Lue keskustelun säännöt.
Miten kukaan jaksaa olla pihin puolison kanssa?
24.11.2022 |
Rahaa olisi mutta ikinä sillä ei mitään kivaa raaski tehdä.
Mitä näette sellaisessa puolisossa?
Kommentit (409)
Vierailija kirjoitti:
Eikös pihi voisi myös tarkoittaa positiivisesti ajatellen säästäväisyyttä. Ja säästäväisyyshän on hyve. Näinä lopunaikoina myös luonnon säästäminen eli ekologisuus.
No ei, kun ne nimenomaan ovat eri asioita. Pidän itseäni säästäväisenä, koska en shoppaile turhia (esim. vaatteita hankin vain tarpeeseen ja pyrin käyttämään ne loppuun saakka), mutta en pihistele esimerkiksi mukavuudesta tai mukavuuksista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö sinulla ole omat rahat? Käytä niitä miten tykkäät. Vai tarttisko saada törsätä myös puolison rahat?
No jos se johtaa siihen että yhteinen hääpäivän illallinen nautitaan seisten räntäsateella nakkikioskin ulkopuolella kun se toinen ei raaski muuta ostaa niin eivät ne omat rahat juuri auta.
Eli kyllä se toisenkin valmius käyttää rahaa vaikuttaa niihin yhteisiin tekemisiin. Omia asiota voi tietenkin ostaa omalla rahalla mutta kahdenkeskiset tai perheen yhteiset asiat vaativat kyllä sen toisenkin osallistumista välillä.
Huomaatko sanan yhteinen. YH-TEIN-NEN. Eli tarkoittaa, että sinä etä pääse yksin päättämään yhteisistä rahoista. Rahan käyttämiseen pitää olla molempien hyväksyntä.
Nii-in, pihin kanssa eläessä se tarkoittaa että pihi päättää, toisen mielipidettä ei huomioida.
Ei, rahankäyttö vaatii yhteistä hyväksyntää. Ei se, että ei käytetä rahaa.
Jos sanoisin vaimolleni että käytän 10000 euroa uuteen kelloon, niin eihän siitä tietenkään tykkäisi. Sen takia käyttäisin sen ostamiseen vain omia rahoja. Joista minä saan yksin päättää.
Et näytä ymmärtävän, mistä on kysymys. Jokainen ostaa itse sellaiset tuotteet tai palvelut, jotka tulevat itselle. Tietenkin. Mutta jos yhteinen tekeminen on aina sen pihimmän tahdon alla, niin ei sitä normaali ihminen kauan jaksa. Siinä on vaihtoehtoina a) maksat aina kaiken yhteisen itse molemmille, koska saituri ei raaski käyttää omia rahojaan tai b) ette koskaan tee mitään, mikä maksaa.
Itse näkisin tuollaisessa liitossa vain kaksi järkevää toimintatapaa: a) Maksan vain itselleni, eli menen rientoihin yksin tai jonkun kaverin kanssa, ellei puoliso raaski osallistua. b) Liian erilainen suhtautuminen elämään ja sen ilmiöihin > ero.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeen montaa täällä ärsyttää toisten rahankäyttö. Onko jokaisen oma asia miten raha-asiansa hoitaa. Ja yhä puolison saa valita aivan vapaaehtoisesti.
Mutta ymmärrän oikein hyvin se että lokkeja harmittaa kun ei pääse elämään toisen rahoilla.
Monen pihin mielestä hänen rahoillaan yrittävät lokkeilla ei vain se puoliso mutta myös ne omat lapset. Mokomat haluavat melkein joka vuosi kokoonsa sopivat vaatteet ja jopa kengät. Mokomat lokit!
Joo, se on kamala paikka jos joutuu lapsen kuluja maksamaan. Miksi vauvalle tarvitsisi ostaa mitään, onhan siinä äitiyspakkauksessa kaikki?! Ai kunnollinen talvihaalari, kyllä kai se voi tuolla vähän rikkinäisellä ilmaiseksi saadulla mennä. Mummon ullakolta löytyi omat vanhat lastenvaunut, nehän käy hyvin, mitä parista homepilkusta. Miten niin uusia vaatteita, justhan niitä ostettiin (vuosi sitten). Voihan se käpylehmillä leikkiä, mitä järkeä ostaa leluja jnejne.
Vierailija kirjoitti:
En jaksaisi pihiä puolisoa. Toisinaan ärsyttää tämä nykyinenkin, joka on tarkka rahankäytön suhteen, mutta ei kuitenkaan ihan pihi sentään. Mua risoo esteetikkona se, kun mies taivastelee jonkun uuden verhon tai maton hankintaa, koska 'huoneessahan on jo matto/verhot!' Sisustaminen on hänen mielestään täysin turhaa, jos kaikki tarpeellinen kodista löytyy. Eli hänelle on samantekevää, sopiiko jokin matto tai verhot huonekalujen väreihin tai tyyliin, koska ei omaa lainkaan värisilmää tai tyylitajua.
Minäkään en varsinaisesti törsää tai jatkuvasti vaihda lookia, mutta toisinaan jokin uusi tekstiili kummasti piristää ilmettä.
Miehiä ei vain kiinnosta sisustaminen, siksi kaikki miesmuotoilijat, sisustajat yms. ovat lähes järjestään homoja. Naisten tyylitaju nyt naurattaa ihan ajatuksenakin, muodin perässä juoksijoitahan te olette. Se mikä on juuri sillä hetkellä muodissa, on teidän mielestänne tyyliä.
Exäni oli todella pihi.
Kerran seurustelun alkuvaiheessa menimme hänen vanhempiensa omistamalle mökille kahdestaan viikonlopun viettoon. Mietin etuköteen mitä hyvää ruokaa tehtäisiin siellä ja ehdotin miehelle erästä reseptiä ja että kävisimme ruokakaupassa ennen mökille lähtöä. Tykkään kokkailla.
Mies vastasi että eikait meidän tarvi kauppaan mennä ku voidaan ottaa mukaan äitin laittamaa lihakeittoa. Puhuin että jos nyt kuitenkin käytäisi siell kaupassa ja tehtäisi yhdessä jotain muutakin ruokaa, mies vastasi että no ne kanasuikaleet riittää, ei tarvi mitään lisukkeita ( wokkia varten) kuten paprikaa sun muita ksviksia ostaa.
Exällä oli aina samat yksitoikkoiset ostokset kaupasta tullessaan. Itse ostelin kalliimpia mehuja ja lisukkeita ruokiin jotka kelpasivat miehellekin. Ex tienasi enemmän kuin minä, on ihan johtavassa asemassa töissäön eli hyvin tienaa.
Koskaan ei tarjonnut minulle mitään.
Asuin hänen luonaan hänen omistusasunnossa, ja hän peri minulta vuokraa. Kerran hän mietti josko laittaisi lasit parvekkeelle, ja kysyi minulta maksanko puolet. En suostunut, asunnon arvo nousisi ja minulla ei ollut mitään osuutta asuntoon
Ok- taloon muuttaessamme alkoi komentelu siitä että saunassa käydään vain kerran viikossa, talon lämmitys niin että sisällä saa olla max 20 lämmintä. Koskaan ei käyty missään mikä maksaa. Lomat aina vanhempien luona tai heidän mökillä.
Mies oli muutenkin hyvin kontrolloiva.
Saimme lapsen ja kaikki hankinnat mahdollisimman halvalla kirpparilta.
Erosimme lopulta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tulee off topicina mieleen näistä Helenin uusin suositus, että 2 minuutin suihku riittää vallan mainiosti peseytymiseen. Tänään tulleessa Helenin lehdessä oli tämä kehotus.
Ei todellakaan riitä pari min. Ihan jo peruspeseytyminen kestää 30 min.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö sinulla ole omat rahat? Käytä niitä miten tykkäät. Vai tarttisko saada törsätä myös puolison rahat?
No jos se johtaa siihen että yhteinen hääpäivän illallinen nautitaan seisten räntäsateella nakkikioskin ulkopuolella kun se toinen ei raaski muuta ostaa niin eivät ne omat rahat juuri auta.
Eli kyllä se toisenkin valmius käyttää rahaa vaikuttaa niihin yhteisiin tekemisiin. Omia asiota voi tietenkin ostaa omalla rahalla mutta kahdenkeskiset tai perheen yhteiset asiat vaativat kyllä sen toisenkin osallistumista välillä.
Huomaatko sanan yhteinen. YH-TEIN-NEN. Eli tarkoittaa, että sinä etä pääse yksin päättämään yhteisistä rahoista. Rahan käyttämiseen pitää olla molempien hyväksyntä.
Nii-in, pihin kanssa eläessä se tarkoittaa että pihi päättää, toisen mielipidettä ei huomioida.
Ei, rahankäyttö vaatii yhteistä hyväksyntää. Ei se, että ei käytetä rahaa.
Jos sanoisin vaimolleni että käytän 10000 euroa uuteen kelloon, niin eihän siitä tietenkään tykkäisi. Sen takia käyttäisin sen ostamiseen vain omia rahoja. Joista minä saan yksin päättää.
Yhtä lailla rahan käyttö ja käyttämättömyys vaatii yhteistä hyväksyntää. Ei toinen voi yksipuolisesti päättää, että perheessä kaikki tehdään aina halvimman mukaan, ja yhteiseksi tekemiseksi käy vain halvin. Ellei ole todellinen rahapula, mutta siitähän tässä nyt ei ole kyse.
Niin, eikä nainen voi myöskään päättää, että aina pitää saada kalleinta.
No ei tietenkään voi, ei mies eikä nainen, siitähän tässä ei ollut kyse. Vaan siitä että päätetään _yhdessä_.
Ja mikä on yhteinen päätös? Toinen on huolissaan miten rahat riittää ja toinen on huolissaan ettei saa käydä enää pitkissä kuumissa suihkuissa.
Näissä suhteissa way to go on tehdä asiat niin kuin itseä huvittaa ja kuunnella kumppanin natinaa, syyttelyä ja valitusta.
Yhteisiin tilanteisiin ei ole olemassa ratkaisua. Niissä jouduttaneen säveltämään aina kertakohtaisesti, että kummalta pilataan mieli sillä kertaa totaalisemmin.Niin no, kerrottakoon nyt oma kokemus tällaisesta pattitilanteesta: viime talvena käytettiin lattialämmitystä kylpyhuoneessa, puoliso halusi että se on koko ajan päällä ja minä halusin, että se laitetaan aina aamulla suihkun jälkeen pois päältä, koska kukaan ei ole arkipäivänä edes kotona ja siksi se olisi mielestäni sähkön tuhlaamista. Ei sitä ole mielestäni järkeä yölläkään kyllä käyttää, mutta koska puoliso menee aina aamulla ensimmäiseksi suihkuun, niin myönnyin tähän, että se lattialämmitys olisi iltapäivästä aamuun päällä. No, tämä ei puolisolle kelvannut ja aina sen jälkeen kun napsautin lattialämmityksen töistä tullessani päälle, oli tämä käynyt laittamassa sen pois. Että sellaista naisten kompromissiin kykeneväisyyttä. Vain hänen ehdotuksensa olisi kelvannut, muuten pitää sitten olla kokonaan ilman lattialämmitystä.
No lattialämmityksen laitto muutamaksi tunniksi pois päältä ei edes säästä sähköä koska silloin se jäähtynyt lattia lämmitetään aina kohta uudestaan kylmästä lämpimäksi ja se syö sähköä.
Mutta muuten tuossahan on kyse vain vallankäytöstä ja siitä kuka määrää. Ja piheys on usein juuri vallankäyttöä eikä lopulta ole tärkeintä kuka on oikeassa ja kuka väärässä vaan kuka saa määrätä.
Ei pidä paikkaansa. Lattialämmitys on yksi suurimmista sähkösyöpöistä ja 50 c/kwh hinnoilla maksaa useita satoja euroja kuukaudessa jos pitää päällä 24h.
Mutta mikään ei ole kallista kun ei tarvitse itse maksaa.
On huomattava, että eniten energiaa kuluu lattialämmityksessä silloin, kun lattialämmitys otetaan kokonaan pois päältä ja laitetaan taas päälle. Lattialämmitystä voidaan säätää niin, että tilan lämpötila nousee automaattisesti käytön ajaksi ja laskee perustasolla silloin, kun tilaa ei käytetä.
Kylpyhuoneessa lattialämmitys nopeuttaa tilan kuivumista. Jos lattialämmitys on suunniteltu pesutiloihin, on myös mahdollista, että sen poiskytkeminen kokonaan altistaa tilan kosteusvaurioille.
https://www.laattaleevi.fi/blogs/news/miten-parantaa-kylpyhuoneen-energ…
Sitten vasta on halpaa, kun joudutaan remppaamaan koko kylpyhuone koskeusvaurion takia. Kyllä rahaa säästyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vaan pihin pitää elää yksin. Niinkuin se yleensä elääkin.
Miksi?
Koska se ei sovellu parisuhteeseen. Kaksi pihiäkään ei pärjää yhdessä, kun siinä puuttuu se lokkeilun mahdollisuus.
Miksi oletat, että säästäväinen lokkeilee? En minä ainakaan lokkeile. Jos en halua jotain niin en halua, se ei ole rahasta kiinni, vaikka säästäväinen olenkin.
Minäkään en ymmärrä, miksi minun pitäisi maksaa siitä, että mies haluaa katsoa telkkarista urheilua, itse en koskaan katso tv:tä ja mun puolesta koko töllöttimen voisi myydä pois. En myöskään ymmärrä, miksi se haluaa lämmittää sähkösaunaa, mä saunon vain kesällä mökillä. Koko sähkösaunan vois purkaa ja muuttaa varastotilaksi. Jos en halua jotain niin en halua, ei se rahasta ole kiinni, vaikka säästäväinen olenkin. Voin varmaan siis edellyttää että mies maksaa yksin sähkölaskun eikä lokkeile mun rahoilla? Pitääkin heti ehdottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee off topicina mieleen näistä Helenin uusin suositus, että 2 minuutin suihku riittää vallan mainiosti peseytymiseen. Tänään tulleessa Helenin lehdessä oli tämä kehotus.
Ei todellakaan riitä pari min. Ihan jo peruspeseytyminen kestää 30 min.
Mee pois trollaamasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin pitää olla selvät pelisäännöt kun seurustelee pihin henkilön kanssa.
Esim. Että kun vieraillaan toisen luona,niin ei se ole reilua, että toinen aina kotonaan tarjoaa itse tekemäänsä kallista ruokaa ja sitten kun ollaan toisen luona kylässä, niin käydään vaan ulkona syömässä tai sitten vieraan pitää maksaa puolet ruokaostoksista kaupassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En olisi sellaisen puolison kanssa. Se on yksi niistä asioista, mikä selviää ja selvitetään seurusteluaikana. Meillä molemmat halusivat alusta alkaen käydä ulkona syömässä, kahvilla, konserteissa, elokuvissa, keikoilla, ulkomaanmatkoilla jne. Jos puoliso olisi valittanut rahanmenoa tai ehdottanut, että ollaan ihan vaan kotona, niin ei suhteemme olisi jatkunut.
Mutta hän on yhtä innokas, usein jopa innokkaampi, menemään ja tekemään asioita kuin minä. Ja yhteiset menot maksetaan tottakai puoliksi.
Tavaroiden suhteen hän on nuukempi. Hänelle kelpaisi marketin halpistuotteet. Esimerkiksi kun tuli aika hankkia uusi kahvinkeitin, hänelle olisi välttänyt joku Prisman keitin. Minä halusin tietyn merkkikeittimen, joten teimme niin, että hän maksoi puolet siitä, mitä se marketin keitin olisi maksanut, ja minä loput.
Ja näin pitäisi tässä toimia. Nainen maksaa ylimääräisen kulutuksen ja kaikki on tyytyväisiä.
Näinpä, en ymmärrä mikä tässä on niin vaikeaa? Minä, PIHI MIES, halusin uuden television ja puoliso ei, joten maksoin sen itse. Katos niinkin voi tehdä, jos ei ole se kuuluisa lokki jolle toisen pitää maksaa omakin ylimääräinen kulutus.
Katsooko puolisosi telkkaria? Ellei, sinun kuuluu maksaa sähkölasku itse. Jos haluat katsella sitä telkkariasi yhteisellä sähköllä, olet lokki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ajatella, kenenkään ei tarvitse pakolla olla kenenkään kanssa yhdessä. Suhteet on ihan vapaaehtoinen juttu.
Mutta silloin kannattaa varautua siihen, ettei pääse enää toisen lompakolle. Kaiken joutuu maksamaan itse.
Niin. Saattaa se pihikin joutua huomaamaan, että kalliimmaksi tulee elämä, kun se toinen maksaja (pitkine hiuksineen) lähti ja joutuu itse maksamaan yksin kaiken. Perusmaksut on asumisessa, vedessä ja sähkössä niin isot, että miinuspuolelle jää vaikka yhtään ei vettä tai sähköä kuluttaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En olisi sellaisen puolison kanssa. Se on yksi niistä asioista, mikä selviää ja selvitetään seurusteluaikana. Meillä molemmat halusivat alusta alkaen käydä ulkona syömässä, kahvilla, konserteissa, elokuvissa, keikoilla, ulkomaanmatkoilla jne. Jos puoliso olisi valittanut rahanmenoa tai ehdottanut, että ollaan ihan vaan kotona, niin ei suhteemme olisi jatkunut.
Mutta hän on yhtä innokas, usein jopa innokkaampi, menemään ja tekemään asioita kuin minä. Ja yhteiset menot maksetaan tottakai puoliksi.
Tavaroiden suhteen hän on nuukempi. Hänelle kelpaisi marketin halpistuotteet. Esimerkiksi kun tuli aika hankkia uusi kahvinkeitin, hänelle olisi välttänyt joku Prisman keitin. Minä halusin tietyn merkkikeittimen, joten teimme niin, että hän maksoi puolet siitä, mitä se marketin keitin olisi maksanut, ja minä loput.
Ja näin pitäisi tässä toimia. Nainen maksaa ylimääräisen kulutuksen ja kaikki on tyytyväisiä.
Miten ruokakulut? Meneekö puoliksi? Mies syö tuplasti sen mitä nainen.
Meillä menee niin, että minä ehkä syön tuplasti mutta makuni esim. ilta- ja aamupaljon suhteen on niin paljon halvempi, että se enemmän kuin kompensoi. Lisäksi syön monesti ruokaa joka menisi muuten roskiin, koska talouden naiset eivät halua syödä samaa ruokaa useana päivänä. Olen kuullut, että muissakin perheissä on näin...
Onko taloudessasi useitakin naisia? Jokin polyamorinen liitto? (Jos kyseessä on lapset, sinun toki toisena huoltajana kuuluu osallistua heidän elatukseensa, eikö niin.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En olisi sellaisen puolison kanssa. Se on yksi niistä asioista, mikä selviää ja selvitetään seurusteluaikana. Meillä molemmat halusivat alusta alkaen käydä ulkona syömässä, kahvilla, konserteissa, elokuvissa, keikoilla, ulkomaanmatkoilla jne. Jos puoliso olisi valittanut rahanmenoa tai ehdottanut, että ollaan ihan vaan kotona, niin ei suhteemme olisi jatkunut.
Mutta hän on yhtä innokas, usein jopa innokkaampi, menemään ja tekemään asioita kuin minä. Ja yhteiset menot maksetaan tottakai puoliksi.
Tavaroiden suhteen hän on nuukempi. Hänelle kelpaisi marketin halpistuotteet. Esimerkiksi kun tuli aika hankkia uusi kahvinkeitin, hänelle olisi välttänyt joku Prisman keitin. Minä halusin tietyn merkkikeittimen, joten teimme niin, että hän maksoi puolet siitä, mitä se marketin keitin olisi maksanut, ja minä loput.
Ja näin pitäisi tässä toimia. Nainen maksaa ylimääräisen kulutuksen ja kaikki on tyytyväisiä.
Miten ruokakulut? Meneekö puoliksi? Mies syö tuplasti sen mitä nainen.
Meillä menee niin, että minä ehkä syön tuplasti mutta makuni esim. ilta- ja aamupaljon suhteen on niin paljon halvempi, että se enemmän kuin kompensoi. Lisäksi syön monesti ruokaa joka menisi muuten roskiin, koska talouden naiset eivät halua syödä samaa ruokaa useana päivänä. Olen kuullut, että muissakin perheissä on näin...
Jaa minä taas olen kuullut ettei miehelle kelpaa tähteet. Kas kun ihmisissä on eroja ja kaikki ei ole kiinni sukupuolesta. Sukupuolesta on kiinni vaan se, että mies syö keskimäärin enemmän.
Töissä on pari muutakin miestä sanonut näin, että jos ei hän olisi syömässä niin "eilistä" ruokaa menisi aina roskiin. Muuten mua ei kiinnosta kuin meidän oma tilanne, joka on siis se, että vaikka syön vähemmän niin mun ruokiin menee vähemmän rahaa enkä heitä sitä roskiin. Sekin on säästämistä, sekä luonnon että rahan, että syö kaiken ruoan mitä ostaa.
Keskimäärin miehet syövät naisia enemmän lihaa ja naisia vähemmän kasvikunnan tuotteita. Tämä ei ole mutua vaan ihan fakta. Keskimäärin liha maksaa enemmän kuin kasvikset, ainakin kun mukaan lasketaan palkokasvit, juurekset ja kausivihannekset.
Nyt tulee mutua ja omaa kokemusta: Meidän perheessä mies ei suostu syömään ns. vegepaskaa eli linssejä, papuja, kaalia, lanttua yms. joista minä teen itselleni erittäin maukasta, ravitsevaa ja ennen kaikkea halpaa ruokaa, vaan hänelle pitää olla lihaa. Mututuntumalla tämä on aika yleistä. Minä myös kykenen syömään parasta ennen -merkinnän ohittaneita tuotteita, jos ne aistinvaraisesti ovat kunnossa. Mies ei. Että joo, kumman mutulla mennään noiden faktojen lisäksi?
Sairaalloisen itarat henkilöt ovat todella raskasta seuraa. En osaa edes kuvitella sellaista puolisona. Nimimerkillä: itsekin viettänyt kymmeniä tunteja elämästäni ravaamassa kaverin kanssa kauppoja läpi etsimässä josko tuotteen X saisi jostakin 10 centtiä halvemmalla, tai seisoskelemassa jonkin kohteen edessä kymmeniä minuutteja miettimässä raaskisiko mennä sisään/ostaa heidän myymäänsä tuotetta joka olisi kyllä tosi kiva, mutta kun se maksaa 3 euroa. Lopputulos: kovasti etsitty tuote jäi kokonaan ostamatta ja sisään jäi menemättä, koska 3 euroa on mitä ilmeisimmin erittäin hyvätuloisen henkilön rahoissa ylitsepääsemätön probleema.
Vierailija kirjoitti:
Exäni oli todella pihi.
Kerran seurustelun alkuvaiheessa menimme hänen vanhempiensa omistamalle mökille kahdestaan viikonlopun viettoon. Mietin etuköteen mitä hyvää ruokaa tehtäisiin siellä ja ehdotin miehelle erästä reseptiä ja että kävisimme ruokakaupassa ennen mökille lähtöä. Tykkään kokkailla.
Mies vastasi että eikait meidän tarvi kauppaan mennä ku voidaan ottaa mukaan äitin laittamaa lihakeittoa. Puhuin että jos nyt kuitenkin käytäisi siell kaupassa ja tehtäisi yhdessä jotain muutakin ruokaa, mies vastasi että no ne kanasuikaleet riittää, ei tarvi mitään lisukkeita ( wokkia varten) kuten paprikaa sun muita ksviksia ostaa.
Exällä oli aina samat yksitoikkoiset ostokset kaupasta tullessaan. Itse ostelin kalliimpia mehuja ja lisukkeita ruokiin jotka kelpasivat miehellekin. Ex tienasi enemmän kuin minä, on ihan johtavassa asemassa töissäön eli hyvin tienaa.
Koskaan ei tarjonnut minulle mitään.Asuin hänen luonaan hänen omistusasunnossa, ja hän peri minulta vuokraa. Kerran hän mietti josko laittaisi lasit parvekkeelle, ja kysyi minulta maksanko puolet. En suostunut, asunnon arvo nousisi ja minulla ei ollut mitään osuutta asuntoon
Ok- taloon muuttaessamme alkoi komentelu siitä että saunassa käydään vain kerran viikossa, talon lämmitys niin että sisällä saa olla max 20 lämmintä. Koskaan ei käyty missään mikä maksaa. Lomat aina vanhempien luona tai heidän mökillä.
Mies oli muutenkin hyvin kontrolloiva.
Saimme lapsen ja kaikki hankinnat mahdollisimman halvalla kirpparilta.
Erosimme lopulta
Voi ei..onkohan meillä ollut sama exä. Hän tuli jopa kylpyhuoneeseen sammuttamaan suihkun, kun olin suihkussa, ja ripitti suihkun kestosta. Kulut piti maksaa tasan, vaikka hän oli huomattavan suurituloinen ja minulla oli rahasta tiukkaa. Jäin hänelle sitten velkaa, kun hän ei halunnut tinkiä elintasosta. Kontrolloi myös syömistä ja painoa (olin hyvin hoikka) ja oli kaikenlaisia vaatimuksia ja kiristystäkin. Kesti vuosia, että esim. suhteeni syömiseen normalisoitui.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylenpalttinen törsääminen on hölmöä. Sästäminen on hyvä asia, tiettyyn pisteeseen saakka.
Niin TIETTYYN PISTEESEEN. Mutta jos ei KOSKAAN tehdä mitään. Taloa ei raaski lämmittää. Suihkusta loppuu lämmin vesi ennen kuin pitkät hiukset ehtii pestä. Jne.
Kunnes tulee 2000:- sähkölasku, niin narina loppuu.
Pihin kanssa elämästä ei voi nauttia. Ei voi käpertyä viltin alle katsomaan netflixiä ja juomaan laatuviiniä, maksaa liikaa. Ei saa peseytyä kunnolla, maksaa liikaa. Ei voi nauttia hyvästä ruoasta, maksaa liikaa. Ei voi ostaa seksitarvikkeita, maksaa liikaa.
Tulee off topicina mieleen näistä Helenin uusin suositus, että 2 minuutin suihku riittää vallan mainiosti peseytymiseen. Tänään tulleessa Helenin lehdessä oli tämä kehotus.