Joulupuu-toiveet, miten joku kehtaa toivoa jotain uutta jopoa tai iPhonea?

Mun lapsi on roadman ja monta iPhonea ja canada goose

Joo voihan sitä toivoa kuuta taivaalta mutta on älytöntä ettei vanhemmat sano että kannattaa toivoa jotain kohtuullista niin sen voisi jopa saada. Kaikki lapset varmaan haluaisi hevosen ja vuoristoradan mutta ihan hyvin voi pyytää esittämään maltillisia toiveita. Tämä voi tulla yllätyksenä mutta niin rikkaidenkin perheiden lapsille opetetaan.

Voisiko tänne kirjoittaa kokemuksistaan joku, jonka lapsi on saanut joulupuulahjan joskus?

Itse asiassa roadmanien perheet on juuri näitä lahjansaajia. Noh, ehkä yksi ryöstö jäisi tekemättä jos saa lahjoittajalta kunnon lahjakortin merkkiliikkeeseen.

Vierailija kirjoitti:

Koska joidenkin mielestä myös köyhien perheiden lapsilla on oikeus pyytää samoja lahjoja kuin muutkin lapset pyytävät, sen sijaan että toivoisivat sukkia ja hygieniatarvikkeita, jotka on normaalin elämän perusedellytyksiä, ei lahjoja

Voi tulla yllätyksenä, mutta hyvin harvoissa perheissä lapsille ostetaan uusi iPhone tms.

Olen työskennellyt teinien parissa, ja joukossa oli runsaasti sellaisia, joiden perheissä oli ylisukupolvista osattomuutta ja pahoinvointia. Näillä nuorilla ei ollut kykyä ja ymmärrystä talousasioiden hoidossa, ja elämä ei pysynyt hallinnassa. Mutta jos vanhemmillakaan ei tätä osaamista ole, niin miten he voisivat opettaa sitä lapsilleen? Nuoret eivät yksinkertaisesti ymmärtäneet miten budjetoida omat menonsa ja tulonsa, ja mihin heillä riittää varat. Heidän oli vaikeaa sisäistää esimerkiksi sitä, että verojen jälkeen tuntipalkasta jää käteen 10 euroa, ja uusi iPhone maksaa 700 euroa, niin montako tuntia joutuu tekemään töitä että pystyy ostamaan sen. En olisi ollut lainkaan yllättynyt, jos joku olisi ostanut esim. heti tukien tullessa kalliin merkkivaatteen, minkä jälkeen tilille ei olisi jäänyt yhtään rahaa laskuihin ja ruokaan. Nämä nuoret eivät kyenneet ajattelemaan asiaa siltä kantilta.

En yhtään ihmettelisi, jos näidenkin yliampuvien toiveiden taustalla olisi samantyyppistä ymmärtämättömyyttä rahan arvosta ja taloudenpidosta. Mutta se ei ole niiden lasten ja nuorten vika, vaan ensisijaisesti heidän vanhempiensa, ja toissijaisesti yhteiskunnan joka ei kykene sellaisiin toimiin, että ylisukupolvisuuden ketjut saataisiin katkaistua. 

Netissä kulkee kuva, jossa näytetään kuinka köyhä, rikas ja todella rikas pukeutuvat.

Köyhällä merkkivaatteita, meikit, kampaukset, ripset, laukut, asusteet jne viimeisen päälle, viimeisintä huutoa ja merkit näkyvät isolla. Rikkaalla sinnepäin perusvaatteet. Todella rikas kulkee markettivaatteissa, tukka sekaisin ja halvoissa kengissä, ei asusteita, ei kalliita merkkejä.

Ja tämähän on totta. Varmin köyhän wanneben merkki on merkkivaateet, merkkilaukut jne.

Me lasten vanhemmat tienaamme yhteensä 10k/kk, eikä meidän lapsilla ole eikä tule yhtäkään iPhonea. Tajuavat olla myös toivomatta mitään, mikä maksaa yli 50e. Ei meillä ole myöskään uusinta pleikkaa, ei trampoliinia, ei läppäreitä kaikilla, ei pelinäyttöjä eikä merkkivaatteita. Ei mopoja eikä mopoautoja.

Mutta tiedån kyllä toisenlaisen perheen. Siellä tienataan 2500e/kk. Ja siellä on kaikki viimeisen päälle. Merkkitavaraa talo täys. Pelkkiä merkkivaatteita kaikilla. Ravintolassa syödään tai tilataan ruoka kotiin. Täysi-ikäiset lapset eivät ole oppineet mitään rahankäyttöä. Vanhempi on päälakea myöten veloissaan, mutta lisää tekee. Lapset ovat oppineet saman kulttuurin. Kaikilla oma auto, vaikka bussit kulkisi. Nyt alkaa lapset tekemään omia velkojaan omissa matalapalkkaisissa ammateissaan.

Uutta ja kallista se olla pitää! Ostaisipa minullekin joku sellaisen lahjan...

Vierailija kirjoitti:

Olen työskennellyt teinien parissa, ja joukossa oli runsaasti sellaisia, joiden perheissä oli ylisukupolvista osattomuutta ja pahoinvointia. Näillä nuorilla ei ollut kykyä ja ymmärrystä talousasioiden hoidossa, ja elämä ei pysynyt hallinnassa. Mutta jos vanhemmillakaan ei tätä osaamista ole, niin miten he voisivat opettaa sitä lapsilleen? Nuoret eivät yksinkertaisesti ymmärtäneet miten budjetoida omat menonsa ja tulonsa, ja mihin heillä riittää varat. Heidän oli vaikeaa sisäistää esimerkiksi sitä, että verojen jälkeen tuntipalkasta jää käteen 10 euroa, ja uusi iPhone maksaa 700 euroa, niin montako tuntia joutuu tekemään töitä että pystyy ostamaan sen. En olisi ollut lainkaan yllättynyt, jos joku olisi ostanut esim. heti tukien tullessa kalliin merkkivaatteen, minkä jälkeen tilille ei olisi jäänyt yhtään rahaa laskuihin ja ruokaan. Nämä nuoret eivät kyenneet ajattelemaan asiaa siltä kantilta.

En yhtään ihmettelisi, jos näidenkin yliampuvien toiveiden taustalla olisi samantyyppistä ymmärtämättömyyttä rahan arvosta ja taloudenpidosta. Mutta se ei ole niiden lasten ja nuorten vika, vaan ensisijaisesti heidän vanhempiensa, ja toissijaisesti yhteiskunnan joka ei kykene sellaisiin toimiin, että ylisukupolvisuuden ketjut saataisiin katkaistua. 

Se on juuri näin. Tämän lisäksi olen lasten ja nuorten parissa toimiessani huomannut, että jotenkin näillä tukien varassa elävillä perheillä on käsitys, että kaikilla on iPhonet, Ipadit, merkkivaateet jne. Ja heillä on myös se käsitys, että kiusataan ja syrjäytyy, jos ei ole. Tosiasiassa varakkaat perheet harvoin arvostavat näitä asioita. Eikä perheissä, joissa näitä voisi omalla rahalla ostaa, näitä osteta.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka hemmoteltu, itsekeskeinen ja matalamielinen täytyy ihmisen olla, että loukkaantuu vähävaraisen lapsen lahjatoiveesta?

No kuule minä ole p ersaukisesta perheestä, ja pidän noita ökytoiveita naurettavina.

Hyvä olisi lasten oppia, että koulut kannattaa käydä ja töitä täytyy tehdä jotta on varaa ostaa haluamiaan asioita.

Ratsastustunti on turhaa elitismiä.

AP tukee sitä, mutta ei sitten esim. iPhonen kaltaista elitismiä.

Otin osaa joulupuukeräykseen. Lahjani on 6 kuukauden maailmanympärysmatka rahaa 20 000€ sekä upo uusi Mercedes Benz sekä uusi asunto- osake kerrostalo kolmio. Loppuelämäksi nettona 3000€/kk. Annan jollekin suomalaiselle. Hyvää Joulua🎁

Jos kotona ei ole opetettu elämän perusasioita, kuten mitä mikäkin maksaa jne., niin miksi lapsi ei voisi toivoa jotain kallista? Eihän hän välttämättä edes ymmärrä toiveensa suhteettomuutta.

Meillä on opetettu rahan arvoa ja kaupassa katsellaan mitä asiat maksaa. Silti kolmosluokkalainen haluaisi kymmeniä lahjoja, mm. uuden pleikkarin, legoja yms. Ja rahaa siis olisi, mutta ei meillä osteta tuollaisia määriä, eikä ole koskaan ostettu. Ehkä yksi iso lego ja pari pientä lahjaa.

Eli älkää nyt oikeasti syyllistäkö niitä lapsia, ostakaa jotain mikä teidän mielestä on ok ja jatkakaa elämää.

Ohiksena: Tässä hiljattain radiossa haastateltiin yläasteikäisiä tet-jaksolaisia ja muutamat toivoivat saavansa jaksoltaan kartanon, kalliin auton (vähän vanhempikin käy), oman hevosen ja sen sellaista. Hieman huvitti kuunnella isänmaan toivojen aatoksia...

Vierailija kirjoitti:

Ohiksena: Tässä hiljattain radiossa haastateltiin yläasteikäisiä tet-jaksolaisia ja muutamat toivoivat saavansa jaksoltaan kartanon, kalliin auton (vähän vanhempikin käy), oman hevosen ja sen sellaista. Hieman huvitti kuunnella isänmaan toivojen aatoksia...

En ymmärrä. Miten niin "saada tet jaksolta"? Itse kun aikanaan olin, niin ei siitä saanut kuin työkokemusta.

Vierailija kirjoitti:

Jouluna köyhien perheiden lapsille annetaan vapaus toivoa. He eivät ikinä voi toivoa mitään, koska ymmärtävät perheen tilanteen. Oikeasti nämä lapset ovat onnellisia vaikka kuukautissiteistä, mutta eikö ole oikeudenmukaista edes kerran vuodessa antaa lapselle mahdollisuus unelmoimiseen?

Ilman unelmia lapsiperheköyhyys periytyy entistä voimakkaammin.

Hieman näköalanottokykyä ja empatiaa ainaisen tuomitsemisen sijaan. Sitä nämä lapset ja perheet kokee elämässään päivästä toiseen ihan tarpeeksi.

Luuletko sä että lapsiperheköyhyyden periytyminen estetään sillä, että kerran vuodessa lapsi saa toivoa että ventovieras ihminen maksaa hänelle ihan epärealistisen kalliin lahjan? Lapsi ei tietenkään saa tätä lahjaa, sillä kenellä on rahaa ostaa puolen tonnin luuri vieraalle? Joten mitä lapsi tästä oppii? Eikö järkevämpää olisi opastaa talouden realiteetteja?

Vierailija kirjoitti:

Ohiksena: Tässä hiljattain radiossa haastateltiin yläasteikäisiä tet-jaksolaisia ja muutamat toivoivat saavansa jaksoltaan kartanon, kalliin auton (vähän vanhempikin käy), oman hevosen ja sen sellaista. Hieman huvitti kuunnella isänmaan toivojen aatoksia...

Taisi olla ihan vitsi. Hyvin tyypillistä yläkoululaisen huumoria. PS. Yläasteita ei ole ollut aikoihin.

Tuli surullinen olo toivojan puolesta. Köyhissä oloissa eläville toisten varakkuus on käsittämätöntä. Katsokaa Tv Rikkaat ja rahattomat. Siellä rikkaiden viikon ruokabudjetilla köyhät tekee puhelin- yms. ostoksia.

Ehkä nuori haaveilee saavansa kännykän kuin joulun ihmeen tuomana. Kotona siihen ei ole ehkä varaa. Nytkin hän saattaa koko ajan miettiä, ottaako joku hänen toiveensa ja voisiko hänen toiveensa toteutua, että hänelläkin olisi kännykkä kuten muilla.

Swappie-niminen firma myy käytettyjä iPhoneja. On erilaisia ja eri hintaisia. Ei siis tarvitse ostaa monen sadan puhelinta. Palvelu on nopeaa ja joustavaa.

Toivotaan, että joku ymmärtää kyseisen nuoren haaveen.

Tulen itse köyhästä yksinhuoltajaperheestä. Äiti teki kovasti töitä ja koulutti meidät lapset ylioppilaiksi ja kannusti opiskelemaan.

Selvää oli, ettei mihinkään ylimääräiseen ollut rahaa, silti haaveilin, että joku varakas sukulainen olisi ostanut minulle mankan, joita silloin oli kaikilla. Ei ostanut. Siksi ymmärrän tuon mainitun kännykkätoiveen. Kun muuta mahdollisuutta ei ole, haluaa uskoa ihmeeseen.

Nyt on minulla korkeakoulut käytynä ja joskus ostan sukulaislapsille jotain kalliimpaa, jota oma perhe ei ehkä pysty ostamaan. Äitini sanoi aina että hyvä antaa vähästäänkin, paha ei anna paljostaankaan. Mielestäni hyvä periaate. 617

Kohtuullista olisi että max 30 e lahja / lahjansaaja. Olisi toivon mukaan useampi lahjansaaja.