Lue keskustelun säännöt.
Helsinkiläinen nainen joutui kahden asunnon loukkuun
22.11.2022 |
Itkettää miten joillakin on vaikeaa.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009210659.html
Arjen vähäiset juhlahetket ovat nyt sellaisia, jotka ennen olivat naiselle tuiki tavallisia.
Eilen kävin kahvilla ja pullalla, jotka maksoivat 6,10 euroa.
Kommentit (132)
Vierailija kirjoitti:
Jos on niin hölmö, että järjestää itselleen kahden asunnon loukun, niin näin todennäköisesti käy. Ei se ole niin vaikeaa myydä ensin nykyinen asunto, laittaa siihen puolen vuoden vapautuminen ja etsiä sillä aikaa uusi asunto. Tai muuttaa vuokralle, siksi aikaa, kunnes mieleinen asunto löytyy.
Miten se on sinulta pois olla myötätuntoinen tässä? Kyllä mä pystyn AIVAN HELPOSTI olemaan, että ei vitttsi, TODELLA ärsyttävää!!!! I feel you!
Ei se mun arkea parantaisi yhtään suhtautua vihamielisesti tai vahingoniloisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ideana oli muuttaa pienempään asuntoon, jotta eläkkeellä ei olisi enää asuntolainaa rasitteena."
--> muuttaa 80 neliöisestä kolmiosta 70 neliöiseen kolmioon.
Ok 😐
Mikäs se ongelma tuossa nyt taas on? Pienempään on selvästi muutettu.
No itse en kyllä pidä 10 neliön kokoeroa millään lailla merkittävänä, etenkin kun huonemäärä pysyy samana. Onhan se toki nimellisesti "pienempi" niinkuin olisi 79 neliötäkin, mutta itse kyllä miellän "pienempään vaihtamisen" vähän isommaksi muutokseksi kuin tuo. Sama kuin sanoisi että vaihtoi paljon bensaa kuluttavan auton vähemmän kuluttavaan, ja sitten ero olisi 15 litrasta satasella 12 litraan.
Et ole asunut Helsingissä? Siellä asuinalueen vaihdollakin säästää paljon. Jos sai tuolla siirrolla asuntolainan pois, niin se on se säästö.
Samoin pienempi asunto tulee halvemmaksi vastikkeessa kuin isompi jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ideana oli muuttaa pienempään asuntoon, jotta eläkkeellä ei olisi enää asuntolainaa rasitteena."
--> muuttaa 80 neliöisestä kolmiosta 70 neliöiseen kolmioon.
Ok 😐
Mikäs se ongelma tuossa nyt taas on? Pienempään on selvästi muutettu.
No itse en kyllä pidä 10 neliön kokoeroa millään lailla merkittävänä, etenkin kun huonemäärä pysyy samana. Onhan se toki nimellisesti "pienempi" niinkuin olisi 79 neliötäkin, mutta itse kyllä miellän "pienempään vaihtamisen" vähän isommaksi muutokseksi kuin tuo. Sama kuin sanoisi että vaihtoi paljon bensaa kuluttavan auton vähemmän kuluttavaan, ja sitten ero olisi 15 litrasta satasella 12 litraan.
Et ole asunut Helsingissä? Siellä asuinalueen vaihdollakin säästää paljon. Jos sai tuolla siirrolla asuntolainan pois, niin se on se säästö.
Samoin pienempi asunto tulee halvemmaksi vastikkeessa kuin isompi jne.
Sitten hänen ei olisi pitänyt painottaa PIENEMPÄÄN siirtymistä, vaan halvempaan / halvemmalle alueelle. Menee nyt pointti ihan ohi...
Vierailija kirjoitti:
"Ideana oli muuttaa pienempään asuntoon, jotta eläkkeellä ei olisi enää asuntolainaa rasitteena."
--> muuttaa 80 neliöisestä kolmiosta 70 neliöiseen kolmioon.
Ok 😐
Miksi eläkeläinen ei saisi asua väljästi? Itse myin 90 m2 rivarin ja muutin 70 m2 kerrostaloon, kun eläkeikä koitti.
Kun eläkkeelle jää, laina ei saisi enää olla. Ja vanha asunto pitää olla myyty, kun uutta ostaa, se oppi jäi päähän lamavuosista, vaikka itseä ei koskettanut.
Asun pikkukaupungissa, joten tuollaisia euromääriä en ole liikutellut ja helpimpi asua väljästi.
Ehkä oli hyvä, että HS kirjoitti artikkelin. Jospa jollekin iskostuisi, myy ensin ja osta vasta sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ideana oli muuttaa pienempään asuntoon, jotta eläkkeellä ei olisi enää asuntolainaa rasitteena."
--> muuttaa 80 neliöisestä kolmiosta 70 neliöiseen kolmioon.
Ok 😐
Mikäs se ongelma tuossa nyt taas on? Pienempään on selvästi muutettu.
No itse en kyllä pidä 10 neliön kokoeroa millään lailla merkittävänä, etenkin kun huonemäärä pysyy samana. Onhan se toki nimellisesti "pienempi" niinkuin olisi 79 neliötäkin, mutta itse kyllä miellän "pienempään vaihtamisen" vähän isommaksi muutokseksi kuin tuo. Sama kuin sanoisi että vaihtoi paljon bensaa kuluttavan auton vähemmän kuluttavaan, ja sitten ero olisi 15 litrasta satasella 12 litraan.
Et ole asunut Helsingissä? Siellä asuinalueen vaihdollakin säästää paljon. Jos sai tuolla siirrolla asuntolainan pois, niin se on se säästö.
Samoin pienempi asunto tulee halvemmaksi vastikkeessa kuin isompi jne.
Sitten hänen ei olisi pitänyt painottaa PIENEMPÄÄN siirtymistä, vaan halvempaan / halvemmalle alueelle. Menee nyt pointti ihan ohi...
Me normaalit ihmiset ymmärsimme kyllä mitä hän sanoi. Sitten olet sinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ideana oli muuttaa pienempään asuntoon, jotta eläkkeellä ei olisi enää asuntolainaa rasitteena."
--> muuttaa 80 neliöisestä kolmiosta 70 neliöiseen kolmioon.
Ok 😐
Mikäs se ongelma tuossa nyt taas on? Pienempään on selvästi muutettu.
No itse en kyllä pidä 10 neliön kokoeroa millään lailla merkittävänä, etenkin kun huonemäärä pysyy samana. Onhan se toki nimellisesti "pienempi" niinkuin olisi 79 neliötäkin, mutta itse kyllä miellän "pienempään vaihtamisen" vähän isommaksi muutokseksi kuin tuo. Sama kuin sanoisi että vaihtoi paljon bensaa kuluttavan auton vähemmän kuluttavaan, ja sitten ero olisi 15 litrasta satasella 12 litraan.
Et ole asunut Helsingissä? Siellä asuinalueen vaihdollakin säästää paljon. Jos sai tuolla siirrolla asuntolainan pois, niin se on se säästö.
Samoin pienempi asunto tulee halvemmaksi vastikkeessa kuin isompi jne.
Sitten hänen ei olisi pitänyt painottaa PIENEMPÄÄN siirtymistä, vaan halvempaan / halvemmalle alueelle. Menee nyt pointti ihan ohi...
Ei olisi tarvinnut. Riittää, että sanoi haluavansa lainan pois ja että siirtyi pienempään asuntoon. Lukija, joka ei ole asperger ja ota kaikkea kirjaimellisesti tajuaa kyllä, mitä hän tarkoittaa. Eli ei tarvitse luetella kaikkia tekijöitä, jotka lainanpoismaksuun asunnon vaihdossa vaikuttavat. normaali hesalainen, varsinkin syntyperäinen ja min. 40 vuotta siellä asunut lukija tajuaa ne kyllä.
Vierailija kirjoitti:
"Ideana oli muuttaa pienempään asuntoon, jotta eläkkeellä ei olisi enää asuntolainaa rasitteena."
--> muuttaa 80 neliöisestä kolmiosta 70 neliöiseen kolmioon.
Ok 😐
No mut Helsingissä kun muuttaa vaikkapa naapurikaupunginosaan, niin asunnon hinta voi olla äkkiä 100-200 000 vähemmän (joillain alueilla vielä enemmän, esim. Käpylä-Koskela). Et ei se ole pelkistä neliöistä täällä kiinni. Tuo myynnissä oleva asunto oli selvästi arvoalueelta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ideana oli muuttaa pienempään asuntoon, jotta eläkkeellä ei olisi enää asuntolainaa rasitteena."
--> muuttaa 80 neliöisestä kolmiosta 70 neliöiseen kolmioon.
Ok 😐
Mikäs se ongelma tuossa nyt taas on? Pienempään on selvästi muutettu.
No itse en kyllä pidä 10 neliön kokoeroa millään lailla merkittävänä, etenkin kun huonemäärä pysyy samana. Onhan se toki nimellisesti "pienempi" niinkuin olisi 79 neliötäkin, mutta itse kyllä miellän "pienempään vaihtamisen" vähän isommaksi muutokseksi kuin tuo. Sama kuin sanoisi että vaihtoi paljon bensaa kuluttavan auton vähemmän kuluttavaan, ja sitten ero olisi 15 litrasta satasella 12 litraan.
Et ole asunut Helsingissä? Siellä asuinalueen vaihdollakin säästää paljon. Jos sai tuolla siirrolla asuntolainan pois, niin se on se säästö.
Samoin pienempi asunto tulee halvemmaksi vastikkeessa kuin isompi jne.
Sitten hänen ei olisi pitänyt painottaa PIENEMPÄÄN siirtymistä, vaan halvempaan / halvemmalle alueelle. Menee nyt pointti ihan ohi...
Mut siis onhan tuo 70 neliötä myös pienempi kuin 80.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ideana oli muuttaa pienempään asuntoon, jotta eläkkeellä ei olisi enää asuntolainaa rasitteena."
--> muuttaa 80 neliöisestä kolmiosta 70 neliöiseen kolmioon.
Ok 😐
Miksi eläkeläinen ei saisi asua väljästi? Itse myin 90 m2 rivarin ja muutin 70 m2 kerrostaloon, kun eläkeikä koitti.
Kun eläkkeelle jää, laina ei saisi enää olla. Ja vanha asunto pitää olla myyty, kun uutta ostaa, se oppi jäi päähän lamavuosista, vaikka itseä ei koskettanut.
Asun pikkukaupungissa, joten tuollaisia euromääriä en ole liikutellut ja helpimpi asua väljästi.
Ehkä oli hyvä, että HS kirjoitti artikkelin. Jospa jollekin iskostuisi, myy ensin ja osta vasta sitten.
Niin, mä ajattelen aina kans samoin. Että nämä jutut on tehty niille, joille ei asia tulisi mieleen itsestään. Minusta on hyvä, että tällaisia juttuja tehdään. En tiedä, miten minäkeskeinen ihminen pitää olla, että loukkaantuu, jos lehdissä neuvotaan itseään osaamattomampaa. Ei loukkaa minua ainakaan tippaakaan, päin vastoin, ajattelen, että se on tosi hyvä asia. Ja ihan mielenkiintoisia tarinoita ovat usein. Ihme tuomitsemista pikkusieluisilta kitisijöitlä taas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on niin hölmö, että järjestää itselleen kahden asunnon loukun, niin näin todennäköisesti käy. Ei se ole niin vaikeaa myydä ensin nykyinen asunto, laittaa siihen puolen vuoden vapautuminen ja etsiä sillä aikaa uusi asunto. Tai muuttaa vuokralle, siksi aikaa, kunnes mieleinen asunto löytyy.
Puoli vuotta on aika lyhyt aika etsiä mitään asuntoa Helsingistä. Ainakaan jos on kriteereitä asunnon koosta, kunnosta ja sijainnista. Itse etsin nykyistä asuntoa kolme vuotta. Jätin tarjouksen samana iltana, kun asunto ilmeistyi oikotielle. Ehdin kuitenkin käydä katsomassa asuntoa, tiedän monta jotka ovat ostaneet kämpän näkemättä. Tähän asti ei ole ollut mitään toivoa jäädä miettimään tai jättää ehdollinen tarjous. Ainoa keino pelata varman päälle olisi myydä oma ja muuttaa vuokralle. Tämä tilanne on ollut todellisuutta jo vuosia. Myyntiin tulevat asunnot on revitty käsistä. Järkevää? Tuskin. Eihän se ole tervettä, että elämän isoimpia investointeja joutuu tekemään kiireellä, ilman että yhtään ehtii miettimään.
Ymmärrän hyvin, miten artikkelin nainen on päätynyt kahden asunnon loukkuun. Ei minulla ole mitään tarvetta lähteä ilkkumaan toisen taloudelliselle ahdingolle, niin kuin täällä nyt moni haluaa tehdä. Ehkä siitä sitten saa hetken pönkitystä omalle egolleen, jos ei ole mitään muuta, millä päteä.
Minkälaiset kriteerit itselläsi sitten oli, kun meni noin kauan?
Ei tarvitse olla kovin kummoiset kriteerit. Meillä esim oli ihan vaan et kolme makkaria, kaksi vessaa, hinta max 450 000€ ja tietyn koulualueen alueelta (siis siltä samalta, missä asuttiin jo pienemmässä). Näiden lisäksi ei epäilyä sisäilmaongelmista, ei valtavaa remonttia, taloyhtiöllä asiat edes jotenkuten ok. Ei suoraan suuren tien varrella. Ei siis kovin kummoiset kriteerit. Meni 2,5 vuotta, että löydettiin. Ja käytiin katsomassa myös muilta alueilta, parista tarjottiinkin.
Vierailija kirjoitti:
Tätäkin illuusiota on hyvä rikkoa. Meillä on sukupolvi joka on tullut valmiiseen pöytään, jolle nytkin vanhemmat uskottelee, että esim hyvä koulutus takaa teille jotain, jne...Ihan liian moni elää siinä uskossa, että hyvät ajat on ikuiseksi ajoiksi ansaittuja ja säästöt, sijoitukset, jne takaa sinulle jotain. Täälläkin huudetaan joka hiton hetki miksi ette säästäneet, jne. Nyt ihan se perusarjen selustan turvakin on murenemassa ja teistä oletetuista aikuisista se on hauskaa ja pilkan aihe? Pilkka osuu yleensä omaan nilkkaan.
Mikä tämmöinen sukupolvi on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö tuota asuntoa voi laittaa vuokralle?
Onko kovin järkevää pitää kauan myynnissä, jos ei mene kaupaksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on niin hölmö, että järjestää itselleen kahden asunnon loukun, niin näin todennäköisesti käy. Ei se ole niin vaikeaa myydä ensin nykyinen asunto, laittaa siihen puolen vuoden vapautuminen ja etsiä sillä aikaa uusi asunto. Tai muuttaa vuokralle, siksi aikaa, kunnes mieleinen asunto löytyy.
Puoli vuotta on aika lyhyt aika etsiä mitään asuntoa Helsingistä. Ainakaan jos on kriteereitä asunnon koosta, kunnosta ja sijainnista. Itse etsin nykyistä asuntoa kolme vuotta. Jätin tarjouksen samana iltana, kun asunto ilmeistyi oikotielle. Ehdin kuitenkin käydä katsomassa asuntoa, tiedän monta jotka ovat ostaneet kämpän näkemättä. Tähän asti ei ole ollut mitään toivoa jäädä miettimään tai jättää ehdollinen tarjous. Ainoa keino pelata varman päälle olisi myydä oma ja muuttaa vuokralle. Tämä tilanne on ollut todellisuutta jo vuosia. Myyntiin tulevat asunnot on revitty käsistä. Järkevää? Tuskin. Eihän se ole tervettä, että elämän isoimpia investointeja joutuu tekemään kiireellä, ilman että yhtään ehtii miettimään.
Ymmärrän hyvin, miten artikkelin nainen on päätynyt kahden asunnon loukkuun. Ei minulla ole mitään tarvetta lähteä ilkkumaan toisen taloudelliselle ahdingolle, niin kuin täällä nyt moni haluaa tehdä. Ehkä siitä sitten saa hetken pönkitystä omalle egolleen, jos ei ole mitään muuta, millä päteä.
Minkälaiset kriteerit itselläsi sitten oli, kun meni noin kauan?
Lapsiperheellä esimerkiksi tietty koulupiiri ja tietty määrä huoneita. Monilla alueilla on tosi vähän perheasuntoja, mutta hyvä koulu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Fiksu ihminen ei aja itseään tuohon tilanteenseen, eli se toinen asunto myydään vasta kun markkinatilanne on muuttunut.
Onpa muutoinkin kauheaa kun joku varakas ei nyt saakaan ihan niin suuria voittoja kuin oli ajatellut.
Ehkä hänkin voi ajatella niitä 6500 kuollutta työntekijää jotka tarvittiin Quatarin stadikan rakentamiseen, että aika pienet on taas valituksen aiheet.
Suunnilleen kaikki köyhyyttä valittavat suomalaiset voisi miettiä Quatarin stadikan rakennustyöntekijöitä. Turha niiden on valittaa, joiden täytyy valita ostaako ruokaa vai lääkkeitä, koska asiat voisi olla vielä paljon huonomminkin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on niin hölmö, että järjestää itselleen kahden asunnon loukun, niin näin todennäköisesti käy. Ei se ole niin vaikeaa myydä ensin nykyinen asunto, laittaa siihen puolen vuoden vapautuminen ja etsiä sillä aikaa uusi asunto. Tai muuttaa vuokralle, siksi aikaa, kunnes mieleinen asunto löytyy.
Puoli vuotta on aika lyhyt aika etsiä mitään asuntoa Helsingistä. Ainakaan jos on kriteereitä asunnon koosta, kunnosta ja sijainnista. Itse etsin nykyistä asuntoa kolme vuotta. Jätin tarjouksen samana iltana, kun asunto ilmeistyi oikotielle. Ehdin kuitenkin käydä katsomassa asuntoa, tiedän monta jotka ovat ostaneet kämpän näkemättä. Tähän asti ei ole ollut mitään toivoa jäädä miettimään tai jättää ehdollinen tarjous. Ainoa keino pelata varman päälle olisi myydä oma ja muuttaa vuokralle. Tämä tilanne on ollut todellisuutta jo vuosia. Myyntiin tulevat asunnot on revitty käsistä. Järkevää? Tuskin. Eihän se ole tervettä, että elämän isoimpia investointeja joutuu tekemään kiireellä, ilman että yhtään ehtii miettimään.
Ymmärrän hyvin, miten artikkelin nainen on päätynyt kahden asunnon loukkuun. Ei minulla ole mitään tarvetta lähteä ilkkumaan toisen taloudelliselle ahdingolle, niin kuin täällä nyt moni haluaa tehdä. Ehkä siitä sitten saa hetken pönkitystä omalle egolleen, jos ei ole mitään muuta, millä päteä.
Minkälaiset kriteerit itselläsi sitten oli, kun meni noin kauan?
Ei nyt kovin kummoiset, etsin asuntoa tietyltä alueelta, tietyn hintahaitarin sisältä ja tietyn kokoista. Oma tontti ja hyvät kulkuyhteydet ja suuret remontit tehty tai sitten uudiskohdetta. Helsingissä on aika monta muutakin asunnon etsijää, joten kilpailu oli kovaa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ostaa uuden asunnon, jos ei ole vanhallekkaan ostajaa? Aika hurjaa tuollainen, asuntokaupoille voi kuitenkin laittaa ehtoja siinä kun tarjousta tekee. Itse on soppansa keittänyt.
On kyse Helsingin arvoalueesta, josta on aiemmin saanut asunnon kuin asunnon kaupaksi ihan vaan ilmoittamalla että haluaa myydä. Tässä ei nyt yksin kauhistella kahden asunnon loukkua, vaan sitä, että sen vaara ulottuu tosiaan nyt myös Helsingin arvoalueille.
Vierailija kirjoitti:
Eikö tuota asuntoa voi laittaa vuokralle?
Onko kovin järkevää pitää kauan myynnissä, jos ei mene kaupaksi?
80 neliöinen asunto arvoalueelta ei todennäköisesti ole kovinkaan kannattava vuokrakohde. Varsinkaan kun siitä vapautuneet varat tarvittaisiin siihen uuteen asuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ostaa uuden asunnon, jos ei ole vanhallekkaan ostajaa? Aika hurjaa tuollainen, asuntokaupoille voi kuitenkin laittaa ehtoja siinä kun tarjousta tekee. Itse on soppansa keittänyt.
On kyse Helsingin arvoalueesta, josta on aiemmin saanut asunnon kuin asunnon kaupaksi ihan vaan ilmoittamalla että haluaa myydä. Tässä ei nyt yksin kauhistella kahden asunnon loukkua, vaan sitä, että sen vaara ulottuu tosiaan nyt myös Helsingin arvoalueille.
Tämä juuri. Jos artikkelin nainen olisi ollut 3-4 kuukautta aikaisemmin liikkellä, hänellä ei olisi ollut mitään ongelmaa. Asunto olisi todennäköisesti myyty parin viikon sisällä. Ja tämä tilanne on ollut ihan normaalia Helsingissä jo vuosia. Turha jeesustella, jos tavallinen ihminen ei osannut arvioida Venäjän hyökkäystä ja sen seurauksia.
Vierailija kirjoitti:
Näitä on nykyää monta samassa veneessä. Oli suorastaan muotia ostaa sijoitusasuntoja ja kertoilla miten pääsee aloittamaan eläkepäivät aikaisemmin varakkaana ihmisenä. Lainoilla vain pelailtiin ilman huolta tulevasta. Saman on moni osakesijoittaja sekä virtuaalivaluuttoihin hurahtanut kokenut. Nyt alkaa olla taas arvossa rehellinen tavallinen työnteko.
Mä tein, juurikin näin. Aloitin yhdellä. Vuoden päästä toinen. Sitten ostin 2 lisää.
Nyt on 16. Kaikki lähes maksettu.
Olin niin nuori ja aurinkolasit päässä. Paljon ulkkareita, joiden työnantaja maksoi vuokrat. Ei intialaisille miehille ole kovin helppo saada vuokra-asuntoa.
Oon tyytyväinen, tietenkin. Laina-ajat ovat olleet n 15 v per asunto. Johtuu siitä, että ekat asunnot tuotti enemmän, kuin kulut. Laitoin kaikki rahat lyhennyksiin ja uutta lainaa lyhensin aina nopeammin.
Minkälaiset kriteerit itselläsi sitten oli, kun meni noin kauan?