Viime keväänä pitkän matikan E:n tai L:n kirjoitti yht. 2037 naista ja 1981 miestä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä että edes tytöt pitää suomen osaamistasoa yllä. Poikien osaamisen syöksykierre ei näytä pysähtymisen merkkejä

Tämä johtuu pääasiassa siitä, että samalla osaamisella tytöt saavat peruskoulussa parempia arvosanoja ja siten kansoittavat paremmat lukiot.

En tiedä miten hyvät numerot poikani olisivat oikein saaneet olemalla tyttöjä kun jo nyt keskiarvot olivat ysillä 9.3 ja 9.5?

Oikeastihan poikien ongelma on 99 prosenttisesti asenteessa. Jos se koulussa oleminen on sellaista hengaamista niin niiden poikien osaamisesta on hankala saada kunnon kuvaa.

Tässä se ongelma onkin. Numero mittaa asennetta eikä osaamista. Pitäisi olla cool ja huoleton eikä pingottaja, jotta kaverit ja tytöt tykkäävät, mutta samaan aikaan saada hyviä koenumeroita. Vaikka koenumerot olisivat hyviä, todistuksen numero on yleensä alempi johtuen "tuntityöskentelystä", mikä vaikuttaa lukiovalintaan.

Käytännössä asenne ja osaaminen menevät usein käsi kädessä. Se poikien osaaminen on ihan liian usein sitä "olisin osannut jos olisin viitsinyt lukea" osaamista. Kuitenkin todellinen asian hallinta vaatii työtä ja harjoitusta. Jos sitä ei halua tehdä niin kyllä se jää helposti pintapuoliseksi. Jo lukiossa pitäisi osata tehdä töitä eikä vain hengailla.

Minusta on paradoksaalista että koko ajan vaaditaan koulua ymmärtämään poikia kun isoin ongelma on se että ne vanhemmat ymmärtävät ihan liian pitkälle niitä poikia eivätkä opeta heitä tekemään töitä koulun eteen. 

Meillä kaikilla tilanne oli se, että esitettiin ettei homma nappaa yhtään ja viisasteltiin opettajan kysymyksille, mutta vaivihkaa kuunneltiin tunnilla ja luettiin kotona ja paukutettiin kokeista hyviä arvosanoja. Itsekin sain saksaa lukuun ottamatta kaikista kokeista aina 9-10, mutta todistukseen keskiarvoksi 8,5. Samoja koearvosanoja saaneet kaveritytöt saivat keskiarvoksi vähintään 9,5 ja pääsivät huippulukioon.

No ei se kovin suuresta älykkyydestä kerro että tahallaan sabotoi omia numeroitaan vaikka tietää miten saisi paremat numerot. Siis olemalla kunnolla.

Ei arvosanojen tehtävä olekaan mitata älykkyyttä vaan aineen osaamista.

Kun arvostelukriteereissä on mukana myös tuntiosaaminen ja -aktiivisuus niin ei vaadi kovin suurta älyä tajuta että siihenkin kannattaa panostaa.

Tässä se pointti olikin. Arvostelukriteeri on ongelmallinen, koska tuntiaktiivisuus pojilla ei usein ole sosiaalisesti järkevää. Tällöin arvosana ei mittaa oikeaa osaamista ja syrjäyttää pojat pois parhaista lukioista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ja sitten nämä naiset menivät uliopistoon opiskelemaan huma nisti aineita ja ottivat rikkaan miehen ja jäivät kotiin makaamaan samalla kun miehet menivät ammattikorkea ja korkeakouluihin opiskelemaan ja sitten töihin.

Hmm ja kuitenkin naisten työllisyysaste on korkeampi. Kummallista.

"1564-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli 72,7 ja miesten 71,9 prosenttia vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä"

Kotona lapsia hoitavat naisetkin on työllisiä ja tuossa näkyy naisten osatyöaika kun taas raksalla sellaista ei ole.  Tilastokikkoja käytännössä. 

Vain jos heillä on jo olemassaoleva työpaikka johon palata. Työtön nainen ei muutu työlliseksi jäämällä kotiin lapsia hoitamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä että edes tytöt pitää suomen osaamistasoa yllä. Poikien osaamisen syöksykierre ei näytä pysähtymisen merkkejä

Oliko sulla muuta miesvihakommenttia?

faktat miesvihaa?

Niinhän ne aina tällä palstalla on. Mitään miesvihaa ei ole olemassakaan. Miehiä on aina paapottu. Jos miesvihaa on ettei enää paapota, niin jopas on miehillä suuret ongelmat.

No en tiedä, ihan hyvinhän edellisten sukupolvien pojat/miehet kuitenkin pärjäsivät kaikesta ilmeisestä paapomisesta huolimatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytyy muistaa se tosiasia, että nykyisin kirjoitukset voidaan hajauttaa useammalle vuodelle, ja se, että pitkän matematiikan kysymykset ovat nykyisin helppoja verrattuna siihen, mitä ne olivat vielä 30 vuotta sitten. 

Suomalaisten matemaattiset taidot ovat nykyään aneemisia, ja se tulee ilmi matematikkaolympilaisissa, jossa sijoituksemme on nykyään banaanivaltion tasolla. 

Mensaakin pääse jäseneksi nykyään 132 pisteellä, kun ennen vaadittiin 148. 

Tuo viimeinen oli ihan paras! Kai se oli vitsi? Älykkyysosamäärähän riippuu tarkasteluun valitusta hajonnasta.

T: Tyhmä nainen.

Ei älykkyysosamäärä riipu hajonnasta, vaan siitä, kuinka hyvin on testissä pärjännyt.

Kai sä nyt oikeasti vitsailet? Gaussin käyräähän nämä noudattaa ja se voidaan mitottaa eri tavoilla.

Ei älykkyys noudata todellisuudessa normaalijakaumaa, vaan log-normaalijakaumaa kuten luovuuskin. 

Sivusta, tässä juuri sellainen vastaus joka osoittaa miksi huippuälykkyydestä ei ole mitään hyötyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä että edes tytöt pitää suomen osaamistasoa yllä. Poikien osaamisen syöksykierre ei näytä pysähtymisen merkkejä

Tämä johtuu pääasiassa siitä, että samalla osaamisella tytöt saavat peruskoulussa parempia arvosanoja ja siten kansoittavat paremmat lukiot.

En tiedä miten hyvät numerot poikani olisivat oikein saaneet olemalla tyttöjä kun jo nyt keskiarvot olivat ysillä 9.3 ja 9.5?

Oikeastihan poikien ongelma on 99 prosenttisesti asenteessa. Jos se koulussa oleminen on sellaista hengaamista niin niiden poikien osaamisesta on hankala saada kunnon kuvaa.

Tässä se ongelma onkin. Numero mittaa asennetta eikä osaamista. Pitäisi olla cool ja huoleton eikä pingottaja, jotta kaverit ja tytöt tykkäävät, mutta samaan aikaan saada hyviä koenumeroita. Vaikka koenumerot olisivat hyviä, todistuksen numero on yleensä alempi johtuen "tuntityöskentelystä", mikä vaikuttaa lukiovalintaan.

Käytännössä asenne ja osaaminen menevät usein käsi kädessä. Se poikien osaaminen on ihan liian usein sitä "olisin osannut jos olisin viitsinyt lukea" osaamista. Kuitenkin todellinen asian hallinta vaatii työtä ja harjoitusta. Jos sitä ei halua tehdä niin kyllä se jää helposti pintapuoliseksi. Jo lukiossa pitäisi osata tehdä töitä eikä vain hengailla.

Minusta on paradoksaalista että koko ajan vaaditaan koulua ymmärtämään poikia kun isoin ongelma on se että ne vanhemmat ymmärtävät ihan liian pitkälle niitä poikia eivätkä opeta heitä tekemään töitä koulun eteen. 

Kaikesta huolimatta nykymuotoisen lukion ennätyssuoritukset ovat poikien nimissä. Jos pojat ovat niin huonoja, miksi huiput ovat kuitenkin poikia?

Koska pojat kansoittavat sen janan molempia ääripäitä paljon enemmän kuin tytöt. Tyttöjen osaaminen jakautuu paljon tasaisemmin. Mutta nämä ääripäätä eivät ole se kiinnostava juttu. Kiinnostava on se miksi ne keskivälin pojat alisuorittavat niin helposti.

Olisi kiva tietää, miten huipulle pitää mennä, että se poikaenemmistö tulee näkyviin. Jos katsotaan vaikkapa eniten laudatureita saaneita ylioppilaita, maan parhaan tuloksen, sen toistakymmentä laudaturia, saa suunnilleen yhtä usein tyttö tai poika. Siitä kun lähdetään alaspäin, 8-9 laudaturissa on hieman enemmän tyttöjä, 6-7 jo selkeästi enemmän tyttöjä, ja 4-5 laudaturissa varmaan jo tuplasti enemmän tyttöjä. 

-eri.

Siinä puhutaan älykkyysmittauksista, ei ylioppilaskirjoituksista. Ratkaisevaa siis on että miten älykkäitä ne kaikken parhaita arvosanoja saaneet pojat ovat verrattuna tyttöihin, ei se montako heitä on.

Ja älykkyysmittauksissa pojat dominoivat siis sekä ihan ylintä huippua että kaikkein alimpia tuloksia ja tytöt sijoittuvat tasaisemmin.

Suomessa ei tehdä mitään älykkyysmittauksia tytöille ja pojille.

Täysin mahdollista että suomalaiset tytöt peittoaisi pojat niissäkin.

Onhan se maailman mittakaavassa muutenkin poikkeus että tytöt on täällä poikia parempia matemaattisissa aineissa.

ÄO-testitkin painottuu nimenomaan matemaattis-loogiseen päättelyyn.

Todellinen matematiikka alkaa vasta sitten kun mennä yliopistolle, ja siellä miehet dominoivat naisia mennen tullen, mikä näkyy viime kädessä mm. tieteen Nobelleissa, jotka menevät miehille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä että edes tytöt pitää suomen osaamistasoa yllä. Poikien osaamisen syöksykierre ei näytä pysähtymisen merkkejä

Tämä johtuu pääasiassa siitä, että samalla osaamisella tytöt saavat peruskoulussa parempia arvosanoja ja siten kansoittavat paremmat lukiot.

En tiedä miten hyvät numerot poikani olisivat oikein saaneet olemalla tyttöjä kun jo nyt keskiarvot olivat ysillä 9.3 ja 9.5?

Oikeastihan poikien ongelma on 99 prosenttisesti asenteessa. Jos se koulussa oleminen on sellaista hengaamista niin niiden poikien osaamisesta on hankala saada kunnon kuvaa.

Tässä se ongelma onkin. Numero mittaa asennetta eikä osaamista. Pitäisi olla cool ja huoleton eikä pingottaja, jotta kaverit ja tytöt tykkäävät, mutta samaan aikaan saada hyviä koenumeroita. Vaikka koenumerot olisivat hyviä, todistuksen numero on yleensä alempi johtuen "tuntityöskentelystä", mikä vaikuttaa lukiovalintaan.

Käytännössä asenne ja osaaminen menevät usein käsi kädessä. Se poikien osaaminen on ihan liian usein sitä "olisin osannut jos olisin viitsinyt lukea" osaamista. Kuitenkin todellinen asian hallinta vaatii työtä ja harjoitusta. Jos sitä ei halua tehdä niin kyllä se jää helposti pintapuoliseksi. Jo lukiossa pitäisi osata tehdä töitä eikä vain hengailla.

Minusta on paradoksaalista että koko ajan vaaditaan koulua ymmärtämään poikia kun isoin ongelma on se että ne vanhemmat ymmärtävät ihan liian pitkälle niitä poikia eivätkä opeta heitä tekemään töitä koulun eteen. 

Kaikesta huolimatta nykymuotoisen lukion ennätyssuoritukset ovat poikien nimissä. Jos pojat ovat niin huonoja, miksi huiput ovat kuitenkin poikia?

No ei kyllä ole. Tasaisesti on poikia ja tyttöjä näissä laudaturien hamstraajissa. Tosin tuo ei yleensä edes kerro kyvykkeedestä vaan siitä että lukio-opintoja on venytetty 4-5 vuoteen ja kirjoitettujen aineiden lukumäärä on itsetarkoitus.

Lukion pituutta eivät kyllä venytä useimmin ne huiput vaan ne joilla on paljon muita aikaa vieviä asioita, esim. urheiluharrastus. Kyllä iso osa huipuista valmistuu lukiosta ihann normiajassa.

Kirjoitusten arvosanat pitäisi suhteuttaa opiskelun nopeuteen. Totta kai kirjoituksissa saa hyviä arvosanoja, jos käyttää paljon aikaa valmistautumiseen ja hajauttaa niitä usealle vuodelle ja uusii pieleen mennettä aineita. 

Älykkyysosamäärä on juuri nopeutta. Huipputerävä ihminen tekee kaiken nopeasti ja muita paremmini, koska on huipputerävä. 

Nopea suorittaminen voi olla älykkyyttä tai sitten toistoilla saavutettua rutiinia. Pahimmassa tapauksessa se on hosumista.

Lapseni tekevät läksyt huippunopeasti, osin jo koulussa. Mutta ei se silti tarkoita että ne olisi tehty muita paremmin, päinvastoin.

Älykkyysosamäärä korreloi voimakkaasti kognitiivisen nopeuden kanssa, ts. fiksut ovat nopeita ajattelemaan ja tekemään asioita. 

Älykkyys vaatisi rinnalleen pitkäjänteisyyttä. Älykäs voi tehdä matematiikassa esimerkiksi paljon huolimattomuusvirheitä, tai äidinkielessä kirjoittaa luokattoman huonoja aineita, jos kyky pitkäjänteiseen työskentelyyn puuttuu. Älykäs oppii nopeasti myös vääriä tapoja.

Ja mistäkö tiedän? Olen saanut perheenjäsenikseni älykkäitä ihmisiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä että edes tytöt pitää suomen osaamistasoa yllä. Poikien osaamisen syöksykierre ei näytä pysähtymisen merkkejä

Tämä johtuu pääasiassa siitä, että samalla osaamisella tytöt saavat peruskoulussa parempia arvosanoja ja siten kansoittavat paremmat lukiot.

En tiedä miten hyvät numerot poikani olisivat oikein saaneet olemalla tyttöjä kun jo nyt keskiarvot olivat ysillä 9.3 ja 9.5?

Oikeastihan poikien ongelma on 99 prosenttisesti asenteessa. Jos se koulussa oleminen on sellaista hengaamista niin niiden poikien osaamisesta on hankala saada kunnon kuvaa.

Tässä se ongelma onkin. Numero mittaa asennetta eikä osaamista. Pitäisi olla cool ja huoleton eikä pingottaja, jotta kaverit ja tytöt tykkäävät, mutta samaan aikaan saada hyviä koenumeroita. Vaikka koenumerot olisivat hyviä, todistuksen numero on yleensä alempi johtuen "tuntityöskentelystä", mikä vaikuttaa lukiovalintaan.

Käytännössä asenne ja osaaminen menevät usein käsi kädessä. Se poikien osaaminen on ihan liian usein sitä "olisin osannut jos olisin viitsinyt lukea" osaamista. Kuitenkin todellinen asian hallinta vaatii työtä ja harjoitusta. Jos sitä ei halua tehdä niin kyllä se jää helposti pintapuoliseksi. Jo lukiossa pitäisi osata tehdä töitä eikä vain hengailla.

Minusta on paradoksaalista että koko ajan vaaditaan koulua ymmärtämään poikia kun isoin ongelma on se että ne vanhemmat ymmärtävät ihan liian pitkälle niitä poikia eivätkä opeta heitä tekemään töitä koulun eteen. 

Meillä kaikilla tilanne oli se, että esitettiin ettei homma nappaa yhtään ja viisasteltiin opettajan kysymyksille, mutta vaivihkaa kuunneltiin tunnilla ja luettiin kotona ja paukutettiin kokeista hyviä arvosanoja. Itsekin sain saksaa lukuun ottamatta kaikista kokeista aina 9-10, mutta todistukseen keskiarvoksi 8,5. Samoja koearvosanoja saaneet kaveritytöt saivat keskiarvoksi vähintään 9,5 ja pääsivät huippulukioon.

No ei se kovin suuresta älykkyydestä kerro että tahallaan sabotoi omia numeroitaan vaikka tietää miten saisi paremat numerot. Siis olemalla kunnolla.

Ei arvosanojen tehtävä olekaan mitata älykkyyttä vaan aineen osaamista.

Kun arvostelukriteereissä on mukana myös tuntiosaaminen ja -aktiivisuus niin ei vaadi kovin suurta älyä tajuta että siihenkin kannattaa panostaa.

Tässä se pointti olikin. Arvostelukriteeri on ongelmallinen, koska tuntiaktiivisuus pojilla ei usein ole sosiaalisesti järkevää. Tällöin arvosana ei mittaa oikeaa osaamista ja syrjäyttää pojat pois parhaista lukioista.

No kannttaisiko ennemmin puuttua tähän ongelmaan että näin ei ole eikä vaatia että tunnilla ei tarvitse tehdä mitään? Se sama sosiaalinen paine joka tekee osan pojista mielestä koulussa aktiivisuudesta nössöä on ihan se sama paine joka saa pojat syrjäytymään tyttöjä useammin ja tekemään rikoksia tyttöjä useammin. Eli ongelma joka pitäisi todellakin hoitaa kuntoon. Eikä vain aina tätä "pojat ovat poikia eikä sille voi mitään" meininkiä.

Kummasti ne hyvin koulussa pärjäävät pojat onnistuvat olemaan tunnilla edes kohtuullisen kunnolla kun sitä halua ja motivaatiota on. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytyy muistaa se tosiasia, että nykyisin kirjoitukset voidaan hajauttaa useammalle vuodelle, ja se, että pitkän matematiikan kysymykset ovat nykyisin helppoja verrattuna siihen, mitä ne olivat vielä 30 vuotta sitten. 

Suomalaisten matemaattiset taidot ovat nykyään aneemisia, ja se tulee ilmi matematikkaolympilaisissa, jossa sijoituksemme on nykyään banaanivaltion tasolla. 

Mensaakin pääse jäseneksi nykyään 132 pisteellä, kun ennen vaadittiin 148. 

Tuo viimeinen oli ihan paras! Kai se oli vitsi? Älykkyysosamäärähän riippuu tarkasteluun valitusta hajonnasta.

T: Tyhmä nainen.

Ei älykkyysosamäärä riipu hajonnasta, vaan siitä, kuinka hyvin on testissä pärjännyt.

Kai sä nyt oikeasti vitsailet? Gaussin käyräähän nämä noudattaa ja se voidaan mitottaa eri tavoilla.

Ei älykkyys noudata todellisuudessa normaalijakaumaa, vaan log-normaalijakaumaa kuten luovuuskin. 

Sivusta, tässä juuri sellainen vastaus joka osoittaa miksi huippuälykkyydestä ei ole mitään hyötyä.

Siis miksi huippuälykkyydestä ei ole mitään hyötyä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä että edes tytöt pitää suomen osaamistasoa yllä. Poikien osaamisen syöksykierre ei näytä pysähtymisen merkkejä

Tämä johtuu pääasiassa siitä, että samalla osaamisella tytöt saavat peruskoulussa parempia arvosanoja ja siten kansoittavat paremmat lukiot.

En tiedä miten hyvät numerot poikani olisivat oikein saaneet olemalla tyttöjä kun jo nyt keskiarvot olivat ysillä 9.3 ja 9.5?

Oikeastihan poikien ongelma on 99 prosenttisesti asenteessa. Jos se koulussa oleminen on sellaista hengaamista niin niiden poikien osaamisesta on hankala saada kunnon kuvaa.

Tässä se ongelma onkin. Numero mittaa asennetta eikä osaamista. Pitäisi olla cool ja huoleton eikä pingottaja, jotta kaverit ja tytöt tykkäävät, mutta samaan aikaan saada hyviä koenumeroita. Vaikka koenumerot olisivat hyviä, todistuksen numero on yleensä alempi johtuen "tuntityöskentelystä", mikä vaikuttaa lukiovalintaan.

Käytännössä asenne ja osaaminen menevät usein käsi kädessä. Se poikien osaaminen on ihan liian usein sitä "olisin osannut jos olisin viitsinyt lukea" osaamista. Kuitenkin todellinen asian hallinta vaatii työtä ja harjoitusta. Jos sitä ei halua tehdä niin kyllä se jää helposti pintapuoliseksi. Jo lukiossa pitäisi osata tehdä töitä eikä vain hengailla.

Minusta on paradoksaalista että koko ajan vaaditaan koulua ymmärtämään poikia kun isoin ongelma on se että ne vanhemmat ymmärtävät ihan liian pitkälle niitä poikia eivätkä opeta heitä tekemään töitä koulun eteen. 

Kaikesta huolimatta nykymuotoisen lukion ennätyssuoritukset ovat poikien nimissä. Jos pojat ovat niin huonoja, miksi huiput ovat kuitenkin poikia?

Koska pojat kansoittavat sen janan molempia ääripäitä paljon enemmän kuin tytöt. Tyttöjen osaaminen jakautuu paljon tasaisemmin. Mutta nämä ääripäätä eivät ole se kiinnostava juttu. Kiinnostava on se miksi ne keskivälin pojat alisuorittavat niin helposti.

Olisi kiva tietää, miten huipulle pitää mennä, että se poikaenemmistö tulee näkyviin. Jos katsotaan vaikkapa eniten laudatureita saaneita ylioppilaita, maan parhaan tuloksen, sen toistakymmentä laudaturia, saa suunnilleen yhtä usein tyttö tai poika. Siitä kun lähdetään alaspäin, 8-9 laudaturissa on hieman enemmän tyttöjä, 6-7 jo selkeästi enemmän tyttöjä, ja 4-5 laudaturissa varmaan jo tuplasti enemmän tyttöjä. 

-eri.

Siinä puhutaan älykkyysmittauksista, ei ylioppilaskirjoituksista. Ratkaisevaa siis on että miten älykkäitä ne kaikken parhaita arvosanoja saaneet pojat ovat verrattuna tyttöihin, ei se montako heitä on.

Ja älykkyysmittauksissa pojat dominoivat siis sekä ihan ylintä huippua että kaikkein alimpia tuloksia ja tytöt sijoittuvat tasaisemmin.

Suomessa ei tehdä mitään älykkyysmittauksia tytöille ja pojille.

Täysin mahdollista että suomalaiset tytöt peittoaisi pojat niissäkin.

Onhan se maailman mittakaavassa muutenkin poikkeus että tytöt on täällä poikia parempia matemaattisissa aineissa.

ÄO-testitkin painottuu nimenomaan matemaattis-loogiseen päättelyyn.

Todellinen matematiikka alkaa vasta sitten kun mennä yliopistolle, ja siellä miehet dominoivat naisia mennen tullen, mikä näkyy viime kädessä mm. tieteen Nobelleissa, jotka menevät miehille. 

No niin, odotinkin milloin tässä maalitolppien siirtelyssä päästään Nobeleihin. Nobeleista vain ei kauheasti ole iloa niille suomalaisille pojille, jotka läpäisevät peruskoulun osaamatta juuri lukea tai laskea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä että edes tytöt pitää suomen osaamistasoa yllä. Poikien osaamisen syöksykierre ei näytä pysähtymisen merkkejä

Tämä johtuu pääasiassa siitä, että samalla osaamisella tytöt saavat peruskoulussa parempia arvosanoja ja siten kansoittavat paremmat lukiot.

Kaikissa Pisa-testeissä tytöt on poikia parempia vaikka arvostelussa ei nähdä sukupuolta. Millä sen selität?

Pisa-testeissä tytöt pärjäävät keskimäärin poikia paremmin, mutta ero tulee pääsääntöisesti siitä että heikosti menestyviä poikia on enemmän. Siksi on vähän harhaanjohtavaa puhua  "poikien osaamisen syöksykierteestä", kun siltä pohjalta päätyy juuri tuollaiseen typerään "tytöt on poikia parempia"-höpinään ja todellinen ongelma (ja mahdollsuus vaikuttaa siihen) hämärtyy.

Ymmärtääkseni se ei näin ole aina ollut. Eikä monissa muissa verrokkimaissa ero tyttöjen ja poikien välillä ole yhtä suuri mitä täällä.

Suomessa tulosten hajonta on kasvussa, erityisesti pojilla, ja se laskee keskiarvoa ja lisää sukupuolten välistä eroa tuloksissa. Parhaiten pärjäävän neljänneksen tuloksissa ei samanlaista kehitystä ole.

Eikö juuri tästä pitäisi olla huolissaan? Paras neljännes pärjää aina, mutta jos suurten massojen osaaminen romahtaa, ovat asiat huonosti.

Ilman muuta pitäisi olla huolissaan, perälauta selvästi vuotaa varsinkin poikien osalta, ne jotka pärjäsivät jo valmiiski huonosti pärjäävät entistäkin huonommin  ja sille pitäisi tehdä jotain.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä että edes tytöt pitää suomen osaamistasoa yllä. Poikien osaamisen syöksykierre ei näytä pysähtymisen merkkejä

Tämä johtuu pääasiassa siitä, että samalla osaamisella tytöt saavat peruskoulussa parempia arvosanoja ja siten kansoittavat paremmat lukiot.

Kaikissa Pisa-testeissä tytöt on poikia parempia vaikka arvostelussa ei nähdä sukupuolta. Millä sen selität?

Kasvatustieteen professori selitti tätä luennolla niin, että erityisesti poikia on vaikea motivoida vastaamaan tosissaan näihin testeihin, koska niissä pärjäämisestä ei ole hyötyä heille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä että edes tytöt pitää suomen osaamistasoa yllä. Poikien osaamisen syöksykierre ei näytä pysähtymisen merkkejä

Tämä johtuu pääasiassa siitä, että samalla osaamisella tytöt saavat peruskoulussa parempia arvosanoja ja siten kansoittavat paremmat lukiot.

En tiedä miten hyvät numerot poikani olisivat oikein saaneet olemalla tyttöjä kun jo nyt keskiarvot olivat ysillä 9.3 ja 9.5?

Oikeastihan poikien ongelma on 99 prosenttisesti asenteessa. Jos se koulussa oleminen on sellaista hengaamista niin niiden poikien osaamisesta on hankala saada kunnon kuvaa.

Tässä se ongelma onkin. Numero mittaa asennetta eikä osaamista. Pitäisi olla cool ja huoleton eikä pingottaja, jotta kaverit ja tytöt tykkäävät, mutta samaan aikaan saada hyviä koenumeroita. Vaikka koenumerot olisivat hyviä, todistuksen numero on yleensä alempi johtuen "tuntityöskentelystä", mikä vaikuttaa lukiovalintaan.

Käytännössä asenne ja osaaminen menevät usein käsi kädessä. Se poikien osaaminen on ihan liian usein sitä "olisin osannut jos olisin viitsinyt lukea" osaamista. Kuitenkin todellinen asian hallinta vaatii työtä ja harjoitusta. Jos sitä ei halua tehdä niin kyllä se jää helposti pintapuoliseksi. Jo lukiossa pitäisi osata tehdä töitä eikä vain hengailla.

Minusta on paradoksaalista että koko ajan vaaditaan koulua ymmärtämään poikia kun isoin ongelma on se että ne vanhemmat ymmärtävät ihan liian pitkälle niitä poikia eivätkä opeta heitä tekemään töitä koulun eteen. 

Kaikesta huolimatta nykymuotoisen lukion ennätyssuoritukset ovat poikien nimissä. Jos pojat ovat niin huonoja, miksi huiput ovat kuitenkin poikia?

No ei kyllä ole. Tasaisesti on poikia ja tyttöjä näissä laudaturien hamstraajissa. Tosin tuo ei yleensä edes kerro kyvykkeedestä vaan siitä että lukio-opintoja on venytetty 4-5 vuoteen ja kirjoitettujen aineiden lukumäärä on itsetarkoitus.

Lukion pituutta eivät kyllä venytä useimmin ne huiput vaan ne joilla on paljon muita aikaa vieviä asioita, esim. urheiluharrastus. Kyllä iso osa huipuista valmistuu lukiosta ihann normiajassa.

Kirjoitusten arvosanat pitäisi suhteuttaa opiskelun nopeuteen. Totta kai kirjoituksissa saa hyviä arvosanoja, jos käyttää paljon aikaa valmistautumiseen ja hajauttaa niitä usealle vuodelle ja uusii pieleen mennettä aineita. 

Älykkyysosamäärä on juuri nopeutta. Huipputerävä ihminen tekee kaiken nopeasti ja muita paremmini, koska on huipputerävä. 

Nopea suorittaminen voi olla älykkyyttä tai sitten toistoilla saavutettua rutiinia. Pahimmassa tapauksessa se on hosumista.

Lapseni tekevät läksyt huippunopeasti, osin jo koulussa. Mutta ei se silti tarkoita että ne olisi tehty muita paremmin, päinvastoin.

Älykkyysosamäärä korreloi voimakkaasti kognitiivisen nopeuden kanssa, ts. fiksut ovat nopeita ajattelemaan ja tekemään asioita. 

Älykkyys vaatisi rinnalleen pitkäjänteisyyttä. Älykäs voi tehdä matematiikassa esimerkiksi paljon huolimattomuusvirheitä, tai äidinkielessä kirjoittaa luokattoman huonoja aineita, jos kyky pitkäjänteiseen työskentelyyn puuttuu. Älykäs oppii nopeasti myös vääriä tapoja.

Ja mistäkö tiedän? Olen saanut perheenjäsenikseni älykkäitä ihmisiä. 

Ei älykkyystestissä  pitkäjänteisyyttä mitata, vaan nimenomaan loogisen ajattelun nopeutta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä että edes tytöt pitää suomen osaamistasoa yllä. Poikien osaamisen syöksykierre ei näytä pysähtymisen merkkejä

Tämä johtuu pääasiassa siitä, että samalla osaamisella tytöt saavat peruskoulussa parempia arvosanoja ja siten kansoittavat paremmat lukiot.

En tiedä miten hyvät numerot poikani olisivat oikein saaneet olemalla tyttöjä kun jo nyt keskiarvot olivat ysillä 9.3 ja 9.5?

Oikeastihan poikien ongelma on 99 prosenttisesti asenteessa. Jos se koulussa oleminen on sellaista hengaamista niin niiden poikien osaamisesta on hankala saada kunnon kuvaa.

Tässä se ongelma onkin. Numero mittaa asennetta eikä osaamista. Pitäisi olla cool ja huoleton eikä pingottaja, jotta kaverit ja tytöt tykkäävät, mutta samaan aikaan saada hyviä koenumeroita. Vaikka koenumerot olisivat hyviä, todistuksen numero on yleensä alempi johtuen "tuntityöskentelystä", mikä vaikuttaa lukiovalintaan.

Käytännössä asenne ja osaaminen menevät usein käsi kädessä. Se poikien osaaminen on ihan liian usein sitä "olisin osannut jos olisin viitsinyt lukea" osaamista. Kuitenkin todellinen asian hallinta vaatii työtä ja harjoitusta. Jos sitä ei halua tehdä niin kyllä se jää helposti pintapuoliseksi. Jo lukiossa pitäisi osata tehdä töitä eikä vain hengailla.

Minusta on paradoksaalista että koko ajan vaaditaan koulua ymmärtämään poikia kun isoin ongelma on se että ne vanhemmat ymmärtävät ihan liian pitkälle niitä poikia eivätkä opeta heitä tekemään töitä koulun eteen. 

Kaikesta huolimatta nykymuotoisen lukion ennätyssuoritukset ovat poikien nimissä. Jos pojat ovat niin huonoja, miksi huiput ovat kuitenkin poikia?

No ei kyllä ole. Tasaisesti on poikia ja tyttöjä näissä laudaturien hamstraajissa. Tosin tuo ei yleensä edes kerro kyvykkeedestä vaan siitä että lukio-opintoja on venytetty 4-5 vuoteen ja kirjoitettujen aineiden lukumäärä on itsetarkoitus.

Lukion pituutta eivät kyllä venytä useimmin ne huiput vaan ne joilla on paljon muita aikaa vieviä asioita, esim. urheiluharrastus. Kyllä iso osa huipuista valmistuu lukiosta ihann normiajassa.

Kirjoitusten arvosanat pitäisi suhteuttaa opiskelun nopeuteen. Totta kai kirjoituksissa saa hyviä arvosanoja, jos käyttää paljon aikaa valmistautumiseen ja hajauttaa niitä usealle vuodelle ja uusii pieleen mennettä aineita. 

Älykkyysosamäärä on juuri nopeutta. Huipputerävä ihminen tekee kaiken nopeasti ja muita paremmini, koska on huipputerävä. 

Nopea suorittaminen voi olla älykkyyttä tai sitten toistoilla saavutettua rutiinia. Pahimmassa tapauksessa se on hosumista.

Lapseni tekevät läksyt huippunopeasti, osin jo koulussa. Mutta ei se silti tarkoita että ne olisi tehty muita paremmin, päinvastoin.

Älykkyysosamäärä korreloi voimakkaasti kognitiivisen nopeuden kanssa, ts. fiksut ovat nopeita ajattelemaan ja tekemään asioita. 

Älykkyys vaatisi rinnalleen pitkäjänteisyyttä. Älykäs voi tehdä matematiikassa esimerkiksi paljon huolimattomuusvirheitä, tai äidinkielessä kirjoittaa luokattoman huonoja aineita, jos kyky pitkäjänteiseen työskentelyyn puuttuu. Älykäs oppii nopeasti myös vääriä tapoja.

Ja mistäkö tiedän? Olen saanut perheenjäsenikseni älykkäitä ihmisiä. 

Ei älykkyystestissä  pitkäjänteisyyttä mitata, vaan nimenomaan loogisen ajattelun nopeutta. 

Tässä nyt tais kuitenkin olla puhe oppimistuloksista, ei sinällään älykkyydestä t eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä että edes tytöt pitää suomen osaamistasoa yllä. Poikien osaamisen syöksykierre ei näytä pysähtymisen merkkejä

Tämä johtuu pääasiassa siitä, että samalla osaamisella tytöt saavat peruskoulussa parempia arvosanoja ja siten kansoittavat paremmat lukiot.

Kaikissa Pisa-testeissä tytöt on poikia parempia vaikka arvostelussa ei nähdä sukupuolta. Millä sen selität?

Kasvatustieteen professori selitti tätä luennolla niin, että erityisesti poikia on vaikea motivoida vastaamaan tosissaan näihin testeihin, koska niissä pärjäämisestä ei ole hyötyä heille.

Tääkin niin ikunen poikien selitys. "Osaan kyl mutten vaa viiti xd"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä että edes tytöt pitää suomen osaamistasoa yllä. Poikien osaamisen syöksykierre ei näytä pysähtymisen merkkejä

Tämä johtuu pääasiassa siitä, että samalla osaamisella tytöt saavat peruskoulussa parempia arvosanoja ja siten kansoittavat paremmat lukiot.

En tiedä miten hyvät numerot poikani olisivat oikein saaneet olemalla tyttöjä kun jo nyt keskiarvot olivat ysillä 9.3 ja 9.5?

Oikeastihan poikien ongelma on 99 prosenttisesti asenteessa. Jos se koulussa oleminen on sellaista hengaamista niin niiden poikien osaamisesta on hankala saada kunnon kuvaa.

Tässä se ongelma onkin. Numero mittaa asennetta eikä osaamista. Pitäisi olla cool ja huoleton eikä pingottaja, jotta kaverit ja tytöt tykkäävät, mutta samaan aikaan saada hyviä koenumeroita. Vaikka koenumerot olisivat hyviä, todistuksen numero on yleensä alempi johtuen "tuntityöskentelystä", mikä vaikuttaa lukiovalintaan.

Käytännössä asenne ja osaaminen menevät usein käsi kädessä. Se poikien osaaminen on ihan liian usein sitä "olisin osannut jos olisin viitsinyt lukea" osaamista. Kuitenkin todellinen asian hallinta vaatii työtä ja harjoitusta. Jos sitä ei halua tehdä niin kyllä se jää helposti pintapuoliseksi. Jo lukiossa pitäisi osata tehdä töitä eikä vain hengailla.

Minusta on paradoksaalista että koko ajan vaaditaan koulua ymmärtämään poikia kun isoin ongelma on se että ne vanhemmat ymmärtävät ihan liian pitkälle niitä poikia eivätkä opeta heitä tekemään töitä koulun eteen. 

Kaikesta huolimatta nykymuotoisen lukion ennätyssuoritukset ovat poikien nimissä. Jos pojat ovat niin huonoja, miksi huiput ovat kuitenkin poikia?

No ei kyllä ole. Tasaisesti on poikia ja tyttöjä näissä laudaturien hamstraajissa. Tosin tuo ei yleensä edes kerro kyvykkeedestä vaan siitä että lukio-opintoja on venytetty 4-5 vuoteen ja kirjoitettujen aineiden lukumäärä on itsetarkoitus.

Lukion pituutta eivät kyllä venytä useimmin ne huiput vaan ne joilla on paljon muita aikaa vieviä asioita, esim. urheiluharrastus. Kyllä iso osa huipuista valmistuu lukiosta ihann normiajassa.

Kirjoitusten arvosanat pitäisi suhteuttaa opiskelun nopeuteen. Totta kai kirjoituksissa saa hyviä arvosanoja, jos käyttää paljon aikaa valmistautumiseen ja hajauttaa niitä usealle vuodelle ja uusii pieleen mennettä aineita. 

Älykkyysosamäärä on juuri nopeutta. Huipputerävä ihminen tekee kaiken nopeasti ja muita paremmini, koska on huipputerävä. 

Nopea suorittaminen voi olla älykkyyttä tai sitten toistoilla saavutettua rutiinia. Pahimmassa tapauksessa se on hosumista.

Lapseni tekevät läksyt huippunopeasti, osin jo koulussa. Mutta ei se silti tarkoita että ne olisi tehty muita paremmin, päinvastoin.

Älykkyysosamäärä korreloi voimakkaasti kognitiivisen nopeuden kanssa, ts. fiksut ovat nopeita ajattelemaan ja tekemään asioita. 

Älykkyys vaatisi rinnalleen pitkäjänteisyyttä. Älykäs voi tehdä matematiikassa esimerkiksi paljon huolimattomuusvirheitä, tai äidinkielessä kirjoittaa luokattoman huonoja aineita, jos kyky pitkäjänteiseen työskentelyyn puuttuu. Älykäs oppii nopeasti myös vääriä tapoja.

Ja mistäkö tiedän? Olen saanut perheenjäsenikseni älykkäitä ihmisiä. 

Ei älykkyystestissä  pitkäjänteisyyttä mitata, vaan nimenomaan loogisen ajattelun nopeutta. 

Jos et jaksa keskittyä koko sen testin ajan niin ei se nopeus auta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä että edes tytöt pitää suomen osaamistasoa yllä. Poikien osaamisen syöksykierre ei näytä pysähtymisen merkkejä

Tämä johtuu pääasiassa siitä, että samalla osaamisella tytöt saavat peruskoulussa parempia arvosanoja ja siten kansoittavat paremmat lukiot.

En tiedä miten hyvät numerot poikani olisivat oikein saaneet olemalla tyttöjä kun jo nyt keskiarvot olivat ysillä 9.3 ja 9.5?

Oikeastihan poikien ongelma on 99 prosenttisesti asenteessa. Jos se koulussa oleminen on sellaista hengaamista niin niiden poikien osaamisesta on hankala saada kunnon kuvaa.

Tässä se ongelma onkin. Numero mittaa asennetta eikä osaamista. Pitäisi olla cool ja huoleton eikä pingottaja, jotta kaverit ja tytöt tykkäävät, mutta samaan aikaan saada hyviä koenumeroita. Vaikka koenumerot olisivat hyviä, todistuksen numero on yleensä alempi johtuen "tuntityöskentelystä", mikä vaikuttaa lukiovalintaan.

Käytännössä asenne ja osaaminen menevät usein käsi kädessä. Se poikien osaaminen on ihan liian usein sitä "olisin osannut jos olisin viitsinyt lukea" osaamista. Kuitenkin todellinen asian hallinta vaatii työtä ja harjoitusta. Jos sitä ei halua tehdä niin kyllä se jää helposti pintapuoliseksi. Jo lukiossa pitäisi osata tehdä töitä eikä vain hengailla.

Minusta on paradoksaalista että koko ajan vaaditaan koulua ymmärtämään poikia kun isoin ongelma on se että ne vanhemmat ymmärtävät ihan liian pitkälle niitä poikia eivätkä opeta heitä tekemään töitä koulun eteen. 

Kaikesta huolimatta nykymuotoisen lukion ennätyssuoritukset ovat poikien nimissä. Jos pojat ovat niin huonoja, miksi huiput ovat kuitenkin poikia?

No ei kyllä ole. Tasaisesti on poikia ja tyttöjä näissä laudaturien hamstraajissa. Tosin tuo ei yleensä edes kerro kyvykkeedestä vaan siitä että lukio-opintoja on venytetty 4-5 vuoteen ja kirjoitettujen aineiden lukumäärä on itsetarkoitus.

Lukion pituutta eivät kyllä venytä useimmin ne huiput vaan ne joilla on paljon muita aikaa vieviä asioita, esim. urheiluharrastus. Kyllä iso osa huipuista valmistuu lukiosta ihann normiajassa.

Kirjoitusten arvosanat pitäisi suhteuttaa opiskelun nopeuteen. Totta kai kirjoituksissa saa hyviä arvosanoja, jos käyttää paljon aikaa valmistautumiseen ja hajauttaa niitä usealle vuodelle ja uusii pieleen mennettä aineita. 

Älykkyysosamäärä on juuri nopeutta. Huipputerävä ihminen tekee kaiken nopeasti ja muita paremmini, koska on huipputerävä. 

Nopea suorittaminen voi olla älykkyyttä tai sitten toistoilla saavutettua rutiinia. Pahimmassa tapauksessa se on hosumista.

Lapseni tekevät läksyt huippunopeasti, osin jo koulussa. Mutta ei se silti tarkoita että ne olisi tehty muita paremmin, päinvastoin.

Älykkyysosamäärä korreloi voimakkaasti kognitiivisen nopeuden kanssa, ts. fiksut ovat nopeita ajattelemaan ja tekemään asioita. 

Älykkyys vaatisi rinnalleen pitkäjänteisyyttä. Älykäs voi tehdä matematiikassa esimerkiksi paljon huolimattomuusvirheitä, tai äidinkielessä kirjoittaa luokattoman huonoja aineita, jos kyky pitkäjänteiseen työskentelyyn puuttuu. Älykäs oppii nopeasti myös vääriä tapoja.

Ja mistäkö tiedän? Olen saanut perheenjäsenikseni älykkäitä ihmisiä. 

Ei älykkyystestissä  pitkäjänteisyyttä mitata, vaan nimenomaan loogisen ajattelun nopeutta. 

Ja loogisen ajattelun nopeus ei yksinään vie ihmistä menestykseen missään muualla kuin älykkyystestissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä että edes tytöt pitää suomen osaamistasoa yllä. Poikien osaamisen syöksykierre ei näytä pysähtymisen merkkejä

Tämä johtuu pääasiassa siitä, että samalla osaamisella tytöt saavat peruskoulussa parempia arvosanoja ja siten kansoittavat paremmat lukiot.

En tiedä miten hyvät numerot poikani olisivat oikein saaneet olemalla tyttöjä kun jo nyt keskiarvot olivat ysillä 9.3 ja 9.5?

Oikeastihan poikien ongelma on 99 prosenttisesti asenteessa. Jos se koulussa oleminen on sellaista hengaamista niin niiden poikien osaamisesta on hankala saada kunnon kuvaa.

Tässä se ongelma onkin. Numero mittaa asennetta eikä osaamista. Pitäisi olla cool ja huoleton eikä pingottaja, jotta kaverit ja tytöt tykkäävät, mutta samaan aikaan saada hyviä koenumeroita. Vaikka koenumerot olisivat hyviä, todistuksen numero on yleensä alempi johtuen "tuntityöskentelystä", mikä vaikuttaa lukiovalintaan.

Käytännössä asenne ja osaaminen menevät usein käsi kädessä. Se poikien osaaminen on ihan liian usein sitä "olisin osannut jos olisin viitsinyt lukea" osaamista. Kuitenkin todellinen asian hallinta vaatii työtä ja harjoitusta. Jos sitä ei halua tehdä niin kyllä se jää helposti pintapuoliseksi. Jo lukiossa pitäisi osata tehdä töitä eikä vain hengailla.

Minusta on paradoksaalista että koko ajan vaaditaan koulua ymmärtämään poikia kun isoin ongelma on se että ne vanhemmat ymmärtävät ihan liian pitkälle niitä poikia eivätkä opeta heitä tekemään töitä koulun eteen. 

Kaikesta huolimatta nykymuotoisen lukion ennätyssuoritukset ovat poikien nimissä. Jos pojat ovat niin huonoja, miksi huiput ovat kuitenkin poikia?

Koska pojat kansoittavat sen janan molempia ääripäitä paljon enemmän kuin tytöt. Tyttöjen osaaminen jakautuu paljon tasaisemmin. Mutta nämä ääripäätä eivät ole se kiinnostava juttu. Kiinnostava on se miksi ne keskivälin pojat alisuorittavat niin helposti.

Olisi kiva tietää, miten huipulle pitää mennä, että se poikaenemmistö tulee näkyviin. Jos katsotaan vaikkapa eniten laudatureita saaneita ylioppilaita, maan parhaan tuloksen, sen toistakymmentä laudaturia, saa suunnilleen yhtä usein tyttö tai poika. Siitä kun lähdetään alaspäin, 8-9 laudaturissa on hieman enemmän tyttöjä, 6-7 jo selkeästi enemmän tyttöjä, ja 4-5 laudaturissa varmaan jo tuplasti enemmän tyttöjä. 

-eri.

Siinä puhutaan älykkyysmittauksista, ei ylioppilaskirjoituksista. Ratkaisevaa siis on että miten älykkäitä ne kaikken parhaita arvosanoja saaneet pojat ovat verrattuna tyttöihin, ei se montako heitä on.

Ja älykkyysmittauksissa pojat dominoivat siis sekä ihan ylintä huippua että kaikkein alimpia tuloksia ja tytöt sijoittuvat tasaisemmin.

Suomessa ei tehdä mitään älykkyysmittauksia tytöille ja pojille.

Täysin mahdollista että suomalaiset tytöt peittoaisi pojat niissäkin.

Onhan se maailman mittakaavassa muutenkin poikkeus että tytöt on täällä poikia parempia matemaattisissa aineissa.

ÄO-testitkin painottuu nimenomaan matemaattis-loogiseen päättelyyn.

Todellinen matematiikka alkaa vasta sitten kun mennä yliopistolle, ja siellä miehet dominoivat naisia mennen tullen, mikä näkyy viime kädessä mm. tieteen Nobelleissa, jotka menevät miehille. 

No niin, odotinkin milloin tässä maalitolppien siirtelyssä päästään Nobeleihin. Nobeleista vain ei kauheasti ole iloa niille suomalaisille pojille, jotka läpäisevät peruskoulun osaamatta juuri lukea tai laskea.

Joo, mutta idea on juuri huipuissa, koska nämä vievät kehitystä eteenpäin. Järkevä yhteiskunta pyrkii maksimoimaan huippujen määrän. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä että edes tytöt pitää suomen osaamistasoa yllä. Poikien osaamisen syöksykierre ei näytä pysähtymisen merkkejä

Tämä johtuu pääasiassa siitä, että samalla osaamisella tytöt saavat peruskoulussa parempia arvosanoja ja siten kansoittavat paremmat lukiot.

Kaikissa Pisa-testeissä tytöt on poikia parempia vaikka arvostelussa ei nähdä sukupuolta. Millä sen selität?

Kasvatustieteen professori selitti tätä luennolla niin, että erityisesti poikia on vaikea motivoida vastaamaan tosissaan näihin testeihin, koska niissä pärjäämisestä ei ole hyötyä heille.

Tääkin niin ikunen poikien selitys. "Osaan kyl mutten vaa viiti xd"

Hän oli kyllä naisprofessori. Ja vaikka entinen kympin tyttö olenkin, niin muistelen, että niitä testejä, jotka eivät vaikuttaneet omaan numeroon, ei otettu niin kovin vakavasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä että edes tytöt pitää suomen osaamistasoa yllä. Poikien osaamisen syöksykierre ei näytä pysähtymisen merkkejä

Tämä johtuu pääasiassa siitä, että samalla osaamisella tytöt saavat peruskoulussa parempia arvosanoja ja siten kansoittavat paremmat lukiot.

Kaikissa Pisa-testeissä tytöt on poikia parempia vaikka arvostelussa ei nähdä sukupuolta. Millä sen selität?

Kasvatustieteen professori selitti tätä luennolla niin, että erityisesti poikia on vaikea motivoida vastaamaan tosissaan näihin testeihin, koska niissä pärjäämisestä ei ole hyötyä heille.

Iso ongelmahan pojilla on se että heistä niin moni ei vain hahmota sitä mitä hyötyä koulussa pärjäämisestä heille on. Sama poika saattaa käyttää valtavia tuntimääriä jonkun urheilulajin treenaukseen vaikka siitä saa palkinnoksi vain jonkun muutaman kympin pystin. Mutta ei samalla näe koulunkäynnin mielekkyyttä samalla tavoin.

Itse sanoisin että nuo pojat heijastavat siinä eniten sen oman lähipiirin arvostusasteikkoa eli mistä se poika saa kiitosta ja arvostusta ja mistä ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä että edes tytöt pitää suomen osaamistasoa yllä. Poikien osaamisen syöksykierre ei näytä pysähtymisen merkkejä

Tämä johtuu pääasiassa siitä, että samalla osaamisella tytöt saavat peruskoulussa parempia arvosanoja ja siten kansoittavat paremmat lukiot.

Kaikissa Pisa-testeissä tytöt on poikia parempia vaikka arvostelussa ei nähdä sukupuolta. Millä sen selität?

Kasvatustieteen professori selitti tätä luennolla niin, että erityisesti poikia on vaikea motivoida vastaamaan tosissaan näihin testeihin, koska niissä pärjäämisestä ei ole hyötyä heille.

Jos asia on näin, niin sittenhän tässä vasta onkin syytä olla huolissaan. Ei mistään pisa-testeistä, joiden merkitys arjen kannalta on nolla, vaan koko yhteiskunnasta, joka pitäisi jättää tämän porukan käsiin.