Lue keskustelun säännöt.
Kun varhaiskasvatus toimii niin huonosti, niin miksi sitä ei vaan lopeteta ja palata takaisin päivähoitoon?
02.12.2022 |
Päivähoito sellaisena kuin se oli vaikkapa 10 vuotta sitten oli toimiva systeemi, toisin kuin tämä sen tilalle tuotu varhaiskasvatus.
Liekö kyse siitä, että poliitikot ovat liian ylpeitä myöntämään, että tuli tehtyä virhe, kun varhaiskasvatus otettiin käyttöön?
Kommentit (200)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palataan please😊
T.vakahoitaja
Olisit siis mieluummin taas lastenhoitaja?
Mulle on ihan sama mikä nimike on. Kunhan tää paperin pyörittely ja kaiken maailman häsläys loppuisi ja keskityttäisiin olennaiseen.
T.vakahoitaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis miten tämä käytännössä ratkaisisi yhtään mitään?
Itse termi ei ole aiheuttanut:
-suurentuneita ryhmäkokoja
-päiväkotikohtaisia suhdelukuja (vs ryhmäkohtaiset)
-laitosapulaisten ja päiväkotiapulaisten poistamista päiväkodeista
-kikkailua puolipäiväisillä ja juuri 3v täyttäneillä lapsillaKyllä päiväkodissa oli opettajia ennen ihan niin kuin nytkin, ja itseasiassa opettajien ja hoitajien välillä oli ennen isompi kuilu kuin nykyään.
Ongelma ei ole termin muuttamisessa. Ongelma on mädässä kuntapolitiikassa ympäri Suomen. Ihan sama tilanne inkluusion kanssa. Koko termi on mätien politiikkojen keino säästää rahaa ja nostaa itselle isommat palkkiot. Olette naiveja, jos kuvittelette että ongelma on missään muussa kuin kuntatason päättäjissä, jotka käyttävät jokaikisen porsaanreiän säästääkseen rahaa.
Vakaopettajan ja hoitajan palkkaero ylipäätään on niin pieni, että on yksiselitteisesti tyhmää kuvitella että ongelma ratkeaisi opettajien määrän vähentämisellä. Ongelma on jatkuva rahallinen kikkailu lasten kustannuksella!
Itse ajattelen, että ennemminkin opettajien määrää tulisi lisätä ja ammattikoulutaustaisten vähentää. Ymmärtääkseni ilman pätevää opettajaa hoitajat redusoivat sen päiväkodin arjen pelkäksi päämäärättömäksi lasten liikutteluksi edes taakse sisälle ulos. Sisältö puuttuu ja kaikki oppiminen. Itse toivoisin, että ihmislapsia kodeltaisiin yksilöllisinä oppivina ihmisinä eikä karjalaumana.
Mitä meinaat, että ammattikoulussa opetellaan niiden 3 vuoden aikana, kun tulevat lastenhoitajat siellä kouluttautuvat? Lasten siirtelyä? Ei muuten kuin aivan marginaalisesti, koska sen oppii helposti. Lasten kasvattamista, opettamista ja sisältöjä? No juuri niitä.
Miten niin siirtelyn oppii helposti? Lapsilla on nykyään oikeudet joten väkisin ei siirtämistä saa tehdä. Ja pelkkiä komentoja taas lapset eivät usein tottele. Lapsen siirtäminen on paljon helpommin sanottu kuin tehty.
Mikä tekee suomalaisesta lapsesta niin erityisen ja hoitoavaativan, ettei lapsi tarvitse varhaiskasvatusta, osaamista, taitoja ja erityisesti ikäistensä seuraa ja sosiaalisia- ja ryhmätyöskentelytaitoja. Eikö päiväkodissa pitäisi luoda pohja koulutukseen ja työelämään.
Suomi kuulostaa kummalliselta takapajulalta ja ihannoidaan lapsen telkäämistä neljän seinän sisälle, pois ikäistensä seurasta.
Muualla maailmassa lapset menevät kouluun viimeistään 4v.
Ja esim. Ranskassa pakollinen koulu alkaa 3v ja vanhemmat kieltäyvät, se on lapsen huostaanoton peruste.
Vierailija kirjoitti:
Mikä tekee suomalaisesta lapsesta niin erityisen ja hoitoavaativan, ettei lapsi tarvitse varhaiskasvatusta, osaamista, taitoja ja erityisesti ikäistensä seuraa ja sosiaalisia- ja ryhmätyöskentelytaitoja. Eikö päiväkodissa pitäisi luoda pohja koulutukseen ja työelämään.
Suomi kuulostaa kummalliselta takapajulalta ja ihannoidaan lapsen telkäämistä neljän seinän sisälle, pois ikäistensä seurasta.
Muualla maailmassa lapset menevät kouluun viimeistään 4v.
Ja esim. Ranskassa pakollinen koulu alkaa 3v ja vanhemmat kieltäyvät, se on lapsen huostaanoton peruste.
Suomalaisten lasten koulumenestys oli huippua siihen aikaan, kun pakollinen koulu alkoi 7-vuotiaana eikä päiväkodeista oltu yritetty tehdä mitään pienten lasten kouluja. Sen jälkeen kun varhaiskasvatus otettiin käyttöön on koulumenestys heikentynyt jatkuvasti.
Kun Suomi oli Pisa-tulosten kärjessä, oli nämä lapset käyneet ihan normaalia päivähoitoa. Suuri osa oli myös ihan perhepäivähoidon käyneitä tai jopa kotihoidettuja.
Muistakaa tämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä tekee suomalaisesta lapsesta niin erityisen ja hoitoavaativan, ettei lapsi tarvitse varhaiskasvatusta, osaamista, taitoja ja erityisesti ikäistensä seuraa ja sosiaalisia- ja ryhmätyöskentelytaitoja. Eikö päiväkodissa pitäisi luoda pohja koulutukseen ja työelämään.
Suomi kuulostaa kummalliselta takapajulalta ja ihannoidaan lapsen telkäämistä neljän seinän sisälle, pois ikäistensä seurasta.
Muualla maailmassa lapset menevät kouluun viimeistään 4v.
Ja esim. Ranskassa pakollinen koulu alkaa 3v ja vanhemmat kieltäyvät, se on lapsen huostaanoton peruste.
Päivähoidossa lapsi oppi taidot paljon paremmin kun tädeillä oli aikaa niitä lapsille opettaa. Varhaiskasvatuksessa tärkeää on byrokratia eivätkä lapset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tekee suomalaisesta lapsesta niin erityisen ja hoitoavaativan, ettei lapsi tarvitse varhaiskasvatusta, osaamista, taitoja ja erityisesti ikäistensä seuraa ja sosiaalisia- ja ryhmätyöskentelytaitoja. Eikö päiväkodissa pitäisi luoda pohja koulutukseen ja työelämään.
Suomi kuulostaa kummalliselta takapajulalta ja ihannoidaan lapsen telkäämistä neljän seinän sisälle, pois ikäistensä seurasta.
Muualla maailmassa lapset menevät kouluun viimeistään 4v.
Ja esim. Ranskassa pakollinen koulu alkaa 3v ja vanhemmat kieltäyvät, se on lapsen huostaanoton peruste.Suomalaisten lasten koulumenestys oli huippua siihen aikaan, kun pakollinen koulu alkoi 7-vuotiaana eikä päiväkodeista oltu yritetty tehdä mitään pienten lasten kouluja. Sen jälkeen kun varhaiskasvatus otettiin käyttöön on koulumenestys heikentynyt jatkuvasti.
Niin ja varhaiskasvatus on suurimmassa osassa pelkkä nimike. Oikeasti päivät ovat selviytymistä🙄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä ihmeestä Suomessa voi karsia lapsen varhaiskasvatusta, kun se on jo muutenkin vähäistä, erityisesti alle 4v, kun muualla maailmassa lapset menevät kouluun
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tekee suomalaisesta lapsesta niin erityisen ja hoitoavaativan, ettei lapsi tarvitse varhaiskasvatusta, osaamista, taitoja ja erityisesti ikäistensä seuraa ja sosiaalisia- ja ryhmätyöskentelytaitoja. Eikö päiväkodissa pitäisi luoda pohja koulutukseen ja työelämään.
Suomi kuulostaa kummalliselta takapajulalta ja ihannoidaan lapsen telkäämistä neljän seinän sisälle, pois ikäistensä seurasta.
Muualla maailmassa lapset menevät kouluun viimeistään 4v.
Ja esim. Ranskassa pakollinen koulu alkaa 3v ja vanhemmat kieltäyvät, se on lapsen huostaanoton peruste.Päivähoidossa lapsi oppi taidot paljon paremmin kun tädeillä oli aikaa niitä lapsille opettaa. Varhaiskasvatuksessa tärkeää on byrokratia eivätkä lapset.
Ennen oli myös kuri ja järjestys. Ei mietitty että meneekö lapsi rikki jos sen laittaa jäähylle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tekee suomalaisesta lapsesta niin erityisen ja hoitoavaativan, ettei lapsi tarvitse varhaiskasvatusta, osaamista, taitoja ja erityisesti ikäistensä seuraa ja sosiaalisia- ja ryhmätyöskentelytaitoja. Eikö päiväkodissa pitäisi luoda pohja koulutukseen ja työelämään.
Suomi kuulostaa kummalliselta takapajulalta ja ihannoidaan lapsen telkäämistä neljän seinän sisälle, pois ikäistensä seurasta.
Muualla maailmassa lapset menevät kouluun viimeistään 4v.
Ja esim. Ranskassa pakollinen koulu alkaa 3v ja vanhemmat kieltäyvät, se on lapsen huostaanoton peruste.Päivähoidossa lapsi oppi taidot paljon paremmin kun tädeillä oli aikaa niitä lapsille opettaa. Varhaiskasvatuksessa tärkeää on byrokratia eivätkä lapset.
Tädeillä? Tarkoitatko perhepäivähoitajaa, jolla hoidossa on 4-7 lasta. Lastenhoidon ohella perhepäivähoitaja tekee ruuat, tiskaa astiat, siivoaa jne. En tiedä, miten paljon lapsi saa yksilöllistä ohjausta.
Päiväkodissa taas hoitajan tehtävä on hoitaa lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tekee suomalaisesta lapsesta niin erityisen ja hoitoavaativan, ettei lapsi tarvitse varhaiskasvatusta, osaamista, taitoja ja erityisesti ikäistensä seuraa ja sosiaalisia- ja ryhmätyöskentelytaitoja. Eikö päiväkodissa pitäisi luoda pohja koulutukseen ja työelämään.
Suomi kuulostaa kummalliselta takapajulalta ja ihannoidaan lapsen telkäämistä neljän seinän sisälle, pois ikäistensä seurasta.
Muualla maailmassa lapset menevät kouluun viimeistään 4v.
Ja esim. Ranskassa pakollinen koulu alkaa 3v ja vanhemmat kieltäyvät, se on lapsen huostaanoton peruste.Päivähoidossa lapsi oppi taidot paljon paremmin kun tädeillä oli aikaa niitä lapsille opettaa. Varhaiskasvatuksessa tärkeää on byrokratia eivätkä lapset.
Tädeillä? Tarkoitatko perhepäivähoitajaa, jolla hoidossa on 4-7 lasta. Lastenhoidon ohella perhepäivähoitaja tekee ruuat, tiskaa astiat, siivoaa jne. En tiedä, miten paljon lapsi saa yksilöllistä ohjausta.
Päiväkodissa taas hoitajan tehtävä on hoitaa lapsia.
En tarkoittanut ainakaan ensisijaisesti perhepäivähoitajaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tekee suomalaisesta lapsesta niin erityisen ja hoitoavaativan, ettei lapsi tarvitse varhaiskasvatusta, osaamista, taitoja ja erityisesti ikäistensä seuraa ja sosiaalisia- ja ryhmätyöskentelytaitoja. Eikö päiväkodissa pitäisi luoda pohja koulutukseen ja työelämään.
Suomi kuulostaa kummalliselta takapajulalta ja ihannoidaan lapsen telkäämistä neljän seinän sisälle, pois ikäistensä seurasta.
Muualla maailmassa lapset menevät kouluun viimeistään 4v.
Ja esim. Ranskassa pakollinen koulu alkaa 3v ja vanhemmat kieltäyvät, se on lapsen huostaanoton peruste.Suomalaisten lasten koulumenestys oli huippua siihen aikaan, kun pakollinen koulu alkoi 7-vuotiaana eikä päiväkodeista oltu yritetty tehdä mitään pienten lasten kouluja. Sen jälkeen kun varhaiskasvatus otettiin käyttöön on koulumenestys heikentynyt jatkuvasti.
Varhaiskasvatus aloitettiin Suomessa yli 3v jo 80-luvun alussa eli yli 40v sitten ja alle 3v 90-luvulla niin siitäkin on jo yli 30v.
Ihan samanlaisia ne päiväkodit ovat kuin ennenkin. Ainoa ero on, että hoitajia ei ole riittävästi.
Ja tiedoksi, edelleen suurin osa päiväkotien työntekijöistä on lähihoitajia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tekee suomalaisesta lapsesta niin erityisen ja hoitoavaativan, ettei lapsi tarvitse varhaiskasvatusta, osaamista, taitoja ja erityisesti ikäistensä seuraa ja sosiaalisia- ja ryhmätyöskentelytaitoja. Eikö päiväkodissa pitäisi luoda pohja koulutukseen ja työelämään.
Suomi kuulostaa kummalliselta takapajulalta ja ihannoidaan lapsen telkäämistä neljän seinän sisälle, pois ikäistensä seurasta.
Muualla maailmassa lapset menevät kouluun viimeistään 4v.
Ja esim. Ranskassa pakollinen koulu alkaa 3v ja vanhemmat kieltäyvät, se on lapsen huostaanoton peruste.Suomalaisten lasten koulumenestys oli huippua siihen aikaan, kun pakollinen koulu alkoi 7-vuotiaana eikä päiväkodeista oltu yritetty tehdä mitään pienten lasten kouluja. Sen jälkeen kun varhaiskasvatus otettiin käyttöön on koulumenestys heikentynyt jatkuvasti.
Varhaiskasvatus aloitettiin Suomessa yli 3v jo 80-luvun alussa eli yli 40v sitten ja alle 3v 90-luvulla niin siitäkin on jo yli 30v.
Varhaiskasvatus tuli lakimuutoksen myötä ensin vuonna 2015 ja myöhemmin sitä vielä lisättiin vaiheittain. Ennen vuotta 2015 oli päivähoito eikä varhaiskasvatuksesta puhunut ainakaan alan kentällä käytännössä kukaan.
Vierailija kirjoitti:
Ihan samanlaisia ne päiväkodit ovat kuin ennenkin. Ainoa ero on, että hoitajia ei ole riittävästi.
Ja tiedoksi, edelleen suurin osa päiväkotien työntekijöistä on lähihoitajia.
Ennen lastentarhanopettajat tekivät erittäin ison osan hoitotyöstä. Nykyään taas vakaopet viettävät suuren osan työajastaan toimistossa, eikä ryhmässä lisäksi välttämättä enää ole kuin yksi hoitaja. Johto vaatii, että kirjalliset työt on hoidettava koska varhaiskasvatus on virallisten vaatimusten mukaan se tärkeä asia eikä hoito.
Läheskään kaikki hoitajat eivät ole lähihoitajia.
Pitäisi ymmärtää se, että ei ole rahaa palkata enempää kuin kolme työntekijää per ryhmä ja niiden kolmen työntekijän työpanos tarvitaan hoitotyöhön jotta hoito saadaan kunnolla tehtyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tekee suomalaisesta lapsesta niin erityisen ja hoitoavaativan, ettei lapsi tarvitse varhaiskasvatusta, osaamista, taitoja ja erityisesti ikäistensä seuraa ja sosiaalisia- ja ryhmätyöskentelytaitoja. Eikö päiväkodissa pitäisi luoda pohja koulutukseen ja työelämään.
Suomi kuulostaa kummalliselta takapajulalta ja ihannoidaan lapsen telkäämistä neljän seinän sisälle, pois ikäistensä seurasta.
Muualla maailmassa lapset menevät kouluun viimeistään 4v.
Ja esim. Ranskassa pakollinen koulu alkaa 3v ja vanhemmat kieltäyvät, se on lapsen huostaanoton peruste.Suomalaisten lasten koulumenestys oli huippua siihen aikaan, kun pakollinen koulu alkoi 7-vuotiaana eikä päiväkodeista oltu yritetty tehdä mitään pienten lasten kouluja. Sen jälkeen kun varhaiskasvatus otettiin käyttöön on koulumenestys heikentynyt jatkuvasti.
Ei se ole varhaiskasvatuksen vaan vanhempien vika. Kasvatusvastuu sysätään päiväkodille ja koululle. Vanhempien tehtävä on huolehtia, että lapsi käyttäytyy hyvin päiväkodissa ja koulussa.
Päiväkotien ongelma nykyisin on, että hoitajia ei ole riittävästi ja sijaisia ei saada. Jokainen taapero kun pitää nykyään hoidattaa päiväkodissa, että oppii sosiaalisia taitoja. Minä väitän, että sosiaaliset taidot opitaan kotona, eli se miten kohdellaan toisia ihmisiä ja mikä on oikein ja mikä väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan samanlaisia ne päiväkodit ovat kuin ennenkin. Ainoa ero on, että hoitajia ei ole riittävästi.
Ja tiedoksi, edelleen suurin osa päiväkotien työntekijöistä on lähihoitajia.
Ennen lastentarhanopettajat tekivät erittäin ison osan hoitotyöstä. Nykyään taas vakaopet viettävät suuren osan työajastaan toimistossa, eikä ryhmässä lisäksi välttämättä enää ole kuin yksi hoitaja. Johto vaatii, että kirjalliset työt on hoidettava koska varhaiskasvatus on virallisten vaatimusten mukaan se tärkeä asia eikä hoito.
Läheskään kaikki hoitajat eivät ole lähihoitajia.
Pitäisi ymmärtää se, että ei ole rahaa palkata enempää kuin kolme työntekijää per ryhmä ja niiden kolmen työntekijän työpanos tarvitaan hoitotyöhön jotta hoito saadaan kunnolla tehtyä.
Oma lapseni on esikoulussa, niin kyllä siellä opettaja on aamulla ottamassa vastaan ja iltapäivällä myös. Monesti haen lasta vielä etuajassa, niin siellä hän on ulkona kuten muutkin hoitajat. Että en ihan usko tuota, että istuvat vain toimistossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan samanlaisia ne päiväkodit ovat kuin ennenkin. Ainoa ero on, että hoitajia ei ole riittävästi.
Ja tiedoksi, edelleen suurin osa päiväkotien työntekijöistä on lähihoitajia.
Ennen lastentarhanopettajat tekivät erittäin ison osan hoitotyöstä. Nykyään taas vakaopet viettävät suuren osan työajastaan toimistossa, eikä ryhmässä lisäksi välttämättä enää ole kuin yksi hoitaja. Johto vaatii, että kirjalliset työt on hoidettava koska varhaiskasvatus on virallisten vaatimusten mukaan se tärkeä asia eikä hoito.
Läheskään kaikki hoitajat eivät ole lähihoitajia.
Pitäisi ymmärtää se, että ei ole rahaa palkata enempää kuin kolme työntekijää per ryhmä ja niiden kolmen työntekijän työpanos tarvitaan hoitotyöhön jotta hoito saadaan kunnolla tehtyä.
Oma lapseni on esikoulussa, niin kyllä siellä opettaja on aamulla ottamassa vastaan ja iltapäivällä myös. Monesti haen lasta vielä etuajassa, niin siellä hän on ulkona kuten muutkin hoitajat. Että en ihan usko tuota, että istuvat vain toimistossa.
Eivät istu koko aikaa toimistossa mutta kyllä siellä toimistossa ollaan paljon enemmän kuin ennen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan samanlaisia ne päiväkodit ovat kuin ennenkin. Ainoa ero on, että hoitajia ei ole riittävästi.
Ja tiedoksi, edelleen suurin osa päiväkotien työntekijöistä on lähihoitajia.
Ennen lastentarhanopettajat tekivät erittäin ison osan hoitotyöstä. Nykyään taas vakaopet viettävät suuren osan työajastaan toimistossa, eikä ryhmässä lisäksi välttämättä enää ole kuin yksi hoitaja. Johto vaatii, että kirjalliset työt on hoidettava koska varhaiskasvatus on virallisten vaatimusten mukaan se tärkeä asia eikä hoito.
Läheskään kaikki hoitajat eivät ole lähihoitajia.
Pitäisi ymmärtää se, että ei ole rahaa palkata enempää kuin kolme työntekijää per ryhmä ja niiden kolmen työntekijän työpanos tarvitaan hoitotyöhön jotta hoito saadaan kunnolla tehtyä.
Tässä näkee sen amitsun redusoivan ajattelun. Varhaiskasvatuslailla on tarkoitus nostaa osaamista ja tasoa päiväkodissa. Että yksilöllisestä opetuksesta vastaa akateeminen opettaja. Amitsun mielestä sen akateemisenkin pitää viettää päivänsä liikuttelemassa karjalaumaa älyttömästi ilman sisältöä.
Kyse ei ole vain termistä vaan sisältö on muuttunut samalla. Monet puhuvatkin "vuosisadan reformista" päiväkodeissa. Ongelma on erityisesti siinä, että entisten 3 päivähoitajan oletetaan tekevän nyt myös varhaiskasvattajan työt. Aika ei siihen tietenkään riitä, vaan hoito kärsii ja siten koko toiminta on kriisissä. Jos varhaiskasvatusta halutaan, niin päiväkoteihin tulisikin palkata erilliset varhaiskasvattajat. Esimerkiksi niin, että jokaisessa ryhmässä olisi 3 päivähoitajaa ja 1 varhaiskasvattaja. Päivähoitajilla voisi olla ammattikoulutasoinen koulutus ja varhaiskasvattajalla yliopistokoulutus.