Unilääkäri kertoo mitä unettomat tekevät väärin - "potilaiden selityksiä kuunnellessa ei voi kun pyörittää päätänsä"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisi toivoa että edes ns. unilääkäri tajuaisi jotain unettomuudesta, mutta näköjään ei. Jos minä yritän mennä nukkumaan 15 min aiemmin niin se tarkoittaa lähinnä sitä että en nuku koko yönä. Sängyssä makoilu ilman että on riittävän väsynyt eikä siis saa unta ainoastaan lisää sitä pelkotilaa että ei saakaan nukuttua taaskaan koko yönä.

Joo, ja oikeat unilääkärit kyllä tämän tietävät. Unikoulussa kerrottiin, että tutkitusti tehokkaimpia keinoja unettoomuden hoidossa on vuoteessaolon rajoittaminen, eli juuri se, että vuoteeseen mennään vasta sitten kun väsyttää, ja jos uni ei tule viimeistään puolessa tunnissa, sieltä noustaan pois ja mennään mieluiten toiseen huoneeseen tekemään jotain muuta, kunnes tuntuu että voisi kokeilla nukkumista uudestaan. Tuo artikkelin lääkäri ei tuntunut puhuvan oikeasta unettomuudesta ollenkaan, vaan pikemminkin jostain huonounisuudesta.

Tämä ei taas toimi mitenkään mulla. En kuunaan voisi enää nukkua sinä yönä jos pompin välillä ylös ja puuhailen jotain, mieleni olisi saman tien jo tulevan päivän askareissa ja ei taas nukkuisi koko yönä. 

Pitkäaikaisena unettomana vinkkini on seuraava: hyväksy, että olet huonouninen. Välillä on täysin unettomia öitä ja ajattele tuolloin, että no, nyt oli näin. Iltaisin teet just niinkuin tuntuu hyvältä. Katso sängyssä telkkaa, kuuntele/lue kirjoja, jumppaa, mitä vaan mikä on sun juttu. Mulle se on tyhmien meemisivustojen selaaminen illalla, tai sarjakuvien lukeminen. Niissä on riittävä taso kiinnostavutta, jotta aivot keskittyvät, muttei liikaa, jolloin innostuu (esim. hyvä kirja ei toimi, luen yön läpi). Ja sillä sekunnilla kun huomaan, että olen "nuupahtanut", eli kännykkä vaikka vähän lipsahtaa kädessä, niin puhelin ja yövalo pois ja silmät kiinni. Näin olen saanut itseni vuosia jo kohtalaisesti nukkumaan. Välillä toki stressiä ja ei nuku, ja silloin ajattelen "no, nyt oli tällainen yö". 

En kyllä lähtisi suosittelemaan kenellekään unettomalle ruutujen tuijottamista ennen nukkumaanmenoa. Hyvä jos sinulle toimii, mutta useimmilla ruudut vain häiritsevät melatoniinin tuotantoa ja pitävät valveilla. Sinänsä neuvo siitä, että hyväksyy huonounisuuden on ihan hyvä. On myös hyvä tiedostaa, että ihminen nukkuu aina enemmän kuin luulee, ja niinäkin öinä kun tuntuu ettei ole nukkunut lainkaan, on yleensä nukkunut ainakin jonkin verran. Tutkimuksissa on havaittu, että jo tämä tieto helpottaa unettomien ahdistusta, kun heidän unen määräänsä on laboratorioissa tutkittu.

Vuoteessaolon rajoittamisessa ei ole ideana puuhailla mitään aktiivista, vaan mennä vaikka sohvalle hämärään huoneeseen kuuntelemaan äänikirjaa, tai tekemään palapeliä. Ideana on, että aivot oppivat yhdistämään sängyn ensisijaisesti nukkumiseen, ei siihen unettomaan pyörimiseen. Samasta syystä makuuhuoneessa ei tulisi katsoa televisiota tai työskennellä, jolloin oma mieli ja keho ehdollistuu yhdistämään makuuhuoneen vain nukkumiseen ja nukahtaminen (ideaalisti) helpottuu. Luulen, että aika harva noudattaa näitä keinoja, vaikka ne on todettu oikeasti tehokkaiksi. Itsellenikin vuoteesta nouseminen unettomana yönä tuntuu äärimmäisen raskaalta enkä pysty siihen kuin harvoin, vaikka toisaalta myös se sängyssä pyöriminen on ihan yhtä raskasta. Sen sijaan olen kyllä huomannut selkeän eron jo siinä, kun muutin yksiöstä puolison kanssa asumaan yhteen, ja makuuhuone on nyt erillinen huone. Huomattavasti helpompi rauhoittua nukkumaan, kun ei opiskele ja elä arkeaan vain yhdessä huoneessa.

Minulle aiheuttaisi suunnatonta ahdistusta sen väittäminen että "nukut kyllä joka yö, vaikka sinusta tuntuukin siltä ettet nuku!" Kukaan kun tuskin tarkoittaa unettomuudella sitä ettei ole vuoteen nukkunut sekuntiakaan. Ahdistaisi siksi, että tietäisin jo tuon lauseen kuultuani ettei kyseinen henkilö ymmärrä unettomuudesta yhtään mitään, ja nyt olen hänen armoillaan, ja ymmärrän etten tule apua saamaan, vain selkään taputuksen ja ehdotuksen juoda lämmintä maitoa illalla.

Minusta taas on ollut helpottavaa tietää, että aivot saavat kuitenkin tarvitsemaansa lepoa, vaikka tuntuisi ettei nuku. En ole käynyt unimittauksissa, mutta puolisoni avulla olen saanut tietää, että monina öinä, jotka ovat tuntuneet täysin unettomilta, olenkin itse asiassa kuorsannut useita tunteja. Ei se tietenkään helpota unettomuuden tuskaa öisin, mutta kyllä mua auttaa tietää etten valvo koko yötä kuitenkaan. Unettomuuden vaikutukset aivoille kun ovat yksi itseäni ahdistava seikka. Ja en kyllä usko, että kovin moni unimittauksissa käynyt ihminen tulokset kuultuaan ajattelee, ettei lääkäri ymmärrä unettomuudesta mitään. Kyseessähän on vain objektiivinen mittaustulos, ja se voi olla ihan hyvä vastapaino unettoman hyvin subjektiiviselle käsitykselle omasta nukkumisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No entäs kun herää aamuyöllä? Neljän tai viiden tunnin unen jälkeen? Mitä se auttaa että herää sitten vaan 15 min aikaisemmin? Ei oo todellista että ihan unitohtori sanoo noin.

Kannattaa harrastaa enemmän liikuntaa.

Ei se kaksi tuntia ulkoilua päivässä auta siihen, että olen koko elämäni ajan ollut illan virkku ja aamun torkku.

Onneksi mulla on olleet järjelliset lääkärit jotka on ymmärtäneet, että kun se uni ei ilman lääkkeitä tule ennen puolta yötä, niin se ei vaan tule. Paitsi tietty sitten kun on mennyt 2-3 kk sellaisilla 5-6 tunnin yöunilla ja alkaa nukahdella jo työmatkalla rattiin, ja tarvitsee sairaslomaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla loppui unettomuus siihen, kun kirjoitettiin ketipinooria.

Teinistä asti olen kärsinyt unettomuudesta vuosikymmeniä. Joko niin, että uni ei tullut ja tuntien pyöriminen ahdisti niin, että lopulta pelkäsin nukkumaan menoa.

Kun sitten sain nukahdettua, heräsin parin tunnin päästä ja uni ei enää tullut.

Nykyään nukun hyvin kunnon yöunet ja elämänlaatu on parantunut ja jaksan päivisin harrastaa sitä liikuntaakin.

N59

Ketipinor tuhoaa aivot. En söisi ikipäivänä tuota. Se on tarkoitettu skitsofreniaan ja kutistaa aivoja. Sillä skitsofreeniset ihmiset rauhoittuu ja sama tapahtuu sinulle kun aktiiviset aivot nukahtaa.

Tuota ne mullekkin tyrkytti unettomuuteen. Usa: ssa sitä ei saa kirjoittaa unettomuuteen. Ketipinorilla on niin valtavat haitat etten ymmärrä miten se voi olla heti toinen mielialalääke mitä suomessa annetaan unettomuuteen. Mielummin valvon kuin syön niitä.

Minulle lääkäri kirjoitti Ketipinoria ja söin sitä, kunnes havahduin siihen, että päivällä ajatukset katkeilee aivan totaalisesti ja en enää pystynyt piirtämään, enkä edes kirjoittamaan nimeäni normaalisti käsin. Tuntui, että aivot ei pelaa enää ollenkaan. Se näkyi muille läheisille paljon aiemmin ennen kuin itse tajusin. Kaveri sanoi, että minun silmät vain seisoi päässä, enkä ollut enää puhelias itseni. Meni noin 10 kk lääkkeen lopetuksen jälkeen, että palasin kutakuinkin entiselleni.

Kyllähän sillä nukkui, mutta hinta on todella kova ja minäkin olen mieluummin uneton kuin sellainen millaiseksi Ketipinor minut teki.

Harmi, että sinulle kävi näin. Minä olen syönyt pari vuotta ja nukun hyvin 8 tuntia yössä. Päivällä olen pirteä ja olen aloittanut lenkkeilyn. Verenpaine laskenut ja rytmihäiriöt loppuneet, kun nykyään saan nukuttua.

Mitään sivuoireita ei ole ollut.

Mikään lääke ei käy kaikille. Itse koen, että elämänlaatuni ja terveyteni on parantunut, kun nykyään saan nukuttua kunnolla

N59

Minulla meni myös hyvin muutama vuosi alussa Ketipinorin kanssa, mutta sen jälkeen vaikutus lakkasi. Lisäksi olin tullut lääkkeestä riippuvaiseksi. 

Kyllä minä tunnustan toimivani väärin, kun valvon myödään ja sitten  on pakko nokoset nukkua johonkin aikaan päivästä. Mutta olen valinnut niin ja jos kuolen siihen niin kuin uhkaillaan jatkuvast iltalehdissä, so be it.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisi toivoa että edes ns. unilääkäri tajuaisi jotain unettomuudesta, mutta näköjään ei. Jos minä yritän mennä nukkumaan 15 min aiemmin niin se tarkoittaa lähinnä sitä että en nuku koko yönä. Sängyssä makoilu ilman että on riittävän väsynyt eikä siis saa unta ainoastaan lisää sitä pelkotilaa että ei saakaan nukuttua taaskaan koko yönä.

Joo, ja oikeat unilääkärit kyllä tämän tietävät. Unikoulussa kerrottiin, että tutkitusti tehokkaimpia keinoja unettoomuden hoidossa on vuoteessaolon rajoittaminen, eli juuri se, että vuoteeseen mennään vasta sitten kun väsyttää, ja jos uni ei tule viimeistään puolessa tunnissa, sieltä noustaan pois ja mennään mieluiten toiseen huoneeseen tekemään jotain muuta, kunnes tuntuu että voisi kokeilla nukkumista uudestaan. Tuo artikkelin lääkäri ei tuntunut puhuvan oikeasta unettomuudesta ollenkaan, vaan pikemminkin jostain huonounisuudesta.

Tämä ei taas toimi mitenkään mulla. En kuunaan voisi enää nukkua sinä yönä jos pompin välillä ylös ja puuhailen jotain, mieleni olisi saman tien jo tulevan päivän askareissa ja ei taas nukkuisi koko yönä. 

Pitkäaikaisena unettomana vinkkini on seuraava: hyväksy, että olet huonouninen. Välillä on täysin unettomia öitä ja ajattele tuolloin, että no, nyt oli näin. Iltaisin teet just niinkuin tuntuu hyvältä. Katso sängyssä telkkaa, kuuntele/lue kirjoja, jumppaa, mitä vaan mikä on sun juttu. Mulle se on tyhmien meemisivustojen selaaminen illalla, tai sarjakuvien lukeminen. Niissä on riittävä taso kiinnostavutta, jotta aivot keskittyvät, muttei liikaa, jolloin innostuu (esim. hyvä kirja ei toimi, luen yön läpi). Ja sillä sekunnilla kun huomaan, että olen "nuupahtanut", eli kännykkä vaikka vähän lipsahtaa kädessä, niin puhelin ja yövalo pois ja silmät kiinni. Näin olen saanut itseni vuosia jo kohtalaisesti nukkumaan. Välillä toki stressiä ja ei nuku, ja silloin ajattelen "no, nyt oli tällainen yö". 

En kyllä lähtisi suosittelemaan kenellekään unettomalle ruutujen tuijottamista ennen nukkumaanmenoa. Hyvä jos sinulle toimii, mutta useimmilla ruudut vain häiritsevät melatoniinin tuotantoa ja pitävät valveilla. Sinänsä neuvo siitä, että hyväksyy huonounisuuden on ihan hyvä. On myös hyvä tiedostaa, että ihminen nukkuu aina enemmän kuin luulee, ja niinäkin öinä kun tuntuu ettei ole nukkunut lainkaan, on yleensä nukkunut ainakin jonkin verran. Tutkimuksissa on havaittu, että jo tämä tieto helpottaa unettomien ahdistusta, kun heidän unen määräänsä on laboratorioissa tutkittu.

Vuoteessaolon rajoittamisessa ei ole ideana puuhailla mitään aktiivista, vaan mennä vaikka sohvalle hämärään huoneeseen kuuntelemaan äänikirjaa, tai tekemään palapeliä. Ideana on, että aivot oppivat yhdistämään sängyn ensisijaisesti nukkumiseen, ei siihen unettomaan pyörimiseen. Samasta syystä makuuhuoneessa ei tulisi katsoa televisiota tai työskennellä, jolloin oma mieli ja keho ehdollistuu yhdistämään makuuhuoneen vain nukkumiseen ja nukahtaminen (ideaalisti) helpottuu. Luulen, että aika harva noudattaa näitä keinoja, vaikka ne on todettu oikeasti tehokkaiksi. Itsellenikin vuoteesta nouseminen unettomana yönä tuntuu äärimmäisen raskaalta enkä pysty siihen kuin harvoin, vaikka toisaalta myös se sängyssä pyöriminen on ihan yhtä raskasta. Sen sijaan olen kyllä huomannut selkeän eron jo siinä, kun muutin yksiöstä puolison kanssa asumaan yhteen, ja makuuhuone on nyt erillinen huone. Huomattavasti helpompi rauhoittua nukkumaan, kun ei opiskele ja elä arkeaan vain yhdessä huoneessa.

Minulle aiheuttaisi suunnatonta ahdistusta sen väittäminen että "nukut kyllä joka yö, vaikka sinusta tuntuukin siltä ettet nuku!" Kukaan kun tuskin tarkoittaa unettomuudella sitä ettei ole vuoteen nukkunut sekuntiakaan. Ahdistaisi siksi, että tietäisin jo tuon lauseen kuultuani ettei kyseinen henkilö ymmärrä unettomuudesta yhtään mitään, ja nyt olen hänen armoillaan, ja ymmärrän etten tule apua saamaan, vain selkään taputuksen ja ehdotuksen juoda lämmintä maitoa illalla.

Minusta taas on ollut helpottavaa tietää, että aivot saavat kuitenkin tarvitsemaansa lepoa, vaikka tuntuisi ettei nuku. En ole käynyt unimittauksissa, mutta puolisoni avulla olen saanut tietää, että monina öinä, jotka ovat tuntuneet täysin unettomilta, olenkin itse asiassa kuorsannut useita tunteja. Ei se tietenkään helpota unettomuuden tuskaa öisin, mutta kyllä mua auttaa tietää etten valvo koko yötä kuitenkaan. Unettomuuden vaikutukset aivoille kun ovat yksi itseäni ahdistava seikka. Ja en kyllä usko, että kovin moni unimittauksissa käynyt ihminen tulokset kuultuaan ajattelee, ettei lääkäri ymmärrä unettomuudesta mitään. Kyseessähän on vain objektiivinen mittaustulos, ja se voi olla ihan hyvä vastapaino unettoman hyvin subjektiiviselle käsitykselle omasta nukkumisesta.

Nykyään monilla on älykellja, jotka mittaa unta. Itse näen sieltä saman, minkä myös itse koen. Nukun pari tuntia, sitten valvom useamman ja loppuun pätkä kevyttä unta

Lääke unettomuuteen: lapset, nuo iki-ihanat energiavampyyrit ja elämän suola. Hanki lapsi tai pari, ota lapsia kylään, hoida lapsia, vietä lapsikatraan kanssa aikaa ja viihdytä niitä (erityissuositukset 0-4-vuotiaista). Alkaa se uni maistumaan. Terkuin, 4:n äiti. Illalla kun pää koskee tyynyä tulee uni, päivällä on energiaa ja illalla taas energiapankki tyhjä. Jos ei resepti toimi niin on lapsia liikaa tai liian vähän.

Tilapäiseen unettomuuteen voi olla lukemattomia syitä, kuten avioero, läheisen kuolema, työstressi, terveystilanne jne.

Pitkittyneeseen unettomuuteen on melkein aina syynä se, että aletaan pelätä itse unettomuutta, ja nukkumaan menoa. Kun on muutaman viikon pyörinyt sängyssä tuskaillen tilannetta, niin siihen ajatukseen jää jumiin. Siitä noidankehästä on vaikea päästä irti.

Vierailija kirjoitti:

Tilapäiseen unettomuuteen voi olla lukemattomia syitä, kuten avioero, läheisen kuolema, työstressi, terveystilanne jne.

Pitkittyneeseen unettomuuteen on melkein aina syynä se, että aletaan pelätä itse unettomuutta, ja nukkumaan menoa. Kun on muutaman viikon pyörinyt sängyssä tuskaillen tilannetta, niin siihen ajatukseen jää jumiin. Siitä noidankehästä on vaikea päästä irti.

Sitten on vielä me, jotka olemme olleet koko ikämme unettomuudesta kärsiviä. Siihen on varmaankin jokin elimellinen syy joka liittyy hermostoon tms. 

Minä sairastan fataalia insomniaa.

Mulla on itse ja läheisten diagnosoima uniapnea. Olen nyt käynyt kolmesti lääkärissä, että saisin sen lähetteen keuhkopolille, jossa sitten asiaa tutkittaisiin.

Kolmesti olen lähtenyt lääkäristä uuden unilääkereseptin kanssa. Eikä lähetettä.

Sain unen laatuani parannettua pari kuukautta sitten, kun luin, että pystymmässä nukkuminen voi auttaa uniapneasta kärsivää.

Olen laihduttanut 22 kiloa, että unenlaatu paranis.

Olen aikaisemmin siirtynyt omaan makkariin nukkumaan, ettei miehen tarvitse heräillä mun kuorsauksiini ja niihin katkoskorahteluihin.

Nyt sitten tosiaan järjestin sänkyni siten, että saa yläkropan lähes istuvaan asentoon nukkuessani. Kyllä se vähäksi aikaa auttoi. Heräilin vähemmän yöllä. Eikä tarvinnut ravata veskissäkään niin useita kertoja  (tähän vaivaan sain labraan lähetteen - epäili virtsistä). Myös yöhikoilu vähentyi. Tämähän on vain pieni ensiapu, se CPAP-laite olisi kuitenkin tarpeen.

Mitähän unilääkäri tähän sanoisi? - tuskin ikinä sellaisenkaan juttusille pääsen, kun on ensin tarvottava ta-lääkäriedustus satoine poissulkemistesteineen. Sekö ei sitten muka ole kallista, että mua hyppyytetään labroissa ja isketään tuhdinpaa unilääkettä? Yhtäkään pilleriä en ole syönyt, enkä syö.

Magneettilisä illalla otettuna pitäisi vaikuttaa unen laatuun positiivisesti.

Vierailija kirjoitti:

Magneettilisä illalla otettuna pitäisi vaikuttaa unen laatuun positiivisesti.

Vaiko magnesium? :D 

" - Isoin haaste on siinä, että uni kilpailee toissijaisten asioiden kanssa illalla. Vaikka väsyttäisi, voidaan alkaa katsoa tv-ohjelmaa, koska ei ymmärretä, että se vaikuttaa haitallisesti nukkumiseen ja on pois seuraavan päivän energiasta."

Lääkärin mukaan siis 'ei ymmärretä'. Eli hän pitää potilaitaan niin yksinkertaisina, että ajattelee unettomuuden johtuvan potilaan yksinkertaisuudesta ja ymmärtämättömyydestä.

Voi huhhels minkälaisia "asiantuntijoita" meillä päästetään ääneen...

Kukaan oikeasti unettomuudesta kärsivä ei kyllä tuon tyypin vastaanotolle mene, jos on tuon jutun lukenut. Ehkä hän ei asiasta mitään tiedäkään, kun oikeasti unettomat eivät varmasti tule hänen vastaanotolle ainakaan toistamiseen. Jos ei saa nukuttua, asiaa vain pahentaa sängyssä pyöriminen jo 15 min. aikaisemmin.

Jos ihminen sisäisen kellonsa mukaan nukkuisi klo 02-10 eli runsaat yöunet, mutta joutuukin heräämään töihin jo klo 6.00, jolloin yöuni jää 4 tunnin mittaiseksi,

niin onko juurisyy silloin lainkaan unettomuus vai vääränlainen työaika?

Tällainen ihminen ei välttämättä pysty nukahtamaan aiemmin kuin 02.

Vierailija kirjoitti:

Lääke unettomuuteen: lapset, nuo iki-ihanat energiavampyyrit ja elämän suola. Hanki lapsi tai pari, ota lapsia kylään, hoida lapsia, vietä lapsikatraan kanssa aikaa ja viihdytä niitä (erityissuositukset 0-4-vuotiaista). Alkaa se uni maistumaan. Terkuin, 4:n äiti. Illalla kun pää koskee tyynyä tulee uni, päivällä on energiaa ja illalla taas energiapankki tyhjä. Jos ei resepti toimi niin on lapsia liikaa tai liian vähän.

Teinit taas usein valvottavat vanhempiaan.

Vierailija kirjoitti:

Lääke unettomuuteen: lapset, nuo iki-ihanat energiavampyyrit ja elämän suola. Hanki lapsi tai pari, ota lapsia kylään, hoida lapsia, vietä lapsikatraan kanssa aikaa ja viihdytä niitä (erityissuositukset 0-4-vuotiaista). Alkaa se uni maistumaan. Terkuin, 4:n äiti. Illalla kun pää koskee tyynyä tulee uni, päivällä on energiaa ja illalla taas energiapankki tyhjä. Jos ei resepti toimi niin on lapsia liikaa tai liian vähän.

... tai sitten lapsen saaminen tuo unettomuuden. Vuosikausien katkoyöt tekivät itselleni sen, etten osaa enää nukkua, vaikka "lapsi" on 13 vuotta.

aika paljon porukalla menee ihon alle joku lääkärin lausunto, johan sillä niskat nyrjähtäis näistä selityksistä :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla toimii se tv, se estää ajatuksia harhailemasta ja kehittämästä kaikenlaisia ahdistaviakin skenaarioita jotka sitten valvottavat. Töllön ääreen sohvalle ja jotain aivot narikkaan viihdettä ruutuun, niin nukahtaa alle aikayksikön. Ei sellasta skeidaa pysty aktiivisesti tuijottamaan vaan uni vie. Haittapuolena sitten sohvalla nukkumisen ergonomia.

Sama. Jossain vaiheessa vaihdoin siihen, et laitoin pyörimään läppäriltä youtubesta jotain videoita, mitä en ees kattele vaan laitan silmät kiinni ja kuuntelen sohvalla. Sit ku alkaa nukuttaa, siirryn heti sänkyyn. Joskus kuuntelen podcasteja. Mutta ne ei tosiaan saa olla mitään liian stimuloivia, vaan jonninjoutavaa jorinaa mikä vaan hiljentää ne omat ajatukset.

Mä en voi kuunnella mitään, eli mulla on tekstitetty ohjelma äänettömällä. Muutenkin iltaa kohden äänet ärsyttää eikä mulla ole edes mikään melu-työ (vaikkapa koulu).  Kattelen ohjelmaa niin kauan kunnes silmät painuu kiinni ja töllön uniajastin sitten sammuttaa sen. 

Aiemmin siirryin sänkyyn jos havahduin siinä sohvalla joskus aamuyöstä. Tuloksena vain hereillä pyöriminen sängyssä. Nykyisin jos en kelloaikaa katottuani nukahda uudelleen, avaan sen töllön uudestaan.

-tuo jolle vastasit- 

Vierailija kirjoitti:

aika paljon porukalla menee ihon alle joku lääkärin lausunto, johan sillä niskat nyrjähtäis näistä selityksistä :D

Ei mene ihon alle, mutta huolestuttaa onko meillä oikeasti hoitotyössä tällaisia lääkäreitä, ja vielä lääkärin palkkaa nostamassa :(