Lue keskustelun säännöt.
Kun varhaiskasvatus toimii niin huonosti, niin miksi sitä ei vaan lopeteta ja palata takaisin päivähoitoon?
02.12.2022 |
Päivähoito sellaisena kuin se oli vaikkapa 10 vuotta sitten oli toimiva systeemi, toisin kuin tämä sen tilalle tuotu varhaiskasvatus.
Liekö kyse siitä, että poliitikot ovat liian ylpeitä myöntämään, että tuli tehtyä virhe, kun varhaiskasvatus otettiin käyttöön?
Kommentit (200)
Termi tunnetaidot on kehitetty myöhemmin. Työtä on kuitenkin asian eteen tehty aina.
Tärkeää ei oikeastaan ole, mitä sanoja käytetään tai suunnitelmiin kirjoitetaan, vaan miten lapset kohdataan ja minkälaista esimerkkiä aikuiset heille omalla toiminnallaan antavat.
Virallisiin suunnitelmiin asiat kirjataan ammattijargonilla.
Sinne ei kirjoiteta, että henkilökunnan tulee huolehtia siitä, että kohtelevat toisiaan arvostavasti ja kunnioittavasti ja puhuvat toisistaan asiallisesti. Sinne ei myöskään laiteta, että henkilökunnan tulee ratkaista ristiriitoja rakentavalla tavalla.
Juuri tämä on sitä käytännön tunnetaitojen opetusta lapsille. Lapset oppivat esimerkistä, ja jos toimii toisella tavalla kuin opettaa, opetukset menevät kuuroille korville.
Virallisessa suunnitelmassa saatetaan puhua tässä yhteydessä tunnetaidoista.
Suunnitelmat ovat osa byrokratiaa, niitä tehdään, jotta voidaan näyttää toteen, että kaikesta on huolehdittu.
Käytännön työhön alalla kuin alalla niillä on vähän yhteyttä.
Vanha vitsi onkin, että jos yrityksen arvot pitää kirjata ylös ja pistää kotisivulle, niitä ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnetaidot on se millä on korvattu kurinpito. Kun jäähypenkin käyttö on kielletty niin korvaajaksi sen tilalle on otettu tunteiden sanoitus.
Mitään apua näistä suunnitelmista ja korkeakoulutuksista ei näytä olevan. Päiväkodit on henkilökunnan riitapesäkkeitä ja suunnitelmat sanahelinää. Lapset voi pahoin.
Ehkä pitäisi ensin selvittää, mistä homma kiikastaa.
Maisteritutkinnon inflaatio uhkaa.
Merkonomithan päätyy nykyään kaupan kassoiksi.
Tunteiden sanoitus, oppitunti 1:
KATEUS
Lapset, täti siis haistatteli ja nimitteli sitä toisen ryhmän tätiä, koska häntä harmitti, kun se toinen täti saa lapset kuuntelemaan itseään, vaikkei se ole edes sosionomi.
Kun toisen osaaminen siis suututtaa, sitä sanotaan kateudeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis miten tämä käytännössä ratkaisisi yhtään mitään?
Itse termi ei ole aiheuttanut:
-suurentuneita ryhmäkokoja
-päiväkotikohtaisia suhdelukuja (vs ryhmäkohtaiset)
-laitosapulaisten ja päiväkotiapulaisten poistamista päiväkodeista
-kikkailua puolipäiväisillä ja juuri 3v täyttäneillä lapsillaKyllä päiväkodissa oli opettajia ennen ihan niin kuin nytkin, ja itseasiassa opettajien ja hoitajien välillä oli ennen isompi kuilu kuin nykyään.
Ongelma ei ole termin muuttamisessa. Ongelma on mädässä kuntapolitiikassa ympäri Suomen. Ihan sama tilanne inkluusion kanssa. Koko termi on mätien politiikkojen keino säästää rahaa ja nostaa itselle isommat palkkiot. Olette naiveja, jos kuvittelette että ongelma on missään muussa kuin kuntatason päättäjissä, jotka käyttävät jokaikisen porsaanreiän säästääkseen rahaa.
Vakaopettajan ja hoitajan palkkaero ylipäätään on niin pieni, että on yksiselitteisesti tyhmää kuvitella että ongelma ratkeaisi opettajien määrän vähentämisellä. Ongelma on jatkuva rahallinen kikkailu lasten kustannuksella!
Itse ajattelen, että ennemminkin opettajien määrää tulisi lisätä ja ammattikoulutaustaisten vähentää. Ymmärtääkseni ilman pätevää opettajaa hoitajat redusoivat sen päiväkodin arjen pelkäksi päämäärättömäksi lasten liikutteluksi edes taakse sisälle ulos. Sisältö puuttuu ja kaikki oppiminen. Itse toivoisin, että ihmislapsia kodeltaisiin yksilöllisinä oppivina ihmisinä eikä karjalaumana.
Mutta suunnitelmahan nimenomaan tasapäistää. Eli on verrattavissa laumankäsittelyyn. Onko se hyvä vai huono juttu, on toinen asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nykyaikana ajatellaan että vanhemmat ei osaa kasvattaa lapsiaan sellaisiksi kuin yhteiskunta haluaa, Mutta ei se yhteiskuntakaan osaa. Joten palataan vaan.
Ehkä valtio osaa kasvattaa kansalaisensa tarvitsemikseen. Se ei vain ole yksilölle kovin imartelevaa.
Ettehän te tiedä, mihin päämääriin sopimuksella sitoudutte, kun luovutatte lapsenne suunnitelmaan. Joten ette voi myöskään sanoa, onko se onnistunut vai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis miten tämä käytännössä ratkaisisi yhtään mitään?
Itse termi ei ole aiheuttanut:
-suurentuneita ryhmäkokoja
-päiväkotikohtaisia suhdelukuja (vs ryhmäkohtaiset)
-laitosapulaisten ja päiväkotiapulaisten poistamista päiväkodeista
-kikkailua puolipäiväisillä ja juuri 3v täyttäneillä lapsillaKyllä päiväkodissa oli opettajia ennen ihan niin kuin nytkin, ja itseasiassa opettajien ja hoitajien välillä oli ennen isompi kuilu kuin nykyään.
Ongelma ei ole termin muuttamisessa. Ongelma on mädässä kuntapolitiikassa ympäri Suomen. Ihan sama tilanne inkluusion kanssa. Koko termi on mätien politiikkojen keino säästää rahaa ja nostaa itselle isommat palkkiot. Olette naiveja, jos kuvittelette että ongelma on missään muussa kuin kuntatason päättäjissä, jotka käyttävät jokaikisen porsaanreiän säästääkseen rahaa.
Vakaopettajan ja hoitajan palkkaero ylipäätään on niin pieni, että on yksiselitteisesti tyhmää kuvitella että ongelma ratkeaisi opettajien määrän vähentämisellä. Ongelma on jatkuva rahallinen kikkailu lasten kustannuksella!
Itse ajattelen, että ennemminkin opettajien määrää tulisi lisätä ja ammattikoulutaustaisten vähentää. Ymmärtääkseni ilman pätevää opettajaa hoitajat redusoivat sen päiväkodin arjen pelkäksi päämäärättömäksi lasten liikutteluksi edes taakse sisälle ulos. Sisältö puuttuu ja kaikki oppiminen. Itse toivoisin, että ihmislapsia kodeltaisiin yksilöllisinä oppivina ihmisinä eikä karjalaumana.
Mitä meinaat, että ammattikoulussa opetellaan niiden 3 vuoden aikana, kun tulevat lastenhoitajat siellä kouluttautuvat? Lasten siirtelyä? Ei muuten kuin aivan marginaalisesti, koska sen oppii helposti. Lasten kasvattamista, opettamista ja sisältöjä? No juuri niitä.
Aika vaatimattomiahan ne ammattikoulun opit on joka alalla. Jos vertaa vaikka sähköinsinöörin ja asentajan eroa.
Jos ammattikoulun opit ovat turhia, niin sittenhän ammattikoulutuksia kannattaisi lyhentää. Jos puolessa vuodessa voisi valmistua lastenhoitajaksi, niin lastenhoitajapula helpottaisi oleellisesti ja työttömyys vähenisi.
Eihän se pula henkilöiden puutteesta johdu. Vaan järjestelmän ongelmista. Aivan kuten hoitajienkin kanssa.
Luuleeko joku oikeasti, että päiväkodissa opettaja opettaa ja hoitajat perushoitavat? Ei siellä mitään akateemisia opetustunteja ole. Koko päiväkodissa oloaika on ihan sitä kasvatusta ja sitä tekevät kaikki aikuiset. Lähinnä lastenhoitajat käytännössä, kun opettajat on sidottu tietokoneeseen kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tunnetaidot mielletään vain niin, että tunteiden sanoituksella korvataan rangaistukset, liikutaan kyllä vain hyvin merkityksettömällä pintatasolla.
Tunnetaitoja ovat vanhemmat omalla esimerkillään opettaneet aina. Pääasiassa sanattomalla viestinnällä, omilla teoillaan.
Lapsi oppii kodin ja päiväkodin ihmisten arvomaailmasta, miten muihin ihmisiin, eläimiin ja luontoon suhtaudutaan. Se imetään ihan kuin äidinmaidossa.
Ehkä korkeakoulutetut on keksitty tunkea päiväkoteihin naputtelemaan suunnitelmia, jotta työllistyvät. Samalla voidaan selittää, että päiväkotien ongelmat ratkeavat riittävän pitkälle koulutetulla henkilökunnalla. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla jonkun hallintohenkilön ideamyllystä.
Kärsijöinä lapset, maisterit ja hoitajat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis miten tämä käytännössä ratkaisisi yhtään mitään?
Itse termi ei ole aiheuttanut:
-suurentuneita ryhmäkokoja
-päiväkotikohtaisia suhdelukuja (vs ryhmäkohtaiset)
-laitosapulaisten ja päiväkotiapulaisten poistamista päiväkodeista
-kikkailua puolipäiväisillä ja juuri 3v täyttäneillä lapsillaKyllä päiväkodissa oli opettajia ennen ihan niin kuin nytkin, ja itseasiassa opettajien ja hoitajien välillä oli ennen isompi kuilu kuin nykyään.
Ongelma ei ole termin muuttamisessa. Ongelma on mädässä kuntapolitiikassa ympäri Suomen. Ihan sama tilanne inkluusion kanssa. Koko termi on mätien politiikkojen keino säästää rahaa ja nostaa itselle isommat palkkiot. Olette naiveja, jos kuvittelette että ongelma on missään muussa kuin kuntatason päättäjissä, jotka käyttävät jokaikisen porsaanreiän säästääkseen rahaa.
Vakaopettajan ja hoitajan palkkaero ylipäätään on niin pieni, että on yksiselitteisesti tyhmää kuvitella että ongelma ratkeaisi opettajien määrän vähentämisellä. Ongelma on jatkuva rahallinen kikkailu lasten kustannuksella!
Kyse ei ole vain termistä vaan sisältö on muuttunut samalla. Monet puhuvatkin "vuosisadan reformista" päiväkodeissa. Ongelma on erityisesti siinä, että entisten 3 päivähoitajan oletetaan tekevän nyt myös varhaiskasvattajan työt. Aika ei siihen tietenkään riitä, vaan hoito kärsii ja siten koko toiminta on kriisissä. Jos varhaiskasvatusta halutaan, niin päiväkoteihin tulisikin palkata erilliset varhaiskasvattajat. Esimerkiksi niin, että jokaisessa ryhmässä olisi 3 päivähoitajaa ja 1 varhaiskasvattaja. Päivähoitajilla voisi olla ammattikoulutasoinen koulutus ja varhaiskasvattajalla yliopistokoulutus.
Miksi ihmiset tarhoissa eivät saisi oppia pärjäämään keskenään? Kunhan joku huolehtii turvallisuudesta. Tieteellisen/poliittisen ideologian tuominen kuvioon aiheuttaa ihmisissä ehkä liikaa alistetuksi tulemisen tunnetta. Jos joku on jatkuvasti ns. hengittämässä niskaan ja ohjaamassa tai oikomassa käytöstä. Ihminen joka ei osaa leikkiä muiden kanssa fiksusti, tuskin on kauan suosittu, eikö se olisi hyvä itse tajuta.
Vierailija kirjoitti:
Luuleeko joku oikeasti, että päiväkodissa opettaja opettaa ja hoitajat perushoitavat? Ei siellä mitään akateemisia opetustunteja ole. Koko päiväkodissa oloaika on ihan sitä kasvatusta ja sitä tekevät kaikki aikuiset. Lähinnä lastenhoitajat käytännössä, kun opettajat on sidottu tietokoneeseen kiinni.
Ope pitää ne suunnitellut ohjelmat jotka se on itse suunnitellut vasujen pohjalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luuleeko joku oikeasti, että päiväkodissa opettaja opettaa ja hoitajat perushoitavat? Ei siellä mitään akateemisia opetustunteja ole. Koko päiväkodissa oloaika on ihan sitä kasvatusta ja sitä tekevät kaikki aikuiset. Lähinnä lastenhoitajat käytännössä, kun opettajat on sidottu tietokoneeseen kiinni.
Ope pitää ne suunnitellut ohjelmat jotka se on itse suunnitellut vasujen pohjalta.
No ei pidä.
Vierailija kirjoitti:
Mikä tekee suomalaisesta lapsesta niin erityisen ja hoitoavaativan, ettei lapsi tarvitse varhaiskasvatusta, osaamista, taitoja ja erityisesti ikäistensä seuraa ja sosiaalisia- ja ryhmätyöskentelytaitoja. Eikö päiväkodissa pitäisi luoda pohja koulutukseen ja työelämään.
Suomi kuulostaa kummalliselta takapajulalta ja ihannoidaan lapsen telkäämistä neljän seinän sisälle, pois ikäistensä seurasta.
Muualla maailmassa lapset menevät kouluun viimeistään 4v.
Ja esim. Ranskassa pakollinen koulu alkaa 3v ja vanhemmat kieltäyvät, se on lapsen huostaanoton peruste.
Eikö jokaiselle ihmiselle voisi olla psykologinen/psykiatrinen arviointi 3-4 -vuotiaana. Ja suunnitelma vain niille henkilöille, joiden katsotaan tarvitsevan VaSu:n mukaista ohjausta. Voisi olla 20-80 % lapsista.
Vierailija kirjoitti:
Tunnetaidot on se millä on korvattu kurinpito. Kun jäähypenkin käyttö on kielletty niin korvaajaksi sen tilalle on otettu tunteiden sanoitus.
Lapset tarvitsevat kuria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tekee suomalaisesta lapsesta niin erityisen ja hoitoavaativan, ettei lapsi tarvitse varhaiskasvatusta, osaamista, taitoja ja erityisesti ikäistensä seuraa ja sosiaalisia- ja ryhmätyöskentelytaitoja. Eikö päiväkodissa pitäisi luoda pohja koulutukseen ja työelämään.
Suomi kuulostaa kummalliselta takapajulalta ja ihannoidaan lapsen telkäämistä neljän seinän sisälle, pois ikäistensä seurasta.
Muualla maailmassa lapset menevät kouluun viimeistään 4v.
Ja esim. Ranskassa pakollinen koulu alkaa 3v ja vanhemmat kieltäyvät, se on lapsen huostaanoton peruste.Suomalaisten lasten koulumenestys oli huippua siihen aikaan, kun pakollinen koulu alkoi 7-vuotiaana eikä päiväkodeista oltu yritetty tehdä mitään pienten lasten kouluja. Sen jälkeen kun varhaiskasvatus otettiin käyttöön on koulumenestys heikentynyt jatkuvasti.
Ei se ole varhaiskasvatuksen vaan vanhempien vika. Kasvatusvastuu sysätään päiväkodille ja koululle. Vanhempien tehtävä on huolehtia, että lapsi käyttäytyy hyvin päiväkodissa ja koulussa.
Päiväkotien ongelma nykyisin on, että hoitajia ei ole riittävästi ja sijaisia ei saada. Jokainen taapero kun pitää nykyään hoidattaa päiväkodissa, että oppii sosiaalisia taitoja. Minä väitän, että sosiaaliset taidot opitaan kotona, eli se miten kohdellaan toisia ihmisiä ja mikä on oikein ja mikä väärin.
Siis ihan ehdottomasti, luonne määräytyy jo ennen tarhaan joutumista. Tarhassa se vain korostuu ikätasoa vastaavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan samanlaisia ne päiväkodit ovat kuin ennenkin. Ainoa ero on, että hoitajia ei ole riittävästi.
Ja tiedoksi, edelleen suurin osa päiväkotien työntekijöistä on lähihoitajia.
Ennen lastentarhanopettajat tekivät erittäin ison osan hoitotyöstä. Nykyään taas vakaopet viettävät suuren osan työajastaan toimistossa, eikä ryhmässä lisäksi välttämättä enää ole kuin yksi hoitaja. Johto vaatii, että kirjalliset työt on hoidettava koska varhaiskasvatus on virallisten vaatimusten mukaan se tärkeä asia eikä hoito.
Läheskään kaikki hoitajat eivät ole lähihoitajia.
Pitäisi ymmärtää se, että ei ole rahaa palkata enempää kuin kolme työntekijää per ryhmä ja niiden kolmen työntekijän työpanos tarvitaan hoitotyöhön jotta hoito saadaan kunnolla tehtyä.
Oma lapseni on esikoulussa, niin kyllä siellä opettaja on aamulla ottamassa vastaan ja iltapäivällä myös. Monesti haen lasta vielä etuajassa, niin siellä hän on ulkona kuten muutkin hoitajat. Että en ihan usko tuota, että istuvat vain toimistossa.
Eivät istu koko aikaa toimistossa mutta kyllä siellä toimistossa ollaan paljon enemmän kuin ennen.
Keskimäärin toimistossa vietetään 1h/työpäivä. On paljon lastenhoitajia, jotka myös onnistuvat käyttämään tunnin työpäivästään lapsiryhmän ulkopuolella. Eihän siihen tarvita kuin vähän venähtänyt kahvitauko, muutama vessareissu ja pukuhuoneessa vaatteiden vaihto 4x/pv.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan samanlaisia ne päiväkodit ovat kuin ennenkin. Ainoa ero on, että hoitajia ei ole riittävästi.
Ja tiedoksi, edelleen suurin osa päiväkotien työntekijöistä on lähihoitajia.
Hoitajia lienee enemmän kuin koskaan aikaisemmin, samoin ryhmäkoot pienemmät, kuin koskaan ennen.
Ongelma on koulutettu ammattitaitoinen ja osaava henkilökunta, joka osaisi toimia lasten kanssa ja ratkaista ongelmatilanteet. On samantekevää, vaikka päiväkotiin palkattaisiin 10 henkilöä, mutta jos heiltä puuttuu koulutus ja ammattiosaaminen, ongelma ei ratkea.
Henkilökunnan epäpätevyys johtuu pitkälti Suomen ikärakenteesta, kun 40-50-luvulla syntyneet ovat jääneet eläkkeelle, viimeisen 10v aikana ja työelämään jäi yhä pienemmät ikäluokat, eikä vastaavasti ole nostettu samassa ajassa päiväkotien varhaiskasvatuksen opetuspaikkoja.
Sama ongelma myös hoitoalalle. Ikärakenne jäi huomioimatta koulutuksessa, kun isot ikäluokat jää eläkkeelle.
Eli yhtenäiset säännöt työntekijöille puuttuu?
Kolme vuottahan tuo on lähinnä siksi että amislaisilla olisi yleinen korkeakoulukelpoisuus.