Mitä teette jos mies huutaa teille?
Kommentit (85)
Joskus on käynyt näin ja olen todennut rauhallisesti, ettei minulle tarvitse huutaa, olen ihan normaalikuuloinen.
Se on osoittautunut toimivaksi keinoksi. Mies on itsekin hämmästynyt ja sanonut, ettei hän edes tajunnut huutavansa. Huuto on loppunut siihen.
Ei kannata suinkaan itkeä yksin makkarissa, vaan menet tietenkin itkemään suoraan sinne, missä mies lokoilee. Itket ihan vaan ja toistat että pahalta tuntuu, ja että ei saa huutaa, että väärin teki kun huutaa.
Kato miehellä on sellaset aivot, että menee perille kun sanot asiat kuin lapsi. Itkeminen myös vaikuttaa ärsyttävästi hälyytystilaan miehen aivot ja viestisi menee perille, ennemmän kuin jos huudat. Mies voi kyllä taas reagoida vihaisesti itkemiseen, mutta jatka vaan oikeen itket kuin teatterissa olisit, ja toistat että ikävältä tuntuu.
Lopulta mies ratkaisukeskeisenä joutuu keksimään ratkaisun. Oho, hänen ei kannata jatkossa huutaa ja kohdella ikävästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan häipyisin jos niin tapahtuis
Niin mihin? Mies huusi kun sammutin valoja. Ei saanut sammuttaa ja ihmettelin sitä että miksei. Rupesi huutamaan täyttä huutoa että niitä ei saa sammuttaa ja että mikä minulla on? Koko päivän kuulemma ärsyttänyt.
Ap
Olisin tuossa tilanteessa pakannut kamani ja siirtynyt vaikka hotelliin. Seuraavana päivänä tiukka ja asiallinen keskustelu siitä kuinka jatkossa toiselle puhutaan, tai seuraavaksi pakkaan miehen romut muuttolastikoihin. Minulle ei tarvitse huutaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata suinkaan itkeä yksin makkarissa, vaan menet tietenkin itkemään suoraan sinne, missä mies lokoilee. Itket ihan vaan ja toistat että pahalta tuntuu, ja että ei saa huutaa, että väärin teki kun huutaa.
Kato miehellä on sellaset aivot, että menee perille kun sanot asiat kuin lapsi. Itkeminen myös vaikuttaa ärsyttävästi hälyytystilaan miehen aivot ja viestisi menee perille, ennemmän kuin jos huudat. Mies voi kyllä taas reagoida vihaisesti itkemiseen, mutta jatka vaan oikeen itket kuin teatterissa olisit, ja toistat että ikävältä tuntuu.
Lopulta mies ratkaisukeskeisenä joutuu keksimään ratkaisun. Oho, hänen ei kannata jatkossa huutaa ja kohdella ikävästi.
Enpä usko, että toimii. Ehkä jollakin pariskunnalla tuo toimii, mutta ap:n ja hänen miehen suhde taitaa olla jo ohi ja välittäminen loppunut.
Yleensäkin epämääräinen vollotys ja yhden asian jankuttaminen (niin kuin neuvoit) ärsyttää ja on lapsekasta, joten mielummin ap menee paikalle ja alkaa puhumaan miehen kanssa niin kuin aikuinen ihminen. Jos itkettää, niin voi itkeä, mutta paras olisi, jos tilanne etenisi ja keskusteluyhteys avautuisi. Ap voi siis miettiä heidän tilanteeseen sopivia ratkaisuehdotuksia, kirjoittaa ne vaikka paperille ja mennä niiden kanssa juttelemaan rakentavasti.
Heti miehen luokse mennessä voi sanoa, että jos mies huutaa tai sanoo ikävästi, niin homma ei etene ja että sinä lupaat myös yrittää parhaasi, että keskustelusta tulee hyvä. Asia pitää kuitenkin saada selväksi, joten tulta päin vain.
Jos keskustelu ei toimi naamatusten, voi toiselle laittaa viestiä ja pyytää siihen vastausta. Kun juttu ehkä sitä myöten hieman aukeaa, voi keskustelukin onnistua. Ei kai tilanne voi ainakaan kovin paljon ikävämmäksi mennä, joten ei siinä ainakaan mitään häviä, jos yrittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan häipyisin jos niin tapahtuis
Niin mihin? Mies huusi kun sammutin valoja. Ei saanut sammuttaa ja ihmettelin sitä että miksei. Rupesi huutamaan täyttä huutoa että niitä ei saa sammuttaa ja että mikä minulla on? Koko päivän kuulemma ärsyttänyt.
Ap
Neuvo hakeutumaan terapiaan. Kuulostaa vähän kireeltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ignooraan hänet kokonaan tai poistun paikalta. 18 v. yhdessä miehen kanssa jonka kanssa keskustelu käy vuosi vuodelta vaikeammaksi. Jos ollaan eri mieltä, mies alkaa huutamaan suoraan omaa oikeaa mielipidettään. Vaikenen kokonaan tai poistun paikalta, minulla ei ole mitään tarvetta käydä keskustelua huutamalla. Tosin lasten muutettua kotoa noin viiden vuoden päästä saa mies korjata tapansa tai kävellä ulos ovesta.
Siis täh? Miksi ihmeessä käytät kallisarvoista elämääsi jonkun huutavan miehen kuunteluun tai ylimielisyyteen? Onko se viisasta? Eroa hyvä ihminen.
Teidän lapsetkaan eivät varmasti nauti elämästään kahden rääkyvät vanhempansa luona ja saavat joka ikinen päivä teidän riidoista vain hyvin huonoa mallia omille parisuhteilleen. He näkevät nyt kuinka toiselle saa huutaa, kuinka te ette edes yritä käyttäytyä asiallisesti, vaan sinäkin haihdut paikalta tai leikit sokeaa, mykkää ja kuuroa. Olkaa suoraselkäisiä ja erotkaa. Erotkaa ja järjestäkää omat elämänne hyvin ja asiallisesti, niin he saattaisivat saada edes siitä jotain hyvää elämäänsä ja ehkä te vanhemmatkin saisitte jotain hyvää.
Tuo on lapsille todella stressaavaa ja saavat väärän käsityksen parisuhteesta. Varmaan pelkäävätkin miehen huutoa.
Miksi ihmeessä siedät miestä ja kiusaatte yhdessä lapsia nyt kun lapset ovat pieniä? Et sano miehelle mitään ja luikit paikalta?
Lapset varmaan odottavat, että ottaisit jotain kantaa miehen huutamiseen etkä olisi tosiaan selkärangaton. Minusta olisi oikein lapsia kohtaan sanoa miehelle, ettei kotona huudeta.
Ja itse sitten vasta kun lapset ovat muuttaneet kotoa jätät miehen jos ei muuta tapojaan? Olet itsekäs jos ajattelet vain itseäsi.
Eikö olisi viisainta jo nyt erota ja antaa lapsille rauhallisempi koti.
Joko keskustelette miehen kanssa asiasta, menette terapiaan tai joku roti pitää tulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan häipyisin jos niin tapahtuis
Niin mihin? Mies huusi kun sammutin valoja. Ei saanut sammuttaa ja ihmettelin sitä että miksei. Rupesi huutamaan täyttä huutoa että niitä ei saa sammuttaa ja että mikä minulla on? Koko päivän kuulemma ärsyttänyt.
Ap
Neuvo hakeutumaan terapiaan. Kuulostaa vähän kireeltä.
Mitenköhän mies kertoisi tilanteesta? Menisiköhän se ihan noin? Mitä jos mies vaikka yritti lukea lehteä tai tehdä jotain muuta ja ap tuli siihen, sammutti valot ja nalkutti vielä jotain turhaa päälle? Ulkona on päivälläkin aika hämärää ja ilman valoja ei vaan näe tehdä joitain asioita. Ja jos ap on juuri sellainen perässä kulkeva rauhaton tyyppi, jonka pitää olla koko ajan ärsyttävä, niin ihan varmasti siinä alkaa käry nousemaan rauhallisemmallakin ihmisellä.
Ap: jos teillä on ledilamput, niin ne voivat oikein hyvin olla päällä. Jos teidän lamput eivät ole vielä ledejä, niin vaihtakaa ne vihdoinkin nykyaikaisiksi!
Olisin varmaan jossain hyvin kaukana, jos mieheni huutaisi minulle. Ei ole huudettu puolin, eikä toisin.
Minulle ei tarvitse huutaa kuin kerran niin sen jälkeen menee lusikat jakoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata suinkaan itkeä yksin makkarissa, vaan menet tietenkin itkemään suoraan sinne, missä mies lokoilee. Itket ihan vaan ja toistat että pahalta tuntuu, ja että ei saa huutaa, että väärin teki kun huutaa.
Kato miehellä on sellaset aivot, että menee perille kun sanot asiat kuin lapsi. Itkeminen myös vaikuttaa ärsyttävästi hälyytystilaan miehen aivot ja viestisi menee perille, ennemmän kuin jos huudat. Mies voi kyllä taas reagoida vihaisesti itkemiseen, mutta jatka vaan oikeen itket kuin teatterissa olisit, ja toistat että ikävältä tuntuu.
Lopulta mies ratkaisukeskeisenä joutuu keksimään ratkaisun. Oho, hänen ei kannata jatkossa huutaa ja kohdella ikävästi.
Enpä usko, että toimii. Ehkä jollakin pariskunnalla tuo toimii, mutta ap:n ja hänen miehen suhde taitaa olla jo ohi ja välittäminen loppunut.
Yleensäkin epämääräinen vollotys ja yhden asian jankuttaminen (niin kuin neuvoit) ärsyttää ja on lapsekasta, joten mielummin ap menee paikalle ja alkaa puhumaan miehen kanssa niin kuin aikuinen ihminen. Jos itkettää, niin voi itkeä, mutta paras olisi, jos tilanne etenisi ja keskusteluyhteys avautuisi. Ap voi siis miettiä heidän tilanteeseen sopivia ratkaisuehdotuksia, kirjoittaa ne vaikka paperille ja mennä niiden kanssa juttelemaan rakentavasti.
Heti miehen luokse mennessä voi sanoa, että jos mies huutaa tai sanoo ikävästi, niin homma ei etene ja että sinä lupaat myös yrittää parhaasi, että keskustelusta tulee hyvä. Asia pitää kuitenkin saada selväksi, joten tulta päin vain.
Jos keskustelu ei toimi naamatusten, voi toiselle laittaa viestiä ja pyytää siihen vastausta. Kun juttu ehkä sitä myöten hieman aukeaa, voi keskustelukin onnistua. Ei kai tilanne voi ainakaan kovin paljon ikävämmäksi mennä, joten ei siinä ainakaan mitään häviä, jos yrittää.
Luultavasti niin. Olisin voinut kirjoittaa samoin kuin sinä, mutta aina ei vaan jaksa. Ja miesten kanssa tulee tuntu, että heidän logiikkansa on aika hmmm..., no hmm, niin että oikeasti saattaisin itse koettaa meneekö primitiivisellä itkemis/ei-tunnu-kivalta-toistetaan-itketään linjalla sanoma perille. Primitiivinen ja yksinkertainen, jaa- a, ei kuulosta yhtä hyvältä kuin järkiperäinen ratkaisukeskeinen neutraali linjaus, mutta...
jaa...a ..... hmm hmm.
Hyvin kirjoitit kuitenkin eikä voi periaatteessa olla eri linjoilla. En jaksa enempää, Kova Laki on päällä, ok.
Kyllä meillä välillä huudetaan, se puhdistaa ilmaa. Yleensä maltin menettää vain toinen. Ja vuorollaan toinen on siinä vähän aikuisempi.
Jos siis mies huutaa niin odotan että rauhottuu vähän, ja yritän sitten selvittää mikä menee noin tunteisiin.
Mies huutaa usein, koska alakerrasta ei kuulu kovin hyvin yläkertaan eikä päinvastoin. Mutta jos alkaisi mylvimään muuten niin epäilemättä näyttäisin ovea.
Kysyisin miksi huudat, kun varsin hyvin teidät ettei minulla ole kuulossa vikaa.
Pyytäisin pitämään turpaa vähän pienemmällä kiinni.
On huutanut kerran. Lähdin ulos ovesta kohti hotellia.
Kyllä mua itketti. Lopulta otin eron, kun oli hänellä muutakin vikaa päässä. Nyt on mies, jonka en voisi kuvitellakaan korottavan ääntään minulle, eikä ole kyllä tarvettakaan. Ei edes mun teinit koskaan huuda, enkä minä heille, niin miksi aikuisen pitäisi toiselle aikuiselle huutaa?
No onpa aikuismaista. Tuollainen sopii ehkä jollekin 14 vuotiaalle ja baariPirjolle, mutta ei muuten.