerata, olla koneella ja pitää sak-aikansa.
Lastenhoitajat voisivat edelleen hoitaa, kasvattaa ja opettaa, leikkiä, lukea ja askarrella.
Mutta ei. Tulee halvemmaksi inklusioida lapset isoihin ryhmiin jättipäiväkoteihin. Mahdollisimman vähällä henkilökunnalla tottakai, siten että lastenhoitajat tekevät opettajien sijaisuuksia ja muutaustauset hoitavat ja opettavat suomenkieltä.
Mitä jos lasten antaisi pärjätä keskenään. Vauvojen kanssa sen sijaan voisi viettää enemmän aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Tämän lisäksi ne suunnitelmat käydään yksilöllisesti jokaisen muksun kohdalla läpi. Iina ei osaa kovin hyvin suomea, kun isä on saksalainen, Iinalle kohdennetaan enemmän satujen lukuja, että kieli kehittyy. Tanelilla taas on kehon hallinta heikkoa ja Taneli tutisee mennessään eikä pysty kiipeilemään, Tanelille suunnitellaan juttuja, joissa lihasvoima kehittyy.
Jotta tuollainen yksilöllinen opetus olisi mahdollista muutenkin kuin vain suunnitelman tasolla niin henkilökunnan määrä pitäisi tuplata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luuletteko, että valtio tarvitsee tulevilta kansalaisiltaan tunnetaitoja?
Tässä henkirikosten, mielenterveysongelmien ja alkoholismin luvatussa maassa siitä ei taatusti ole mitään haittaakaan, jos kansalaiset oppivat jo pienestä pitäen käsittelemään tunteitaan.
Tunnekasvatus opettaa lapselle kieron suhtautumisen tunteisiinsa. Tunnekasvatuksessa faktat eivät meinaa mitään eikä lapsi osaa käsitellä faktoja vaan lapsi on sen aikuisen sanoittaman tunteen orja.
BINGO. On erittäin vaarallista lähteä tunkemaan ajatuksia pienen lapsen mieleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luuletteko, että valtio tarvitsee tulevilta kansalaisiltaan tunnetaitoja?
Tässä henkirikosten, mielenterveysongelmien ja alkoholismin luvatussa maassa siitä ei taatusti ole mitään haittaakaan, jos kansalaiset oppivat jo pienestä pitäen käsittelemään tunteitaan.
Tunnekasvatus opettaa lapselle kieron suhtautumisen tunteisiinsa. Tunnekasvatuksessa faktat eivät meinaa mitään eikä lapsi osaa käsitellä faktoja vaan lapsi on sen aikuisen sanoittaman tunteen orja.
BINGO. On erittäin vaarallista lähteä tunkemaan ajatuksia pienen lapsen mieleen.
Kuvitelkaa tilanne, jossa lapseen tpakotetaan vääriä tulkintoja ja sitten kun lapsi ahdistuu, jatketaan pakottamista... Melkoista tunneraiskausta?
Vierailija kirjoitti:
Mitenköhän perhepäivähoidossa pystytään toteuttamaan peruskoulu- tai kansakoulupohjalta ne samat kasvatus- ja opetustavoitteet joidenka toteuttaminen päiväkodissa vaatii kasvatustieteen kandidaatin ja tulevaisuudessa maisterin?
Näiden henkilöiden "uhrit" hoidellaan suunnitelman mukaisesti koulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis miten tämä käytännössä ratkaisisi yhtään mitään?
Itse termi ei ole aiheuttanut:
-suurentuneita ryhmäkokoja
-päiväkotikohtaisia suhdelukuja (vs ryhmäkohtaiset)
-laitosapulaisten ja päiväkotiapulaisten poistamista päiväkodeista
-kikkailua puolipäiväisillä ja juuri 3v täyttäneillä lapsillaKyllä päiväkodissa oli opettajia ennen ihan niin kuin nytkin, ja itseasiassa opettajien ja hoitajien välillä oli ennen isompi kuilu kuin nykyään.
Ongelma ei ole termin muuttamisessa. Ongelma on mädässä kuntapolitiikassa ympäri Suomen. Ihan sama tilanne inkluusion kanssa. Koko termi on mätien politiikkojen keino säästää rahaa ja nostaa itselle isommat palkkiot. Olette naiveja, jos kuvittelette että ongelma on missään muussa kuin kuntatason päättäjissä, jotka käyttävät jokaikisen porsaanreiän säästääkseen rahaa.
Vakaopettajan ja hoitajan palkkaero ylipäätään on niin pieni, että on yksiselitteisesti tyhmää kuvitella että ongelma ratkeaisi opettajien määrän vähentämisellä. Ongelma on jatkuva rahallinen kikkailu lasten kustannuksella!
Kyse ei ole vain termistä vaan sisältö on muuttunut samalla. Monet puhuvatkin "vuosisadan reformista" päiväkodeissa. Ongelma on erityisesti siinä, että entisten 3 päivähoitajan oletetaan tekevän nyt myös varhaiskasvattajan työt. Aika ei siihen tietenkään riitä, vaan hoito kärsii ja siten koko toiminta on kriisissä. Jos varhaiskasvatusta halutaan, niin päiväkoteihin tulisikin palkata erilliset varhaiskasvattajat. Esimerkiksi niin, että jokaisessa ryhmässä olisi 3 päivähoitajaa ja 1 varhaiskasvattaja. Päivähoitajilla voisi olla ammattikoulutasoinen koulutus ja varhaiskasvattajalla yliopistokoulutus.
Paras tosiaan olisi, että joka ryhmässä olisi kolme lastenhoitajaa ja yksi opettaja, joka tekisi sitä virka-aikaa.
Opettaja saisi keskittyä opettamiseen ja ehtisi palaveerata, olla koneella ja pitää sak-aikansa.
Lastenhoitajat voisivat edelleen hoitaa, kasvattaa ja opettaa, leikkiä, lukea ja askarrella.
Mutta ei. Tulee halvemmaksi inklusioida lapset isoihin ryhmiin jättipäiväkoteihin. Mahdollisimman vähällä henkilökunnalla tottakai, siten että lastenhoitajat tekevät opettajien sijaisuuksia ja muutaustauset hoitavat ja opettavat suomenkieltä.Näin juuri. Se opettaja saisi istua koneella ja pitää palaverit kokonaan käytännön työstä vapautettuna. Voisi sitten tuoda vasut ja suunnitelmat hoitajille. Nämä hoitajat tekisivät työt kuten nytkin tekevät, mutta hoitajia olisi riittävästi.
Vielä parempi olisi, kun uskallettaisiin myöntää, ettei jokainen ihminen tarvitsee niin aktiivista seurantaa.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan samanlaisia ne päiväkodit ovat kuin ennenkin. Ainoa ero on, että hoitajia ei ole riittävästi.
Ja tiedoksi, edelleen suurin osa päiväkotien työntekijöistä on lähihoitajia.
Ennen lastentarhanopettajat tekivät erittäin ison osan hoitotyöstä. Nykyään taas vakaopet viettävät suuren osan työajastaan toimistossa, eikä ryhmässä lisäksi välttämättä enää ole kuin yksi hoitaja. Johto vaatii, että kirjalliset työt on hoidettava koska varhaiskasvatus on virallisten vaatimusten mukaan se tärkeä asia eikä hoito.
Läheskään kaikki hoitajat eivät ole lähihoitajia.
Pitäisi ymmärtää se, että ei ole rahaa palkata enempää kuin kolme työntekijää per ryhmä ja niiden kolmen työntekijän työpanos tarvitaan hoitotyöhön jotta hoito saadaan kunnolla tehtyä.
Tässä näkee sen amitsun redusoivan ajattelun. Varhaiskasvatuslailla on tarkoitus nostaa osaamista ja tasoa päiväkodissa. Että yksilöllisestä opetuksesta vastaa akateeminen opettaja. Amitsun mielestä sen akateemisenkin pitää viettää päivänsä liikuttelemassa karjalaumaa älyttömästi ilman sisältöä.
No mutta, olipas tuore ja ketterä kommentti.
1) Amitsu liikuttaa laumaa yksin tai kaksin ulos ja sisään, koska johtaja, akateeminen ja amitsu ovat sitä mieltä, että ulkona on hiukan turvallisempaa ja paljon meluttomampaa kuin sisällä.
2) Mikä yksilöllinen opetus? Siihen ei pyritä.
Malli on otettu lattiakanalasta, ei navetasta.3) Varhaiskasvatuslaki aiheutti ensin akateemisten joukkopaon ja sen jälkeen amitsujen. Amitsut ovat vastuuntunnossaan vähän yksinkertaisempaa porukkaa kuin akateemikot.
4) Varhaiskasvatuslain voimaantulon jälkeen mm. lasten ja nuorten oppimistulokset ovat laskeneet ja mielenterveysongelmat ovat kasvaneet. Taso laski ja pahoinvointi nousi, vai kuinka?
Jotain retardia tässä on. Amitsuna sanoisin, että keisarilla ei ole vaatteita. Redusoipa sitä, akateemisesti, jos nimittäin ymmärsit mitä tarkoitan.
Ystävällisin terveisin
Amitsu, eri
Jos amitsu yhtään seuraisi ja lukisi, ymmärtäisi asioita, amitsu ymmärtäisi, että varhaiskasvatus ei ole koko maailma. Kouluissa on tapahtunut isoja myllerryksiä viime vuosina. Koulujen opetussuunnitelmia on muutettu jatkuvati yhä enemmän itseohjautuvaisuuteen. Ideana on, että oppilas itse asettaa itselleen oppimistavoitteita ja työskentelee niitä kohden opettajan avustuksella. Opettaja ei kuitenkaan vaadi kuten ennen tiettyä tasoa. Tästä seuraa, että ainoastaan erittäin innokkaat opiskelijat ja sellaiset, joilla on vanhempien vahva tuki koulunkäynnissään asettavat itselleen järkeviä tavoitteita. Loput menevät sieltä missä aita on matalin. Lisäksi kouluissa ei voida rajata kännyköitä oppitunneilla ja inkluusion myötä luokan tahti menee hyvin usein heikoimman mukaan. Tämän vuoksi ne koulun oppimistulokset sakkaavat. Lasten ja nuorten melenterveysongelmat keskittyvät heikosti pärjäävien ja huonosti koulutettujen vanhempien perheisiin. Lapset oireilevat kotiolojaan hyvin vahvasti.
Varhaiskasvatustahan on yritetty saada tavotteellisempaan suuntaan, koska siitä on tehty monia tutkimuksia, että varhaislapsuus on merkittävintä aikaa ihmisen elämässä. Lapsi hyötyy laadukkasta varhaiskasvatusta. Ongelma on se, ettei sitä laadukasta varhaiskasvatusta oikeen näillä resursseilla pysty toteuttamaan. Kokoajan vaan luodaan mitä hienompia tavotteita, projekteja ja keksitään erilaisia vaatimuksia, mutta esim henkilöstön palkkoja ei olla valmiita nostamaan. Kaikkea pitäis varhaiskasvatuksessa saada aikaseks, mutta henkilöstölle ei anneta työkaluja toteuttaa näitä vaatimuksia. Ja arvatakaa mitä?
Just tän tyyppinen keskustelu mitä hyötyä varhaiskasvatuksesta edes on? Ei mua kiinnosta kuulla ettei mun lapsi osaa vielä 5 vuotiaanakaan syödä haarukalla. Tädit vaan hössöttää ei ainakaan lisää alan vetovoimaa tai arvostusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tekee suomalaisesta lapsesta niin erityisen ja hoitoavaativan, ettei lapsi tarvitse varhaiskasvatusta, osaamista, taitoja ja erityisesti ikäistensä seuraa ja sosiaalisia- ja ryhmätyöskentelytaitoja. Eikö päiväkodissa pitäisi luoda pohja koulutukseen ja työelämään.
Suomi kuulostaa kummalliselta takapajulalta ja ihannoidaan lapsen telkäämistä neljän seinän sisälle, pois ikäistensä seurasta.
Muualla maailmassa lapset menevät kouluun viimeistään 4v.
Ja esim. Ranskassa pakollinen koulu alkaa 3v ja vanhemmat kieltäyvät, se on lapsen huostaanoton peruste.Eikö jokaiselle ihmiselle voisi olla psykologinen/psykiatrinen arviointi 3-4 -vuotiaana. Ja suunnitelma vain niille henkilöille, joiden katsotaan tarvitsevan VaSu:n mukaista ohjausta. Voisi olla 20-80 % lapsista.
Ymmärrätkö sinä edes mikä se vasu on? Jokaisessa kunnassa on esiopetussuunnitelma ihan niinkuin kouluissa on opetussuunnitelmat. Osa tulee valtakunnallisesti, osan päättää kunta. Siellä suunnitelmassa voi olla vaikka sellaisia juttuja, että jokainen käy päiväkotiaikanaan Lasten museossa tutustumassa. Tai sitten siellä voidaan kertoa mediataidoista ja miten niitä kunnan varhaskasvatuksessa käydään läpi. Tämän lisäksi ne suunnitelmat käydään yksilöllisesti jokaisen muksun kohdalla läpi. Iina ei osaa kovin hyvin suomea, kun isä on saksalainen, Iinalle kohdennetaan enemmän satujen lukuja, että kieli kehittyy. Tanelilla taas on kehon hallinta heikkoa ja Taneli tutisee mennessään eikä pysty kiipeilemään, Tanelille suunnitellaan juttuja, joissa lihasvoima kehittyy. Se muksu, jolle ei tehdä suunnitelmaa, on hoitajille ja opettajille täysi mysteeri, joku tonttu, josta ei tiedä pitääkö sille antaa maitoa vai opettaa potalle. Ehkä pitää laittaa selkään nimi, kun sen tilanne ei ole kenenkään tiedossa.
Niin, eli summa summarum: Iinalla on puheenkehitykseen liittyviä haasteita, Tanelilla motorisia haasteita. Vailla haasteita oleva on epänormaali! Häntä tulee ehkä härnätä eri tavoin, jotta normaalius eli haasteet tulee esille...
+ hilut (kunta).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tekee suomalaisesta lapsesta niin erityisen ja hoitoavaativan, ettei lapsi tarvitse varhaiskasvatusta, osaamista, taitoja ja erityisesti ikäistensä seuraa ja sosiaalisia- ja ryhmätyöskentelytaitoja. Eikö päiväkodissa pitäisi luoda pohja koulutukseen ja työelämään.
Suomi kuulostaa kummalliselta takapajulalta ja ihannoidaan lapsen telkäämistä neljän seinän sisälle, pois ikäistensä seurasta.
Muualla maailmassa lapset menevät kouluun viimeistään 4v.
Ja esim. Ranskassa pakollinen koulu alkaa 3v ja vanhemmat kieltäyvät, se on lapsen huostaanoton peruste.Eikö jokaiselle ihmiselle voisi olla psykologinen/psykiatrinen arviointi 3-4 -vuotiaana. Ja suunnitelma vain niille henkilöille, joiden katsotaan tarvitsevan VaSu:n mukaista ohjausta. Voisi olla 20-80 % lapsista.
Ymmärrätkö sinä edes mikä se vasu on? Jokaisessa kunnassa on esiopetussuunnitelma ihan niinkuin kouluissa on opetussuunnitelmat. Osa tulee valtakunnallisesti, osan päättää kunta. Siellä suunnitelmassa voi olla vaikka sellaisia juttuja, että jokainen käy päiväkotiaikanaan Lasten museossa tutustumassa. Tai sitten siellä voidaan kertoa mediataidoista ja miten niitä kunnan varhaskasvatuksessa käydään läpi. Tämän lisäksi ne suunnitelmat käydään yksilöllisesti jokaisen muksun kohdalla läpi. Iina ei osaa kovin hyvin suomea, kun isä on saksalainen, Iinalle kohdennetaan enemmän satujen lukuja, että kieli kehittyy. Tanelilla taas on kehon hallinta heikkoa ja Taneli tutisee mennessään eikä pysty kiipeilemään, Tanelille suunnitellaan juttuja, joissa lihasvoima kehittyy. Se muksu, jolle ei tehdä suunnitelmaa, on hoitajille ja opettajille täysi mysteeri, joku tonttu, josta ei tiedä pitääkö sille antaa maitoa vai opettaa potalle. Ehkä pitää laittaa selkään nimi, kun sen tilanne ei ole kenenkään tiedossa.
Niin, eli summa summarum: Iinalla on puheenkehitykseen liittyviä haasteita, Tanelilla motorisia haasteita. Vailla haasteita oleva on epänormaali! Häntä tulee ehkä härnätä eri tavoin, jotta normaalius eli haasteet tulee esille...
+ hilut (kunta).
Huom. woket VIHAA normaalia. "Kosto on suloinen."
Vierailija kirjoitti:
Varhaiskasvatustahan on yritetty saada tavotteellisempaan suuntaan, koska siitä on tehty monia tutkimuksia, että varhaislapsuus on merkittävintä aikaa ihmisen elämässä. Lapsi hyötyy laadukkasta varhaiskasvatusta. Ongelma on se, ettei sitä laadukasta varhaiskasvatusta oikeen näillä resursseilla pysty toteuttamaan. Kokoajan vaan luodaan mitä hienompia tavotteita, projekteja ja keksitään erilaisia vaatimuksia, mutta esim henkilöstön palkkoja ei olla valmiita nostamaan. Kaikkea pitäis varhaiskasvatuksessa saada aikaseks, mutta henkilöstölle ei anneta työkaluja toteuttaa näitä vaatimuksia. Ja arvatakaa mitä?
Just tän tyyppinen keskustelu mitä hyötyä varhaiskasvatuksesta edes on? Ei mua kiinnosta kuulla ettei mun lapsi osaa vielä 5 vuotiaanakaan syödä haarukalla. Tädit vaan hössöttää ei ainakaan lisää alan vetovoimaa tai arvostusta.
Varhaislapsuus on merkittävää aikaa, mutta siinä iässä lapsi hyötyy lähinnä siitä, että hänelle on tarjolla hyvää hoitoa. Juuri tästä syystä ennen oli päivähoito eikä varhaiskasvatusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan samanlaisia ne päiväkodit ovat kuin ennenkin. Ainoa ero on, että hoitajia ei ole riittävästi.
Ja tiedoksi, edelleen suurin osa päiväkotien työntekijöistä on lähihoitajia.
Ennen lastentarhanopettajat tekivät erittäin ison osan hoitotyöstä. Nykyään taas vakaopet viettävät suuren osan työajastaan toimistossa, eikä ryhmässä lisäksi välttämättä enää ole kuin yksi hoitaja. Johto vaatii, että kirjalliset työt on hoidettava koska varhaiskasvatus on virallisten vaatimusten mukaan se tärkeä asia eikä hoito.
Läheskään kaikki hoitajat eivät ole lähihoitajia.
Pitäisi ymmärtää se, että ei ole rahaa palkata enempää kuin kolme työntekijää per ryhmä ja niiden kolmen työntekijän työpanos tarvitaan hoitotyöhön jotta hoito saadaan kunnolla tehtyä.
Tässä näkee sen amitsun redusoivan ajattelun. Varhaiskasvatuslailla on tarkoitus nostaa osaamista ja tasoa päiväkodissa. Että yksilöllisestä opetuksesta vastaa akateeminen opettaja. Amitsun mielestä sen akateemisenkin pitää viettää päivänsä liikuttelemassa karjalaumaa älyttömästi ilman sisältöä.
No mutta, olipas tuore ja ketterä kommentti.
1) Amitsu liikuttaa laumaa yksin tai kaksin ulos ja sisään, koska johtaja, akateeminen ja amitsu ovat sitä mieltä, että ulkona on hiukan turvallisempaa ja paljon meluttomampaa kuin sisällä.
2) Mikä yksilöllinen opetus? Siihen ei pyritä.
Malli on otettu lattiakanalasta, ei navetasta.3) Varhaiskasvatuslaki aiheutti ensin akateemisten joukkopaon ja sen jälkeen amitsujen. Amitsut ovat vastuuntunnossaan vähän yksinkertaisempaa porukkaa kuin akateemikot.
4) Varhaiskasvatuslain voimaantulon jälkeen mm. lasten ja nuorten oppimistulokset ovat laskeneet ja mielenterveysongelmat ovat kasvaneet. Taso laski ja pahoinvointi nousi, vai kuinka?
Jotain retardia tässä on. Amitsuna sanoisin, että keisarilla ei ole vaatteita. Redusoipa sitä, akateemisesti, jos nimittäin ymmärsit mitä tarkoitan.
Ystävällisin terveisin
Amitsu, eri
Varhaiskasvatettujen lasten ja nuorten oppimistuloksia ei ole vielä testattukaan. Ne nykyisin tilastoissa edustavat ovat olleet aikanaan päivähoidossa.
Koekaniinit, heh heh...
Vierailija kirjoitti:
Siis miten tämä käytännössä ratkaisisi yhtään mitään?
Itse termi ei ole aiheuttanut:
-suurentuneita ryhmäkokoja
-päiväkotikohtaisia suhdelukuja (vs ryhmäkohtaiset)
-laitosapulaisten ja päiväkotiapulaisten poistamista päiväkodeista
-kikkailua puolipäiväisillä ja juuri 3v täyttäneillä lapsillaKyllä päiväkodissa oli opettajia ennen ihan niin kuin nytkin, ja itseasiassa opettajien ja hoitajien välillä oli ennen isompi kuilu kuin nykyään.
Ongelma ei ole termin muuttamisessa. Ongelma on mädässä kuntapolitiikassa ympäri Suomen. Ihan sama tilanne inkluusion kanssa. Koko termi on mätien politiikkojen keino säästää rahaa ja nostaa itselle isommat palkkiot. Olette naiveja, jos kuvittelette että ongelma on missään muussa kuin kuntatason päättäjissä, jotka käyttävät jokaikisen porsaanreiän säästääkseen rahaa.
Vakaopettajan ja hoitajan palkkaero ylipäätään on niin pieni, että on yksiselitteisesti tyhmää kuvitella että ongelma ratkeaisi opettajien määrän vähentämisellä. Ongelma on jatkuva rahallinen kikkailu lasten kustannuksella!
Tietenkin rahaa pitää säästää kun sitä ei ole. Suomi elää nytkin velaksi
Vierailija kirjoitti:
Varhaiskasvatustahan on yritetty saada tavotteellisempaan suuntaan, koska siitä on tehty monia tutkimuksia, että varhaislapsuus on merkittävintä aikaa ihmisen elämässä. Lapsi hyötyy laadukkasta varhaiskasvatusta. Ongelma on se, ettei sitä laadukasta varhaiskasvatusta oikeen näillä resursseilla pysty toteuttamaan. Kokoajan vaan luodaan mitä hienompia tavotteita, projekteja ja keksitään erilaisia vaatimuksia, mutta esim henkilöstön palkkoja ei olla valmiita nostamaan. Kaikkea pitäis varhaiskasvatuksessa saada aikaseks, mutta henkilöstölle ei anneta työkaluja toteuttaa näitä vaatimuksia. Ja arvatakaa mitä?
Just tän tyyppinen keskustelu mitä hyötyä varhaiskasvatuksesta edes on? Ei mua kiinnosta kuulla ettei mun lapsi osaa vielä 5 vuotiaanakaan syödä haarukalla. Tädit vaan hössöttää ei ainakaan lisää alan vetovoimaa tai arvostusta.
Jos mun lapsi ei 5 -vuotiaana osaa syödä haarukalla, niin minusta on kiva asia, että päiväkotikin yrittää sitä opettaa, kun siellä lapsi kuitenkin hyvin pitkälle arkisin syö. Toki sitö kotonakin opettaisin, mutta hyvä tehdä yhteistyötä.
Vierailija kirjoitti:
Varhaiskasvatustahan on yritetty saada tavotteellisempaan suuntaan, koska siitä on tehty monia tutkimuksia, että varhaislapsuus on merkittävintä aikaa ihmisen elämässä. Lapsi hyötyy laadukkasta varhaiskasvatusta. Ongelma on se, ettei sitä laadukasta varhaiskasvatusta oikeen näillä resursseilla pysty toteuttamaan. Kokoajan vaan luodaan mitä hienompia tavotteita, projekteja ja keksitään erilaisia vaatimuksia, mutta esim henkilöstön palkkoja ei olla valmiita nostamaan. Kaikkea pitäis varhaiskasvatuksessa saada aikaseks, mutta henkilöstölle ei anneta työkaluja toteuttaa näitä vaatimuksia. Ja arvatakaa mitä?
Just tän tyyppinen keskustelu mitä hyötyä varhaiskasvatuksesta edes on? Ei mua kiinnosta kuulla ettei mun lapsi osaa vielä 5 vuotiaanakaan syödä haarukalla. Tädit vaan hössöttää ei ainakaan lisää alan vetovoimaa tai arvostusta.
Mihin ihmisen kehitystä tulisi sinun mielestäsi suunnata? Eli mikä olisi laadukkaan varhaiskasvatuksen ideaalinen tavoite, tai realistinen tavoite, sinun mielestäsi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varhaiskasvatustahan on yritetty saada tavotteellisempaan suuntaan, koska siitä on tehty monia tutkimuksia, että varhaislapsuus on merkittävintä aikaa ihmisen elämässä. Lapsi hyötyy laadukkasta varhaiskasvatusta. Ongelma on se, ettei sitä laadukasta varhaiskasvatusta oikeen näillä resursseilla pysty toteuttamaan. Kokoajan vaan luodaan mitä hienompia tavotteita, projekteja ja keksitään erilaisia vaatimuksia, mutta esim henkilöstön palkkoja ei olla valmiita nostamaan. Kaikkea pitäis varhaiskasvatuksessa saada aikaseks, mutta henkilöstölle ei anneta työkaluja toteuttaa näitä vaatimuksia. Ja arvatakaa mitä?
Just tän tyyppinen keskustelu mitä hyötyä varhaiskasvatuksesta edes on? Ei mua kiinnosta kuulla ettei mun lapsi osaa vielä 5 vuotiaanakaan syödä haarukalla. Tädit vaan hössöttää ei ainakaan lisää alan vetovoimaa tai arvostusta.
Jos mun lapsi ei 5 -vuotiaana osaa syödä haarukalla, niin minusta on kiva asia, että päiväkotikin yrittää sitä opettaa, kun siellä lapsi kuitenkin hyvin pitkälle arkisin syö. Toki sitö kotonakin opettaisin, mutta hyvä tehdä yhteistyötä.
Haarukan käytön osaa opettaa ihan tavallinen hoitotäti. Siihen ei tarvita akateemista varhaiskasvattajaa eikä kirjallista haarukankäytön suunnitelmaa.
Alalle on koulutettu ja koulutetaan lisää aggressiivisia hirviöitä, jotka ovat kuin jostain ulkoavaruudesta tullut vieraslaji. Ne asemoidaan päiväkoteihin ja sen jälkeen ne imevät muista elinvoiman ja robotoivat systeemin. Johtoporras on koodattu tasoittamaan tie näille ihmisyydelle vieraille olioille, jotka kouluttavat lapsista uudenlaisen ihmislajin. Kyberjoukot.
Aikanaan päivähoidossa ei laadittu kaikesta paperia, mutta päivähoitajilla ehkä oli parempi muisti kuin mitä varhaiskasvattajilla on?
Päivähoitajat esimerkiksi tutustuivat lapsiin heitä hoitaessaan ja saattoivat myös keskustella lasten vanhempien kanssa, kun tämä toivat tai hakivat lapsiaan.