Mikä on mielestäsi yleisin syy yksittäisen ihmisen köyhyyteen Suomessa?
Kommentit (593)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tämä ole mikään mielipidekysymys.
On fakta, että sairaus johtaa köyhyyteen. Aika vaikea on olla muuta kuin köyhä, jos on ollut eläkkeellä nuoresta asti.
Köyhyys myös periytyy. Osalla vanhemmat pystyvät monella tavalla auttamaan alkuun, osalla ei.
Yleensä näillä "tyhmillä, laiskoilla, itsekurittomilla" ihmisillä on jokin nepsy-ongelma, joka vaikeuttaa arjen hallintaa. Esimerkiksi tutkittaessa syrjäytyneitä pitkäaikaistyöttömiä nuoria löydettiin runsaasti diagnosoimattomia Aspergereita jne.
On julmaa puhua niin kuin köyhyys ja osattomuus olisi oma valinta. Lopulta on aina vain vaikeampi tehdä hyviä valintoja, koska köyhyys ihan tutkitusti tyhmentää. Kuluttava arki väsyttää ja on suuri kiusaus käyttää se ylimääräinen kymppi kaljaan tai raaputusarpaan. Sitten voidaan vierestä haukkua tyhmää köyhää, jonka olisi pitänyt ostaa sillä rahalla muutama kilo vaikka papuja.
Valtakunnan köyhimmät ovat opiskelijoita. Kuitenkin he suoriutuvat opinnoista, vaikka raha on paljon tiukemmassa kuin muilla. Oikeastaan kuvasit aika hyvin ajatusmaailman, joka ajaa köyhyyteen: Ei oteta vastuuta, uhriudutaan ja keksitään kaikenlaisia selityksiä ja oikeutetuksia typerille valinnoille.
Opiskelijan köyhyydessä on se iso ero muunlaiseen köyhyyteen, että opiskelijan köyhyys on oletusarvoisesti väliaikaista. Opiskelija, joka on valmistumassa hyvin palkattuun ammattiin ja on myös vielä niin nuori, että kaikki ovat ovat avoinna myös alanvaihtoon, on ihan eri asemassa kuin esimerkiksi keski-ikäinen pitkäaikaistyötön joka ei ole ikinä edes päässyt mihinkään opiskelemaan tai ei ole yrityksestä huolimstta pärjännyt opinnoissa. Ihmisen, jonka kokemus vähävaraisuudesta rajoittuu opiskeluajan vähävaraisuuteen, on ihan turha esittää tietävänsä, mitä kaikkea tekee väärin ihminen, jolla ei käytännössä ole enää mitään asiaa työmarkkinoille, normaalisti palkattuihin töihin ainakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tämä ole mikään mielipidekysymys.
On fakta, että sairaus johtaa köyhyyteen. Aika vaikea on olla muuta kuin köyhä, jos on ollut eläkkeellä nuoresta asti.
Köyhyys myös periytyy. Osalla vanhemmat pystyvät monella tavalla auttamaan alkuun, osalla ei.
Yleensä näillä "tyhmillä, laiskoilla, itsekurittomilla" ihmisillä on jokin nepsy-ongelma, joka vaikeuttaa arjen hallintaa. Esimerkiksi tutkittaessa syrjäytyneitä pitkäaikaistyöttömiä nuoria löydettiin runsaasti diagnosoimattomia Aspergereita jne.
On julmaa puhua niin kuin köyhyys ja osattomuus olisi oma valinta. Lopulta on aina vain vaikeampi tehdä hyviä valintoja, koska köyhyys ihan tutkitusti tyhmentää. Kuluttava arki väsyttää ja on suuri kiusaus käyttää se ylimääräinen kymppi kaljaan tai raaputusarpaan. Sitten voidaan vierestä haukkua tyhmää köyhää, jonka olisi pitänyt ostaa sillä rahalla muutama kilo vaikka papuja.
Erittäin hyvä kirjoitus. Toinen yleinen syy köyhän ihmisen "tyhmyyteen" ovat oppimisvaikeudet tai jopa lievä kehitysvamma (näitä on aikuisilla paljon myös diagosoimattomina). No nyt joku sanoo, että nämähän OVAT tyhmyyttä. Mutta ovatko ne ihmisen omia valintoja? Sillehän ei voi itse mitään, että on syntynyt heikompien kognitiivisten kykyjen kanssa.
Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömissä on paljon tällaisia ihmisiä. Nyky-yhteiskunnassa on aina vain vähemmän sellaisia yksinkertaisia suorittavia töitä, joissa tällaisten rajoitteiden kanssa voisi pärjätä. Ja monesti on myös niin, että ihminen ei saa edes tilaisuutta yrittää. Jos ei ole esimerkiksi kunnollista cv:tä laittaa työhakemukseen, niin ei pääse edes haastatteluun.
Minulla on itselläni isoja oppimisvaikeuksia. Olen siitä hyvässä asemassa, että olen töissä, mutta tällä palkalla elämä on kädestä suuhun elämistä vailla realistisia mahdollisuuksia päästä paremmin palkattuihin töihin. Eläkettähän näin pienestä palkasta ei kerry juuri mitään, joten leipäjonot tulevat minullekin tutuiksi sitten kun olen vanha. Parempien ihmisten mielestä olen tietysti laiska luuseri, joka ei ole vain viitsinyt hankkia koulutusta jolla pääsee paremmille ansioille. Itse olen kyllä sitäkin mieltä, että jos ihminen tekee yhteiskunnassa välttämätöntä työtä joihin omanikin lukeutuu, pitäisi siitä myös maksaa jotain muuta kuin ihan nälkäpalkkaa, mutta se ei ole tämän keskustelun aihe.
Tämä on totta. Ennenwanhaan oli enemmän töitä, joissa pärjäsi ilman omaa aivotoimintaa. Monet vähälahjaiset myös pystyi saamaan elannon ja asunnon sukulaistensa luona. Tekivät kykyjensä mukaan töitä ja saivat ylöspidon.
Köyhyys periytyy sukupolvesta toiseen, toistetaan omien vanhempien virheitä eikä esim kouluttauduta tai osata budjetointia tai järkevää rahankäyttöä kun ei sitä ole kotoa opittu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tämä ole mikään mielipidekysymys.
On fakta, että sairaus johtaa köyhyyteen. Aika vaikea on olla muuta kuin köyhä, jos on ollut eläkkeellä nuoresta asti.
Köyhyys myös periytyy. Osalla vanhemmat pystyvät monella tavalla auttamaan alkuun, osalla ei.
Yleensä näillä "tyhmillä, laiskoilla, itsekurittomilla" ihmisillä on jokin nepsy-ongelma, joka vaikeuttaa arjen hallintaa. Esimerkiksi tutkittaessa syrjäytyneitä pitkäaikaistyöttömiä nuoria löydettiin runsaasti diagnosoimattomia Aspergereita jne.
On julmaa puhua niin kuin köyhyys ja osattomuus olisi oma valinta. Lopulta on aina vain vaikeampi tehdä hyviä valintoja, koska köyhyys ihan tutkitusti tyhmentää. Kuluttava arki väsyttää ja on suuri kiusaus käyttää se ylimääräinen kymppi kaljaan tai raaputusarpaan. Sitten voidaan vierestä haukkua tyhmää köyhää, jonka olisi pitänyt ostaa sillä rahalla muutama kilo vaikka papuja.
Valtakunnan köyhimmät ovat opiskelijoita. Kuitenkin he suoriutuvat opinnoista, vaikka raha on paljon tiukemmassa kuin muilla. Oikeastaan kuvasit aika hyvin ajatusmaailman, joka ajaa köyhyyteen: Ei oteta vastuuta, uhriudutaan ja keksitään kaikenlaisia selityksiä ja oikeutetuksia typerille valinnoille.
Opiskelijan köyhyydessä on se iso ero muunlaiseen köyhyyteen, että opiskelijan köyhyys on oletusarvoisesti väliaikaista. Opiskelija, joka on valmistumassa hyvin palkattuun ammattiin ja on myös vielä niin nuori, että kaikki ovat ovat avoinna myös alanvaihtoon, on ihan eri asemassa kuin esimerkiksi keski-ikäinen pitkäaikaistyötön joka ei ole ikinä edes päässyt mihinkään opiskelemaan tai ei ole yrityksestä huolimstta pärjännyt opinnoissa. Ihmisen, jonka kokemus vähävaraisuudesta rajoittuu opiskeluajan vähävaraisuuteen, on ihan turha esittää tietävänsä, mitä kaikkea tekee väärin ihminen, jolla ei käytännössä ole enää mitään asiaa työmarkkinoille, normaalisti palkattuihin töihin ainakaan.
Iso osa opiskelijoista valmistuu myös pienipalkkaisille aloille. Entäs he?
Demarin perkeleet! Uunia niille pitäisi antaa niim sootanasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tämä ole mikään mielipidekysymys.
On fakta, että sairaus johtaa köyhyyteen. Aika vaikea on olla muuta kuin köyhä, jos on ollut eläkkeellä nuoresta asti.
Köyhyys myös periytyy. Osalla vanhemmat pystyvät monella tavalla auttamaan alkuun, osalla ei.
Yleensä näillä "tyhmillä, laiskoilla, itsekurittomilla" ihmisillä on jokin nepsy-ongelma, joka vaikeuttaa arjen hallintaa. Esimerkiksi tutkittaessa syrjäytyneitä pitkäaikaistyöttömiä nuoria löydettiin runsaasti diagnosoimattomia Aspergereita jne.
On julmaa puhua niin kuin köyhyys ja osattomuus olisi oma valinta. Lopulta on aina vain vaikeampi tehdä hyviä valintoja, koska köyhyys ihan tutkitusti tyhmentää. Kuluttava arki väsyttää ja on suuri kiusaus käyttää se ylimääräinen kymppi kaljaan tai raaputusarpaan. Sitten voidaan vierestä haukkua tyhmää köyhää, jonka olisi pitänyt ostaa sillä rahalla muutama kilo vaikka papuja.
Valtakunnan köyhimmät ovat opiskelijoita. Kuitenkin he suoriutuvat opinnoista, vaikka raha on paljon tiukemmassa kuin muilla. Oikeastaan kuvasit aika hyvin ajatusmaailman, joka ajaa köyhyyteen: Ei oteta vastuuta, uhriudutaan ja keksitään kaikenlaisia selityksiä ja oikeutetuksia typerille valinnoille.
Opiskelijan köyhyydessä on se iso ero muunlaiseen köyhyyteen, että opiskelijan köyhyys on oletusarvoisesti väliaikaista. Opiskelija, joka on valmistumassa hyvin palkattuun ammattiin ja on myös vielä niin nuori, että kaikki ovat ovat avoinna myös alanvaihtoon, on ihan eri asemassa kuin esimerkiksi keski-ikäinen pitkäaikaistyötön joka ei ole ikinä edes päässyt mihinkään opiskelemaan tai ei ole yrityksestä huolimstta pärjännyt opinnoissa. Ihmisen, jonka kokemus vähävaraisuudesta rajoittuu opiskeluajan vähävaraisuuteen, on ihan turha esittää tietävänsä, mitä kaikkea tekee väärin ihminen, jolla ei käytännössä ole enää mitään asiaa työmarkkinoille, normaalisti palkattuihin töihin ainakaan.
Iso osa opiskelijoista valmistuu myös pienipalkkaisille aloille. Entäs he?
Sitten he saavat siinä pienipalkkaisessa työssä raataessaan kuulla ja lukea mm. täältä kuinka tyhmiä ja laiskoja he ovat olleet kun eivät ole kouluttautuneet hyvinpalkattuun ammattiin. Työtätekevien köyhyys on Suomessakin tosiasia. Kukahan muuten ne pienipalkkaiset työt, joita monia ilman ei tässä yhteiskunnassa pärjättäisi, sitten tekisi jos kaikki voisivat tehdä ja tekisivät sen Oikean Valinnan ja opiskelisivat hyväpalkkaiseen ammattiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tämä ole mikään mielipidekysymys.
On fakta, että sairaus johtaa köyhyyteen. Aika vaikea on olla muuta kuin köyhä, jos on ollut eläkkeellä nuoresta asti.
Köyhyys myös periytyy. Osalla vanhemmat pystyvät monella tavalla auttamaan alkuun, osalla ei.
Yleensä näillä "tyhmillä, laiskoilla, itsekurittomilla" ihmisillä on jokin nepsy-ongelma, joka vaikeuttaa arjen hallintaa. Esimerkiksi tutkittaessa syrjäytyneitä pitkäaikaistyöttömiä nuoria löydettiin runsaasti diagnosoimattomia Aspergereita jne.
On julmaa puhua niin kuin köyhyys ja osattomuus olisi oma valinta. Lopulta on aina vain vaikeampi tehdä hyviä valintoja, koska köyhyys ihan tutkitusti tyhmentää. Kuluttava arki väsyttää ja on suuri kiusaus käyttää se ylimääräinen kymppi kaljaan tai raaputusarpaan. Sitten voidaan vierestä haukkua tyhmää köyhää, jonka olisi pitänyt ostaa sillä rahalla muutama kilo vaikka papuja.
Valtakunnan köyhimmät ovat opiskelijoita. Kuitenkin he suoriutuvat opinnoista, vaikka raha on paljon tiukemmassa kuin muilla. Oikeastaan kuvasit aika hyvin ajatusmaailman, joka ajaa köyhyyteen: Ei oteta vastuuta, uhriudutaan ja keksitään kaikenlaisia selityksiä ja oikeutetuksia typerille valinnoille.
Opiskelijan köyhyydessä on se iso ero muunlaiseen köyhyyteen, että opiskelijan köyhyys on oletusarvoisesti väliaikaista. Opiskelija, joka on valmistumassa hyvin palkattuun ammattiin ja on myös vielä niin nuori, että kaikki ovat ovat avoinna myös alanvaihtoon, on ihan eri asemassa kuin esimerkiksi keski-ikäinen pitkäaikaistyötön joka ei ole ikinä edes päässyt mihinkään opiskelemaan tai ei ole yrityksestä huolimstta pärjännyt opinnoissa. Ihmisen, jonka kokemus vähävaraisuudesta rajoittuu opiskeluajan vähävaraisuuteen, on ihan turha esittää tietävänsä, mitä kaikkea tekee väärin ihminen, jolla ei käytännössä ole enää mitään asiaa työmarkkinoille, normaalisti palkattuihin töihin ainakaan.
No jos kerran köyhyys ja kuluttava arki tyhmentävät, niin mitä merkitystä on mahdollisesti joskus tulevalla hyvällä tulotasolla? Fiksuuntuuko keski-ikäinen pitkäaikaistyötön, jos hän saa kuulla tulevasta perinnöstä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tämä ole mikään mielipidekysymys.
On fakta, että sairaus johtaa köyhyyteen. Aika vaikea on olla muuta kuin köyhä, jos on ollut eläkkeellä nuoresta asti.
Köyhyys myös periytyy. Osalla vanhemmat pystyvät monella tavalla auttamaan alkuun, osalla ei.
Yleensä näillä "tyhmillä, laiskoilla, itsekurittomilla" ihmisillä on jokin nepsy-ongelma, joka vaikeuttaa arjen hallintaa. Esimerkiksi tutkittaessa syrjäytyneitä pitkäaikaistyöttömiä nuoria löydettiin runsaasti diagnosoimattomia Aspergereita jne.
On julmaa puhua niin kuin köyhyys ja osattomuus olisi oma valinta. Lopulta on aina vain vaikeampi tehdä hyviä valintoja, koska köyhyys ihan tutkitusti tyhmentää. Kuluttava arki väsyttää ja on suuri kiusaus käyttää se ylimääräinen kymppi kaljaan tai raaputusarpaan. Sitten voidaan vierestä haukkua tyhmää köyhää, jonka olisi pitänyt ostaa sillä rahalla muutama kilo vaikka papuja.
Valtakunnan köyhimmät ovat opiskelijoita. Kuitenkin he suoriutuvat opinnoista, vaikka raha on paljon tiukemmassa kuin muilla. Oikeastaan kuvasit aika hyvin ajatusmaailman, joka ajaa köyhyyteen: Ei oteta vastuuta, uhriudutaan ja keksitään kaikenlaisia selityksiä ja oikeutetuksia typerille valinnoille.
Opiskelijan köyhyydessä on se iso ero muunlaiseen köyhyyteen, että opiskelijan köyhyys on oletusarvoisesti väliaikaista. Opiskelija, joka on valmistumassa hyvin palkattuun ammattiin ja on myös vielä niin nuori, että kaikki ovat ovat avoinna myös alanvaihtoon, on ihan eri asemassa kuin esimerkiksi keski-ikäinen pitkäaikaistyötön joka ei ole ikinä edes päässyt mihinkään opiskelemaan tai ei ole yrityksestä huolimstta pärjännyt opinnoissa. Ihmisen, jonka kokemus vähävaraisuudesta rajoittuu opiskeluajan vähävaraisuuteen, on ihan turha esittää tietävänsä, mitä kaikkea tekee väärin ihminen, jolla ei käytännössä ole enää mitään asiaa työmarkkinoille, normaalisti palkattuihin töihin ainakaan.
No jos kerran köyhyys ja kuluttava arki tyhmentävät, niin mitä merkitystä on mahdollisesti joskus tulevalla hyvällä tulotasolla? Fiksuuntuuko keski-ikäinen pitkäaikaistyötön, jos hän saa kuulla tulevasta perinnöstä?
Älä nyt hei aikuinen ihminen ihan oikeasti viitsi. Koska omasta mielestäsi et ainakaan ole tyhmä, toisin kuin nuo kelvottomat köyhät, niin eiköhän sinulla ole ymmärrystä analysoida lukemaasi sen verran, että tajuat mitä tuossa tarkoitetaan. Jos haluat tajuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tämä ole mikään mielipidekysymys.
On fakta, että sairaus johtaa köyhyyteen. Aika vaikea on olla muuta kuin köyhä, jos on ollut eläkkeellä nuoresta asti.
Köyhyys myös periytyy. Osalla vanhemmat pystyvät monella tavalla auttamaan alkuun, osalla ei.
Yleensä näillä "tyhmillä, laiskoilla, itsekurittomilla" ihmisillä on jokin nepsy-ongelma, joka vaikeuttaa arjen hallintaa. Esimerkiksi tutkittaessa syrjäytyneitä pitkäaikaistyöttömiä nuoria löydettiin runsaasti diagnosoimattomia Aspergereita jne.
On julmaa puhua niin kuin köyhyys ja osattomuus olisi oma valinta. Lopulta on aina vain vaikeampi tehdä hyviä valintoja, koska köyhyys ihan tutkitusti tyhmentää. Kuluttava arki väsyttää ja on suuri kiusaus käyttää se ylimääräinen kymppi kaljaan tai raaputusarpaan. Sitten voidaan vierestä haukkua tyhmää köyhää, jonka olisi pitänyt ostaa sillä rahalla muutama kilo vaikka papuja.
Valtakunnan köyhimmät ovat opiskelijoita. Kuitenkin he suoriutuvat opinnoista, vaikka raha on paljon tiukemmassa kuin muilla. Oikeastaan kuvasit aika hyvin ajatusmaailman, joka ajaa köyhyyteen: Ei oteta vastuuta, uhriudutaan ja keksitään kaikenlaisia selityksiä ja oikeutetuksia typerille valinnoille.
Opiskelijan köyhyydessä on se iso ero muunlaiseen köyhyyteen, että opiskelijan köyhyys on oletusarvoisesti väliaikaista. Opiskelija, joka on valmistumassa hyvin palkattuun ammattiin ja on myös vielä niin nuori, että kaikki ovat ovat avoinna myös alanvaihtoon, on ihan eri asemassa kuin esimerkiksi keski-ikäinen pitkäaikaistyötön joka ei ole ikinä edes päässyt mihinkään opiskelemaan tai ei ole yrityksestä huolimstta pärjännyt opinnoissa. Ihmisen, jonka kokemus vähävaraisuudesta rajoittuu opiskeluajan vähävaraisuuteen, on ihan turha esittää tietävänsä, mitä kaikkea tekee väärin ihminen, jolla ei käytännössä ole enää mitään asiaa työmarkkinoille, normaalisti palkattuihin töihin ainakaan.
No jos kerran köyhyys ja kuluttava arki tyhmentävät, niin mitä merkitystä on mahdollisesti joskus tulevalla hyvällä tulotasolla? Fiksuuntuuko keski-ikäinen pitkäaikaistyötön, jos hän saa kuulla tulevasta perinnöstä?
Opiskelijalla on usko tulevaisuuteen ja omiin mahdollisuuksiinsa. Mutta miten luulet sen vaikuttavan, että ihminen tietää, ettei hänen tilanteensa tule tästä paranemaan vaan pikemminkin se tulee pahenemaan kun ikää tulee ja sen myötä kuntokin heikkenee.
työssäkäyvälle köyhyyttä aiheuttaa viherverot ja vihreä siirtymä
90% köyhistä on intellektuaalisesti limitoituja persoonia.
Vierailija kirjoitti:
90% köyhistä on intellektuaalisesti limitoituja persoonia.
Se voi hyvinkin olla niin, tämänkin keskustelun pohjalta ajateltuna. Tuohon oletettuun 90 %:iin mahtuvat ne, jotka eivät ole välittäneet keskittyä koulussa ja jatkaa kouluttautumista, sekä ne, jotka eivät ole siihen eri syistä kyenneet. Loppuihin 10 %:iin sitten kuuluvat ne, joille on tapahtunut elämässä jokin tai joitakin onnettomuuksia, joihin he eivät ole itse voineet vaikuttaa (sairastuminen nuorena, vammautuminen, lähiomaisten kuolemat etenkin oman elämän saranakohdissa).
Kuitenkin on myös niin, että se köyhyys itsessään, jatkuva rahan puute voi aiheuttaa sitä intellektuaalista limitoitumista eli putkiaivoisuutta, näkökyvyn kapeutta. Tällöin se köyhyys itsessään on se älyä ja sen käyttöä rajoittava tekijä. Ja kierre on valmis.
Pitäisikö esimerkiksi sosiaalitoimessa pystyä erottelemaan erityyppiset köyhät toisistaan ja yrittää auttaa enemmän heitä, joilla olisi sitä kapasiteettia nousta omien ongelmiensa yläpuolelle ja korjata huono tilanteensa? Koska välillä tuntuu, myös tätä palstaa lukiessa monesti, että on ihmisiä, jotka ovat täysin toivon tuolla puolen. Että heihin satsattu raha ja resurssi ovat kankkulan kaivoon heittämistä. Eli että heille vain minimitoimeentulo, ei muuta apua. Paitsi tietenkin jos heillä on lapsia; lapsiin pitäisi nyt tässä tilanteessa investoida enemmän.
Tuskin voidaan ottaa huonosti talouttaan hoitavilta vanhemmilta lapset huostaan, mutta ehkä tällaisten vanhempien lapsille pitäisi tarjota sosiaalitoimen taholta jotain erityistä kerhoa, jossa käydään läpi elämän perusasioita. Pahoin nimittäin pelkään, että normaali peruskoulu ei kaiken inkluusion ja integraation aiheuttamien ongelmien ja resurssivähyyden vuoksi pysty tarjoamaan riittävästi opetusta taloudenpidosta. Siksi sekin on niin vahvasti kotien vastuulla. Ja on selvää, että jos vanhemmat eivät kanna vastuuta omasta taloudenpidostaan vaan olettavat että yhteiskunta heidän elämisensä ja olemisensa maksaa ja silti ovat katkeroituneita yhteiskunnalle, niin tuo asenne periytyy lapsiin, ellei korjausliikettä, interventiota tehdä ajoissa.
Tässä olisi haastetta tuleville sosiaali- ja terveyspalveluille. Toivon totisesti, että suuren muutoksen jälkeen siellä palveluissa otettaisiin monisukupolvisesti syrjäytyneet perheet erityisen huomion kohteeksi ja yritettäisiin irrottaa lapset vanhempiensa haitallisista ajattelu- ja toimintamalleista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhäantaavähästään kirjoitti:
Sairastuminen, ei peri, elä miesten siivellä tai ei ole suhteita saada työpaikkaa.
Pienillä paikkakunnilla työpaikat jaetaan vain suhteilla ja sukulaisuudella, ei koulutuksella tai kokemuksella.
Rikkaat taas ovat rikastuneet jollain tavalla korruptiolla. Koronatukia jaettiin rikkaille kokoomuslaisille yrittäjille. Eräs peri samaan aikaan sata tonnia jot ka matkusteli ulkomailla sitten sai koronatukea sata tonnia jolla maksoi firman velattomaksi. Oman köyhän ja sairaan mielen mielestä velat olisi pitänyt maksaa perinnöllä.Mikä estää muuttamasta pois sieltä pieneltä paikkakunnalta tai tekemään etätöitä?
Olen eri mutta en mä ainakaan muuttaisi perheen ja oman talon takia. Enkä tekisi etätöitä, olen käytännön ihminen enkä tee töitä koneella.
Tuo on sitten taas arvo- ja sopeutumiskysymys. Jos ei halua sopeutua minkäänlaiseen muutokseen niin sitten voi joutua sopeutumaan esim. köyhyyteen.
Mikään työpaikka ei ole sen arvoinen että rikkoisin perheen.
Miksi töissäkäynnin pitäisi rikkoa perhe? Ja etkö koe velvollisuutta elättää perhettäsi? Millaisen esimerkin antaisit lapsillesi sossupummina?
Kyllä se muuttamisen takia menee rikki.
Luuletko että en ole ikinä ollut töissä?Vaikutat siltä.
Miksi ihmeessä perhe menisi rikki muuttamisen takia? Maailmassa muuttaa perheitä aivan jatkuvasti työn perässä, eikä se niitä riko.
Miksi kutsuisit siis tilannetta, jossa Jyväskylässä asuvan perheen isä ja äiti työskentelevät Jyväskylässä mutta äiti menettää työnsä. Lähin vastaava työpaikka olisi Espoossa? Ja miten ratkaisit tilanteen?
a) Äiti muuttaa viikoiksi Espooseen ja on kotona vain viikonloput. Isä huoltaa yksin 3-lapsisen perheen.
b) Isä alkaa etsiä uutta työtä Espoosta mutta sellaista ei löydy. Omaa alaa sivuava paikka olisi tarjolla mutta palkka olisi 25% pienempi, eikä tarjoa auto- ja puhelinetua.
Olisiko sinusta siis parempi, että pitkälle koulutettu ja hyvän palkan voimin paljon veroja maksava ja kuluttava mies ottaisi pienempipalkkaisen työn pk-seudulta, jossa elinkustannukset ovat suuremmat ja näin ollen perheen tulotaso laskisi oleellisesti, mikä heijastuisi verokertymään ja kulutuskäyttäytymiseen? Vai olisiko parempi, että mies olisi viikot yksinhuoltajana ja lapset joutuisivat kenties olemaan välillä jopa 12-tuntisia päiviä päiväkodissa miehen ylitöiden vuoksi.
Tuntuu siltä, että tähän ketjuun kirjoittavat Alilaudan jonnet, joila ei ole vielä ehtinyt muodostua ymmärrystä elämästä. No, kyllä elämä heidänkin perseet vielä tervaa.C) Äiti uudeelleen kouluttautuu/perustaa oman yrityksen/ryhtyy etätöihin. Kaikkea näitä voi tehdä 100% etänä.
Väärin. Molemmat muuttavat ulkomaille ja saavat töitä ihan eri lailla. Ulkomailla se on Espookin Jyväskylästä katsottuna.
Hyvä vanha artikkeli aiheesta. Harmi kun on maksumuurin takana
Vierailija kirjoitti:
Rahankäytön hallinta. Tai lähinnä sen puute.
On niin nähty.
Tämä! Tiedän montakin tapausta, joilla rahankäytön hallinnan osaaminen tekisi elämästä huomattavasti kevyempää. Eikä kyse ole aina huonosti tienaavista ihmisistä.
Ihminen, joka valittaa rahan puutetta, ei saa mun sympatioita, jos on kuitenkin varaa alkoholiin/tupakkaan/peleihin/rakennekynsiin/ripsiin/matkusteluun ym. mitä ilmankin pystyisi elämään.
Mutta tuo on eri ryhmä, kuin nämä, jotka ovat esim. sairastumisen takia huonossa taloudellisessa tilanteessa. Näille kaikki sympatiani. Se köyhyys ei ole aina omaa syytä.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä vanha artikkeli aiheesta. Harmi kun on maksumuurin takana
Joku oli linkannut sen tuonne:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/13789580/koyhyys-on-aivoja-syova-loinen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai mistä köyhyys johtuu? Kauppakorkeakoulun käynyt veljeni perusti yrityksen, jolla meni hyvin ja joka kasvoi 20 ihmistä työllistäväksi firmaksi. Sitten eräs hänen alaisistaan alkoi tehdä omalla sektorillaan ratkaisuja, jotka johtivat tuloksen huononemiseen. Ei muuta kuin mies vaihtoon ja headhuntereitten kautta erittäin pätevä tilalle. No tää kaveri olikin etsinyt uutta työtä siksi, että oli pahasti alkoholisoitunut. Oli jollain ilveellä onnistunut pitämään kaiken salassa vanhassa työpaikassaan ja peittelemään mokansa mutta maa oli alkanut vähän poltella jalkojen alla. Tämä juoppo sitten teki hirveitä munauksia ja alko-ongelmaa epäiltiin mutta ehkä oli siirtynyt osittain lääkkeisiin, kun ei saatu kiinni. Hänet erotettiin ja tietysti kehtasi riitauttaa irtisanomisensa. Tämä show kustansi yritykselle hirveän paljon, varsinkin kun juoppo oli mennyt sotkemaan täysin yhden alihankkijaketjun ja tilaukset. Tavaraa jäi tulematta, hommat seisoi suomessa, tappiota tuli.
Firma aloitti yt-neuvottelut ja kuten varsin usein käy, niistä alkoi sellainen yleinen negatiivinen kierre. Veli päätti sit muuttaa firman toimenkuvaa, investoi kovasti ja sijoitti siihen yli sata tuhatta omaa ja velkarahaa. Sitten tuli korona, ja asiat menivät täysin päin peetä. Hän ei saanut isoja koronatukiakaan. Viime kesän alussa yrityksessä on enää 5 palkattua työntekijää, nyt enää 3. Ja veli sanoo suoraan, että loppu häämöttää ja jos ei ihmeitä tapahdu, niin konkurssissa ovat ennen pääsiäistä tai viimeistään ennen kesää.
Lainoja oli ehtinyt kertyä sen verran, että hiljattain joutui myymään hulppean omakotitalonsa, alihintaan pakkoraossa. Hirsihuvilan oli jo myynyt rahoittaakseen investointeja. Enää jäljellä vaimon nimissä oleva 70-luvun lautamökki, jonne ei tule vettä. Nyt asuvat vuokralla paritalon puolikkaassa. Mihinkään ylimääräiseen rahaa ei ole, eikä sitä tappiollisesta firmasta ulos tule. Käytännössä elävät vaimon tuloilla. Velkaa on myös heidän nimissään, vaikka velalla ostettu omaisuus on jo myyty. Veli realisoi koko ajan osake- ja rahasto-omistuksiaan, joiden piti olla tulevaisuuden turva. Sanoi, että ei ole enää kuin kymppitonni osakkeissa kiinni ja kohta nekin on menneet, että kaikki omaisuus on sulanut pois. Että tällaisistakin syistä köyhyys johtuu.
Tää on hurjaa siksikin, että vanhempieni firma meni 90-luvun lamassa nurin, ja olivat vielä olleet takaamassa ystävänsä lainaa, joka sekin kaatui syliin. Ei ollut muuta kuin velkaa. Meidän perheeltä meni kaikki. Lopulta asuttiin isän yrittäjä-kaverin autoliikkeen yläkerrassa, johon oli joskus tehty asunto.
Luulisi, että ekonomi tajuaisi pyörittää firmansa osakeyhtiönä ja lainat iyn nimiin. Osakkeenomistajille ei konkurssissa käy muuta kuin menettävät osakkeensa.
Mut niinkin voi tehdä, että pääomittaa firmaansa omilla rahoillaan. Moni aloittava yritys joutuu näin tekemään. Jos tuo firma ei ole saanut enää lisää lainaa ja ekonomi on päättänyt investoida uuteen toimialaan ja pääomittanut sen omalla rahalla ja velkavivulla, joka on omissa nimissä.
Työttömiä on palkkatuella hoitamassa lapsia tarhassa.
Tradenomeja on paljon palkkatukitöissä toimistoissa julkisella.
Luulisi, että ekonomi tajuaisi pyörittää firmansa osakeyhtiönä ja lainat iyn nimiin. Osakkeenomistajille ei konkurssissa käy muuta kuin menettävät osakkeensa.