Taas pitäisi käydä jouluna neljässä eri paikassa, ja jokaisessa tietysti pitäisi olla "parhaaseen aikaan"
Ei jaksa. Haluaisin olla kotona, mutta pakko käydä taas kiertämässä sukulaispaikat. "Nytkö te vasta tulitte", "ai nytkö te jo lähdette", "mihin jouluna nyt noin kiire on", "kyllä te nyt sentään syödä ehditte", "ai ei meiän ruoka kelpaa", "pukkikin tulee vasta tunnin päästä", "nyt lapset ei ehtineet nähdä pukkia"... Ja niin edelleen. Taas ärsyttää koko joulu jo etukäteen. Olisipa jo joulu ohi niin pääsisi töihin lepäämään.
Kommentit (111)
Olen järjestänyt itselleni joulurauhan ns kasvattamalla pallit. Jouluna meille saa tulla, itse en lähde mihinkään. Erikseen en ketään kutsu, tulee ketkä haluaa. Suosittelen ap:lle
Miksi monelta kylään mankujalta unohtuu, että joka vuosi joulunpyhiä on kolme. Tai siis aattohan on osittain ihan arkipäivä. Ei silloin aattona tarvitse kaikki kyläreissuja suorittaa, vaan siinä on vielä pari päivää nauttia yhdessä joulusta. Minusta joulupäivä on ihanan rauhallinen ja tunnelmallinen aaton hulinoiden jälkeen ja sen jälkeen tapaninpäivä on vielä pyhäpäivä.
Minun miesystäväni ei halua mennä vanhemmilleen jouluna, koska siellä on ahdistavaa ja syyllistävää ja kaikin tavoin epämukavaa. Ei kuitenkaan uskalla kieltäytyä menemästä. Eikä halua valehdella, että on sairaana tms, vaikka tuollaisessa tapauksessa pieni valkoinen valhe olisi ihan hyväksyttävää.
Niinpä hän hankki jouluksi päivystysvuoroja entisestä työpaikastaan, jotta voi kieltäytyä menemästä vanhemmilleen. Ihan hyvä ja toimiva ongelmanratkaisu, mutta mietin, että on valmis näkemään paljon vaivaa vältelläkseen vanhempiaan. Miten hienoa olisikaan, kun ihmiset pystyisivät vain keskustelemaan asioista.
Vierailija kirjoitti:
Valehtele että ootte koronassa kaikki, ei tarvii liikkua mihinkään.
Miksi keksiä valheita. Sanoo vain, että tämän joulun olemme kotona.
Vanhojen vanhempien syyllistävät puheet jouluna, argh.
Kissa pöydälle, suu auki ja elämän tosiasiat tiskiin. Vähän aikaa vanhemmat voivat känistä, että kyllähän nyt jouluna pitää tulla käymään, mutta kun riittävän napakasti sanoo, että emme tule, kun meillä ei ole ollut mahdollisuutta viettää joulua keskenämme. Sitten vain vietätte joulun rauhassa, ja voitte henkisesti paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Minun miesystäväni ei halua mennä vanhemmilleen jouluna, koska siellä on ahdistavaa ja syyllistävää ja kaikin tavoin epämukavaa. Ei kuitenkaan uskalla kieltäytyä menemästä. Eikä halua valehdella, että on sairaana tms, vaikka tuollaisessa tapauksessa pieni valkoinen valhe olisi ihan hyväksyttävää.
Niinpä hän hankki jouluksi päivystysvuoroja entisestä työpaikastaan, jotta voi kieltäytyä menemästä vanhemmilleen. Ihan hyvä ja toimiva ongelmanratkaisu, mutta mietin, että on valmis näkemään paljon vaivaa vältelläkseen vanhempiaan. Miten hienoa olisikaan, kun ihmiset pystyisivät vain keskustelemaan asioista.
Tuollaista näyttelemistä ja teeskentelemistä en ymmärrä ja miksi ei sanoa suoraan mikä vituttaa.
Introverttierakko hyräilee kivasti omissa oloissaaansa...
Vierailija kirjoitti:
Priorisoi nyt vain kaksi paikkaa. Unohdat loput. Muuten et ole läsnä missään paikassa.
Ei yhteenkään, sillä siitä vasta metakka nousisi, kun osa jäisi käymättä.
Joskus on ihan hyvä tehdä ihan niin kuin itse haluaa. Mutta ehkä aloittaja tuntisi kuitenkin paljon suurempaa ahdistusta siinä tapauksessa, että jäisikin viettämään joulua omaan kotiinsa ja kutsuisi vieraita sinne.
Sarjassamme First world problems. Pöydät notkuu jouluruokaa, on läheisiä ja pukkejakin liikkeellä aivan liiaksi. On se aivan kamalaa!
Mitäs jos sanoisit, että "kiitos kutsusta, olemme siellä mielellämme klo 14-16 ja toivottavasti ei tarvitse tulla ja lähteä moitteiden kanssa. Käymme mielellämme kyläilemässä myös muilla sukulaisillamme ja siksi emme ehdi olla kauaa." Itse ainakin näpäyttäisin tai jotenkin ilmaisisin, että tulen mielelläni, jos ette hauku/moiti ja aiheuta sillä käynnistämme pahaa jälkimakua.
Me päätimme jo vuosia sitten, että vietetään vuorojouluin molempien vanhempien luona. Nyt on lapsia ja pysymme jouluaaton kotona. Haudalla käydään aatonaattona, koska no, jouluaattona emme poistu kotipihasta. Joskus anoppi ja appi on tullut aattona meillä, joskus omat vanhempani. Useimmiten me lähdemme tapaninpäivänä sitten "valmiiseen pöytään".
Aloittajan tapauksessa on varmaan kyse monesta eri asiasta: autoritäärisestä kasvatuksesta (tunnistan tämän myös omalla kohdallani), halusta miellyttää ja kyvyttömyydestä pitää omia puolia ja puolustaa omia mielipiteitään (ks. kohta 1.), halusta pitää kiinni niistä pienistä lapsuudenjoulun rippeistä ja sen tunnelmasta ja tästä syystä myös osaamattomuus luoda omia traditioita.