Lue keskustelun säännöt.
Mikä on mielestäsi yleisin syy yksittäisen ihmisen köyhyyteen Suomessa?
Kommentit (593)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tämä ole mikään mielipidekysymys.
On fakta, että sairaus johtaa köyhyyteen. Aika vaikea on olla muuta kuin köyhä, jos on ollut eläkkeellä nuoresta asti.
Köyhyys myös periytyy. Osalla vanhemmat pystyvät monella tavalla auttamaan alkuun, osalla ei.
Yleensä näillä "tyhmillä, laiskoilla, itsekurittomilla" ihmisillä on jokin nepsy-ongelma, joka vaikeuttaa arjen hallintaa. Esimerkiksi tutkittaessa syrjäytyneitä pitkäaikaistyöttömiä nuoria löydettiin runsaasti diagnosoimattomia Aspergereita jne.
On julmaa puhua niin kuin köyhyys ja osattomuus olisi oma valinta. Lopulta on aina vain vaikeampi tehdä hyviä valintoja, koska köyhyys ihan tutkitusti tyhmentää. Kuluttava arki väsyttää ja on suuri kiusaus käyttää se ylimääräinen kymppi kaljaan tai raaputusarpaan. Sitten voidaan vierestä haukkua tyhmää köyhää, jonka olisi pitänyt ostaa sillä rahalla muutama kilo vaikka papuja.
Ei kaikki sairaat ole köyhiä. Moni sairas on rikas.
Ja tässä jälleen yksi, joka syyttää aina muita ja olosuhteita omasta tilastaan.
Mitä ihmettä oikein selität?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyhmyys ja osaamattomuus raha-asioiden hoidossa. Sairaudet tulevat vasta sitten siinä sivussa mukaan elämään. Harvemmin ne sairaudet tulevat ensin. Voivat kyllä syventää jo olemassa olevaa talousahdinkoa ja toimivat hyvänä tekosyynä sille ettei raha-asioita ole osattu hoitaa. Tämä on totuus ja nähnyt entisen työni vuoksi. Myös se on normaalia ettei haluta myöntää mitenkään että alusta asti on oltu hieman laiskoja raha-asioissa. Sekä tienaamisessa että säästämisessä. Sitä syytä haetaan aina muualta, usein juuri sairastelusta, oikeasta tai keksitystä. Suomessa on myös hyvin paljon terveysongelmaisia joilla ei ole talousongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Periytyvyys. Työskentelen sosiaalialalla, ja kohtaamani ihmisiä yhdistää matalan sosioekonomisen aseman, alhaisen koulutustason ja pitkittyneen työttömyyden lisäksi tietynlainen näköalattomuus, joka on seurausta kasvamisesta ympäristössä josta ei yksinkertaisesti saa minkäänlaista mallia työntekoon, opiskeluun tai ylipäätään mihinkään tavoitteelliseen pitkäjänteiseen toimitaan. Näin ei toki kaikkien työttömien kohdalla ole, mutta olen töiden kautta nähnyt maailman jossa työssäkäyntiä tai opiskelua ei yksinkertaisesti nähdä vaihtoehtoina.
Kiitos kommentistasi. Olisiko sinulla tai onko teillä alalla yleisemmin puhuttu mitään, mikä voisi mahdollisesti toimia ratkaisuna? Vai onko teidän työnsarka niin valtava, että tekin olette sen edessä lannistuneet?
Olen itse näin asiaa tietämättömänä vapaa-ajan ajattelijana miettinyt, eikö yhteiskunnan eli sosiaalitoimen puolelta pystyttäisi tarjoamaan näille aikuisille (ensi sijassa tietenkin lapsiperheille mutta resurssien salliessa kaikille syrjäytyneille aikuisille) jonkinlaista kotitalouden aikuiskoulutusta. Viittaan päivän Helsingin sanomiin, jossa opettaja kirjoitti ja toivoi kotitalous-oppiainetta laajennettavaksi pakolliseksi 7. luokan lisäksi myös 8. ja 9. luokilla. Kun juurikin siellä opetetaan budjetointia ja ylipäänsä oman talouden kunnossapitoa. (On itse asiassa aika yllättävää, että kotitalous on edelleenkin -maailman monimutkaistuttua- valinnainen aine yläasteella.)
Olen ymmärtänyt, että aikoinaan oli "kodinhoitajia" joita kunta/kaupunki saattoi lähettää esim. yksinhuoltajaperheisiin tai muuten sosiaalitoimen asiakkaiden kotiin. Jotka tekivät avuksi kotitöitä, ehkä opastivatkin perheen aikuisia, en tiedä tarkemmin. Olen ymmärtänyt, että lama-aikaan tai sen jälkeen tuo palvelu lakkautettiin säästösyistä mutta että monet tahot ovat toivoneet tuon järjestelmän palauttamista takaisin. Se maksaisi itsensä takaisin, jos esim. vanhempien henkisiä voimavaroja tai vain niitä kodinhoidollisia taitoja tuettaisiin niin, ettei lapsia tarvitsisi ottaa huostaan. Mitä mieltä olet asiantuntijana tästä?
En tiedä, olisiko kodinhoitajan toimen palauttaminen se parhaiten toimiva keino nykypäivänä, mutta eikö köyhyysrajalla olevia vanhempia todella voisi pakottaa käymään jossain sosiaalitoimen järjestämässä "kuntoutuksessa", jossa käytäisiin niitä asioita läpi, joita yläasteikäisille opetetaan kotitalouden tunneilla? Jotenkin niin, että olisi moniammatillinen tiimi joka "ottaisi kopin" siitä köyhästä perheestä ja kävisi läpi ne syyt siihen köyhyyteen ja opettaisi niitä vanhempia toimimaan oikein. Ja ennen kaikkea valaisi niihin perheen lapsiin uskoa siitä, että kouluun kannattaa panostaa ja että jos niin tekee, on mahdollista päästä lapsuudenperheen tilanteesta ylös ja ulos.
Vai onko tämä jotakin ihan utopistista haihattelua? (Ymmärrän jos on, kun en todellakaan tiedä asiasta mitään.)
Kun ei kai yhteiskunta voi vain vierestä katsoa, jos/kun ihmisten näköalattomuus vain periytyy.
Ehdottomasti kiltteys. Täällä pärjäävät vain Härski Hartikaiset, vilpilliset ja rikolliset. Yrittäjät eivät omien sanojensa mukaan pärjää rehellisin tai avoimin keinoin?
Vierailija kirjoitti:
Periytyvyys. Työskentelen sosiaalialalla, ja kohtaamani ihmisiä yhdistää matalan sosioekonomisen aseman, alhaisen koulutustason ja pitkittyneen työttömyyden lisäksi tietynlainen näköalattomuus, joka on seurausta kasvamisesta ympäristössä josta ei yksinkertaisesti saa minkäänlaista mallia työntekoon, opiskeluun tai ylipäätään mihinkään tavoitteelliseen pitkäjänteiseen toimitaan. Näin ei toki kaikkien työttömien kohdalla ole, mutta olen töiden kautta nähnyt maailman jossa työssäkäyntiä tai opiskelua ei yksinkertaisesti nähdä vaihtoehtoina.
Jos kaikki olisivat samoista sosioekonoomisista lähtökohdista, elämä olisi paljon tylsempää, ei olisi ryhmää johon itseään verrata, ja monet työt ja työpaikat, olisivat jääneet syntymättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokoomuksen vuodesta 1987 alkanut valtakausi. Samaan aikaan köyhyys alkoi kasvaa Suomessa eli pääsyyllinen on Kokoomus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Moni sanoo, että kouluttautukaa. Sehän se vasta köyhdyttääkin. Ja sitten kun asiat menevätkin pieleen, tavallisen köyhyyden lisäksi on opintolaina maksettavana. Ei ihan rahattomana voi keskittyä opiskeluun. Oppikirjat ja muu pitää hankkia. Ei ehdi juoksemaan tarjousruokien perässä jos pitää opiskella. Stressi ja huoli. Suhteiden puute ja itsetunnon puute. Kylmä ja nälkä vie keskittymiskyvyn. Siihen vielä lapsuusoloista johtuva traumaperäinen stressihäiriö päälle.
Tämä ei kyllä enää pidä paikkaansa, kun 2. aste tuli kaikille maksuttomaksi. Eli koulukirjat ja välineet maksetaan yhteiskunnan taholta. Amkista en tiedä, mutta yliopistossa ei tarvitse ottaa lainaa, jos suostuu asumaan soluasunnossa sen muutaman vuoden. Kirjoihin ei kulu rahaa, kun ne saa kirjastosta. Jokainen opiskelija tietää, miten penniä venytetään eikä tarjousruokien perässä juokseminen vie aikaa sen enempää kuin normaalihintaistenkaan ruokien. Suhteita syntyy sillä, kun käy joka päivä luennoilla ja seminaareissa. Itsetunto kohenee kun huomaa oppivansa ja osaavansa keskustella oppimistaan asioista ja kaikesta muustakin opiskelukavereiden kanssa. Kylmää ei tarvitse opiskelijasolussa kärsiä, ja päivittäisen täysipainoisen lämpimän aterian saa joka arkipäivä 3 eurolla. YTHS toimii, jos lapsuuden tai nuoruuden traumat puskevat päälle.
Olisiko muita syitä olla opiskelematta tai kannustamatta nuorta opiskelemaan? Voisin tässä samoin tein nuijia ne syyt maanrakoon, toki kuvainnolliseen, koska ne syyt eivät ole todellisia.
Levität nyt todella vaarallista ajattelutapaa ympärillesi. Toivottavasti se tapahtuu vain täällä palstan keskustelussa eikä tosielämässä. Et voi ymmärtää, miten pahaa, jopa elämänmittaista invaliditeettia aiheuttavaa jälkeä voit saada aikaiseksi puheillasi, jos puhut tuollaisia nuorten ihmisten kuullen.
Jos sinä olet katkeroitunut jostakin syystä, se on yksi asia - ja sinulla on oikeus tuoda oma katkeruutesi esille, ja mielelläni kuulisin, millainen tarina on sanomiesi asenteiden taustalla - mutta älä pistä sairautta eteenpäin; koulutuksen vähättely kun on jo saanut Suomessa pandemiankaltaiset mittasuhteet.
Vierailija kirjoitti:
Ei pelkkä työnteko rikastuta. Vaikka raataa aamusta iltaan ja tekee kolmea eri hommaa, pysyy silti köyhänä. Tämä johtuu pienistä palkoista.
Ahkera ja työtätekevä köyhälistö on todellisuutta meillä.
Eläkeläiset on raataneet ikänsä, nyt eläke on niin pieni, ettei ole varaa lääkkeisiin.
Eipä itsellä ainakaan ollut päämääränä rikastua vaan tulla toimeen tienesteillään. Nuorena tein todellakin kolmea duunia vuoden pari saadakseni alkupääomaa kasaan. Yli 40 vuotisen työrupeaman jälkeen on eläke n. kolme tonnia ja velaton talo. Suomesta lähdin 1971 ja taskussa oli 150 mummon markkaa. Joten töitä on tehty ja eläkkeestäkin tuli kohtuullinen, ei tarvi joka centtiä laskea. En pidä itseäni köyhänä. Mitään tukia ym. en ole koskaan saanut, edes sitä nk. ilmaista koulutusta Suomessa, sitä ei silloin ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Moni sanoo, että kouluttautukaa. Sehän se vasta köyhdyttääkin. Ja sitten kun asiat menevätkin pieleen, tavallisen köyhyyden lisäksi on opintolaina maksettavana. Ei ihan rahattomana voi keskittyä opiskeluun. Oppikirjat ja muu pitää hankkia. Ei ehdi juoksemaan tarjousruokien perässä jos pitää opiskella. Stressi ja huoli. Suhteiden puute ja itsetunnon puute. Kylmä ja nälkä vie keskittymiskyvyn. Siihen vielä lapsuusoloista johtuva traumaperäinen stressihäiriö päälle.
Mä opiskelin työn ohella kolme vuotta. Vanhemmat eivät halunneet kouluttaa, joten tein sen itse. Omat lapseni menivät lukioon ja nyt toinen valmistui juuri inssiksi, toinen valmistuu keväämmällä myös amk:sta omalle uralleen. Olen heistä ylpeä. Tosin itse jouduin kerjäämään joskus sosiaalitukia ja kirkon apua ja nousin EU-ruokakasseja, keräsin sieniä yms. Valmistuin itse ammattiin, jonka työt loppuivat kuin seinään.
Nyt olen eläkkeellä, saan todella pientä eläkettä, joka täydentyy vanhuuseläkkeen osalla, mutta mitäpä tuosta. Olen sentään elänyt elämän, jota muistella. Matkustelin nuorena ja tein mitä lystäsin. Lapset sain myöhään ja jäin yksin. Mulla siis syynä yhteiskunnan rakennemuutos itseasiassa. Ei voi mitään.
No ei se nyt ainakaan geeneistä johdu useimpien kohdalla. Ihmisen rahatilanne yleensä vaihtelee enemmän tai vähemmän elämän aikana, eivätkä geenit vaihdu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Usein päihteet/addiktiot liittyvät köyhyyteen..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Periytyvyys. Työskentelen sosiaalialalla, ja kohtaamani ihmisiä yhdistää matalan sosioekonomisen aseman, alhaisen koulutustason ja pitkittyneen työttömyyden lisäksi tietynlainen näköalattomuus, joka on seurausta kasvamisesta ympäristössä josta ei yksinkertaisesti saa minkäänlaista mallia työntekoon, opiskeluun tai ylipäätään mihinkään tavoitteelliseen pitkäjänteiseen toimitaan. Näin ei toki kaikkien työttömien kohdalla ole, mutta olen töiden kautta nähnyt maailman jossa työssäkäyntiä tai opiskelua ei yksinkertaisesti nähdä vaihtoehtoina.
Jos kaikki olisivat samoista sosioekonoomisista lähtökohdista, elämä olisi paljon tylsempää, ei olisi ryhmää johon itseään verrata, ja monet työt ja työpaikat, olisivat jääneet syntymättä.
Vaununpyörän kolmekymmentä puolapuuta, jotka yhtyvät
keskukseen, tekee hyödyllisiksi keskellä oleva läpi, missä tyhjyys
vallitsee.
Savesta tehdyt astiat ovat hyödyksi onttoutensa tähden.
Ovet ja ikkunat ovat rakennukselle hyödyksi, sen tähden että
ne ovat otetut seinästä pois.
Olevainen on siis ansiokas, mutta ei-olevainen on hyödyksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Usein päihteet/addiktiot liittyvät köyhyyteen..
Päihteet ja addiktiot voi liittyä myös traumoihin. Hermostoa rauhoittavien aineiden käyttö voi olla tapa rauhoittaa hermostoa joka käy ylikierroksilla, on ylivireä mikä liittyy esim traumoihin. Eräänlainen itserauhoittamiskeino. Se on myös tapa paeta asioita ja tunteitaan, saada uudenlaisia tunnetiloja. Päihteitä käyttää myös rikkaat eli köyhyyteen addiktiot ei liity ainoastaan.
Ylisukupolvinen köyhyys, näköalattomuus ja varmasti myös haluttomuus nousta sieltä pois ja katkaista kierre. Näihin sisältyy usein myös huonot valinnat ja maailman syyttöminen epäreiluksi, kun oma tilanne on mitä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmyys, jos ihan rehellisiä ollaan. 99% köyhistä tekee selvästi tyhmiä valintoja elämässään eivätkä ota niistä vastuuta. Sitten on se 1% joille käy huono tuuri esim. korona kaataa yrityksen.
Ehkä, mutta miksi tämä "tyhmyys" esitetään kuin se olisi joku itsevalittu asia? Ei kukaan halua olla tyhmä, mutta jos on, niin ei voi muuttua älykkääksi jotenkin itseään niskasta kiinni ottamalla.
Tyhmäkin ihminen voisi kouluttautumalla tulla varmasti jonkin verran fiksummaksi, mutta jokseenkin ironista, että tyhmä ihminen ei välttämättä tajua kouluttautumisen tärkeyttä.
Aika usein heillä on jo mennyt peruskoulu huonosti ja on ollut vaikeaa, joten on aika rajallista mihin pystyy kouluttautumaan. Ja toki se motivaatiotakin kouluihin syö, jos aina kokee olevansa huonoin kaikessa ja on yhtä taistelua ymmärtää ne asiat.
Onko se peruskoulu mennyt huonosti sen takia, että ei ole viitsitty opiskella vai siksi että ollaan oikeasti tyhmiä?
Peruskoulu voi mennä huonosti myös siksi, että kotiolot on karseat. Peruskoulu voi mennä huonosti kiusaamisen takia. Peruskoulu voi mennä huonosti diagnosoimattoimien mt-ongelmien vuoksi.
Tuo mantra, että joku ei vain viitsi tehdä sitä ja tätä, ei todellakaan päde kaikkiin ihmisiin, jotka eivät elämässään ole "menestyneet".
Minulla meni peruskoulu huonosti, koska perheestä kuoli kaksi ihmistä yläasteeni aikana. Ei ihan riittänyt energia opiskeluun. Traumoista toipuminen oli hidasta, mutta myöhemmin olen rakentanut itselleni menestyksekkään uran. Pelkkä peruskoulun meneminen huonosti ei ole vielä syy köyhyyteen, mutta se voi olla sysäys siihen, jos ei ole voimia ja/tai kunnianhimoa parantaa tilannettaan myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhäantaavähästään kirjoitti:
Sairastuminen, ei peri, elä miesten siivellä tai ei ole suhteita saada työpaikkaa.
Pienillä paikkakunnilla työpaikat jaetaan vain suhteilla ja sukulaisuudella, ei koulutuksella tai kokemuksella.
Rikkaat taas ovat rikastuneet jollain tavalla korruptiolla. Koronatukia jaettiin rikkaille kokoomuslaisille yrittäjille. Eräs peri samaan aikaan sata tonnia jot ka matkusteli ulkomailla sitten sai koronatukea sata tonnia jolla maksoi firman velattomaksi. Oman köyhän ja sairaan mielen mielestä velat olisi pitänyt maksaa perinnöllä.Mikä estää muuttamasta pois sieltä pieneltä paikkakunnalta tai tekemään etätöitä?
Olen eri mutta en mä ainakaan muuttaisi perheen ja oman talon takia. Enkä tekisi etätöitä, olen käytännön ihminen enkä tee töitä koneella.
Miksi etä- tai kotona tehtävän työn pitäisi edes automaattisesti olla tietokoneella tehtävää työtä? Voithan sinä vaikka rakennella linnunpönttöjä kotonasi myyntiin. Voi tietenkin olla, että se pitää käytännössä toteuttaa yrittäjyytenä, mutta jos on älyä ja luovuutta, niin voi löytää monenlaisia ratkaisuja. Varmaa tietenkin on, että ei niitä tulla sulle sinne kotisohvalle esittelemään.
Voi rakas hupsuliini. Kyllä kuule yrittäjänä tarvitaan tietotaitoa ja ymmärrystä yrittäjyydestä. Harva millään pöntönrakentelulla elättää itseää ja osaa sellaisia pönttöjä rakennella mitkä myy. Saatika osaa pöntön rakentaa. Ja" rakentaako
verstaan" kerrostaloyksiöönsä? Osalle pöntön rakentaminen on erittäin iso saavutus jos ei osaa edes itsestään pitää huolra ja itseluottamus on nolla. Kun ei osannut edes sitä pönttöä rakentaa koulussa kun kaikesta alisuoriutui. Se vaatii tietoa. Se vaatii jaksamista. Se vaatii luovuutta, suhteitakin jos haluaa menestyä yrittäjänä.Kun aivot on urautuneet tietynlaiseen tilaan vastoinkäymisten takia ei kuule pönttöjen rakentelu ole ekana mielessä. Aivot "kalkkeutuu" eikä ihmiset oikeasti osaa niin paljon ajatella uutta kuin luulet jos on tietyllä tavalla elänyt elämänsä.
Tietenkin jos on lapsuudesta asti ollut yrittäjäperheessä, on tietotaitoa mitä myydä, on tietynlainen luonne. Usein yrittäjäperheen lapset on yrittäjiä.
Ei tuo tule kaikilta luonnostaan, vaikka luulet että näin on.
Jos sinä et ole henkilö, joka ei osaa pitää edes itsestään huolta, niin sitten sinun on aika turha vedota kyseisiin syihin. Kuulostaa että yrität piiloutua moniongelmaisten selän taakse ja selittää, että heidän takiaan sinäkään et voi tehdä yhtään mitään työllistymisesi eteen.
Olen työeläkeyhtiön päätöksellä todettu työkyvyttömäksi. Olen tehnyt kaikkeni nuorempana työllistymisen eteen, tehnyt töitä, päässyt yliopistoalalle mihin halusin kunnes sairastuin.
Vaikka olin köyhästä ongelmaisesta perheestä minua tuki aina vanhempien tsemppaus ja heidän antama tuki läksyissä. Koulu oli minulle aikanaan helppoa mitä kaikille se ei ole jos on vaikkapa oppimisvaikeuksia.En käytä pisaraakaan alkoholia niinkuin joku täällä väittää että köyhät käyttää.
Olen yrittänyt jopa opiskella eläkkeellä mutta pää ei toimi ja olen sairas niin minkäs teet. Kaikki ei sitä voi käsittää mitä se on kun aivot on sumussa, muisti pätkii, ja kipu sattuu, ja toisina päivinä ajatus on kirkkaampaa, mutta en odotakaan. :)
Osaan myös samaistua muiden kokemuksiin. Minulle on ihmiset kertoneet kokemuksia pitkäaikaistyöttömyydesta, ikäsyrjinnästä, sairaana olosta työkkärituella kun ei pääse eläkkeelle.
Tiedän mitä se on kun usko itseensä loppuu. Siinä ei aleta mitään yrityksiä rakentamaan jos toimintakykykään ei ole paras mahdollinen ja kaikki energia menee köyhyyden kanssa kamppailuun miten selvitä eteenpäin. Mites ne köyhät yrittäjät jotka on vaikka epäonnistuneet ja ajautuneet velkoihin? Käsittääkseni Suomi ei ole yhtä ymmärtäväinen konkurssien suhteen kuin jotkut maat vaan velkoja jää
Niin minutkin on todettu työkyvyttömäksi, mutta kun oli ennen sairastumista koulutus ja työpaikka, saan ihan hyvän eläkkeen.
Minä en saa koska sairastuin kesken yliopisto-opintojen nuorena.. Kävin läpi myös matalapalkkatöitä opiskelujen aikana mitkä ei nostata palkkaa.
Että onneksi olkoon sinulle oikeasta ajankohdasta sairastua!
Ei pidä paikkansa, ne opinnot huomioidaan ja korvaus riippuu arvioiduista tuloista. Jos oikeasti on opiskellut järkevää alaa.
Ei pidä paikkaansa. Jos 10v aikana ennen eläkkeelle jääntiä ei ole ollut vuotta, jolloin palkkatuloa on ollut vähintään 14 999e, ei tuota arvioitua tuloa, joka jää sairauden vuoksi saamatta, lasketa eläkkeeseen mukaan.
Kela/eläkevakuutusyhtiöt huomioivat tämän tarkkaan (vaikka eivät toki asiaa myönnä); jos eläkettä hakee kun työssäoloajasta on kulunut 6-7-8-9 vuotta, ensimmäiset hakemukset tulevat bumerangina takaisin. Sitten kun 10v on täynnä, eikä arvioitua työtuloa tarvitse enää laskea eläkkeeseen mukaan, eläkehakemus meneekin lopulta läpi.
Kas näin yksi polku köyhyyteen on kivetty. Sillä on todellakin väliä, missä vaiheessa elämää ja mihin sairauteen sairastuu.
Vierailija kirjoitti:
Jatkan kiinnostuksella tämän keskusteluketjun seuraamista ja ehkä kommentoinkin, jos keskustelu vielä jatkuu noiden karmamääritelmien jälkeen itse aiheeseen keskittyen.
Karma liittyy ihan suoraan tähän aiheeseen, kaikki muu on vasta sen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Ei tämä ole mikään mielipidekysymys.
On fakta, että sairaus johtaa köyhyyteen. Aika vaikea on olla muuta kuin köyhä, jos on ollut eläkkeellä nuoresta asti.
Köyhyys myös periytyy. Osalla vanhemmat pystyvät monella tavalla auttamaan alkuun, osalla ei.
Yleensä näillä "tyhmillä, laiskoilla, itsekurittomilla" ihmisillä on jokin nepsy-ongelma, joka vaikeuttaa arjen hallintaa. Esimerkiksi tutkittaessa syrjäytyneitä pitkäaikaistyöttömiä nuoria löydettiin runsaasti diagnosoimattomia Aspergereita jne.
On julmaa puhua niin kuin köyhyys ja osattomuus olisi oma valinta. Lopulta on aina vain vaikeampi tehdä hyviä valintoja, koska köyhyys ihan tutkitusti tyhmentää. Kuluttava arki väsyttää ja on suuri kiusaus käyttää se ylimääräinen kymppi kaljaan tai raaputusarpaan. Sitten voidaan vierestä haukkua tyhmää köyhää, jonka olisi pitänyt ostaa sillä rahalla muutama kilo vaikka papuja.
Erittäin hyvä kirjoitus. Toinen yleinen syy köyhän ihmisen "tyhmyyteen" ovat oppimisvaikeudet tai jopa lievä kehitysvamma (näitä on aikuisilla paljon myös diagosoimattomina). No nyt joku sanoo, että nämähän OVAT tyhmyyttä. Mutta ovatko ne ihmisen omia valintoja? Sillehän ei voi itse mitään, että on syntynyt heikompien kognitiivisten kykyjen kanssa.
Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömissä on paljon tällaisia ihmisiä. Nyky-yhteiskunnassa on aina vain vähemmän sellaisia yksinkertaisia suorittavia töitä, joissa tällaisten rajoitteiden kanssa voisi pärjätä. Ja monesti on myös niin, että ihminen ei saa edes tilaisuutta yrittää. Jos ei ole esimerkiksi kunnollista cv:tä laittaa työhakemukseen, niin ei pääse edes haastatteluun.
Minulla on itselläni isoja oppimisvaikeuksia. Olen siitä hyvässä asemassa, että olen töissä, mutta tällä palkalla elämä on kädestä suuhun elämistä vailla realistisia mahdollisuuksia päästä paremmin palkattuihin töihin. Eläkettähän näin pienestä palkasta ei kerry juuri mitään, joten leipäjonot tulevat minullekin tutuiksi sitten kun olen vanha. Parempien ihmisten mielestä olen tietysti laiska luuseri, joka ei ole vain viitsinyt hankkia koulutusta jolla pääsee paremmille ansioille. Itse olen kyllä sitäkin mieltä, että jos ihminen tekee yhteiskunnassa välttämätöntä työtä joihin omanikin lukeutuu, pitäisi siitä myös maksaa jotain muuta kuin ihan nälkäpalkkaa, mutta se ei ole tämän keskustelun aihe.
Olet väärässä. Ns. elämäntapaköyhiä ilman sairauksia ei juurikaan ole. Siis tilastollisesti.