Lue keskustelun säännöt.
Viime keväänä pitkän matikan E:n tai L:n kirjoitti yht. 2037 naista ja 1981 miestä
29.11.2022 |
Alkaako mennä niin että naiset valtaa kohta myös matemaattiset alat yloopistoissa?
Kommentit (184)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä että edes tytöt pitää suomen osaamistasoa yllä. Poikien osaamisen syöksykierre ei näytä pysähtymisen merkkejä
Tämä johtuu pääasiassa siitä, että samalla osaamisella tytöt saavat peruskoulussa parempia arvosanoja ja siten kansoittavat paremmat lukiot.
En tiedä miten hyvät numerot poikani olisivat oikein saaneet olemalla tyttöjä kun jo nyt keskiarvot olivat ysillä 9.3 ja 9.5?
Oikeastihan poikien ongelma on 99 prosenttisesti asenteessa. Jos se koulussa oleminen on sellaista hengaamista niin niiden poikien osaamisesta on hankala saada kunnon kuvaa.
Tässä se ongelma onkin. Numero mittaa asennetta eikä osaamista. Pitäisi olla cool ja huoleton eikä pingottaja, jotta kaverit ja tytöt tykkäävät, mutta samaan aikaan saada hyviä koenumeroita. Vaikka koenumerot olisivat hyviä, todistuksen numero on yleensä alempi johtuen "tuntityöskentelystä", mikä vaikuttaa lukiovalintaan.
Käytännössä asenne ja osaaminen menevät usein käsi kädessä. Se poikien osaaminen on ihan liian usein sitä "olisin osannut jos olisin viitsinyt lukea" osaamista. Kuitenkin todellinen asian hallinta vaatii työtä ja harjoitusta. Jos sitä ei halua tehdä niin kyllä se jää helposti pintapuoliseksi. Jo lukiossa pitäisi osata tehdä töitä eikä vain hengailla.
Minusta on paradoksaalista että koko ajan vaaditaan koulua ymmärtämään poikia kun isoin ongelma on se että ne vanhemmat ymmärtävät ihan liian pitkälle niitä poikia eivätkä opeta heitä tekemään töitä koulun eteen.
Kaikesta huolimatta nykymuotoisen lukion ennätyssuoritukset ovat poikien nimissä. Jos pojat ovat niin huonoja, miksi huiput ovat kuitenkin poikia?
Koska pojat kansoittavat sen janan molempia ääripäitä paljon enemmän kuin tytöt. Tyttöjen osaaminen jakautuu paljon tasaisemmin. Mutta nämä ääripäätä eivät ole se kiinnostava juttu. Kiinnostava on se miksi ne keskivälin pojat alisuorittavat niin helposti.
Olisi kiva tietää, miten huipulle pitää mennä, että se poikaenemmistö tulee näkyviin. Jos katsotaan vaikkapa eniten laudatureita saaneita ylioppilaita, maan parhaan tuloksen, sen toistakymmentä laudaturia, saa suunnilleen yhtä usein tyttö tai poika. Siitä kun lähdetään alaspäin, 8-9 laudaturissa on hieman enemmän tyttöjä, 6-7 jo selkeästi enemmän tyttöjä, ja 4-5 laudaturissa varmaan jo tuplasti enemmän tyttöjä.
-eri.
Siinä puhutaan älykkyysmittauksista, ei ylioppilaskirjoituksista. Ratkaisevaa siis on että miten älykkäitä ne kaikken parhaita arvosanoja saaneet pojat ovat verrattuna tyttöihin, ei se montako heitä on.
Ja älykkyysmittauksissa pojat dominoivat siis sekä ihan ylintä huippua että kaikkein alimpia tuloksia ja tytöt sijoittuvat tasaisemmin.
Suomessa ei tehdä mitään älykkyysmittauksia tytöille ja pojille.
Täysin mahdollista että suomalaiset tytöt peittoaisi pojat niissäkin.
Onhan se maailman mittakaavassa muutenkin poikkeus että tytöt on täällä poikia parempia matemaattisissa aineissa.
ÄO-testitkin painottuu nimenomaan matemaattis-loogiseen päättelyyn.Todellinen matematiikka alkaa vasta sitten kun mennä yliopistolle, ja siellä miehet dominoivat naisia mennen tullen, mikä näkyy viime kädessä mm. tieteen Nobelleissa, jotka menevät miehille.
No niin, odotinkin milloin tässä maalitolppien siirtelyssä päästään Nobeleihin. Nobeleista vain ei kauheasti ole iloa niille suomalaisille pojille, jotka läpäisevät peruskoulun osaamatta juuri lukea tai laskea.
Joo, mutta idea on juuri huipuissa, koska nämä vievät kehitystä eteenpäin. Järkevä yhteiskunta pyrkii maksimoimaan huippujen määrän.
Yhteiskunta tarvitsee sekä niitä huippuja että sen riittävän hyvän ja riittävän älykkään "perustason" työntekijän. Yhteiskunta ei toimi vain jomman kumman olemassaololla.
Tarvitaan myös mielekästä tekemistä ja mahdollisuuksia niille kellokäyrän toisessa päässä oleville ihmisille, joita on aivan yhtä paljon kuin huippujakin. Jos heille ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin kurjuus ja rikollisuus, saavat he aika paljon mutkistettua muidenkin elämää.
Ei rikollisuutta voi estää, koska se johtuu juuri alhaisesta älykkyysosamäärästä. Vankilat täyttyvät joka tapuksessa ihmisistä, jotka omaavat alhaisen älykkyysosamäärän.
Vankilat täyttyvät alhaisen älykkyysosamäärän ihmisistä mutta se ei ole sama asia kuin että alhainen älykkyysosamäärä johtaisi jotenkin automaattisesti rikollisuuteen. Se ongelmallinen yhdistelmä on alhainen älykkyysosamäärä yhdistettynä sosiaalisiin ongelmiin. Jos niitä sosiaalisia ongelmia onnistutaan vähentämään esim. juuri työelämään pääsemisen kautta niin myös rikollisuus vähenee.
No. vankilat ovat Länsimaissa kuitenkin täynnä ihmisiä, jotka ovat antisosiaalisia omaten alhaisen älykkyysosamäärän. Jos älykkyysosamäärä on alle 85, niin ei ole olemassa juurikaan töitä, joita ihminen voisi onnistuneesti tehdä, kun tarkastellaan Länsimaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä että edes tytöt pitää suomen osaamistasoa yllä. Poikien osaamisen syöksykierre ei näytä pysähtymisen merkkejä
Tämä johtuu pääasiassa siitä, että samalla osaamisella tytöt saavat peruskoulussa parempia arvosanoja ja siten kansoittavat paremmat lukiot.
En tiedä miten hyvät numerot poikani olisivat oikein saaneet olemalla tyttöjä kun jo nyt keskiarvot olivat ysillä 9.3 ja 9.5?
Oikeastihan poikien ongelma on 99 prosenttisesti asenteessa. Jos se koulussa oleminen on sellaista hengaamista niin niiden poikien osaamisesta on hankala saada kunnon kuvaa.
Tässä se ongelma onkin. Numero mittaa asennetta eikä osaamista. Pitäisi olla cool ja huoleton eikä pingottaja, jotta kaverit ja tytöt tykkäävät, mutta samaan aikaan saada hyviä koenumeroita. Vaikka koenumerot olisivat hyviä, todistuksen numero on yleensä alempi johtuen "tuntityöskentelystä", mikä vaikuttaa lukiovalintaan.
Käytännössä asenne ja osaaminen menevät usein käsi kädessä. Se poikien osaaminen on ihan liian usein sitä "olisin osannut jos olisin viitsinyt lukea" osaamista. Kuitenkin todellinen asian hallinta vaatii työtä ja harjoitusta. Jos sitä ei halua tehdä niin kyllä se jää helposti pintapuoliseksi. Jo lukiossa pitäisi osata tehdä töitä eikä vain hengailla.
Minusta on paradoksaalista että koko ajan vaaditaan koulua ymmärtämään poikia kun isoin ongelma on se että ne vanhemmat ymmärtävät ihan liian pitkälle niitä poikia eivätkä opeta heitä tekemään töitä koulun eteen.
Meillä kaikilla tilanne oli se, että esitettiin ettei homma nappaa yhtään ja viisasteltiin opettajan kysymyksille, mutta vaivihkaa kuunneltiin tunnilla ja luettiin kotona ja paukutettiin kokeista hyviä arvosanoja. Itsekin sain saksaa lukuun ottamatta kaikista kokeista aina 9-10, mutta todistukseen keskiarvoksi 8,5. Samoja koearvosanoja saaneet kaveritytöt saivat keskiarvoksi vähintään 9,5 ja pääsivät huippulukioon.
No ei se kovin suuresta älykkyydestä kerro että tahallaan sabotoi omia numeroitaan vaikka tietää miten saisi paremat numerot. Siis olemalla kunnolla.
Ei arvosanojen tehtävä olekaan mitata älykkyyttä vaan aineen osaamista.
Kun arvostelukriteereissä on mukana myös tuntiosaaminen ja -aktiivisuus niin ei vaadi kovin suurta älyä tajuta että siihenkin kannattaa panostaa.
Tässä se pointti olikin. Arvostelukriteeri on ongelmallinen, koska tuntiaktiivisuus pojilla ei usein ole sosiaalisesti järkevää. Tällöin arvosana ei mittaa oikeaa osaamista ja syrjäyttää pojat pois parhaista lukioista.
No kannttaisiko ennemmin puuttua tähän ongelmaan että näin ei ole eikä vaatia että tunnilla ei tarvitse tehdä mitään? Se sama sosiaalinen paine joka tekee osan pojista mielestä koulussa aktiivisuudesta nössöä on ihan se sama paine joka saa pojat syrjäytymään tyttöjä useammin ja tekemään rikoksia tyttöjä useammin. Eli ongelma joka pitäisi todellakin hoitaa kuntoon. Eikä vain aina tätä "pojat ovat poikia eikä sille voi mitään" meininkiä.
Kummasti ne hyvin koulussa pärjäävät pojat onnistuvat olemaan tunnilla edes kohtuullisen kunnolla kun sitä halua ja motivaatiota on.
Kyllä meilläkin oli näitä poikia, jotka osallistuivat tunnilla ja saivat hyviä arvosanoja todistukseen asti, mutta ei heillä koskaan mitään tyttöjuttuja ollut. Arviointikriteerien muuttaminen on hyvin paljon helpompaa kuin yläkoululaisten ryhmädynamiikkaan ja asenteisiin puuttuminen. Pojillekin pitäisi tarjota keino näyttää osaamista ilman, että siitä seuraa sosiaalisia ongelmia.
No ei ollut koska heistä iso osa ei elänyt samanlaista sosiaalista elämää kuin ne "tupakkaringin pojat". Jos nämä hyvät oppilaat olisivat samalla tavalla hengailleet sekaporukoissa niin niitä tyttöjä olisi kyllä ollut. Itsekin olen kuullut jälkeenpäin monen tytön olleen minuun ihastunut vaikka olin se luokan nörtti. En vain yhtään sitä tajunnut koska olin lähinnä kotona tai samanlaisten kaverien kanssa. Jos joku olisi kannustanut minua ottamaan kontaktia niihin tyttöihin niin olisin taatusti saanut "tyttöjuttuja" jo paljon nuorempana.
Eli jälleen yrität ratkaista ongelmaa väärästä päästä. Niitä lahjakkaita poikia pitäisi kannustaa osallistumaan sosiaaliseen toimintaan enemmän niin se koulussa menestyminen ei olisi vain toinen nimi epäsosiaalisuudelle.
Se ylä-asteen tupakkarinki ei kyllä ollut sellaista sosiaalista elämää mitä voi suositella. Useimmille tuli jotain merkintöjä rekisteriin. Osalle enemmänkin ongelmia.
Nykypäivänä tytöt ja pojat ovat kaveruksia selvästi useammin kuin omassa nuoruudessani. Kaveripiiri määräytyy enemmän kiinnostuksen kohteiden kuin sukupuolen perusteella. Näkeehän sen jo siitäkin, että osa nuorista ei halua tulla kohdelluiksi tyttöinä eikä poikina. Mutta sen sijaan esim. nörtit hakeutuvat omiin porukoihinsa, ja siellä se lempikin saattaa leimahtaa.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä että edes tytöt pitää suomen osaamistasoa yllä. Poikien osaamisen syöksykierre ei näytä pysähtymisen merkkejä
Tämä johtuu pääasiassa siitä, että samalla osaamisella tytöt saavat peruskoulussa parempia arvosanoja ja siten kansoittavat paremmat lukiot.
Kaikissa Pisa-testeissä tytöt on poikia parempia vaikka arvostelussa ei nähdä sukupuolta. Millä sen selität?
Kasvatustieteen professori selitti tätä luennolla niin, että erityisesti poikia on vaikea motivoida vastaamaan tosissaan näihin testeihin, koska niissä pärjäämisestä ei ole hyötyä heille.
Itse jouduin Pisa-testiin omana kouluaikanani ja se meni kivan tunnin päälle. Ärsytti niin kovasti, että vastasin suureen osaan kysymyksistä tahallaan väärin ja tein kirjoitelman kuin apukoululainen. En pidä Pisa-testeistä saatuja tuloksia missään arvossa.
eri
No kyllähän tuo juuri kertoi totuuden ainakin sinun kohdallasi. Jos sattuu paha päivä, suorituskyky on nolla.
Ei se liittynyt suorituskykyyn mitenkään vaan ajattelin sen ennemminkin kostamisena. Jos suorituksesta oli saanut rahaa, olisin varmasti ollut parhaassa desiilissä kuten yo-kirjoituksissa myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä että edes tytöt pitää suomen osaamistasoa yllä. Poikien osaamisen syöksykierre ei näytä pysähtymisen merkkejä
Tämä johtuu pääasiassa siitä, että samalla osaamisella tytöt saavat peruskoulussa parempia arvosanoja ja siten kansoittavat paremmat lukiot.
En tiedä miten hyvät numerot poikani olisivat oikein saaneet olemalla tyttöjä kun jo nyt keskiarvot olivat ysillä 9.3 ja 9.5?
Oikeastihan poikien ongelma on 99 prosenttisesti asenteessa. Jos se koulussa oleminen on sellaista hengaamista niin niiden poikien osaamisesta on hankala saada kunnon kuvaa.
Tässä se ongelma onkin. Numero mittaa asennetta eikä osaamista. Pitäisi olla cool ja huoleton eikä pingottaja, jotta kaverit ja tytöt tykkäävät, mutta samaan aikaan saada hyviä koenumeroita. Vaikka koenumerot olisivat hyviä, todistuksen numero on yleensä alempi johtuen "tuntityöskentelystä", mikä vaikuttaa lukiovalintaan.
Käytännössä asenne ja osaaminen menevät usein käsi kädessä. Se poikien osaaminen on ihan liian usein sitä "olisin osannut jos olisin viitsinyt lukea" osaamista. Kuitenkin todellinen asian hallinta vaatii työtä ja harjoitusta. Jos sitä ei halua tehdä niin kyllä se jää helposti pintapuoliseksi. Jo lukiossa pitäisi osata tehdä töitä eikä vain hengailla.
Minusta on paradoksaalista että koko ajan vaaditaan koulua ymmärtämään poikia kun isoin ongelma on se että ne vanhemmat ymmärtävät ihan liian pitkälle niitä poikia eivätkä opeta heitä tekemään töitä koulun eteen.
Kaikesta huolimatta nykymuotoisen lukion ennätyssuoritukset ovat poikien nimissä. Jos pojat ovat niin huonoja, miksi huiput ovat kuitenkin poikia?
No ei kyllä ole. Tasaisesti on poikia ja tyttöjä näissä laudaturien hamstraajissa. Tosin tuo ei yleensä edes kerro kyvykkeedestä vaan siitä että lukio-opintoja on venytetty 4-5 vuoteen ja kirjoitettujen aineiden lukumäärä on itsetarkoitus.
Lukion pituutta eivät kyllä venytä useimmin ne huiput vaan ne joilla on paljon muita aikaa vieviä asioita, esim. urheiluharrastus. Kyllä iso osa huipuista valmistuu lukiosta ihann normiajassa.
Kirjoitusten arvosanat pitäisi suhteuttaa opiskelun nopeuteen. Totta kai kirjoituksissa saa hyviä arvosanoja, jos käyttää paljon aikaa valmistautumiseen ja hajauttaa niitä usealle vuodelle ja uusii pieleen mennettä aineita.
Älykkyysosamäärä on juuri nopeutta. Huipputerävä ihminen tekee kaiken nopeasti ja muita paremmini, koska on huipputerävä.
Nopea suorittaminen voi olla älykkyyttä tai sitten toistoilla saavutettua rutiinia. Pahimmassa tapauksessa se on hosumista.
Lapseni tekevät läksyt huippunopeasti, osin jo koulussa. Mutta ei se silti tarkoita että ne olisi tehty muita paremmin, päinvastoin.
Älykkyysosamäärä korreloi voimakkaasti kognitiivisen nopeuden kanssa, ts. fiksut ovat nopeita ajattelemaan ja tekemään asioita.
Älykkyys vaatisi rinnalleen pitkäjänteisyyttä. Älykäs voi tehdä matematiikassa esimerkiksi paljon huolimattomuusvirheitä, tai äidinkielessä kirjoittaa luokattoman huonoja aineita, jos kyky pitkäjänteiseen työskentelyyn puuttuu. Älykäs oppii nopeasti myös vääriä tapoja.
Ja mistäkö tiedän? Olen saanut perheenjäsenikseni älykkäitä ihmisiä.
Ei älykkyystestissä pitkäjänteisyyttä mitata, vaan nimenomaan loogisen ajattelun nopeutta.
Ja loogisen ajattelun nopeus ei yksinään vie ihmistä menestykseen missään muualla kuin älykkyystestissä.
Kyllä se nimenomaan vie eteenpäin juuri yliopistomatematiikassa eli korkeammassa matematiikassa, koska sitä on valtavasti, ja vaaditaan nimenomaan nopeutta, että pystyy lukeman rajoitetussa ajassa riittävän paljon matematiikkaa. Siksi huippumatematiikoilla, jotka ovat miehiä, on pelottavan korkea älykkyysosamäärä.
No nämä pelottavan älykkäät miehet voisivat keksiä ratkaisun miten saataisiin ne hieman vähemmän pelottavan älykkäät pojatkin mukaan tekemään töitä oppimisensa eteen.
Kyllä miehet osaavat tehdä töitä, josta saa rahaa. Miesten vuotuinen kokonaistuntimäärä palkallisessa töissä on selvästi korkeampi kuin naisten. Ja jotkut miehet omistautuvat Suomessakin täydellisesti työteolle, ja lopulta raivaavat itsensä rikkaimpien ihmisten joukkoon tienaten kymmeniä miljoonia Euroja vuodessa.
Et nyt kertonut miten se huippuälykäs ratkaisee sen että pojat alisuoriutuvat koulussa. Sitä ei korjaa se että se jo valmiiksi paremmin pärjäävä osa miehistä sitten vetää kyllä kovaa palkkaa.
Hieman vaikuttaa, että osalle keskustelijoista ongelman ratkaisu on nimenomaan se, että löydetään maalitolpat, joiden avulla mitattuna miessukupuoli voi voittaa naiset.
Tekisi mieli sanoa urheilutermein: mitä jos keskityttäisiin siihen omaan suoritukseen ja katsottaisiin, mihin se riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä että edes tytöt pitää suomen osaamistasoa yllä. Poikien osaamisen syöksykierre ei näytä pysähtymisen merkkejä
Tämä johtuu pääasiassa siitä, että samalla osaamisella tytöt saavat peruskoulussa parempia arvosanoja ja siten kansoittavat paremmat lukiot.
En tiedä miten hyvät numerot poikani olisivat oikein saaneet olemalla tyttöjä kun jo nyt keskiarvot olivat ysillä 9.3 ja 9.5?
Oikeastihan poikien ongelma on 99 prosenttisesti asenteessa. Jos se koulussa oleminen on sellaista hengaamista niin niiden poikien osaamisesta on hankala saada kunnon kuvaa.
Tässä se ongelma onkin. Numero mittaa asennetta eikä osaamista. Pitäisi olla cool ja huoleton eikä pingottaja, jotta kaverit ja tytöt tykkäävät, mutta samaan aikaan saada hyviä koenumeroita. Vaikka koenumerot olisivat hyviä, todistuksen numero on yleensä alempi johtuen "tuntityöskentelystä", mikä vaikuttaa lukiovalintaan.
Käytännössä asenne ja osaaminen menevät usein käsi kädessä. Se poikien osaaminen on ihan liian usein sitä "olisin osannut jos olisin viitsinyt lukea" osaamista. Kuitenkin todellinen asian hallinta vaatii työtä ja harjoitusta. Jos sitä ei halua tehdä niin kyllä se jää helposti pintapuoliseksi. Jo lukiossa pitäisi osata tehdä töitä eikä vain hengailla.
Minusta on paradoksaalista että koko ajan vaaditaan koulua ymmärtämään poikia kun isoin ongelma on se että ne vanhemmat ymmärtävät ihan liian pitkälle niitä poikia eivätkä opeta heitä tekemään töitä koulun eteen.
Kaikesta huolimatta nykymuotoisen lukion ennätyssuoritukset ovat poikien nimissä. Jos pojat ovat niin huonoja, miksi huiput ovat kuitenkin poikia?
No ei kyllä ole. Tasaisesti on poikia ja tyttöjä näissä laudaturien hamstraajissa. Tosin tuo ei yleensä edes kerro kyvykkeedestä vaan siitä että lukio-opintoja on venytetty 4-5 vuoteen ja kirjoitettujen aineiden lukumäärä on itsetarkoitus.
Lukion pituutta eivät kyllä venytä useimmin ne huiput vaan ne joilla on paljon muita aikaa vieviä asioita, esim. urheiluharrastus. Kyllä iso osa huipuista valmistuu lukiosta ihann normiajassa.
Kirjoitusten arvosanat pitäisi suhteuttaa opiskelun nopeuteen. Totta kai kirjoituksissa saa hyviä arvosanoja, jos käyttää paljon aikaa valmistautumiseen ja hajauttaa niitä usealle vuodelle ja uusii pieleen mennettä aineita.
Älykkyysosamäärä on juuri nopeutta. Huipputerävä ihminen tekee kaiken nopeasti ja muita paremmini, koska on huipputerävä.
Nopea suorittaminen voi olla älykkyyttä tai sitten toistoilla saavutettua rutiinia. Pahimmassa tapauksessa se on hosumista.
Lapseni tekevät läksyt huippunopeasti, osin jo koulussa. Mutta ei se silti tarkoita että ne olisi tehty muita paremmin, päinvastoin.
Älykkyysosamäärä korreloi voimakkaasti kognitiivisen nopeuden kanssa, ts. fiksut ovat nopeita ajattelemaan ja tekemään asioita.
Älykkyys vaatisi rinnalleen pitkäjänteisyyttä. Älykäs voi tehdä matematiikassa esimerkiksi paljon huolimattomuusvirheitä, tai äidinkielessä kirjoittaa luokattoman huonoja aineita, jos kyky pitkäjänteiseen työskentelyyn puuttuu. Älykäs oppii nopeasti myös vääriä tapoja.
Ja mistäkö tiedän? Olen saanut perheenjäsenikseni älykkäitä ihmisiä.
Ei älykkyystestissä pitkäjänteisyyttä mitata, vaan nimenomaan loogisen ajattelun nopeutta.
Ja loogisen ajattelun nopeus ei yksinään vie ihmistä menestykseen missään muualla kuin älykkyystestissä.
Kyllä se nimenomaan vie eteenpäin juuri yliopistomatematiikassa eli korkeammassa matematiikassa, koska sitä on valtavasti, ja vaaditaan nimenomaan nopeutta, että pystyy lukeman rajoitetussa ajassa riittävän paljon matematiikkaa. Siksi huippumatematiikoilla, jotka ovat miehiä, on pelottavan korkea älykkyysosamäärä.
No nämä pelottavan älykkäät miehet voisivat keksiä ratkaisun miten saataisiin ne hieman vähemmän pelottavan älykkäät pojatkin mukaan tekemään töitä oppimisensa eteen.
Kyllä miehet osaavat tehdä töitä, josta saa rahaa. Miesten vuotuinen kokonaistuntimäärä palkallisessa töissä on selvästi korkeampi kuin naisten. Ja jotkut miehet omistautuvat Suomessakin täydellisesti työteolle, ja lopulta raivaavat itsensä rikkaimpien ihmisten joukkoon tienaten kymmeniä miljoonia Euroja vuodessa.
Et nyt kertonut miten se huippuälykäs ratkaisee sen että pojat alisuoriutuvat koulussa. Sitä ei korjaa se että se jo valmiiksi paremmin pärjäävä osa miehistä sitten vetää kyllä kovaa palkkaa.
Mitä haittaa siitä alisuoritumisesta ylipäänsä on esim. lukiossa? Itsekin alisuoriuduin lukiossa, koska opetus oli hidasta ja tylsää, mutta kun pääsin yliopistolle, niin meno muuttui ihan täysin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä että edes tytöt pitää suomen osaamistasoa yllä. Poikien osaamisen syöksykierre ei näytä pysähtymisen merkkejä
Tämä johtuu pääasiassa siitä, että samalla osaamisella tytöt saavat peruskoulussa parempia arvosanoja ja siten kansoittavat paremmat lukiot.
En tiedä miten hyvät numerot poikani olisivat oikein saaneet olemalla tyttöjä kun jo nyt keskiarvot olivat ysillä 9.3 ja 9.5?
Oikeastihan poikien ongelma on 99 prosenttisesti asenteessa. Jos se koulussa oleminen on sellaista hengaamista niin niiden poikien osaamisesta on hankala saada kunnon kuvaa.
Tässä se ongelma onkin. Numero mittaa asennetta eikä osaamista. Pitäisi olla cool ja huoleton eikä pingottaja, jotta kaverit ja tytöt tykkäävät, mutta samaan aikaan saada hyviä koenumeroita. Vaikka koenumerot olisivat hyviä, todistuksen numero on yleensä alempi johtuen "tuntityöskentelystä", mikä vaikuttaa lukiovalintaan.
Käytännössä asenne ja osaaminen menevät usein käsi kädessä. Se poikien osaaminen on ihan liian usein sitä "olisin osannut jos olisin viitsinyt lukea" osaamista. Kuitenkin todellinen asian hallinta vaatii työtä ja harjoitusta. Jos sitä ei halua tehdä niin kyllä se jää helposti pintapuoliseksi. Jo lukiossa pitäisi osata tehdä töitä eikä vain hengailla.
Minusta on paradoksaalista että koko ajan vaaditaan koulua ymmärtämään poikia kun isoin ongelma on se että ne vanhemmat ymmärtävät ihan liian pitkälle niitä poikia eivätkä opeta heitä tekemään töitä koulun eteen.
Kaikesta huolimatta nykymuotoisen lukion ennätyssuoritukset ovat poikien nimissä. Jos pojat ovat niin huonoja, miksi huiput ovat kuitenkin poikia?
Koska pojat kansoittavat sen janan molempia ääripäitä paljon enemmän kuin tytöt. Tyttöjen osaaminen jakautuu paljon tasaisemmin. Mutta nämä ääripäätä eivät ole se kiinnostava juttu. Kiinnostava on se miksi ne keskivälin pojat alisuorittavat niin helposti.
Olisi kiva tietää, miten huipulle pitää mennä, että se poikaenemmistö tulee näkyviin. Jos katsotaan vaikkapa eniten laudatureita saaneita ylioppilaita, maan parhaan tuloksen, sen toistakymmentä laudaturia, saa suunnilleen yhtä usein tyttö tai poika. Siitä kun lähdetään alaspäin, 8-9 laudaturissa on hieman enemmän tyttöjä, 6-7 jo selkeästi enemmän tyttöjä, ja 4-5 laudaturissa varmaan jo tuplasti enemmän tyttöjä.
-eri.
Siinä puhutaan älykkyysmittauksista, ei ylioppilaskirjoituksista. Ratkaisevaa siis on että miten älykkäitä ne kaikken parhaita arvosanoja saaneet pojat ovat verrattuna tyttöihin, ei se montako heitä on.
Ja älykkyysmittauksissa pojat dominoivat siis sekä ihan ylintä huippua että kaikkein alimpia tuloksia ja tytöt sijoittuvat tasaisemmin.
Suomessa ei tehdä mitään älykkyysmittauksia tytöille ja pojille.
Täysin mahdollista että suomalaiset tytöt peittoaisi pojat niissäkin.
Onhan se maailman mittakaavassa muutenkin poikkeus että tytöt on täällä poikia parempia matemaattisissa aineissa.
ÄO-testitkin painottuu nimenomaan matemaattis-loogiseen päättelyyn.Todellinen matematiikka alkaa vasta sitten kun mennä yliopistolle, ja siellä miehet dominoivat naisia mennen tullen, mikä näkyy viime kädessä mm. tieteen Nobelleissa, jotka menevät miehille.
No niin, odotinkin milloin tässä maalitolppien siirtelyssä päästään Nobeleihin. Nobeleista vain ei kauheasti ole iloa niille suomalaisille pojille, jotka läpäisevät peruskoulun osaamatta juuri lukea tai laskea.
Joo, mutta idea on juuri huipuissa, koska nämä vievät kehitystä eteenpäin. Järkevä yhteiskunta pyrkii maksimoimaan huippujen määrän.
Yhteiskunta tarvitsee sekä niitä huippuja että sen riittävän hyvän ja riittävän älykkään "perustason" työntekijän. Yhteiskunta ei toimi vain jomman kumman olemassaololla.
Tarvitaan myös mielekästä tekemistä ja mahdollisuuksia niille kellokäyrän toisessa päässä oleville ihmisille, joita on aivan yhtä paljon kuin huippujakin. Jos heille ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin kurjuus ja rikollisuus, saavat he aika paljon mutkistettua muidenkin elämää.
Ei rikollisuutta voi estää, koska se johtuu juuri alhaisesta älykkyysosamäärästä. Vankilat täyttyvät joka tapuksessa ihmisistä, jotka omaavat alhaisen älykkyysosamäärän.
Vankilat täyttyvät alhaisen älykkyysosamäärän ihmisistä mutta se ei ole sama asia kuin että alhainen älykkyysosamäärä johtaisi jotenkin automaattisesti rikollisuuteen. Se ongelmallinen yhdistelmä on alhainen älykkyysosamäärä yhdistettynä sosiaalisiin ongelmiin. Jos niitä sosiaalisia ongelmia onnistutaan vähentämään esim. juuri työelämään pääsemisen kautta niin myös rikollisuus vähenee.
No. vankilat ovat Länsimaissa kuitenkin täynnä ihmisiä, jotka ovat antisosiaalisia omaten alhaisen älykkyysosamäärän. Jos älykkyysosamäärä on alle 85, niin ei ole olemassa juurikaan töitä, joita ihminen voisi onnistuneesti tehdä, kun tarkastellaan Länsimaita.
Edelleen pointti on se että ihmiselle pitää olla tarjolla jotain joka pitää hänet kiinni yhteiskunnassa. Siten ehkäistään syrjäytymistä ja rikollisuutta. Rikollisuuden määrä ei ole vakio kuten älykkyysosamäärä on joten sen määrään voidaan myös vaikuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä että edes tytöt pitää suomen osaamistasoa yllä. Poikien osaamisen syöksykierre ei näytä pysähtymisen merkkejä
Tämä johtuu pääasiassa siitä, että samalla osaamisella tytöt saavat peruskoulussa parempia arvosanoja ja siten kansoittavat paremmat lukiot.
Kaikissa Pisa-testeissä tytöt on poikia parempia vaikka arvostelussa ei nähdä sukupuolta. Millä sen selität?
Kasvatustieteen professori selitti tätä luennolla niin, että erityisesti poikia on vaikea motivoida vastaamaan tosissaan näihin testeihin, koska niissä pärjäämisestä ei ole hyötyä heille.
Itse jouduin Pisa-testiin omana kouluaikanani ja se meni kivan tunnin päälle. Ärsytti niin kovasti, että vastasin suureen osaan kysymyksistä tahallaan väärin ja tein kirjoitelman kuin apukoululainen. En pidä Pisa-testeistä saatuja tuloksia missään arvossa.
eri
No kyllähän tuo juuri kertoi totuuden ainakin sinun kohdallasi. Jos sattuu paha päivä, suorituskyky on nolla.
Ei se liittynyt suorituskykyyn mitenkään vaan ajattelin sen ennemminkin kostamisena. Jos suorituksesta oli saanut rahaa, olisin varmasti ollut parhaassa desiilissä kuten yo-kirjoituksissa myöhemmin.
Tuollainen henkinen laiskuus, ettei tehtävä itsessään herätä mielenkiintoa, vaan aina pitää saada jokin palkinto, on oikeastaan vielä huolestuttavampaa kuin alhainen äly.
Uusia keksintöjä luova äly on leikkiä, kiinnostusta, luovuutta. Ei sitä että latokaa taaloja pöytään niin mä lasken tämän laskun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä että edes tytöt pitää suomen osaamistasoa yllä. Poikien osaamisen syöksykierre ei näytä pysähtymisen merkkejä
Tämä johtuu pääasiassa siitä, että samalla osaamisella tytöt saavat peruskoulussa parempia arvosanoja ja siten kansoittavat paremmat lukiot.
En tiedä miten hyvät numerot poikani olisivat oikein saaneet olemalla tyttöjä kun jo nyt keskiarvot olivat ysillä 9.3 ja 9.5?
Oikeastihan poikien ongelma on 99 prosenttisesti asenteessa. Jos se koulussa oleminen on sellaista hengaamista niin niiden poikien osaamisesta on hankala saada kunnon kuvaa.
Tässä se ongelma onkin. Numero mittaa asennetta eikä osaamista. Pitäisi olla cool ja huoleton eikä pingottaja, jotta kaverit ja tytöt tykkäävät, mutta samaan aikaan saada hyviä koenumeroita. Vaikka koenumerot olisivat hyviä, todistuksen numero on yleensä alempi johtuen "tuntityöskentelystä", mikä vaikuttaa lukiovalintaan.
Käytännössä asenne ja osaaminen menevät usein käsi kädessä. Se poikien osaaminen on ihan liian usein sitä "olisin osannut jos olisin viitsinyt lukea" osaamista. Kuitenkin todellinen asian hallinta vaatii työtä ja harjoitusta. Jos sitä ei halua tehdä niin kyllä se jää helposti pintapuoliseksi. Jo lukiossa pitäisi osata tehdä töitä eikä vain hengailla.
Minusta on paradoksaalista että koko ajan vaaditaan koulua ymmärtämään poikia kun isoin ongelma on se että ne vanhemmat ymmärtävät ihan liian pitkälle niitä poikia eivätkä opeta heitä tekemään töitä koulun eteen.
Meillä kaikilla tilanne oli se, että esitettiin ettei homma nappaa yhtään ja viisasteltiin opettajan kysymyksille, mutta vaivihkaa kuunneltiin tunnilla ja luettiin kotona ja paukutettiin kokeista hyviä arvosanoja. Itsekin sain saksaa lukuun ottamatta kaikista kokeista aina 9-10, mutta todistukseen keskiarvoksi 8,5. Samoja koearvosanoja saaneet kaveritytöt saivat keskiarvoksi vähintään 9,5 ja pääsivät huippulukioon.
No ei se kovin suuresta älykkyydestä kerro että tahallaan sabotoi omia numeroitaan vaikka tietää miten saisi paremat numerot. Siis olemalla kunnolla.
Ei arvosanojen tehtävä olekaan mitata älykkyyttä vaan aineen osaamista.
Kun arvostelukriteereissä on mukana myös tuntiosaaminen ja -aktiivisuus niin ei vaadi kovin suurta älyä tajuta että siihenkin kannattaa panostaa.
Tässä se pointti olikin. Arvostelukriteeri on ongelmallinen, koska tuntiaktiivisuus pojilla ei usein ole sosiaalisesti järkevää. Tällöin arvosana ei mittaa oikeaa osaamista ja syrjäyttää pojat pois parhaista lukioista.
No kannttaisiko ennemmin puuttua tähän ongelmaan että näin ei ole eikä vaatia että tunnilla ei tarvitse tehdä mitään? Se sama sosiaalinen paine joka tekee osan pojista mielestä koulussa aktiivisuudesta nössöä on ihan se sama paine joka saa pojat syrjäytymään tyttöjä useammin ja tekemään rikoksia tyttöjä useammin. Eli ongelma joka pitäisi todellakin hoitaa kuntoon. Eikä vain aina tätä "pojat ovat poikia eikä sille voi mitään" meininkiä.
Kummasti ne hyvin koulussa pärjäävät pojat onnistuvat olemaan tunnilla edes kohtuullisen kunnolla kun sitä halua ja motivaatiota on.
Kyllä meilläkin oli näitä poikia, jotka osallistuivat tunnilla ja saivat hyviä arvosanoja todistukseen asti, mutta ei heillä koskaan mitään tyttöjuttuja ollut. Arviointikriteerien muuttaminen on hyvin paljon helpompaa kuin yläkoululaisten ryhmädynamiikkaan ja asenteisiin puuttuminen. Pojillekin pitäisi tarjota keino näyttää osaamista ilman, että siitä seuraa sosiaalisia ongelmia.
No ei ollut koska heistä iso osa ei elänyt samanlaista sosiaalista elämää kuin ne "tupakkaringin pojat". Jos nämä hyvät oppilaat olisivat samalla tavalla hengailleet sekaporukoissa niin niitä tyttöjä olisi kyllä ollut. Itsekin olen kuullut jälkeenpäin monen tytön olleen minuun ihastunut vaikka olin se luokan nörtti. En vain yhtään sitä tajunnut koska olin lähinnä kotona tai samanlaisten kaverien kanssa. Jos joku olisi kannustanut minua ottamaan kontaktia niihin tyttöihin niin olisin taatusti saanut "tyttöjuttuja" jo paljon nuorempana.
Eli jälleen yrität ratkaista ongelmaa väärästä päästä. Niitä lahjakkaita poikia pitäisi kannustaa osallistumaan sosiaaliseen toimintaan enemmän niin se koulussa menestyminen ei olisi vain toinen nimi epäsosiaalisuudelle.
Kun edes kiusaamista ei saada kuriin, niin mitenköhän helposti saataisiin nörttipoikia osaksi muita porukoita? Ops-tekstin muuttaminen on puolestaan hyvin helppoa. Tuntiaktiivisuusvaatimuksella ei edes ole mitään järjellistä pohjaa. Ymmärrän sen, että sillä voi olla positiivinen vaikutus, koska osaamista pitää voida näyttää monipuolisilla tavoilla, mutta laskeva vaikutus on suoraan tietynlaisen sosiaalisen käyttäytymisen suosimista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä että edes tytöt pitää suomen osaamistasoa yllä. Poikien osaamisen syöksykierre ei näytä pysähtymisen merkkejä
Tämä johtuu pääasiassa siitä, että samalla osaamisella tytöt saavat peruskoulussa parempia arvosanoja ja siten kansoittavat paremmat lukiot.
En tiedä miten hyvät numerot poikani olisivat oikein saaneet olemalla tyttöjä kun jo nyt keskiarvot olivat ysillä 9.3 ja 9.5?
Oikeastihan poikien ongelma on 99 prosenttisesti asenteessa. Jos se koulussa oleminen on sellaista hengaamista niin niiden poikien osaamisesta on hankala saada kunnon kuvaa.
Tässä se ongelma onkin. Numero mittaa asennetta eikä osaamista. Pitäisi olla cool ja huoleton eikä pingottaja, jotta kaverit ja tytöt tykkäävät, mutta samaan aikaan saada hyviä koenumeroita. Vaikka koenumerot olisivat hyviä, todistuksen numero on yleensä alempi johtuen "tuntityöskentelystä", mikä vaikuttaa lukiovalintaan.
Käytännössä asenne ja osaaminen menevät usein käsi kädessä. Se poikien osaaminen on ihan liian usein sitä "olisin osannut jos olisin viitsinyt lukea" osaamista. Kuitenkin todellinen asian hallinta vaatii työtä ja harjoitusta. Jos sitä ei halua tehdä niin kyllä se jää helposti pintapuoliseksi. Jo lukiossa pitäisi osata tehdä töitä eikä vain hengailla.
Minusta on paradoksaalista että koko ajan vaaditaan koulua ymmärtämään poikia kun isoin ongelma on se että ne vanhemmat ymmärtävät ihan liian pitkälle niitä poikia eivätkä opeta heitä tekemään töitä koulun eteen.
Kaikesta huolimatta nykymuotoisen lukion ennätyssuoritukset ovat poikien nimissä. Jos pojat ovat niin huonoja, miksi huiput ovat kuitenkin poikia?
No ei kyllä ole. Tasaisesti on poikia ja tyttöjä näissä laudaturien hamstraajissa. Tosin tuo ei yleensä edes kerro kyvykkeedestä vaan siitä että lukio-opintoja on venytetty 4-5 vuoteen ja kirjoitettujen aineiden lukumäärä on itsetarkoitus.
Lukion pituutta eivät kyllä venytä useimmin ne huiput vaan ne joilla on paljon muita aikaa vieviä asioita, esim. urheiluharrastus. Kyllä iso osa huipuista valmistuu lukiosta ihann normiajassa.
Kirjoitusten arvosanat pitäisi suhteuttaa opiskelun nopeuteen. Totta kai kirjoituksissa saa hyviä arvosanoja, jos käyttää paljon aikaa valmistautumiseen ja hajauttaa niitä usealle vuodelle ja uusii pieleen mennettä aineita.
Älykkyysosamäärä on juuri nopeutta. Huipputerävä ihminen tekee kaiken nopeasti ja muita paremmini, koska on huipputerävä.
Nopea suorittaminen voi olla älykkyyttä tai sitten toistoilla saavutettua rutiinia. Pahimmassa tapauksessa se on hosumista.
Lapseni tekevät läksyt huippunopeasti, osin jo koulussa. Mutta ei se silti tarkoita että ne olisi tehty muita paremmin, päinvastoin.
Älykkyysosamäärä korreloi voimakkaasti kognitiivisen nopeuden kanssa, ts. fiksut ovat nopeita ajattelemaan ja tekemään asioita.
Älykkyys vaatisi rinnalleen pitkäjänteisyyttä. Älykäs voi tehdä matematiikassa esimerkiksi paljon huolimattomuusvirheitä, tai äidinkielessä kirjoittaa luokattoman huonoja aineita, jos kyky pitkäjänteiseen työskentelyyn puuttuu. Älykäs oppii nopeasti myös vääriä tapoja.
Ja mistäkö tiedän? Olen saanut perheenjäsenikseni älykkäitä ihmisiä.
Ei älykkyystestissä pitkäjänteisyyttä mitata, vaan nimenomaan loogisen ajattelun nopeutta.
Ja loogisen ajattelun nopeus ei yksinään vie ihmistä menestykseen missään muualla kuin älykkyystestissä.
Kyllä se nimenomaan vie eteenpäin juuri yliopistomatematiikassa eli korkeammassa matematiikassa, koska sitä on valtavasti, ja vaaditaan nimenomaan nopeutta, että pystyy lukeman rajoitetussa ajassa riittävän paljon matematiikkaa. Siksi huippumatematiikoilla, jotka ovat miehiä, on pelottavan korkea älykkyysosamäärä.
No nämä pelottavan älykkäät miehet voisivat keksiä ratkaisun miten saataisiin ne hieman vähemmän pelottavan älykkäät pojatkin mukaan tekemään töitä oppimisensa eteen.
Kyllä miehet osaavat tehdä töitä, josta saa rahaa. Miesten vuotuinen kokonaistuntimäärä palkallisessa töissä on selvästi korkeampi kuin naisten. Ja jotkut miehet omistautuvat Suomessakin täydellisesti työteolle, ja lopulta raivaavat itsensä rikkaimpien ihmisten joukkoon tienaten kymmeniä miljoonia Euroja vuodessa.
Et nyt kertonut miten se huippuälykäs ratkaisee sen että pojat alisuoriutuvat koulussa. Sitä ei korjaa se että se jo valmiiksi paremmin pärjäävä osa miehistä sitten vetää kyllä kovaa palkkaa.
Mitä haittaa siitä alisuoritumisesta ylipäänsä on esim. lukiossa? Itsekin alisuoriuduin lukiossa, koska opetus oli hidasta ja tylsää, mutta kun pääsin yliopistolle, niin meno muuttui ihan täysin.
Nykypäivänä ei taida alisuorittamalla enää päästä yliopistolle. Ainakaan kovin helposti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä että edes tytöt pitää suomen osaamistasoa yllä. Poikien osaamisen syöksykierre ei näytä pysähtymisen merkkejä
Tämä johtuu pääasiassa siitä, että samalla osaamisella tytöt saavat peruskoulussa parempia arvosanoja ja siten kansoittavat paremmat lukiot.
En tiedä miten hyvät numerot poikani olisivat oikein saaneet olemalla tyttöjä kun jo nyt keskiarvot olivat ysillä 9.3 ja 9.5?
Oikeastihan poikien ongelma on 99 prosenttisesti asenteessa. Jos se koulussa oleminen on sellaista hengaamista niin niiden poikien osaamisesta on hankala saada kunnon kuvaa.
Tässä se ongelma onkin. Numero mittaa asennetta eikä osaamista. Pitäisi olla cool ja huoleton eikä pingottaja, jotta kaverit ja tytöt tykkäävät, mutta samaan aikaan saada hyviä koenumeroita. Vaikka koenumerot olisivat hyviä, todistuksen numero on yleensä alempi johtuen "tuntityöskentelystä", mikä vaikuttaa lukiovalintaan.
Käytännössä asenne ja osaaminen menevät usein käsi kädessä. Se poikien osaaminen on ihan liian usein sitä "olisin osannut jos olisin viitsinyt lukea" osaamista. Kuitenkin todellinen asian hallinta vaatii työtä ja harjoitusta. Jos sitä ei halua tehdä niin kyllä se jää helposti pintapuoliseksi. Jo lukiossa pitäisi osata tehdä töitä eikä vain hengailla.
Minusta on paradoksaalista että koko ajan vaaditaan koulua ymmärtämään poikia kun isoin ongelma on se että ne vanhemmat ymmärtävät ihan liian pitkälle niitä poikia eivätkä opeta heitä tekemään töitä koulun eteen.
Kaikesta huolimatta nykymuotoisen lukion ennätyssuoritukset ovat poikien nimissä. Jos pojat ovat niin huonoja, miksi huiput ovat kuitenkin poikia?
No ei kyllä ole. Tasaisesti on poikia ja tyttöjä näissä laudaturien hamstraajissa. Tosin tuo ei yleensä edes kerro kyvykkeedestä vaan siitä että lukio-opintoja on venytetty 4-5 vuoteen ja kirjoitettujen aineiden lukumäärä on itsetarkoitus.
Lukion pituutta eivät kyllä venytä useimmin ne huiput vaan ne joilla on paljon muita aikaa vieviä asioita, esim. urheiluharrastus. Kyllä iso osa huipuista valmistuu lukiosta ihann normiajassa.
Kirjoitusten arvosanat pitäisi suhteuttaa opiskelun nopeuteen. Totta kai kirjoituksissa saa hyviä arvosanoja, jos käyttää paljon aikaa valmistautumiseen ja hajauttaa niitä usealle vuodelle ja uusii pieleen mennettä aineita.
Älykkyysosamäärä on juuri nopeutta. Huipputerävä ihminen tekee kaiken nopeasti ja muita paremmini, koska on huipputerävä.
Nopea suorittaminen voi olla älykkyyttä tai sitten toistoilla saavutettua rutiinia. Pahimmassa tapauksessa se on hosumista.
Lapseni tekevät läksyt huippunopeasti, osin jo koulussa. Mutta ei se silti tarkoita että ne olisi tehty muita paremmin, päinvastoin.
Älykkyysosamäärä korreloi voimakkaasti kognitiivisen nopeuden kanssa, ts. fiksut ovat nopeita ajattelemaan ja tekemään asioita.
Älykkyys vaatisi rinnalleen pitkäjänteisyyttä. Älykäs voi tehdä matematiikassa esimerkiksi paljon huolimattomuusvirheitä, tai äidinkielessä kirjoittaa luokattoman huonoja aineita, jos kyky pitkäjänteiseen työskentelyyn puuttuu. Älykäs oppii nopeasti myös vääriä tapoja.
Ja mistäkö tiedän? Olen saanut perheenjäsenikseni älykkäitä ihmisiä.
Ei älykkyystestissä pitkäjänteisyyttä mitata, vaan nimenomaan loogisen ajattelun nopeutta.
Ja loogisen ajattelun nopeus ei yksinään vie ihmistä menestykseen missään muualla kuin älykkyystestissä.
Kyllä se nimenomaan vie eteenpäin juuri yliopistomatematiikassa eli korkeammassa matematiikassa, koska sitä on valtavasti, ja vaaditaan nimenomaan nopeutta, että pystyy lukeman rajoitetussa ajassa riittävän paljon matematiikkaa. Siksi huippumatematiikoilla, jotka ovat miehiä, on pelottavan korkea älykkyysosamäärä.
No nämä pelottavan älykkäät miehet voisivat keksiä ratkaisun miten saataisiin ne hieman vähemmän pelottavan älykkäät pojatkin mukaan tekemään töitä oppimisensa eteen.
Kyllä miehet osaavat tehdä töitä, josta saa rahaa. Miesten vuotuinen kokonaistuntimäärä palkallisessa töissä on selvästi korkeampi kuin naisten. Ja jotkut miehet omistautuvat Suomessakin täydellisesti työteolle, ja lopulta raivaavat itsensä rikkaimpien ihmisten joukkoon tienaten kymmeniä miljoonia Euroja vuodessa.
Et nyt kertonut miten se huippuälykäs ratkaisee sen että pojat alisuoriutuvat koulussa. Sitä ei korjaa se että se jo valmiiksi paremmin pärjäävä osa miehistä sitten vetää kyllä kovaa palkkaa.
Mitä haittaa siitä alisuoritumisesta ylipäänsä on esim. lukiossa? Itsekin alisuoriuduin lukiossa, koska opetus oli hidasta ja tylsää, mutta kun pääsin yliopistolle, niin meno muuttui ihan täysin.
Se tekee jatko-opiskeluihin pääsemisen hankalammaksi. Vaikka aina osa ottaa myöhemmin itseään niskasta kiinni niin seuraus on parhaassakin tapauksessa turhat välivuodet ja pahimmassa tapauksessa jatko-opinnoista ulos jääminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä että edes tytöt pitää suomen osaamistasoa yllä. Poikien osaamisen syöksykierre ei näytä pysähtymisen merkkejä
Tämä johtuu pääasiassa siitä, että samalla osaamisella tytöt saavat peruskoulussa parempia arvosanoja ja siten kansoittavat paremmat lukiot.
En tiedä miten hyvät numerot poikani olisivat oikein saaneet olemalla tyttöjä kun jo nyt keskiarvot olivat ysillä 9.3 ja 9.5?
Oikeastihan poikien ongelma on 99 prosenttisesti asenteessa. Jos se koulussa oleminen on sellaista hengaamista niin niiden poikien osaamisesta on hankala saada kunnon kuvaa.
Tässä se ongelma onkin. Numero mittaa asennetta eikä osaamista. Pitäisi olla cool ja huoleton eikä pingottaja, jotta kaverit ja tytöt tykkäävät, mutta samaan aikaan saada hyviä koenumeroita. Vaikka koenumerot olisivat hyviä, todistuksen numero on yleensä alempi johtuen "tuntityöskentelystä", mikä vaikuttaa lukiovalintaan.
Käytännössä asenne ja osaaminen menevät usein käsi kädessä. Se poikien osaaminen on ihan liian usein sitä "olisin osannut jos olisin viitsinyt lukea" osaamista. Kuitenkin todellinen asian hallinta vaatii työtä ja harjoitusta. Jos sitä ei halua tehdä niin kyllä se jää helposti pintapuoliseksi. Jo lukiossa pitäisi osata tehdä töitä eikä vain hengailla.
Minusta on paradoksaalista että koko ajan vaaditaan koulua ymmärtämään poikia kun isoin ongelma on se että ne vanhemmat ymmärtävät ihan liian pitkälle niitä poikia eivätkä opeta heitä tekemään töitä koulun eteen.
Kaikesta huolimatta nykymuotoisen lukion ennätyssuoritukset ovat poikien nimissä. Jos pojat ovat niin huonoja, miksi huiput ovat kuitenkin poikia?
Koska pojat kansoittavat sen janan molempia ääripäitä paljon enemmän kuin tytöt. Tyttöjen osaaminen jakautuu paljon tasaisemmin. Mutta nämä ääripäätä eivät ole se kiinnostava juttu. Kiinnostava on se miksi ne keskivälin pojat alisuorittavat niin helposti.
Olisi kiva tietää, miten huipulle pitää mennä, että se poikaenemmistö tulee näkyviin. Jos katsotaan vaikkapa eniten laudatureita saaneita ylioppilaita, maan parhaan tuloksen, sen toistakymmentä laudaturia, saa suunnilleen yhtä usein tyttö tai poika. Siitä kun lähdetään alaspäin, 8-9 laudaturissa on hieman enemmän tyttöjä, 6-7 jo selkeästi enemmän tyttöjä, ja 4-5 laudaturissa varmaan jo tuplasti enemmän tyttöjä.
-eri.
Siinä puhutaan älykkyysmittauksista, ei ylioppilaskirjoituksista. Ratkaisevaa siis on että miten älykkäitä ne kaikken parhaita arvosanoja saaneet pojat ovat verrattuna tyttöihin, ei se montako heitä on.
Ja älykkyysmittauksissa pojat dominoivat siis sekä ihan ylintä huippua että kaikkein alimpia tuloksia ja tytöt sijoittuvat tasaisemmin.
Suomessa ei tehdä mitään älykkyysmittauksia tytöille ja pojille.
Täysin mahdollista että suomalaiset tytöt peittoaisi pojat niissäkin.
Onhan se maailman mittakaavassa muutenkin poikkeus että tytöt on täällä poikia parempia matemaattisissa aineissa.
ÄO-testitkin painottuu nimenomaan matemaattis-loogiseen päättelyyn.Todellinen matematiikka alkaa vasta sitten kun mennä yliopistolle, ja siellä miehet dominoivat naisia mennen tullen, mikä näkyy viime kädessä mm. tieteen Nobelleissa, jotka menevät miehille.
Yhtään matematiikan Nobelia ei ole mennyt miehille.
On mennyt jopa suomlaiselle miehelle. Matematiikan Nobel eli Fields palkinto on aina mennyt miehille lukuuottamatta yhtä iranilaisnaista, jolle myönnettiin aikoinaan ainoana naisena matematiikan Nobel.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä lähtien lukioikäiset teinit on olleet naisia ja miehiä? Ite ei ainakaan tuon ikäisenä ikinä puhuttu esimerkiksi samanikäisistä pojista "miehinä" tai "miesystävinä" vaan kyllä ne poikaystäviä oli.
Ylioppilaat on tyypillisesti 18-19-vuotiaita, aikuisia siis.
Tuonikäinen on täysi-ikäinen, mutta ei todellakaan aikuinen. Henkinen aikuistuminen tapahtuu vasta monta vuotta myöhemmin, tyypillisesti n. 25-vuotiaana tai sen lähettyvillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä että edes tytöt pitää suomen osaamistasoa yllä. Poikien osaamisen syöksykierre ei näytä pysähtymisen merkkejä
Tämä johtuu pääasiassa siitä, että samalla osaamisella tytöt saavat peruskoulussa parempia arvosanoja ja siten kansoittavat paremmat lukiot.
Kaikissa Pisa-testeissä tytöt on poikia parempia vaikka arvostelussa ei nähdä sukupuolta. Millä sen selität?
Kasvatustieteen professori selitti tätä luennolla niin, että erityisesti poikia on vaikea motivoida vastaamaan tosissaan näihin testeihin, koska niissä pärjäämisestä ei ole hyötyä heille.
Itse jouduin Pisa-testiin omana kouluaikanani ja se meni kivan tunnin päälle. Ärsytti niin kovasti, että vastasin suureen osaan kysymyksistä tahallaan väärin ja tein kirjoitelman kuin apukoululainen. En pidä Pisa-testeistä saatuja tuloksia missään arvossa.
eri
No kyllähän tuo juuri kertoi totuuden ainakin sinun kohdallasi. Jos sattuu paha päivä, suorituskyky on nolla.
Ei se liittynyt suorituskykyyn mitenkään vaan ajattelin sen ennemminkin kostamisena. Jos suorituksesta oli saanut rahaa, olisin varmasti ollut parhaassa desiilissä kuten yo-kirjoituksissa myöhemmin.
Tuollainen henkinen laiskuus, ettei tehtävä itsessään herätä mielenkiintoa, vaan aina pitää saada jokin palkinto, on oikeastaan vielä huolestuttavampaa kuin alhainen äly.
Uusia keksintöjä luova äly on leikkiä, kiinnostusta, luovuutta. Ei sitä että latokaa taaloja pöytään niin mä lasken tämän laskun.
Kuinka moni uusi hieno luova keksintö on saanut alkunsa siitä, kun joku ylempi on sanonut: "Maanantaiaamuna et mene muiden mukana tekemään kivaa aktiviteettia x vaan jäät keksimään luovia keksintöjä."? Ei varmaan kauhean moni. Siihen aikaan kuitenkin harrastin kotona ohjelmointia ja tein matikassa pulmatehtäviä (ihan vapaaehtoisesti!). Välillä mietin näkevätkö opettajat pisa-testien vastaukset. Siinä on ollut matikanope ihmeissään, kun tunnilla teen pulmatehtäviä, mutta pisassa en saa edes perusjuttuja oikein :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä että edes tytöt pitää suomen osaamistasoa yllä. Poikien osaamisen syöksykierre ei näytä pysähtymisen merkkejä
Tämä johtuu pääasiassa siitä, että samalla osaamisella tytöt saavat peruskoulussa parempia arvosanoja ja siten kansoittavat paremmat lukiot.
En tiedä miten hyvät numerot poikani olisivat oikein saaneet olemalla tyttöjä kun jo nyt keskiarvot olivat ysillä 9.3 ja 9.5?
Oikeastihan poikien ongelma on 99 prosenttisesti asenteessa. Jos se koulussa oleminen on sellaista hengaamista niin niiden poikien osaamisesta on hankala saada kunnon kuvaa.
Tässä se ongelma onkin. Numero mittaa asennetta eikä osaamista. Pitäisi olla cool ja huoleton eikä pingottaja, jotta kaverit ja tytöt tykkäävät, mutta samaan aikaan saada hyviä koenumeroita. Vaikka koenumerot olisivat hyviä, todistuksen numero on yleensä alempi johtuen "tuntityöskentelystä", mikä vaikuttaa lukiovalintaan.
Käytännössä asenne ja osaaminen menevät usein käsi kädessä. Se poikien osaaminen on ihan liian usein sitä "olisin osannut jos olisin viitsinyt lukea" osaamista. Kuitenkin todellinen asian hallinta vaatii työtä ja harjoitusta. Jos sitä ei halua tehdä niin kyllä se jää helposti pintapuoliseksi. Jo lukiossa pitäisi osata tehdä töitä eikä vain hengailla.
Minusta on paradoksaalista että koko ajan vaaditaan koulua ymmärtämään poikia kun isoin ongelma on se että ne vanhemmat ymmärtävät ihan liian pitkälle niitä poikia eivätkä opeta heitä tekemään töitä koulun eteen.
Kaikesta huolimatta nykymuotoisen lukion ennätyssuoritukset ovat poikien nimissä. Jos pojat ovat niin huonoja, miksi huiput ovat kuitenkin poikia?
No ei kyllä ole. Tasaisesti on poikia ja tyttöjä näissä laudaturien hamstraajissa. Tosin tuo ei yleensä edes kerro kyvykkeedestä vaan siitä että lukio-opintoja on venytetty 4-5 vuoteen ja kirjoitettujen aineiden lukumäärä on itsetarkoitus.
Lukion pituutta eivät kyllä venytä useimmin ne huiput vaan ne joilla on paljon muita aikaa vieviä asioita, esim. urheiluharrastus. Kyllä iso osa huipuista valmistuu lukiosta ihann normiajassa.
Kirjoitusten arvosanat pitäisi suhteuttaa opiskelun nopeuteen. Totta kai kirjoituksissa saa hyviä arvosanoja, jos käyttää paljon aikaa valmistautumiseen ja hajauttaa niitä usealle vuodelle ja uusii pieleen mennettä aineita.
Älykkyysosamäärä on juuri nopeutta. Huipputerävä ihminen tekee kaiken nopeasti ja muita paremmini, koska on huipputerävä.
Nopea suorittaminen voi olla älykkyyttä tai sitten toistoilla saavutettua rutiinia. Pahimmassa tapauksessa se on hosumista.
Lapseni tekevät läksyt huippunopeasti, osin jo koulussa. Mutta ei se silti tarkoita että ne olisi tehty muita paremmin, päinvastoin.
Älykkyysosamäärä korreloi voimakkaasti kognitiivisen nopeuden kanssa, ts. fiksut ovat nopeita ajattelemaan ja tekemään asioita.
Älykkyys vaatisi rinnalleen pitkäjänteisyyttä. Älykäs voi tehdä matematiikassa esimerkiksi paljon huolimattomuusvirheitä, tai äidinkielessä kirjoittaa luokattoman huonoja aineita, jos kyky pitkäjänteiseen työskentelyyn puuttuu. Älykäs oppii nopeasti myös vääriä tapoja.
Ja mistäkö tiedän? Olen saanut perheenjäsenikseni älykkäitä ihmisiä.
Ei älykkyystestissä pitkäjänteisyyttä mitata, vaan nimenomaan loogisen ajattelun nopeutta.
Ja loogisen ajattelun nopeus ei yksinään vie ihmistä menestykseen missään muualla kuin älykkyystestissä.
Kyllä se nimenomaan vie eteenpäin juuri yliopistomatematiikassa eli korkeammassa matematiikassa, koska sitä on valtavasti, ja vaaditaan nimenomaan nopeutta, että pystyy lukeman rajoitetussa ajassa riittävän paljon matematiikkaa. Siksi huippumatematiikoilla, jotka ovat miehiä, on pelottavan korkea älykkyysosamäärä.
No nämä pelottavan älykkäät miehet voisivat keksiä ratkaisun miten saataisiin ne hieman vähemmän pelottavan älykkäät pojatkin mukaan tekemään töitä oppimisensa eteen.
Kyllä miehet osaavat tehdä töitä, josta saa rahaa. Miesten vuotuinen kokonaistuntimäärä palkallisessa töissä on selvästi korkeampi kuin naisten. Ja jotkut miehet omistautuvat Suomessakin täydellisesti työteolle, ja lopulta raivaavat itsensä rikkaimpien ihmisten joukkoon tienaten kymmeniä miljoonia Euroja vuodessa.
Et nyt kertonut miten se huippuälykäs ratkaisee sen että pojat alisuoriutuvat koulussa. Sitä ei korjaa se että se jo valmiiksi paremmin pärjäävä osa miehistä sitten vetää kyllä kovaa palkkaa.
Mitä haittaa siitä alisuoritumisesta ylipäänsä on esim. lukiossa? Itsekin alisuoriuduin lukiossa, koska opetus oli hidasta ja tylsää, mutta kun pääsin yliopistolle, niin meno muuttui ihan täysin.
Se tekee jatko-opiskeluihin pääsemisen hankalammaksi. Vaikka aina osa ottaa myöhemmin itseään niskasta kiinni niin seuraus on parhaassakin tapauksessa turhat välivuodet ja pahimmassa tapauksessa jatko-opinnoista ulos jääminen.
No ei se aikanaan omaa menoni haitannut. Laiminlöin lukion, mutta kävin preppauskurssin yliopiston pääsykokeita varten, jonka aikana sain tarvittavat matemaattiset valmiudet, jotta pääsin kirkkaasti sisälle sinne minne halusinkin.
Sisäänpääsykokeissa onnistuminen kompensoi hyvin lukion passiivisen otteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MIehiä on tosin lukiossa vain noin 43% ja naisia 57% joten miehistä edelleen suhteellisesti vähän useampi kirjoittaa hyvin kuin naisista.
Mutta ei noissa tosiaan mitään valtaisaa eroa ole.
Pitkän matikan kirjoittajissa sukupuolijakauma on lähellä 50-50.
Kuten E:n tai L:n kirjoittajissakin. Todellisia matematiikan huippuosaajia on ikäryhmissä vain joitain kymmeniä, pessimistisin arvio oli vain noin viisi. Loput käyttävät sitten matematiikkaa apuvälineenä varsinaisella alallaan, johon kouluttautuvat. Todellinen kiinnostus omaan alaansa on ratkaiseva tekijä työssään menestymiselle. Se, että kuinka vaikeaa jotain alaa on päästä opiskelemaan, on pitkässä juoksussa huono hakukriteeri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä että edes tytöt pitää suomen osaamistasoa yllä. Poikien osaamisen syöksykierre ei näytä pysähtymisen merkkejä
Tämä johtuu pääasiassa siitä, että samalla osaamisella tytöt saavat peruskoulussa parempia arvosanoja ja siten kansoittavat paremmat lukiot.
En tiedä miten hyvät numerot poikani olisivat oikein saaneet olemalla tyttöjä kun jo nyt keskiarvot olivat ysillä 9.3 ja 9.5?
Oikeastihan poikien ongelma on 99 prosenttisesti asenteessa. Jos se koulussa oleminen on sellaista hengaamista niin niiden poikien osaamisesta on hankala saada kunnon kuvaa.
Tässä se ongelma onkin. Numero mittaa asennetta eikä osaamista. Pitäisi olla cool ja huoleton eikä pingottaja, jotta kaverit ja tytöt tykkäävät, mutta samaan aikaan saada hyviä koenumeroita. Vaikka koenumerot olisivat hyviä, todistuksen numero on yleensä alempi johtuen "tuntityöskentelystä", mikä vaikuttaa lukiovalintaan.
Käytännössä asenne ja osaaminen menevät usein käsi kädessä. Se poikien osaaminen on ihan liian usein sitä "olisin osannut jos olisin viitsinyt lukea" osaamista. Kuitenkin todellinen asian hallinta vaatii työtä ja harjoitusta. Jos sitä ei halua tehdä niin kyllä se jää helposti pintapuoliseksi. Jo lukiossa pitäisi osata tehdä töitä eikä vain hengailla.
Minusta on paradoksaalista että koko ajan vaaditaan koulua ymmärtämään poikia kun isoin ongelma on se että ne vanhemmat ymmärtävät ihan liian pitkälle niitä poikia eivätkä opeta heitä tekemään töitä koulun eteen.
Meillä kaikilla tilanne oli se, että esitettiin ettei homma nappaa yhtään ja viisasteltiin opettajan kysymyksille, mutta vaivihkaa kuunneltiin tunnilla ja luettiin kotona ja paukutettiin kokeista hyviä arvosanoja. Itsekin sain saksaa lukuun ottamatta kaikista kokeista aina 9-10, mutta todistukseen keskiarvoksi 8,5. Samoja koearvosanoja saaneet kaveritytöt saivat keskiarvoksi vähintään 9,5 ja pääsivät huippulukioon.
No ei se kovin suuresta älykkyydestä kerro että tahallaan sabotoi omia numeroitaan vaikka tietää miten saisi paremat numerot. Siis olemalla kunnolla.
Ei arvosanojen tehtävä olekaan mitata älykkyyttä vaan aineen osaamista.
Kun arvostelukriteereissä on mukana myös tuntiosaaminen ja -aktiivisuus niin ei vaadi kovin suurta älyä tajuta että siihenkin kannattaa panostaa.
Tässä se pointti olikin. Arvostelukriteeri on ongelmallinen, koska tuntiaktiivisuus pojilla ei usein ole sosiaalisesti järkevää. Tällöin arvosana ei mittaa oikeaa osaamista ja syrjäyttää pojat pois parhaista lukioista.
No kannttaisiko ennemmin puuttua tähän ongelmaan että näin ei ole eikä vaatia että tunnilla ei tarvitse tehdä mitään? Se sama sosiaalinen paine joka tekee osan pojista mielestä koulussa aktiivisuudesta nössöä on ihan se sama paine joka saa pojat syrjäytymään tyttöjä useammin ja tekemään rikoksia tyttöjä useammin. Eli ongelma joka pitäisi todellakin hoitaa kuntoon. Eikä vain aina tätä "pojat ovat poikia eikä sille voi mitään" meininkiä.
Kummasti ne hyvin koulussa pärjäävät pojat onnistuvat olemaan tunnilla edes kohtuullisen kunnolla kun sitä halua ja motivaatiota on.
Kyllä meilläkin oli näitä poikia, jotka osallistuivat tunnilla ja saivat hyviä arvosanoja todistukseen asti, mutta ei heillä koskaan mitään tyttöjuttuja ollut. Arviointikriteerien muuttaminen on hyvin paljon helpompaa kuin yläkoululaisten ryhmädynamiikkaan ja asenteisiin puuttuminen. Pojillekin pitäisi tarjota keino näyttää osaamista ilman, että siitä seuraa sosiaalisia ongelmia.
No ei ollut koska heistä iso osa ei elänyt samanlaista sosiaalista elämää kuin ne "tupakkaringin pojat". Jos nämä hyvät oppilaat olisivat samalla tavalla hengailleet sekaporukoissa niin niitä tyttöjä olisi kyllä ollut. Itsekin olen kuullut jälkeenpäin monen tytön olleen minuun ihastunut vaikka olin se luokan nörtti. En vain yhtään sitä tajunnut koska olin lähinnä kotona tai samanlaisten kaverien kanssa. Jos joku olisi kannustanut minua ottamaan kontaktia niihin tyttöihin niin olisin taatusti saanut "tyttöjuttuja" jo paljon nuorempana.
Eli jälleen yrität ratkaista ongelmaa väärästä päästä. Niitä lahjakkaita poikia pitäisi kannustaa osallistumaan sosiaaliseen toimintaan enemmän niin se koulussa menestyminen ei olisi vain toinen nimi epäsosiaalisuudelle.
Kun edes kiusaamista ei saada kuriin, niin mitenköhän helposti saataisiin nörttipoikia osaksi muita porukoita? Ops-tekstin muuttaminen on puolestaan hyvin helppoa. Tuntiaktiivisuusvaatimuksella ei edes ole mitään järjellistä pohjaa. Ymmärrän sen, että sillä voi olla positiivinen vaikutus, koska osaamista pitää voida näyttää monipuolisilla tavoilla, mutta laskeva vaikutus on suoraan tietynlaisen sosiaalisen käyttäytymisen suosimista.
Jos puhutaan tuosta tuntiaktiivisuuden vaikutuksesta niin vaikka sellainen vaikutus on niin se kyllä estää todella harvaa oikeasti lahjakasta poikaa pääsemästä vaikkapa lukioon. En jaksa uskoa että jos koenumerot ovat järjestään ysiä tai kasia niin sellainen poika ei lukioon pääsisi vaikka tuntiaktiivisuus niitä numeroita laskisikin.
Kyllä matikan huippupalkintoja tulee välillä Suomeenkin.
https://www.ts.fi/uutiset/5824803
https://www.hs.fi/tiede/art-2000005990565.html
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä että edes tytöt pitää suomen osaamistasoa yllä. Poikien osaamisen syöksykierre ei näytä pysähtymisen merkkejä
Tämä johtuu pääasiassa siitä, että samalla osaamisella tytöt saavat peruskoulussa parempia arvosanoja ja siten kansoittavat paremmat lukiot.
En tiedä miten hyvät numerot poikani olisivat oikein saaneet olemalla tyttöjä kun jo nyt keskiarvot olivat ysillä 9.3 ja 9.5?
Oikeastihan poikien ongelma on 99 prosenttisesti asenteessa. Jos se koulussa oleminen on sellaista hengaamista niin niiden poikien osaamisesta on hankala saada kunnon kuvaa.
Tässä se ongelma onkin. Numero mittaa asennetta eikä osaamista. Pitäisi olla cool ja huoleton eikä pingottaja, jotta kaverit ja tytöt tykkäävät, mutta samaan aikaan saada hyviä koenumeroita. Vaikka koenumerot olisivat hyviä, todistuksen numero on yleensä alempi johtuen "tuntityöskentelystä", mikä vaikuttaa lukiovalintaan.
Käytännössä asenne ja osaaminen menevät usein käsi kädessä. Se poikien osaaminen on ihan liian usein sitä "olisin osannut jos olisin viitsinyt lukea" osaamista. Kuitenkin todellinen asian hallinta vaatii työtä ja harjoitusta. Jos sitä ei halua tehdä niin kyllä se jää helposti pintapuoliseksi. Jo lukiossa pitäisi osata tehdä töitä eikä vain hengailla.
Minusta on paradoksaalista että koko ajan vaaditaan koulua ymmärtämään poikia kun isoin ongelma on se että ne vanhemmat ymmärtävät ihan liian pitkälle niitä poikia eivätkä opeta heitä tekemään töitä koulun eteen.
Kaikesta huolimatta nykymuotoisen lukion ennätyssuoritukset ovat poikien nimissä. Jos pojat ovat niin huonoja, miksi huiput ovat kuitenkin poikia?
No ei kyllä ole. Tasaisesti on poikia ja tyttöjä näissä laudaturien hamstraajissa. Tosin tuo ei yleensä edes kerro kyvykkeedestä vaan siitä että lukio-opintoja on venytetty 4-5 vuoteen ja kirjoitettujen aineiden lukumäärä on itsetarkoitus.
Lukion pituutta eivät kyllä venytä useimmin ne huiput vaan ne joilla on paljon muita aikaa vieviä asioita, esim. urheiluharrastus. Kyllä iso osa huipuista valmistuu lukiosta ihann normiajassa.
Kirjoitusten arvosanat pitäisi suhteuttaa opiskelun nopeuteen. Totta kai kirjoituksissa saa hyviä arvosanoja, jos käyttää paljon aikaa valmistautumiseen ja hajauttaa niitä usealle vuodelle ja uusii pieleen mennettä aineita.
Älykkyysosamäärä on juuri nopeutta. Huipputerävä ihminen tekee kaiken nopeasti ja muita paremmini, koska on huipputerävä.
Nopea suorittaminen voi olla älykkyyttä tai sitten toistoilla saavutettua rutiinia. Pahimmassa tapauksessa se on hosumista.
Lapseni tekevät läksyt huippunopeasti, osin jo koulussa. Mutta ei se silti tarkoita että ne olisi tehty muita paremmin, päinvastoin.
Älykkyysosamäärä korreloi voimakkaasti kognitiivisen nopeuden kanssa, ts. fiksut ovat nopeita ajattelemaan ja tekemään asioita.
Älykkyys vaatisi rinnalleen pitkäjänteisyyttä. Älykäs voi tehdä matematiikassa esimerkiksi paljon huolimattomuusvirheitä, tai äidinkielessä kirjoittaa luokattoman huonoja aineita, jos kyky pitkäjänteiseen työskentelyyn puuttuu. Älykäs oppii nopeasti myös vääriä tapoja.
Ja mistäkö tiedän? Olen saanut perheenjäsenikseni älykkäitä ihmisiä.
Ei älykkyystestissä pitkäjänteisyyttä mitata, vaan nimenomaan loogisen ajattelun nopeutta.
Ja loogisen ajattelun nopeus ei yksinään vie ihmistä menestykseen missään muualla kuin älykkyystestissä.
Kyllä se nimenomaan vie eteenpäin juuri yliopistomatematiikassa eli korkeammassa matematiikassa, koska sitä on valtavasti, ja vaaditaan nimenomaan nopeutta, että pystyy lukeman rajoitetussa ajassa riittävän paljon matematiikkaa. Siksi huippumatematiikoilla, jotka ovat miehiä, on pelottavan korkea älykkyysosamäärä.
No nämä pelottavan älykkäät miehet voisivat keksiä ratkaisun miten saataisiin ne hieman vähemmän pelottavan älykkäät pojatkin mukaan tekemään töitä oppimisensa eteen.
Kyllä miehet osaavat tehdä töitä, josta saa rahaa. Miesten vuotuinen kokonaistuntimäärä palkallisessa töissä on selvästi korkeampi kuin naisten. Ja jotkut miehet omistautuvat Suomessakin täydellisesti työteolle, ja lopulta raivaavat itsensä rikkaimpien ihmisten joukkoon tienaten kymmeniä miljoonia Euroja vuodessa.
Et nyt kertonut miten se huippuälykäs ratkaisee sen että pojat alisuoriutuvat koulussa. Sitä ei korjaa se että se jo valmiiksi paremmin pärjäävä osa miehistä sitten vetää kyllä kovaa palkkaa.
Mitä haittaa siitä alisuoritumisesta ylipäänsä on esim. lukiossa? Itsekin alisuoriuduin lukiossa, koska opetus oli hidasta ja tylsää, mutta kun pääsin yliopistolle, niin meno muuttui ihan täysin.
Se tekee jatko-opiskeluihin pääsemisen hankalammaksi. Vaikka aina osa ottaa myöhemmin itseään niskasta kiinni niin seuraus on parhaassakin tapauksessa turhat välivuodet ja pahimmassa tapauksessa jatko-opinnoista ulos jääminen.
No ei se aikanaan omaa menoni haitannut. Laiminlöin lukion, mutta kävin preppauskurssin yliopiston pääsykokeita varten, jonka aikana sain tarvittavat matemaattiset valmiudet, jotta pääsin kirkkaasti sisälle sinne minne halusinkin.
Sisäänpääsykokeissa onnistuminen kompensoi hyvin lukion passiivisen otteen.
Tietenkin iso osa tsemppaa sitten myöhemmin. Mutta edelleen se lukiossa lusmuilu lisää sen riskiä että se opintopolku ei jatkukaan.
Hyvin pääsi Tekniseen korkeakouluun ihan C:n ja M:n papereillakin. 20 vuotta sitten. Kiinnostus ja motivaatio ratkaisee elämässä. Surullista ja tylsää on jos nykyään pitää jo lukiossa painaa täysillä.
No kyllähän tuo juuri kertoi totuuden ainakin sinun kohdallasi. Jos sattuu paha päivä, suorituskyky on nolla.