Aina sama juttu. Kun miehen pitäisi antaa rahaa niin alkaa voivottelu ja loputon valitus!

Pakko ottaa kantaa näihin "mites sitten kun eron jälkeen on vielä vähemmän rahaa käytettävissä" -ilkkumisiin.

Itselläni oli avioliitossa sitä, että kaikki kulut maksettiin puoliksi, maksoin yksinäni auton kulit ja lapsen vaate- ja varustehankinnat niin ikään jäivät aina maksettavikseni.

Ex osteli kyllä itselleen milloin mitäkin. Kun yhden kerran sitten oli itsellenikin jäänyt ylimääräistä, jotta sain ekaa kertaa vuosiin omia vaatteitani uusittua, niin pitkän kyröilyn jälkeen vaadittiin tarkat laskelmat, ettei hän vain maksa enemmän, etten vain loisi hänen rahoillaan.

Tuosta ei kauaa mennyt eroon.

Eron jälkeen tunnelma on keveämpi. Vaikkei rahaa liikaa ole, niin on paljon helpompaa olla. Lapsen hankinnat ovat edelleen tärkeyslistallani ykkösenä. Ostan hänelle silmää räpäyttämättä 80 eurolla laadukkaat talvikengät jo syksyllä, ja odotan itse lopputalven alennusmyynteihin uusiakseni omat talvikenkäni. Ja teen sen ihan ilolla.

Ja se, ettei tarvitse samalla tuollaisessa tilanteessa katsoa, kun toinen ostelisi itselleen sadoilla euroilla esim. harrastusvälineitä.

Välillä vaan mietin, että kuinka paljon tällaisiin tilanteisiin juontuu "vitsit", miten nainen lakkaa huolehtimasta ulkonäöstään ollessaan aviossa ja perheenäiti.

Siitä ulkonäöstä ja huolitellusta olemuksesta on haastavaa pitää kiinni, mikäli ylimääräistä rahaa ei ole.

Itse haalin meikit sun muut isoista alennuksista, lisäksi on onneksi tullut näitä "halppis"merkkejä. Vaatteita ostan harvoin, oikeastaan vain jos löytyy oikeasti halvalla. Ja silloin ei tietenkään voi ihan hirveästi vaatteelta vaatia, siis materiaalista, istuvuudesta, väristä jne.

Kampaajalla yrittänyt käydä kerran vuodessa, nyt tosin tullee pidempi väli, kun kaikessa hinnat nousee.

Mutta lapseni pidän hyvissä varusteissa, ja mietin että aikansa kutakin.

Vierailija kirjoitti:

Minä en vain antaisi rahaa, vaikka toinen miten ruinaisi. Oletan, että kerjääminen loppuisi aika pian.

Onhan aina se vaihtoehto, että käyt itse etsimässä ja ostamassa ne lapsen tarvitsemat vaatteet ja tarvikkeet. Siinä sinun pitää vain olla aina kartalla, mikä tilanne on, että ei tarvitse myöhään illalla lähteä ostamaan kumisaappaita, kun lapsi tarvitsee niitä aamulla. Helpottaa kovasti puolisonkin tilannetta, kun hänen ei yksin tarvitse hoitaa kaikkea.

Minä elin köyhyydessä avioliitossa. Nyt on eron myötä enemmän rahaa kun saa kaikki mahdolliset tuet, yksinhuoltajakorotukset ja elatusta. Lapsetkin olivat isompia ja kyllästyneitä köyhyyteen kun isä tuhlaili omiin harrastuksiinsa. Eli eivät kärsineet erosta niin vihdoin (mutta vähän liian myöhään) tein oikean ratkaisun. Apeen kannattaisi miettiä rakastaako hänen miehensä ketään muuta kuin itseään ja rahojaan.

lokkihan se mies on, aina. ihan sama kumpi kitisee :)

Minun kaksi viimeisintä miestä (toinen on nykyinen kumppanini, toinen ex) ovat pitäneet kunnia-asianaan perheen elatuksesta huolehtimista. Ihan suomalaisia ovat eivätkä edes mitään amerikanihmeitä. Perhe on heille ykkösprioriteetti. Sitä varten kuulemma käyvät töissä ja ovat ponnistelleet. Myös minulle ovat halukkaasti olleet maksamassa jotain vähemmän tärkeää kuten meikkejä tai hiusvärejä itse tarjoutuen, ja olen kohteliaasti ottanut tarjotun vastaan. Toisen kanssa minulla on lapsi, koskaan ei ole pihistellyt lapsen raha-asioissa vaan tehnyt ja maksanut paljon enemmän kuin tarpeen, aina laatua. Upeita ja reiluja miehiä tässä tapauksessa.

Olen saanut kotoa hyvän miehen mallin rakkaalta isältäni. Muistakaa naiset että kyllä tällaisia ihania miehiä on. He saavat arvostusta oikeudenmukaisuutensa ja reiluutensa kautta.

Toisille elämässä taas ilmeisesti on tärkeintä pitää silmällä ettei vaan kukaan onnistu mitenkään ksettamaan ja vahingossakaan hyötymään ikinä koskaan milloinkaan. Edes omat lapset.

Vierailija kirjoitti:

Kumpa naiset vihdoin oppisi että miehen tienaamaan rahat on miehen rahoja ei miehen ja naisen yhteisiä

Lapsistahan tässä on kyse, eikä miehen rahat on miehen rahoja! Nälässäkö lasten pitäisi olla ja resuisissa vaatteissa? Yhdessä kun asutaan, ei ole miehen rahoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumpa naiset vihdoin oppisi että miehen tienaamaan rahat on miehen rahoja ei miehen ja naisen yhteisiä

Lapsistahan tässä on kyse, eikä miehen rahat on miehen rahoja! Nälässäkö lasten pitäisi olla ja resuisissa vaatteissa? Yhdessä kun asutaan, ei ole miehen rahoja.

Sitähän täällä on sanottu.

Miehen rahat = perheen rahat

Naiset rahat = naisen rahat

Vierailija kirjoitti:

Minun kaksi viimeisintä miestä (toinen on nykyinen kumppanini, toinen ex) ovat pitäneet kunnia-asianaan perheen elatuksesta huolehtimista. Ihan suomalaisia ovat eivätkä edes mitään amerikanihmeitä. Perhe on heille ykkösprioriteetti. Sitä varten kuulemma käyvät töissä ja ovat ponnistelleet. Myös minulle ovat halukkaasti olleet maksamassa jotain vähemmän tärkeää kuten meikkejä tai hiusvärejä itse tarjoutuen, ja olen kohteliaasti ottanut tarjotun vastaan. Toisen kanssa minulla on lapsi, koskaan ei ole pihistellyt lapsen raha-asioissa vaan tehnyt ja maksanut paljon enemmän kuin tarpeen, aina laatua. Upeita ja reiluja miehiä tässä tapauksessa.

Olen saanut kotoa hyvän miehen mallin rakkaalta isältäni. Muistakaa naiset että kyllä tällaisia ihania miehiä on. He saavat arvostusta oikeudenmukaisuutensa ja reiluutensa kautta.

Toisille elämässä taas ilmeisesti on tärkeintä pitää silmällä ettei vaan kukaan onnistu mitenkään ksettamaan ja vahingossakaan hyötymään ikinä koskaan milloinkaan. Edes omat lapset.

Hyvä malli lapsuudenkodista -> hyvä parisuhde aikuisena. On vaan niin vähän hyviä malleja ihmisillä, että eivät sitten osaa omassa elämässän sitä rakastamista ja arjen huolehtimista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rahariidat tuppaavat olemaan ikuinen riesa jollei kaikkia yhteisiä menoja maksa yhteistililtä, jolle kumpikin osapuoli tilittää kuukausittain summan joka voi olla esim. 50% omasta nettopalkasta. Loput rahat ovat sitten omiin henkilökohtaisiin menoihin. Minä en suostuisi enää muuhun järjestelyyn.

50% nettopalkasta? Ei vaan molemmat laittaa saman summan. 

Miten luulet tuon onnistuvan kun toisen tulot on 4000€/kk, toisen 500€/kk, ja talon ylläpitokulut on tonnin? Vaikka vähemmän tienaava laittaisi koko summan, ja enemmän tienaava saman. eli 500€, ei raha riittäisi kuin talon ylläpitoon.

Sitten muuttaa pienempään tai ottaa eron jotta vähemmän tienaava saa tuet.

Mutta miksi?

Koska naiset keulivat maksavansa puolet, yleensä jopa enemmän.

Maksakaa puolet. Olkaa sananne mittaisia.

Puolet?

Kuule kun maksan kaiken talouden menot. Mies saa muutaman satasen tukia ja ainoa mikä hänen täytyy maksaa, on oman autonsa polttoaineet. Silti se hänen tilinsä tuntuu olevan tyhjä jo parissa päivässä.

Koska tilanne on väliaikainen niin tämä on ok.

Kun kaikki kuukauden laskut on maksettu ja ruokatilille laitettu rahaa kuukauden ruokaostoksiin niin eipä paljon enää jää. Ne mitä jää niin menee lapsen hankintoihin. Mulle ei jää mitään. Miehelle taas jää se tukensa minkä käyttää mihin käyttää.

Että onko vielä jotain naukumista kuinka naiset loisii miehen lompakolla?

Kertomasi esimerkki ei kuvaa normaalia tilannetta vaan se on se sun kuplasi.

Hienoa että teillä menee noin, olet siis sanasi mittainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rahariidat tuppaavat olemaan ikuinen riesa jollei kaikkia yhteisiä menoja maksa yhteistililtä, jolle kumpikin osapuoli tilittää kuukausittain summan joka voi olla esim. 50% omasta nettopalkasta. Loput rahat ovat sitten omiin henkilökohtaisiin menoihin. Minä en suostuisi enää muuhun järjestelyyn.

50% nettopalkasta? Ei vaan molemmat laittaa saman summan. 

Miten luulet tuon onnistuvan kun toisen tulot on 4000€/kk, toisen 500€/kk, ja talon ylläpitokulut on tonnin? Vaikka vähemmän tienaava laittaisi koko summan, ja enemmän tienaava saman. eli 500€, ei raha riittäisi kuin talon ylläpitoon.

Sitten muuttaa pienempään tai ottaa eron jotta vähemmän tienaava saa tuet.

Mutta miksi?

Koska naiset keulivat maksavansa puolet, yleensä jopa enemmän.

Maksakaa puolet. Olkaa sananne mittaisia.

Vastaa nyt vain kysymykseen miksi toisiaan rakastavan 10 naimisissa olleen avioparin pitäisi erota tai muuttaa pienempään asuntoon asumaan kun heidän tilanteensa on heille fine? Mikä se syy olisi? Ai se että sinusta tuntuisi kivalta sellainen? Miksi sinusta tuntuisi kivalta toisten ero? Oletko jotenkin mieleltäsi sairas?

Vastasin kysymykseesi mutta yritetään uudelleen:

Koska naiset keulivat maksavansa puolet, yleensä jopa enemmän.

Maksakaa puolet. Olkaa sananne mittaisia.

Edelleen penään syytä, etkö osaa vastata siihen? Tuo kirjoittamasi on vain sanoja peräkkäin, ei mikään syy siihen että parin jolla menee hyvin pitäisi erota. Ymmärrän toki että kauhalla on turha vaatia kun on lusikalla annettu, joten se siitä.

Parilla ei mene hyvin jos nainen ei maksa omaa osuuttaan.

naiset keulivat maksavansa puolet, yleensä jopa enemmän.

Maksakaa puolet. Olkaa sananne mittaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rahariidat tuppaavat olemaan ikuinen riesa jollei kaikkia yhteisiä menoja maksa yhteistililtä, jolle kumpikin osapuoli tilittää kuukausittain summan joka voi olla esim. 50% omasta nettopalkasta. Loput rahat ovat sitten omiin henkilökohtaisiin menoihin. Minä en suostuisi enää muuhun järjestelyyn.

50% nettopalkasta? Ei vaan molemmat laittaa saman summan. 

Miten luulet tuon onnistuvan kun toisen tulot on 4000€/kk, toisen 500€/kk, ja talon ylläpitokulut on tonnin? Vaikka vähemmän tienaava laittaisi koko summan, ja enemmän tienaava saman. eli 500€, ei raha riittäisi kuin talon ylläpitoon.

Sen takia sen 500 tienaavan pitääkin mennä yhteen toisen 500 tienaavan kanssa, ja elävät sitten tulojensa mukaan.

Miten tämä käytännössä onnistuu? Joka kerran kun tuloissa tapahtuu muutos johonkin suntana, niin vaihsetaan aviopuoliso toiseen? Mitäs lapsille tehdään, vai tehdäänkö uuset lapset joka kerta kun tulot ja puoliso muuttuu? Mitä jos tulot muuttuvat 3 kertaa vuoden aikana? Pitääkö tosiaan muuttaa kolme kertaa lasten kanssa kolmen eri miehen/naisen kanssa yhteen? 

Siinäpä lokille mietittävää

Vierailija kirjoitti:

Todella noloa. Miksi ap ei tajua, että ei voi kuluttaa enemmän kuin ansaitsee?

Koska se on naisille tavallista että omat rahat kun loppuu, mennään miehen kukkarolle.

Naisilla homma alkaa treffeistä. Maksaako mies kahvittelut.

Miten on ap, maksoiko mies?

Laitoin kaikki laskut ja menot paperille mihinkä olen osallistunut. Mietin mitenkä pärjäisin erossa. Yllätys oli suuri! Pärjäisin lasten kanssa suht ok. Minulta jäisi pois kokonaan joitakin kuluja/laskuja. Olen ollut tähänkin asti tarkka, en ole tuhlannut turhuuksiin. En käytä autoa, en saa edes miehen uuteen autoon koskea. En veneile tms. Ulkoilen ja pyöräilen, ei maksa juurikaan mitään. Ei minun tarvitse esim. isoja vakuutusmaksuja maksella. Syön vähän ja edullisesti, en käytä päihteitä, en matkustele tms. Eniten rahaa kuluu lapsiin, ei minuun itseeni. Ja erotilanteessahan mies joutuisi osallistumaan säännöllisesti lasten elatukseen. Olen myös hoitanut lasten harrastusasioita, koulujutut, lääkärit jne. Mies ei näitäkään tee kuin pakosta ja hyvin harvoin. Että ei minun elämäni kovin paljoa vaikeammaksi voisi erossa muuttua. Kuten aikaisemmassa viestissä kerroin. Olen aikoinani pyörittänyt koko huushollia että mies sai edetä rauhassa urallaan.

Olemme olleet yhdessä hyvin pitkän ajan. Meillä ei ole avioehtoa. En minä siis tyhjän päälle jäisi, ei kaikki ole miehen maksamaa vaikka tuloni ovatkin huonommat kuin hänen. Taloudellisesti minun kannattaisi erota (niin hullulta kuin kuulostaakin) eikä enää tarvitsisi tapella aina rahasta. Mutta elämässä on muutakin kuin raha. Jotenka, täytyy yrittää saada tuota miestä tajuamaan ja heräämään todellisuuteen! Tietyt asiat vain maksavat ja sillä siisti. Ei me mitään sinkkuja olla vaan Perhe. Toistaiseksi. ap

Vierailija kirjoitti:

Minä en vain antaisi rahaa, vaikka toinen miten ruinaisi. Oletan, että kerjääminen loppuisi aika pian.

Ainakin joutuisit maksamaan elareita jos ero tulisi. Myös lasten tapaamisissa kuluisi sinulta rahaa, mikäli heitä tapaisit.

Miten voi olla kerjäämistä jonkun mielestä kun pyytää rahaa perheen yhteisiin kuluihin? Mikä luonne on silloin ihmisellä?

Ensinnäkin kenenkään ei pitäisi joutua kerjäämään tai pyytämään kumppaniltaan. Pitäisi olla joku yhteinen summa jonka kumpikin laittaisi tulojensa suhteessa tilille tai miten kullekin on sopiva keino yhteiset kulut hoitaa. Jos on yhteisistä lapsista ja taloudesta kyse niin kumpikin osallistuu.

Mutta 50/50 ei ole aina oikeudenmukainen, oli pienempituloinen sitten nainen tai mies. Mutta tosiaan tulojen suhteessa.

Aloittajahan kertoi itse osallistuvansa kuluihin, mutta mies voivottelee kun hänenkin pitää osallistua.

Ikävän mallin saa lapset, jos malli on se, että äidin täytyy kerjätä isältä rahaa ja isä ei haluais antaa edes pakollisiin menohin. Tulee huono pohja sekä rahankäytölle että ihmissuhteille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumpa naiset vihdoin oppisi että miehen tienaamaan rahat on miehen rahoja ei miehen ja naisen yhteisiä

Lapsistahan tässä on kyse, eikä miehen rahat on miehen rahoja! Nälässäkö lasten pitäisi olla ja resuisissa vaatteissa? Yhdessä kun asutaan, ei ole miehen rahoja.

Sitähän täällä on sanottu.

Miehen rahat = perheen rahat

Naiset rahat = naisen rahat

Pikemminkin

Naisen rahat= naisen ja lasten kulut+ koko perheen ruoat ja yhteiset kulut puoliksi.

Miehen rahat= miehen kulut ja yhteiset puoliksi.

Ja lokki olikaan...

Jätä se sika! Ei vaan, elarit otat kerran kuussa ja ero. Tuohan on valtavan törkeää parishteessa, vieläpä omat lapset. Sinä päivänä jos mies haluaakin eron, on kasvattanut itse pesämunaansa ja sinä jäät PA. Sinun on pakko alkaa pitämään huolta oikeuksistasi sen päivän varalle, ellet halua lähteä jo aiemmin. Tuohan on aivan törkeää ukolta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumpa naiset vihdoin oppisi että miehen tienaamaan rahat on miehen rahoja ei miehen ja naisen yhteisiä

Lapsistahan tässä on kyse, eikä miehen rahat on miehen rahoja! Nälässäkö lasten pitäisi olla ja resuisissa vaatteissa? Yhdessä kun asutaan, ei ole miehen rahoja.

Sitähän täällä on sanottu.

Miehen rahat = perheen rahat

Naiset rahat = naisen rahat

Pikemminkin

Naisen rahat= naisen ja lasten kulut+ koko perheen ruoat ja yhteiset kulut puoliksi.

Miehen rahat= miehen kulut ja yhteiset puoliksi.

Ja lokki olikaan...

ap ei ole missään sanonut että hän osallistuisi laskujen maksuun, vuokraan tai mihinkään muuhun yhteiseen.

Skenaario: Sinä seuraavat x vuotta lastenne iästä riippuen käytät kädestä suuhun palkkasi, perheen elatukseen. Sinulla ei ole mitään säästöjä. Mies haluaisi eron kun lapset täysi-ikäisiä, eli et saisi edes elareita. Onneksi sanoit ettei teillä ole avioehtoa (mistä mies varmasti on varsin tietoinen), eli saat asunnostanne edes puolet. Miehellä sen sijaan on auto jonka mainitsit, toinen puoli talosta ja varmasti rahastoja ja muita säästöjä, hänhän käyttää vain omiin menoihinsa palkkansa. En haluaisi itse olla parisuhteessa, joka ei ole huomioiva ja tasa-arvoinen.