Lue keskustelun säännöt.
Anopin kummallinen käytös, nolasi minut porukan edessä tarkoituksella kyselemällä äidistäni, johon olen katkaissut välit
26.11.2022 |
Minä en ole oman äitini kanssa missään tekemisissä, koska hän on alkoholisti ja erittäin hankala ja toksinen ihminen. Näin on ollut vuosia. Olen kertonut asiasta varmaan kaksi kertaa perustellen anopilleni, joka ei tunnu asiaan jotenkin tajuavan. Hän jostakin syystä aina palaa aiheeseen, vaikka tunnen oloni kiusaantuneeksi ja se näkyy kyllä selvästi. Olen miettinyt, että hän ei ilmeisesti vaan tajua.
Mutta nyt olimme eräässä juhlatilaisuudessa, jossa oli paljon porukkaa ja miehen puolen sukulaisia. Ja yhtäkkiä anoppini alkaa kysellä kaikkien kuullen äidistäni. Menin jotenkin lukkoon ja yritin selittää että onhan tästä ollut puhetta jne, mutta hän oli ikään kuin närkästynyt jotenkin ja vähän syyllistävä. Muut oli ihan hämmentyneitä, en tiedä ymmärsivätkö he mitään. Mieheni, täysi pelkuri näissä asioissa, ei kommentoinut mitään ja kun jälkikäteen kysyin, väitti että ei muka ollut tajunnut että siinä olisi ollut mitään ongelmallista. Joo, käyn terapiassa aiheen takia ja hän ei näe että siinä on mitään ongelmallista.
Olen vähän sitä mieltä, että anoppi on ilkeä. Mitä arvelette? Hän tietää kyllä että äitini on alkoholisti ja kasvatusvastuu oli aikanaan mummulla, ja että äitini on edelleen täysin sekaisin ja siksi en halua olla hänen kanssaan tekemisissä. Mutta silti kehtaa alkaa kyselemään syyllistävään ja hieman ivansekaiseen ihmettelevään sävyyn asiasta muiden, ventovieraiden edessä. Ei voi olla enää pelkkää typeryyttä.
Kommentit (429)
Sun kannattaisi yrittää muuttaa tyyliä, nää sun anoppivihaketjut on kaikki samalla tavalla kirjoitettu. Mutta jatkaa te persut jankkausta, mie lähden myyjäisiin. Moi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et selvästkään handlaa sosiaalisia tilanteita ja nyt syy on muissa eli anopissa ja miehessäsi. Jos et saa sanaa suustasi, niin kenen ongelma se on? Shit happens. Opettele vastaanaan ettet kommentoi asia/ei kuulu muille/ on henkilökohtainen asia. Mistäs sait edes päähäsi että muut ovat vastuussa tunteistasi? Typerää uhriutumista taas
No on olemassa ihmisiä, jotka ovat kroonisesti ilkeitä, ja sukulaisuussuhteista johtuen heidän seuraansa ajautuu joissakin tilanteissa. Sukua on vähän vaikea leikata pois ja samalla pitää asialliset välit. Mutta suosittelisin myös näiden tilanteiden harjoittelua realistisesti. Mitä sanon, kun joku taas kysyy jotain typerää tästä hankalasta aiheesta. Niitä kysymyksiä tulee aina silloin tällöin.
Tämäkin on ihan hyvä neuvo :)
- Kuten olen monesti kertonut sinulle, Ritva, äitini on pahasti alkoholisoitunut ja pahoinpiteli minua rankasti koko lapsuuteni ajan. Kasvatukseni hoiti mummi, joka oli minulle kovin rakas. En pidä yhteyttä äitiin. Mummia kaipaan vieläkin. Mitenkäs sinulla, onko se kohdunpohjan laskeuma vielä vaivannut? Kusi ei enää viimeksi haissut olohuoneessa, kun teillä kävin?
No joo. Oikeasti ei ole pakko olla takaisin ilkeä. Ja tilanteesta voi aina myös lähteä pois, joko verukkeella tai antamatta mitään selitystä.
Usein vain kurjat tilanteet tulevat yllättäen, ja harva silloin osaa sanoa napakasti tai poistua tilanteesta.
Olisin sanonut kuukuvalla ääneellä miksi kyselet kun tiedät äitini olevan alkoholisti ja ettemme ole tekemisissä ja miksi tämä aihe mietitityttää sinua niin paljon että katsot aiheelliseksi ottaa asian julkisesti esiin juuri tässä tilaisuudessa kaikkien kuulleen.
Tämän jälkeen jääkylmät välit myös tähän hirviöanoppiin.
Joko sanot ettet keskustele asiasta tai sitten kerrot lyhyesti miten asiat on ja lähdet tilanteesta pää pystyssä pois. Minulla on jännä lapsuus enkä ole sitä peitellyt. Se mitä siellä on tapahtunut on vanhempieni vika, ei minun eikä minun tarvitse hävetä vanhempieni vikoja.
Vierailija kirjoitti:
Käyt terapiassa, se kertoo sinusta jo kaiken. Koet muiden sanomiset ja tekemiset sairaalla tavalla, koska ajatusmallisi on sellainen.
Kukaan ei ihmetellyt mitään, anoppi ei ollut outo, sinä vain koit kokemisen ja nyt myös miehesi miettii, onko lääkityksesi kunnossa ja oletko lainkaan turvallista seuraa muille ihmisille.
Sinullakaan ei taida lääkitys olla ihan kunnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Anoppi on jo tosi iso tyttö ja hänen pitäisi tietää ettei kiusaa nuorempiaan. Edes tuollaiseen tyttömäiseen passiivis aggressiiviseen tyyliin.
Tyttömäiseen? Olisiko oman asenteen ja misogynian tarkistuksen paikka, jos passiivisaggressiivisuus mielletään jotenkin erityisesti naisten ominaisuudeksi.
Anoppisi ei arvosta sua. Ei välitä sun rajoistasi. Kukaan empatiaan kykenevä ihminen ei tivaa toiselta aroista asioista. Eikä todellakaan tee sitä toisten kuullen! Anoppisi ei ole tyhmä, vaan hän on ilkeä.
Myöskään miehesi ei arvosta sua. Puolisoaan kunnioittava ihminen on valmis puolustamaan, jopa omalta äidiltään. Ei muka tajunnut tilannetta. Höpö höpö.
Haluatko ap oikeasti viettää elämäsi tuossa seurassa, jossa sun tunteilla ei ole merkitystä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisin sanonut kuukuvalla ääneellä miksi kyselet kun tiedät äitini olevan alkoholisti ja ettemme ole tekemisissä ja miksi tämä aihe mietitityttää sinua niin paljon että katsot aiheelliseksi ottaa asian julkisesti esiin juuri tässä tilaisuudessa kaikkien kuulleen.
Tämän jälkeen jääkylmät välit myös tähän hirviöanoppiin.
Näinhän lähes jokainen haluaisi tehdä, mutta tosipaikan tullen menee lukkoon ja miettii sitten jälkeenpäin mitä olisi voinut sanoa tai tehdä. Tunnistan tuosta käytöksestä myös itseni. Minun on jotenkin todella vaikeaa olla töykeä tai pitää puoliani ja kyllä se on ihan tuttua jo kouluajoilta kiusaamisen takia. Näin vanhemmiten olen oppinut kyllä jälkeenpäin ottamaan asioita puheeksi ja se on kyllä ollut ihan voimaannuttavaa. Jos joku loukkaa minua jossain, niin saatan mennä mykäksi ja lukkoon, mutta pystyn kyllä vaikka seuraavana päivänä ottamaan asian puheeksi ja kertomaan, että se loukkasi.
Minun appivanhempani ovat täysin rajattomia, eivätkä siis pidä mitään rajaa käytöksessään. Möläyttelevät mitä sattuu, heiltä pitäisi sietää mitä vaan ja samaten tyttäriltään.
Työnsivät miehen työttömän siskon työttömän miehen riesaksemme Helsinkiin ns etsimään töitä eli makaamaan kodissamme tiellä. Seuraavaksi työnsivät miehen työttömän siskon riesaksemme. Minä järjestin hänelle suhteillani työhaastattelun. Sisko oli koko päivän poissa, joten luulin hänen menneen sinne työhaastatteluun, kunnes sieltä soitettiin, että sisko oli tehnyt oharit! Ei ilmaantunut paikalle, eikä vastannut puhelimeensa.
Sisko tuli ostoskassien kanssa illalla. Kun kysyin, kävikö haastattelussa, valehteli että kävi. Kun sanoin, että tiedän, että ei käynyt, koska minulle oli soitettu sieltä, hän sulkeutui vessaan itkemään anopille itkupuhelua, kuinka minä olen ilkeä ja pakotan. 32-vuotias.
Ja kaikki kääntyi niin, että minä olen karmea.
Näitä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen jäävi ketään neuvomaan, mutta itse samassa tilanteessa tekisin erittäin selväksi anopille ja muille mahdollisille asianomaisille missä raja kulkee. Minkä yli ei tulla.
Tekisin sen myös tilanteessa missä anoppi alkaisi muitten kuullen myrkkyään sylkeä. Se olisi hyvin noloa ja kiusaannuttavaa kaikille, mutta raja on vedettävä tai saa takuulla lopun ikäänsä kärsiä.
Jos sen takia menettää joitakin "ystäviä" ja vaikka sukulaisia, mielestäni joutaisivat mennä.
Olen joutunut vetämään tiukat rajat oman äitini suhteen, ja välit meni poikki totaalisesti. Samalla meni osa sisaruksista. Oman hyvinvointini ja mielenterveyteni takia sen tein, sekä suojellakseni omia lapsiani siltä myrkynkylvöltä. Ja voin paljon paremmin.
Sinun tilanteesi ei ehkä ole yhtä paha, mutta terve rajojen veto ja niissä pysyminen on paras keino. Tee selväksi mitä kuuntelet ja mitä et.
En jaksanut lukea vastauksia, joten en tiedä onko sinulle ap kerrottu jo syy, miten noin kävi?
Anopin alkava muistisairaus. Hän ei selvästikään kykene enää sisäistämään asioita eikä muista lainkaan, että asiasta on jo moneen kertaan puhuttu.
Valitettavasti nyt poikasi pitää viimeistään kasvattaa selkäranka, sillä hän joutuu tulevaisuudessa ison taakan alle kun hoitaa muistisairaan äitinsä asioita...
nimimerkillä koettu on
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea vastauksia, joten en tiedä onko sinulle ap kerrottu jo syy, miten noin kävi?
Anopin alkava muistisairaus. Hän ei selvästikään kykene enää sisäistämään asioita eikä muista lainkaan, että asiasta on jo moneen kertaan puhuttu.
Valitettavasti nyt poikasi pitää viimeistään kasvattaa selkäranka, sillä hän joutuu tulevaisuudessa ison taakan alle kun hoitaa muistisairaan äitinsä asioita...
nimimerkillä koettu on
Tai sitten ihan vaan ylimielisen ilkeä ihminen, joka saa jotain boostia siitä, kun muilla menee huonommin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyi äidistäsi mitä? Kuinkas äitisi jakselee? Et kertonut muuta kun että vedit aiheesta herneen nenään, ja ihan oman väen keskellä.
Jos olen kertonut useaan otteeseen jollekin, että äitini on alkoholisti enkä ole hänen kanssa tekemisissä, niin kyllä siitä jo pitäisi hoksata, ettei missään sukujuhlissa kysellä kuulumisia. Mistä ihmeestä edes tietäisin kuulumisista, kun en ole tekemisissä? Kyllä osa vastauksista täällä on taas ihan älyvapaita :D
Jos et osaa tuohon vastata edes kysyttäessä, vaan saat traumaperäisen stressireaktion, niin sinun ei pitäisi mitään älykkyydestä puhua. Oletat vain kaikenlaista
Mitä v*!? Millainen ihminen ensinnäkin kysyy tuollaisia asioita tuollaisessa tilanteessa!? Älykäs? Älä vaan sinäkään luule, että voisit jostain älykkyydestä puhua yhtään mitään.
Ihan normaalia small-talkia kysyä kuulumisia. Siihen sitten vastataan mitä vastataan. Ap:n ongelma ei ole itse kysymys vaan kyvyttömyys käsitellä suhdettaan äitiinsä. Vastuu on nyt ulkoistettu perheelle ja suvulle miten kylähullua miniää kohdataan jatkossa. Hyvin toimittu ap. Not
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinä itse olet tahditon typerä sylistäsä.Miehesi fiksumpi lukitsi korvansa.Koska sisimissäsi tiedät, valehtelet sylistät äitisi profiilin.Hyvä anoppis kysy.Anopisi teki tietoisesti kysymykset ja haistaa prpfilisi.Eikö tullut mieleen jospa anopisi,oikeasti on ottanut kontakti äitiisija tietää puheesi pelkää sana helinää.Kenties ei sinusta minä juri siksi pidä yhtään,näkee lävitsesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyi äidistäsi mitä? Kuinkas äitisi jakselee? Et kertonut muuta kun että vedit aiheesta herneen nenään, ja ihan oman väen keskellä.
Jos olen kertonut useaan otteeseen jollekin, että äitini on alkoholisti enkä ole hänen kanssa tekemisissä, niin kyllä siitä jo pitäisi hoksata, ettei missään sukujuhlissa kysellä kuulumisia. Mistä ihmeestä edes tietäisin kuulumisista, kun en ole tekemisissä? Kyllä osa vastauksista täällä on taas ihan älyvapaita :D
Jos et osaa tuohon vastata edes kysyttäessä, vaan saat traumaperäisen stressireaktion, niin sinun ei pitäisi mitään älykkyydestä puhua. Oletat vain kaikenlaista
Mitä v*!? Millainen ihminen ensinnäkin kysyy tuollaisia asioita tuollaisessa tilanteessa!? Älykäs? Älä vaan sinäkään luule, että voisit jostain älykkyydestä puhua yhtään mitään.
Ihan normaalia small-talkia kysyä kuulumisia. Siihen sitten vastataan mitä vastataan. Ap:n ongelma ei ole itse kysymys vaan kyvyttömyys käsitellä suhdettaan äitiinsä. Vastuu on nyt ulkoistettu perheelle ja suvulle miten kylähullua miniää kohdataan jatkossa. Hyvin toimittu ap. Not
Ei todellakaan ole mitään normaalia small talkia tuossa tilanteessa. Jos sinulle tuollainen käytös on jotenkin normaalia, niin voin kertoa, että sinua pidetään täysin idioottina, jolla ei ole mitään käytöstapoja ja tilannetajua.
Ei voi todeksi uskoa näitä epäempaattisia kommentteja, aivan suorastaan sekopäistä porukkaa :D
Aloittaja ei taida olla itse äiti. Kun olet ja yrität kasvattaa murkkuikäisiä teinejä- ehkä ymmärryksesi kasvaa. Äidin tehtävä , eikä anopinkaan, ole helppo.
Minulle on käynyt vähän samalla tavalla mutta kyseessä oli työkaveri. Taustatietona siis sen verran että vanhempani erosivat kun olin vauva, isälläni on nykyään uusi perhe.
Työkaveri alkoi udella yhtenä vuonna isänpäivän aikaan että mitä menoja minulla on suunniteltuna koska olen vapaalla silloin. Yritin vaihtaa puheenaihetta ja kiertelin ja kaartelin koska en tietenkään ajatellut että normaalin oloinen työkaveri kysyy tuota vain ollakseen ilkeä, tämä ei tiennyt perhekuvioitani. Kun sain viimein sanottua että en ole ollut tekemisissä isäni tai perheensä kanssa moneenkymmeneen vuoteen, tästähän se riemu alkoi. Työkaveri aloitti ihmeellisen saarnan siitä että kyllä vanhempi on aina vanhempi, ja miksi olen sanonut olevani ainoa lapsi jos minulla on sisarpuolia (joita en ole nähnyt ikinä ja joista tiedän vain etunimen). Oli outo kokemus, olin ennen tuota pitänyt kyseistä työkaveria ihan fiksuna ihmisenä.
Jos se anoppi on piilojuoppo, niin hän tosiaan voi nostaa itseään korokkeelle, ja tuntea näin itsensä sentään hyväksi ihmiseksi, kun otti esille aapeen juopon äidin.
Ihan takuulla anoppi on setvinyt aapeen äidin juopottelua koko suvun kesken jo ennenkin.
Mitä v*!? Millainen ihminen ensinnäkin kysyy tuollaisia asioita tuollaisessa tilanteessa!? Älykäs? Älä vaan sinäkään luule, että voisit jostain älykkyydestä puhua yhtään mitään.