Lue keskustelun säännöt.
Kun varhaiskasvatus toimii niin huonosti, niin miksi sitä ei vaan lopeteta ja palata takaisin päivähoitoon?
02.12.2022 |
Päivähoito sellaisena kuin se oli vaikkapa 10 vuotta sitten oli toimiva systeemi, toisin kuin tämä sen tilalle tuotu varhaiskasvatus.
Liekö kyse siitä, että poliitikot ovat liian ylpeitä myöntämään, että tuli tehtyä virhe, kun varhaiskasvatus otettiin käyttöön?
Kommentit (200)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis miten tämä käytännössä ratkaisisi yhtään mitään?
Itse termi ei ole aiheuttanut:
-suurentuneita ryhmäkokoja
-päiväkotikohtaisia suhdelukuja (vs ryhmäkohtaiset)
-laitosapulaisten ja päiväkotiapulaisten poistamista päiväkodeista
-kikkailua puolipäiväisillä ja juuri 3v täyttäneillä lapsillaKyllä päiväkodissa oli opettajia ennen ihan niin kuin nytkin, ja itseasiassa opettajien ja hoitajien välillä oli ennen isompi kuilu kuin nykyään.
Ongelma ei ole termin muuttamisessa. Ongelma on mädässä kuntapolitiikassa ympäri Suomen. Ihan sama tilanne inkluusion kanssa. Koko termi on mätien politiikkojen keino säästää rahaa ja nostaa itselle isommat palkkiot. Olette naiveja, jos kuvittelette että ongelma on missään muussa kuin kuntatason päättäjissä, jotka käyttävät jokaikisen porsaanreiän säästääkseen rahaa.
Vakaopettajan ja hoitajan palkkaero ylipäätään on niin pieni, että on yksiselitteisesti tyhmää kuvitella että ongelma ratkeaisi opettajien määrän vähentämisellä. Ongelma on jatkuva rahallinen kikkailu lasten kustannuksella!
Kyse ei ole vain termistä vaan sisältö on muuttunut samalla. Monet puhuvatkin "vuosisadan reformista" päiväkodeissa. Ongelma on erityisesti siinä, että entisten 3 päivähoitajan oletetaan tekevän nyt myös varhaiskasvattajan työt. Aika ei siihen tietenkään riitä, vaan hoito kärsii ja siten koko toiminta on kriisissä. Jos varhaiskasvatusta halutaan, niin päiväkoteihin tulisikin palkata erilliset varhaiskasvattajat. Esimerkiksi niin, että jokaisessa ryhmässä olisi 3 päivähoitajaa ja 1 varhaiskasvattaja. Päivähoitajilla voisi olla ammattikoulutasoinen koulutus ja varhaiskasvattajalla yliopistokoulutus.
Paras tosiaan olisi, että joka ryhmässä olisi kolme lastenhoitajaa ja yksi opettaja, joka tekisi sitä virka-aikaa.
Opettaja saisi keskittyä opettamiseen ja ehtisi palaveerata, olla koneella ja pitää sak-aikansa.
Lastenhoitajat voisivat edelleen hoitaa, kasvattaa ja opettaa, leikkiä, lukea ja askarrella.
Mutta ei. Tulee halvemmaksi inklusioida lapset isoihin ryhmiin jättipäiväkoteihin. Mahdollisimman vähällä henkilökunnalla tottakai, siten että lastenhoitajat tekevät opettajien sijaisuuksia ja muutaustauset hoitavat ja opettavat suomenkieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Äsken kirjoitin tästä sinne sivustoon, jossa alan työntekijät kertovat ahdingostaan.
Eivät pienet lapset tarvi tietopainotteista opetusta, vaan tunneyhteyttä aikuiseen ja kasvurauhaa, syliä, leikkiä ja satuja.
Tunnetaidot opitaan yhteydessä aikuiseen omassa kodissa ja tuttujen hoitajien kanssa päiväkodissa. Rauhassa ja kiireettä ilman osaamismittauksia.Tietotaitoja ehtii oppia koulussakin.
Lasten lapsuutta ei saa varastaa.
Entä, jos kuvailemasi asioita ei haluta. Entä, jos tässäkin asiassa pätee woke-ideologia.
En jaksa uskoa, etteikö tiedettäisi tasan tarkkaan, mitä suunnitelmalla haetaan. Varokaa tekemästä olettamuksia toisten tekemistä tavoitteista.
Luuletteko, että valtio tarvitsee tulevilta kansalaisiltaan tunnetaitoja?
Vierailija kirjoitti:
Tunnetaidot on se millä on korvattu kurinpito. Kun jäähypenkin käyttö on kielletty niin korvaajaksi sen tilalle on otettu tunteiden sanoitus.
kuulostaa paremmalta rankaisumuodolta...
Vierailija kirjoitti:
Luuletteko, että valtio tarvitsee tulevilta kansalaisiltaan tunnetaitoja?
Tässä henkirikosten, mielenterveysongelmien ja alkoholismin luvatussa maassa siitä ei taatusti ole mitään haittaakaan, jos kansalaiset oppivat jo pienestä pitäen käsittelemään tunteitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnetaidot on se millä on korvattu kurinpito. Kun jäähypenkin käyttö on kielletty niin korvaajaksi sen tilalle on otettu tunteiden sanoitus.
Lapset tarvitsevat kuria.
Kun sitä ei ole lupa pitää niin täytyy tyytyä korvikkeisiin.
Vierailija kirjoitti:
Mitään apua näistä suunnitelmista ja korkeakoulutuksista ei näytä olevan. Päiväkodit on henkilökunnan riitapesäkkeitä ja suunnitelmat sanahelinää. Lapset voi pahoin.
Ehkä pitäisi ensin selvittää, mistä homma kiikastaa.
Niin, mikä mahtaa olla homman nimi?
Villi arvaus: WOKE. Kovin helppoa! Kaikki kun on nykyään wokea. BLM, Rokote-kriittinen-viha, hoitaja-viha, mies-viha, lapsi-viha, Venäjä-viha, kirkko-viha... You name it. Se on poliittinen linjaus.
Kertokaa toki, mikä olisi parempi tapa toteuttaa woke pienten lasten kanssa, kuin ko. tilanne? Jätetään vauvat itkemään, kun heidät täytyy profiloida. Vitsi... mutta totta hitusen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luuletteko, että valtio tarvitsee tulevilta kansalaisiltaan tunnetaitoja?
Tässä henkirikosten, mielenterveysongelmien ja alkoholismin luvatussa maassa siitä ei taatusti ole mitään haittaakaan, jos kansalaiset oppivat jo pienestä pitäen käsittelemään tunteitaan.
Tunnekasvatus opettaa lapselle kieron suhtautumisen tunteisiinsa. Tunnekasvatuksessa faktat eivät meinaa mitään eikä lapsi osaa käsitellä faktoja vaan lapsi on sen aikuisen sanoittaman tunteen orja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luuletteko, että valtio tarvitsee tulevilta kansalaisiltaan tunnetaitoja?
Tässä henkirikosten, mielenterveysongelmien ja alkoholismin luvatussa maassa siitä ei taatusti ole mitään haittaakaan, jos kansalaiset oppivat jo pienestä pitäen käsittelemään tunteitaan.
Ei, mutta onko sitä taloudellisesti kannattavaa estää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitenköhän perhepäivähoidossa pystytään toteuttamaan peruskoulu- tai kansakoulupohjalta ne samat kasvatus- ja opetustavoitteet joidenka toteuttaminen päiväkodissa vaatii kasvatustieteen kandidaatin ja tulevaisuudessa maisterin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis miten tämä käytännössä ratkaisisi yhtään mitään?
Itse termi ei ole aiheuttanut:
-suurentuneita ryhmäkokoja
-päiväkotikohtaisia suhdelukuja (vs ryhmäkohtaiset)
-laitosapulaisten ja päiväkotiapulaisten poistamista päiväkodeista
-kikkailua puolipäiväisillä ja juuri 3v täyttäneillä lapsillaKyllä päiväkodissa oli opettajia ennen ihan niin kuin nytkin, ja itseasiassa opettajien ja hoitajien välillä oli ennen isompi kuilu kuin nykyään.
Ongelma ei ole termin muuttamisessa. Ongelma on mädässä kuntapolitiikassa ympäri Suomen. Ihan sama tilanne inkluusion kanssa. Koko termi on mätien politiikkojen keino säästää rahaa ja nostaa itselle isommat palkkiot. Olette naiveja, jos kuvittelette että ongelma on missään muussa kuin kuntatason päättäjissä, jotka käyttävät jokaikisen porsaanreiän säästääkseen rahaa.
Vakaopettajan ja hoitajan palkkaero ylipäätään on niin pieni, että on yksiselitteisesti tyhmää kuvitella että ongelma ratkeaisi opettajien määrän vähentämisellä. Ongelma on jatkuva rahallinen kikkailu lasten kustannuksella!
Kyse ei ole vain termistä vaan sisältö on muuttunut samalla. Monet puhuvatkin "vuosisadan reformista" päiväkodeissa. Ongelma on erityisesti siinä, että entisten 3 päivähoitajan oletetaan tekevän nyt myös varhaiskasvattajan työt. Aika ei siihen tietenkään riitä, vaan hoito kärsii ja siten koko toiminta on kriisissä. Jos varhaiskasvatusta halutaan, niin päiväkoteihin tulisikin palkata erilliset varhaiskasvattajat. Esimerkiksi niin, että jokaisessa ryhmässä olisi 3 päivähoitajaa ja 1 varhaiskasvattaja. Päivähoitajilla voisi olla ammattikoulutasoinen koulutus ja varhaiskasvattajalla yliopistokoulutus.
Paras tosiaan olisi, että joka ryhmässä olisi kolme lastenhoitajaa ja yksi opettaja, joka tekisi sitä virka-aikaa.
Opettaja saisi keskittyä opettamiseen ja ehtisi palaveerata, olla koneella ja pitää sak-aikansa.
Lastenhoitajat voisivat edelleen hoitaa, kasvattaa ja opettaa, leikkiä, lukea ja askarrella.
Mutta ei. Tulee halvemmaksi inklusioida lapset isoihin ryhmiin jättipäiväkoteihin. Mahdollisimman vähällä henkilökunnalla tottakai, siten että lastenhoitajat tekevät opettajien sijaisuuksia ja muutaustauset hoitavat ja opettavat suomenkieltä.
Näin juuri. Se opettaja saisi istua koneella ja pitää palaverit kokonaan käytännön työstä vapautettuna. Voisi sitten tuoda vasut ja suunnitelmat hoitajille. Nämä hoitajat tekisivät työt kuten nytkin tekevät, mutta hoitajia olisi riittävästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos tunnetaidot mielletään vain niin, että tunteiden sanoituksella korvataan rangaistukset, liikutaan kyllä vain hyvin merkityksettömällä pintatasolla.
Tunnetaitoja ovat vanhemmat omalla esimerkillään opettaneet aina. Pääasiassa sanattomalla viestinnällä, omilla teoillaan.
Lapsi oppii kodin ja päiväkodin ihmisten arvomaailmasta, miten muihin ihmisiin, eläimiin ja luontoon suhtaudutaan. Se imetään ihan kuin äidinmaidossa.
Miksi pitää ollenkaan rankaista? Jos ihminen käyttäytyy väkivaltaisesti tms. hänet voisi pyytää hakemaan pois. Jäisi vanhempien vastuulle.
Vierailija kirjoitti:
Mitenköhän perhepäivähoidossa pystytään toteuttamaan peruskoulu- tai kansakoulupohjalta ne samat kasvatus- ja opetustavoitteet joidenka toteuttaminen päiväkodissa vaatii kasvatustieteen kandidaatin ja tulevaisuudessa maisterin?
Eihän siellä pystytäkään, siksi pph ei voi antaa esiopetusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan samanlaisia ne päiväkodit ovat kuin ennenkin. Ainoa ero on, että hoitajia ei ole riittävästi.
Ja tiedoksi, edelleen suurin osa päiväkotien työntekijöistä on lähihoitajia.
Ennen lastentarhanopettajat tekivät erittäin ison osan hoitotyöstä. Nykyään taas vakaopet viettävät suuren osan työajastaan toimistossa, eikä ryhmässä lisäksi välttämättä enää ole kuin yksi hoitaja. Johto vaatii, että kirjalliset työt on hoidettava koska varhaiskasvatus on virallisten vaatimusten mukaan se tärkeä asia eikä hoito.
Läheskään kaikki hoitajat eivät ole lähihoitajia.
Pitäisi ymmärtää se, että ei ole rahaa palkata enempää kuin kolme työntekijää per ryhmä ja niiden kolmen työntekijän työpanos tarvitaan hoitotyöhön jotta hoito saadaan kunnolla tehtyä.
Tässä näkee sen amitsun redusoivan ajattelun. Varhaiskasvatuslailla on tarkoitus nostaa osaamista ja tasoa päiväkodissa. Että yksilöllisestä opetuksesta vastaa akateeminen opettaja. Amitsun mielestä sen akateemisenkin pitää viettää päivänsä liikuttelemassa karjalaumaa älyttömästi ilman sisältöä.
No mutta, olipas tuore ja ketterä kommentti.
1) Amitsu liikuttaa laumaa yksin tai kaksin ulos ja sisään, koska johtaja, akateeminen ja amitsu ovat sitä mieltä, että ulkona on hiukan turvallisempaa ja paljon meluttomampaa kuin sisällä.
2) Mikä yksilöllinen opetus? Siihen ei pyritä.
Malli on otettu lattiakanalasta, ei navetasta.
3) Varhaiskasvatuslaki aiheutti ensin akateemisten joukkopaon ja sen jälkeen amitsujen. Amitsut ovat vastuuntunnossaan vähän yksinkertaisempaa porukkaa kuin akateemikot.
4) Varhaiskasvatuslain voimaantulon jälkeen mm. lasten ja nuorten oppimistulokset ovat laskeneet ja mielenterveysongelmat ovat kasvaneet. Taso laski ja pahoinvointi nousi, vai kuinka?
Jotain retardia tässä on. Amitsuna sanoisin, että keisarilla ei ole vaatteita. Redusoipa sitä, akateemisesti, jos nimittäin ymmärsit mitä tarkoitan.
Ystävällisin terveisin
Amitsu, eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luuletteko, että valtio tarvitsee tulevilta kansalaisiltaan tunnetaitoja?
Tässä henkirikosten, mielenterveysongelmien ja alkoholismin luvatussa maassa siitä ei taatusti ole mitään haittaakaan, jos kansalaiset oppivat jo pienestä pitäen käsittelemään tunteitaan.
Ei, mutta onko sitä taloudellisesti kannattavaa estää?
Kysytkö tosissasi, onko ongelmien ennaltaehkäisy taloudellisesti kannattavaa?
Vierailija kirjoitti:
Ehkä korkeakoulutetut on keksitty tunkea päiväkoteihin naputtelemaan suunnitelmia, jotta työllistyvät. Samalla voidaan selittää, että päiväkotien ongelmat ratkeavat riittävän pitkälle koulutetulla henkilökunnalla. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla jonkun hallintohenkilön ideamyllystä.
Kärsijöinä lapset, maisterit ja hoitajat.
Kuulostaa äkkiseltään uskottavalta, mutta entä seuranta? Miksi työllistyminen olisi kaikki kaikessa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luuletteko, että valtio tarvitsee tulevilta kansalaisiltaan tunnetaitoja?
Tässä henkirikosten, mielenterveysongelmien ja alkoholismin luvatussa maassa siitä ei taatusti ole mitään haittaakaan, jos kansalaiset oppivat jo pienestä pitäen käsittelemään tunteitaan.
Ei, mutta onko sitä taloudellisesti kannattavaa estää?
Kysytkö tosissasi, onko ongelmien ennaltaehkäisy taloudellisesti kannattavaa?
Ikävä kyllä. Pidän sitä mahdollisena, ja olen asiasta hyvin huolissani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tekee suomalaisesta lapsesta niin erityisen ja hoitoavaativan, ettei lapsi tarvitse varhaiskasvatusta, osaamista, taitoja ja erityisesti ikäistensä seuraa ja sosiaalisia- ja ryhmätyöskentelytaitoja. Eikö päiväkodissa pitäisi luoda pohja koulutukseen ja työelämään.
Suomi kuulostaa kummalliselta takapajulalta ja ihannoidaan lapsen telkäämistä neljän seinän sisälle, pois ikäistensä seurasta.
Muualla maailmassa lapset menevät kouluun viimeistään 4v.
Ja esim. Ranskassa pakollinen koulu alkaa 3v ja vanhemmat kieltäyvät, se on lapsen huostaanoton peruste.Eikö jokaiselle ihmiselle voisi olla psykologinen/psykiatrinen arviointi 3-4 -vuotiaana. Ja suunnitelma vain niille henkilöille, joiden katsotaan tarvitsevan VaSu:n mukaista ohjausta. Voisi olla 20-80 % lapsista.
Ymmärrätkö sinä edes mikä se vasu on? Jokaisessa kunnassa on esiopetussuunnitelma ihan niinkuin kouluissa on opetussuunnitelmat. Osa tulee valtakunnallisesti, osan päättää kunta. Siellä suunnitelmassa voi olla vaikka sellaisia juttuja, että jokainen käy päiväkotiaikanaan Lasten museossa tutustumassa. Tai sitten siellä voidaan kertoa mediataidoista ja miten niitä kunnan varhaskasvatuksessa käydään läpi. Tämän lisäksi ne suunnitelmat käydään yksilöllisesti jokaisen muksun kohdalla läpi. Iina ei osaa kovin hyvin suomea, kun isä on saksalainen, Iinalle kohdennetaan enemmän satujen lukuja, että kieli kehittyy. Tanelilla taas on kehon hallinta heikkoa ja Taneli tutisee mennessään eikä pysty kiipeilemään, Tanelille suunnitellaan juttuja, joissa lihasvoima kehittyy. Se muksu, jolle ei tehdä suunnitelmaa, on hoitajille ja opettajille täysi mysteeri, joku tonttu, josta ei tiedä pitääkö sille antaa maitoa vai opettaa potalle. Ehkä pitää laittaa selkään nimi, kun sen tilanne ei ole kenenkään tiedossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan samanlaisia ne päiväkodit ovat kuin ennenkin. Ainoa ero on, että hoitajia ei ole riittävästi.
Ja tiedoksi, edelleen suurin osa päiväkotien työntekijöistä on lähihoitajia.
Ennen lastentarhanopettajat tekivät erittäin ison osan hoitotyöstä. Nykyään taas vakaopet viettävät suuren osan työajastaan toimistossa, eikä ryhmässä lisäksi välttämättä enää ole kuin yksi hoitaja. Johto vaatii, että kirjalliset työt on hoidettava koska varhaiskasvatus on virallisten vaatimusten mukaan se tärkeä asia eikä hoito.
Läheskään kaikki hoitajat eivät ole lähihoitajia.
Pitäisi ymmärtää se, että ei ole rahaa palkata enempää kuin kolme työntekijää per ryhmä ja niiden kolmen työntekijän työpanos tarvitaan hoitotyöhön jotta hoito saadaan kunnolla tehtyä.
Tässä näkee sen amitsun redusoivan ajattelun. Varhaiskasvatuslailla on tarkoitus nostaa osaamista ja tasoa päiväkodissa. Että yksilöllisestä opetuksesta vastaa akateeminen opettaja. Amitsun mielestä sen akateemisenkin pitää viettää päivänsä liikuttelemassa karjalaumaa älyttömästi ilman sisältöä.
No mutta, olipas tuore ja ketterä kommentti.
1) Amitsu liikuttaa laumaa yksin tai kaksin ulos ja sisään, koska johtaja, akateeminen ja amitsu ovat sitä mieltä, että ulkona on hiukan turvallisempaa ja paljon meluttomampaa kuin sisällä.
2) Mikä yksilöllinen opetus? Siihen ei pyritä.
Malli on otettu lattiakanalasta, ei navetasta.3) Varhaiskasvatuslaki aiheutti ensin akateemisten joukkopaon ja sen jälkeen amitsujen. Amitsut ovat vastuuntunnossaan vähän yksinkertaisempaa porukkaa kuin akateemikot.
4) Varhaiskasvatuslain voimaantulon jälkeen mm. lasten ja nuorten oppimistulokset ovat laskeneet ja mielenterveysongelmat ovat kasvaneet. Taso laski ja pahoinvointi nousi, vai kuinka?
Jotain retardia tässä on. Amitsuna sanoisin, että keisarilla ei ole vaatteita. Redusoipa sitä, akateemisesti, jos nimittäin ymmärsit mitä tarkoitan.
Ystävällisin terveisin
Amitsu, eri
Varhaiskasvatettujen lasten ja nuorten oppimistuloksia ei ole vielä testattukaan. Ne nykyisin tilastoissa edustavat ovat olleet aikanaan päivähoidossa.
No mutta, jos ihmistä ei voi olennaisesti muuttaa enää siinä kohtaa, kun hän tarhassa alkaa viettää aikaansa. Niin miksei keskittyä profilointiin. Sillä tulee olemaan tieteellistä arvoa.