Lue keskustelun säännöt.
Ruotsin kielen asema loukkaa suomenkielisten kielivapautta ja syrjii muita vähemmistökieliä kuin ruotsia
22.11.2022 |
Yhden vähemmistökielen pakotukseen ei ole mitään eettistä perustelua.
Kommentit (1137)
"Det glider in, det glider in, det glider in i mål igen! Vi ska tjämpa vi ska ge altt det vi har, vi sja ta gul igen!"
Ilon kautta! Kuinka riemuitsemmekaan ja nostatamme kansallistuntoamme näillä sanoin! ( En tiedä menikö sanat ihan oikein, kun viimeisistä ruotsin tunneista on jo vuosikymmeniä aikaa ja taito on ruostunut)
Suomalaiset ovat penkkiurheilijakansaa. Kuinka moni heistä/ meistä voi käsi sydämellä sanoa, ettei olisi ruotsiksi iloinnut. Vieläpä vapaaehtoisesti ja kovaan ääneen!
Minä vaan sivusta seuraan, enkä ymmärrä miksi tämä kieliasia aiheuttaa vastakkain asettelua ja kiistelyä. Onko niin, että kaikkea vastustetaan, mitä ei itse hallita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin lainannut jo aloitusta tähän, mutta ei pystynyt. Suomalaiset tuntuvat unohtaneen sen, että olimme viimeksi Venäjän vallan alla ja sitä ennen Ruotsin. Venäjän kielestä ei tullut koskaan valtakieltä, mutta kattelin itäsuomalaisen isäni syntymäpaikkakunnan vanhoja kirkonkirjoja. Siellä oli syntyneet ja kuolleet ruotsalaisin etunimin, kuolinsyy, ammatit/asema ja asuinpaikka kaikki ruotsin kielellä. Aatelkaapa sitä ennenkuin siitä kielestä purnaatte.
Ei ne esi-isät ja niiden nimet olleet ruotsinkielisiä. Vaan ne papit, joita ei kiinnostanut kirjoittaa edes niiden ihmisten nimiä oikein. Satavarmana isoisoisoisäni nimi oli Mikko, ei "Michel", ja hänen isänsä Matti, ei "Matthias".
Mattiaksia eli Matteja oli kristinuskoisessa maassa paljon, kun kerran raamatussa Matteus on merkittävässä asemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Historiaa.
"Laki koulujärjestelmän perusteista hyväksyttiin eduskunnassa 1968 lopulta sellaisena, että peruskouluun tuli kaikille pakollisiksi kaksi vierasta kieltä, joista toisen tuli olla niin sanottu toinen kotimainen"
Toinen pätkä wikistä. "Suomalaisia lasketaan muuttaneen vuosina 1969 ja 1970 Ruotsiin jopa 40 000 henkilöä vuodessa."
Eli pakkoruotsi hyväksyttiin suunnilleen samoihin aikoihin kun suomalaisten muutto ruotsiin oli kiivaimmillaan. Satojatuhansia suomalaisia muutti ruotsiin paremman elämän toivossa. Ehkäpä joku ajatteli että olisi parempi että nämä suomalaisten osaavat ruotsia kun ne sinne muuttavat.
Luulen siis että pakkoruotsia haluttiin opettaa suomessa jotta suomalainen halpatyövoima ruotsissa osaa paremmin tehdä töitä. Nyt ruotsiin muuttaa muualta se halpatyövoima joten voisimme aivan hyvin lopettaa pakkoruotsin tuputtamisen täällä suomessa.
Suomi on toiminut näköjään ruotsin (halpa)työvoimareservinä.
Ruotsi on edelleen yleisin maa muuttaa Suomesta. Se on kätevästi naapurissa. Varmasti monille tutulla kielelläkin on vaikutusta, ja tutulla yhteiskunnalla. Minkä tahansa muun kielen opiskelussa on todennäköisempää, ettei sitä kieltä tule tarvitsemaan koskaan. Muiden kielten kuin englannin ja ruotsin tarpeellisuus Suomessa asuessa on erittäin harvinaista. Hyvin harva edes saksaa koulussa opiskelleista koskaan päätyy saksankielisiin maihin asumaan, vaikka Saksakin on siellä kärkipäässä muuttokohteita.
Miksi Suomen koulujärjestelmän pitäisi huolehtia siitä, että ihmiset muuttavat johonkin tiettyyn maahan töihin ja maksamaan veronsa sinne?
Se, mitä kieliä puhuviin maihin muutetaan, kertoo niiden kielten tarpeellisuudesta. Jos suomalaiset yritykset toimivat laajasti Saksassa tai saksalaiset Suomessa tai on muuta tarvetta saksan kielelle työelämässä, se näkyy myös Saksaan muuttavien tai jossain vaiheessa elämäänsä Saksassa asuvien suomalaisten määrässä. Suomessa on vaikea oppia hyvälle tasolle muita kieliä kuin suomea ja ruotsia, joten tehtävät, joissa saksan osaamista tarvitaan, vaativat usein käytännössä oleskelua saksankielisessä maassa. Nuoremmista ikäluokista kun harva on opiskellut saksaa koulussa, Saksan työkomennukselle saatetaan lähteä hyvin vähäisellä kielitaidolla, mutta sieltä palattua saksa ehkä sujuu jo hyvin. Tunnen useita Saksassa jossain vaiheessa elämäänsä asuneita. Paljon vähemmän kuitenkin tunnen Ruotsissa asuneita. Itse en muista, että olisin työelämässä törmännyt missään vaiheessa tilanteeseen, jossa saksan osaamiselle olisi ollut tarvetta, ruotsin osaamiselle on sen sijaan ollut tarvetta. Muiden kielten osalta on melkoista arpapeliä, kenen työuralla olisi käyttöä japanille ja kenen ranskalle, mutta ruotsin kielelle on Suomessa käyttöä varsin laajasti. Ei tietenkään jokaisen kohdalla, mutta sen verran monessa paikassa että todennäköisyys tarvita ruotsia työelämässä on reilusti suurempi kuin minkään muun kielen englantia lukuunottamatta.
Minä kieltäydyn puhumasta ruotsia töissä. Osaan sitä kyllä kun on pakotettu opiskelemaan, mutta kapinoin, enkä puhu sitä.
Taidat kapinoida vain epävarmuutesi takia. Miksi et ole ylpeä kielitaidostasi ja vahvista sitä käyttämällä? Minä ainakin olisin ylpeä jos osaisin jotain muuta kieltä. Valitettavasti omat taitoni rajoittuvat muutamalla kielellä siihen, ettei minua pystytä myymään vasten tahtoani markkinoilla.
Kapinoin, koska ruotsin asema Suomessa loukkaa kielivapauttani ja on jäänne kolonialismista.
Ja kissan viikset, missä sinä töissäsi tarvitset mistään kolonialismista välittää? Se on vain joku pakkoajatus. Älä ole niin rajoittunut!
Meitä suomalaisia sanotaan jäyhiksi. Ei hemmetti, meidän pitäisi vähän ja aika paljonkin vapautua, ettei mikään mitä me ei kunnolla osata rajoittaisi tai kapeuttaisi elämäämme.
Kaikki oppi ja kaikki taito on saatua!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Historiaa.
"Laki koulujärjestelmän perusteista hyväksyttiin eduskunnassa 1968 lopulta sellaisena, että peruskouluun tuli kaikille pakollisiksi kaksi vierasta kieltä, joista toisen tuli olla niin sanottu toinen kotimainen"
Toinen pätkä wikistä. "Suomalaisia lasketaan muuttaneen vuosina 1969 ja 1970 Ruotsiin jopa 40 000 henkilöä vuodessa."
Eli pakkoruotsi hyväksyttiin suunnilleen samoihin aikoihin kun suomalaisten muutto ruotsiin oli kiivaimmillaan. Satojatuhansia suomalaisia muutti ruotsiin paremman elämän toivossa. Ehkäpä joku ajatteli että olisi parempi että nämä suomalaisten osaavat ruotsia kun ne sinne muuttavat.
Luulen siis että pakkoruotsia haluttiin opettaa suomessa jotta suomalainen halpatyövoima ruotsissa osaa paremmin tehdä töitä. Nyt ruotsiin muuttaa muualta se halpatyövoima joten voisimme aivan hyvin lopettaa pakkoruotsin tuputtamisen täällä suomessa.
Suomi on toiminut näköjään ruotsin (halpa)työvoimareservinä.
Ruotsi on edelleen yleisin maa muuttaa Suomesta. Se on kätevästi naapurissa. Varmasti monille tutulla kielelläkin on vaikutusta, ja tutulla yhteiskunnalla. Minkä tahansa muun kielen opiskelussa on todennäköisempää, ettei sitä kieltä tule tarvitsemaan koskaan. Muiden kielten kuin englannin ja ruotsin tarpeellisuus Suomessa asuessa on erittäin harvinaista. Hyvin harva edes saksaa koulussa opiskelleista koskaan päätyy saksankielisiin maihin asumaan, vaikka Saksakin on siellä kärkipäässä muuttokohteita.
Miksi Suomen koulujärjestelmän pitäisi huolehtia siitä, että ihmiset muuttavat johonkin tiettyyn maahan töihin ja maksamaan veronsa sinne?
Se, mitä kieliä puhuviin maihin muutetaan, kertoo niiden kielten tarpeellisuudesta. Jos suomalaiset yritykset toimivat laajasti Saksassa tai saksalaiset Suomessa tai on muuta tarvetta saksan kielelle työelämässä, se näkyy myös Saksaan muuttavien tai jossain vaiheessa elämäänsä Saksassa asuvien suomalaisten määrässä. Suomessa on vaikea oppia hyvälle tasolle muita kieliä kuin suomea ja ruotsia, joten tehtävät, joissa saksan osaamista tarvitaan, vaativat usein käytännössä oleskelua saksankielisessä maassa. Nuoremmista ikäluokista kun harva on opiskellut saksaa koulussa, Saksan työkomennukselle saatetaan lähteä hyvin vähäisellä kielitaidolla, mutta sieltä palattua saksa ehkä sujuu jo hyvin. Tunnen useita Saksassa jossain vaiheessa elämäänsä asuneita. Paljon vähemmän kuitenkin tunnen Ruotsissa asuneita. Itse en muista, että olisin työelämässä törmännyt missään vaiheessa tilanteeseen, jossa saksan osaamiselle olisi ollut tarvetta, ruotsin osaamiselle on sen sijaan ollut tarvetta. Muiden kielten osalta on melkoista arpapeliä, kenen työuralla olisi käyttöä japanille ja kenen ranskalle, mutta ruotsin kielelle on Suomessa käyttöä varsin laajasti. Ei tietenkään jokaisen kohdalla, mutta sen verran monessa paikassa että todennäköisyys tarvita ruotsia työelämässä on reilusti suurempi kuin minkään muun kielen englantia lukuunottamatta.
Minä kieltäydyn puhumasta ruotsia töissä. Osaan sitä kyllä kun on pakotettu opiskelemaan, mutta kapinoin, enkä puhu sitä.
Taidat kapinoida vain epävarmuutesi takia. Miksi et ole ylpeä kielitaidostasi ja vahvista sitä käyttämällä? Minä ainakin olisin ylpeä jos osaisin jotain muuta kieltä. Valitettavasti omat taitoni rajoittuvat muutamalla kielellä siihen, ettei minua pystytä myymään vasten tahtoani markkinoilla.
Jos olisit ruotsin sijasta saanut valita oikeasti kiinnostavan ja tarpeellisen kielen, se olisi ehkä ollut motivoivampi oppia kunnolla?
No, ensimmäinen kieli oli saksa, toinen ruotsi, nämä molemmat keskikouluaikaan, eli olen paljon jo unohtanut. Kielet kyllä kiinnostivat, numerot samassa järjrstyksessä 10 ja 9 vanhoilla arvosanoilla. Englannin otin ylimääräisenä ja ranskaa opettelin radion ja television kurssin kautta muutaman vuoden.
Kielet kiinnostavat edelleen, mutta aika on ollut vähän kortilla. Ehkä opettelen eläkkeellä kaikki kunnolla.
Varmaan pidät ääntä suoraan Pietarista, kun suomalaisten yhteiskuntajärjestys näin paljon häiritsee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Historiaa.
"Laki koulujärjestelmän perusteista hyväksyttiin eduskunnassa 1968 lopulta sellaisena, että peruskouluun tuli kaikille pakollisiksi kaksi vierasta kieltä, joista toisen tuli olla niin sanottu toinen kotimainen"
Toinen pätkä wikistä. "Suomalaisia lasketaan muuttaneen vuosina 1969 ja 1970 Ruotsiin jopa 40 000 henkilöä vuodessa."
Eli pakkoruotsi hyväksyttiin suunnilleen samoihin aikoihin kun suomalaisten muutto ruotsiin oli kiivaimmillaan. Satojatuhansia suomalaisia muutti ruotsiin paremman elämän toivossa. Ehkäpä joku ajatteli että olisi parempi että nämä suomalaisten osaavat ruotsia kun ne sinne muuttavat.
Luulen siis että pakkoruotsia haluttiin opettaa suomessa jotta suomalainen halpatyövoima ruotsissa osaa paremmin tehdä töitä. Nyt ruotsiin muuttaa muualta se halpatyövoima joten voisimme aivan hyvin lopettaa pakkoruotsin tuputtamisen täällä suomessa.
Suomi on toiminut näköjään ruotsin (halpa)työvoimareservinä.
Ruotsi on edelleen yleisin maa muuttaa Suomesta. Se on kätevästi naapurissa. Varmasti monille tutulla kielelläkin on vaikutusta, ja tutulla yhteiskunnalla. Minkä tahansa muun kielen opiskelussa on todennäköisempää, ettei sitä kieltä tule tarvitsemaan koskaan. Muiden kielten kuin englannin ja ruotsin tarpeellisuus Suomessa asuessa on erittäin harvinaista. Hyvin harva edes saksaa koulussa opiskelleista koskaan päätyy saksankielisiin maihin asumaan, vaikka Saksakin on siellä kärkipäässä muuttokohteita.
Miksi Suomen koulujärjestelmän pitäisi huolehtia siitä, että ihmiset muuttavat johonkin tiettyyn maahan töihin ja maksamaan veronsa sinne?
Se, mitä kieliä puhuviin maihin muutetaan, kertoo niiden kielten tarpeellisuudesta. Jos suomalaiset yritykset toimivat laajasti Saksassa tai saksalaiset Suomessa tai on muuta tarvetta saksan kielelle työelämässä, se näkyy myös Saksaan muuttavien tai jossain vaiheessa elämäänsä Saksassa asuvien suomalaisten määrässä. Suomessa on vaikea oppia hyvälle tasolle muita kieliä kuin suomea ja ruotsia, joten tehtävät, joissa saksan osaamista tarvitaan, vaativat usein käytännössä oleskelua saksankielisessä maassa. Nuoremmista ikäluokista kun harva on opiskellut saksaa koulussa, Saksan työkomennukselle saatetaan lähteä hyvin vähäisellä kielitaidolla, mutta sieltä palattua saksa ehkä sujuu jo hyvin. Tunnen useita Saksassa jossain vaiheessa elämäänsä asuneita. Paljon vähemmän kuitenkin tunnen Ruotsissa asuneita. Itse en muista, että olisin työelämässä törmännyt missään vaiheessa tilanteeseen, jossa saksan osaamiselle olisi ollut tarvetta, ruotsin osaamiselle on sen sijaan ollut tarvetta. Muiden kielten osalta on melkoista arpapeliä, kenen työuralla olisi käyttöä japanille ja kenen ranskalle, mutta ruotsin kielelle on Suomessa käyttöä varsin laajasti. Ei tietenkään jokaisen kohdalla, mutta sen verran monessa paikassa että todennäköisyys tarvita ruotsia työelämässä on reilusti suurempi kuin minkään muun kielen englantia lukuunottamatta.
Minä kieltäydyn puhumasta ruotsia töissä. Osaan sitä kyllä kun on pakotettu opiskelemaan, mutta kapinoin, enkä puhu sitä.
Taidat kapinoida vain epävarmuutesi takia. Miksi et ole ylpeä kielitaidostasi ja vahvista sitä käyttämällä? Minä ainakin olisin ylpeä jos osaisin jotain muuta kieltä. Valitettavasti omat taitoni rajoittuvat muutamalla kielellä siihen, ettei minua pystytä myymään vasten tahtoani markkinoilla.
Olen eri, mutta miten vaikeaa on ymmärtää, että minulla ei ole ruotsin kielelle mitään käyttöä. Ei mitään. En tunne ketään ruotsinkielistä, ei yhtään asiakasta, ei mitään kauppaa, en lue sillä kielellä enkä katsele uutisia sillä kielellä. Käydessäni Tukholmassa muutaman tunnin kymmenen vuotta sitten pärjäsin englannilla. Kuusi vuotta ruotsin kielen opiskelua sitä varten oli aavistuksen ylimitoitettua.
No mä kyllä tykkäsin ruotsin kielestä koulussa. Tykkäisin monesta muustakin kielestä ja nauhoitin videoilla aikoinaan italian, espanjan, venäjän ja ranskan kielikurssit televiosta. Vain laiteongelma estää niiden katsomisen. Tallessa kuitenkin ovat. Tuskin minäkään niitä kieliä enää mihinkään tarvitsen, mutta olisi kiva osata. Mikä ihana yllätys oli esimerkiksi kun Sisiliassa sai palvelua suomeksi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Historiaa.
"Laki koulujärjestelmän perusteista hyväksyttiin eduskunnassa 1968 lopulta sellaisena, että peruskouluun tuli kaikille pakollisiksi kaksi vierasta kieltä, joista toisen tuli olla niin sanottu toinen kotimainen"
Toinen pätkä wikistä. "Suomalaisia lasketaan muuttaneen vuosina 1969 ja 1970 Ruotsiin jopa 40 000 henkilöä vuodessa."
Eli pakkoruotsi hyväksyttiin suunnilleen samoihin aikoihin kun suomalaisten muutto ruotsiin oli kiivaimmillaan. Satojatuhansia suomalaisia muutti ruotsiin paremman elämän toivossa. Ehkäpä joku ajatteli että olisi parempi että nämä suomalaisten osaavat ruotsia kun ne sinne muuttavat.
Luulen siis että pakkoruotsia haluttiin opettaa suomessa jotta suomalainen halpatyövoima ruotsissa osaa paremmin tehdä töitä. Nyt ruotsiin muuttaa muualta se halpatyövoima joten voisimme aivan hyvin lopettaa pakkoruotsin tuputtamisen täällä suomessa.
Suomi on toiminut näköjään ruotsin (halpa)työvoimareservinä.
Ruotsi on edelleen yleisin maa muuttaa Suomesta. Se on kätevästi naapurissa. Varmasti monille tutulla kielelläkin on vaikutusta, ja tutulla yhteiskunnalla. Minkä tahansa muun kielen opiskelussa on todennäköisempää, ettei sitä kieltä tule tarvitsemaan koskaan. Muiden kielten kuin englannin ja ruotsin tarpeellisuus Suomessa asuessa on erittäin harvinaista. Hyvin harva edes saksaa koulussa opiskelleista koskaan päätyy saksankielisiin maihin asumaan, vaikka Saksakin on siellä kärkipäässä muuttokohteita.
Miksi Suomen koulujärjestelmän pitäisi huolehtia siitä, että ihmiset muuttavat johonkin tiettyyn maahan töihin ja maksamaan veronsa sinne?
Se, mitä kieliä puhuviin maihin muutetaan, kertoo niiden kielten tarpeellisuudesta. Jos suomalaiset yritykset toimivat laajasti Saksassa tai saksalaiset Suomessa tai on muuta tarvetta saksan kielelle työelämässä, se näkyy myös Saksaan muuttavien tai jossain vaiheessa elämäänsä Saksassa asuvien suomalaisten määrässä. Suomessa on vaikea oppia hyvälle tasolle muita kieliä kuin suomea ja ruotsia, joten tehtävät, joissa saksan osaamista tarvitaan, vaativat usein käytännössä oleskelua saksankielisessä maassa. Nuoremmista ikäluokista kun harva on opiskellut saksaa koulussa, Saksan työkomennukselle saatetaan lähteä hyvin vähäisellä kielitaidolla, mutta sieltä palattua saksa ehkä sujuu jo hyvin. Tunnen useita Saksassa jossain vaiheessa elämäänsä asuneita. Paljon vähemmän kuitenkin tunnen Ruotsissa asuneita. Itse en muista, että olisin työelämässä törmännyt missään vaiheessa tilanteeseen, jossa saksan osaamiselle olisi ollut tarvetta, ruotsin osaamiselle on sen sijaan ollut tarvetta. Muiden kielten osalta on melkoista arpapeliä, kenen työuralla olisi käyttöä japanille ja kenen ranskalle, mutta ruotsin kielelle on Suomessa käyttöä varsin laajasti. Ei tietenkään jokaisen kohdalla, mutta sen verran monessa paikassa että todennäköisyys tarvita ruotsia työelämässä on reilusti suurempi kuin minkään muun kielen englantia lukuunottamatta.
Minä kieltäydyn puhumasta ruotsia töissä. Osaan sitä kyllä kun on pakotettu opiskelemaan, mutta kapinoin, enkä puhu sitä.
Taidat kapinoida vain epävarmuutesi takia. Miksi et ole ylpeä kielitaidostasi ja vahvista sitä käyttämällä? Minä ainakin olisin ylpeä jos osaisin jotain muuta kieltä. Valitettavasti omat taitoni rajoittuvat muutamalla kielellä siihen, ettei minua pystytä myymään vasten tahtoani markkinoilla.
Jos olisit ruotsin sijasta saanut valita oikeasti kiinnostavan ja tarpeellisen kielen, se olisi ehkä ollut motivoivampi oppia kunnolla?
Olisiko sinun kielellinen lahjakkuutesi riittänyt siihen? Kukaan ei kiellä opiskelemasta aikuisenakaan uusia kieliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Noustaan yhdessä taisteluun kielivapautemme puolesta.
Kyllä, vaihdan heti ruotsinkieliseksi ja jatkossa puhun viranomaisten kanssa Ruotsia. Aion viettää valintani kunniaksi mukavan Lucian-päivän. Muina päivinä otan ilon irti ruotsinkielisistä TV-ohjelmista Suomen ja Ruotsin puolelta. Siirryn positiivisempien ihmisten leiriin.
Vierailija kirjoitti:
Noustaan yhdessä taisteluun kielivapautemme puolesta.
Tai torille sen takia että meillä on vapaus oppia laajasti muita kieliä, myös sen lähinaapurin, mihin ahkerasti risteilemme!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkoruotsi on rikkaus, sanotaan. Kuitenkaan pakkoruotsia ei ole tanskassa, norjassa, islannissa vaikka kolme edellämainittua ymmärtävät ruotsista yhtä paljon kuin suomenkielinen viron kielestä.
Tarkistappas faktat.
Islannissa pitää lukea peruskoulussa joko tanskaa, ruotsia tai norjaa.
Tanskassa pitää lukea saksaa, kun se on naapurimaa. Vaikka pakkokieli on eri kuin Suomessa niin lähtökohta on sama.Islannissa asuva ystäväni on selventänyt, että "pakkotanskaa" ei päntätä heillä ja tunnitkin on enemmänkin "elämyksellisiä" kuin varsinaista kieltenopiskelua. Heillä ei myöskään ole virkamiestanskaa ym.
Mikään ei estä opettamasta ruotsia Suomessa elämyksellisin opetusmenetelmin. Luultavasti opetusmenetelmät ovatkin kehittyneet siitä, kun minä kävin koulua. Perustuslaki ei estä poistamasta koko pakkoruotsia koulusta, vaikka Suomi kaksikielinen maa. Itse kannatan pakollisen toisen kotimaisen kielen opintojen vähentämistä nykyisestä, mutta jonkinlainen käsitys toisesta kotimaisesta kielestä kuuluu yleissivistykseen.
Jos saisin päättää, pakolliset ruotsin opinnot voisi suorittaa yhden kouluvuoden aikana esim. 7. luokan. Opittaisiin sanomaan kiitos ja päivää ja vähän muuta, sen verran oikeasti osattaisiin puhuakin. Kurssin jälkeen tulisi ymmärtää joitakin yleisiä fraaseja ja sanoja, tunnistaa ruotsinkielinen puhe ja teksti ruotsin kieleksi sekä osata lausua ruotsinkielisiä nimiä oikeansuuntaisesti. Ruotsin opiskelusta pääsee eroon suorittamalla ne perusteet hyväksytysti. Muussa tapauksessa ruotsin opinnot jatkuisivat seuraavilla luokilla, kunnes suoritus on hyväksytty. Pakollisen kurssin jälkeen ruotsia saisi opiskella vapaavalinnaisena ja opetuksen järjestäjillä olisi velvollisuus tarjota sitä kaikissa kouluissa.
Ja näinkö Ahvenanmaalla opitaan myös suomea? Siellä ei tarvitse opiskella sanaakaan suomea, ikinä, edes sitä hyvää päivää ja kiitos.
Meidän ei tarvitse "ansaita" kansalaisuuttamme osaamalla kolonialistin ja valloittajan kieltä.Koskas niitä tervarahoja muuten korvataan meille? Pari palatsia saisi niillä.
Ja ehkä niillä ryöstösaaliillakin, jotka hakkapeliitat lähetettiin hakemaan. Muuten sanoisin että meidän museoissa olisi tilaa, mutta Ruotsi saisi nekin palauttaa puolalaisille.
Åsub tilastoi vuodesta toiseen, että viidesluokkalaisista 95% aloittaa suomen opiskelun. Loput toisen tarjolla olevan kielen. Heistä suurin osa kaksikielisiä tai suomenkielisiä.
Vapaaehtoisesti. Heidän ei ole pakko. He elävät maassa, jossa siitä on hyötyä, koska se on kieli jota muut 95% puhuvat. Toisin kuin tämä kieli, mistä nyt kinataan, joka on pakko lukea, kun sitä käyttää 5%.
Etkö sinä ymmärrä, että sinun olisi vaikeaa olla esimerkiksi lääkäri jos vastaanotollasi tulisi umpiruotsinkielinen dementoitunut vanhus? Ihminen kadottaa kaiken muun, paitsi äidinkielensä taidon, dementoituessaan. Kyllä Suomessa ihmisen pitää saada hoitoa kansalliskielillä.
Naurettavaa potkia pientä vähemmistöä päähän ja pitää itseään marttyyrina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin lainannut jo aloitusta tähän, mutta ei pystynyt. Suomalaiset tuntuvat unohtaneen sen, että olimme viimeksi Venäjän vallan alla ja sitä ennen Ruotsin. Venäjän kielestä ei tullut koskaan valtakieltä, mutta kattelin itäsuomalaisen isäni syntymäpaikkakunnan vanhoja kirkonkirjoja. Siellä oli syntyneet ja kuolleet ruotsalaisin etunimin, kuolinsyy, ammatit/asema ja asuinpaikka kaikki ruotsin kielellä. Aatelkaapa sitä ennenkuin siitä kielestä purnaatte.
Ei ne esi-isät ja niiden nimet olleet ruotsinkielisiä. Vaan ne papit, joita ei kiinnostanut kirjoittaa edes niiden ihmisten nimiä oikein. Satavarmana isoisoisoisäni nimi oli Mikko, ei "Michel", ja hänen isänsä Matti, ei "Matthias".
Mattiaksia eli Matteja oli kristinuskoisessa maassa paljon, kun kerran raamatussa Matteus on merkittävässä asemassa.
Ymmärrätkö että Mathias ja Matti on eri nimi? Ihan kuin Iago ja Jacob. Ne ei ole keskenään vaihdettavissa, kuin sellaisen rasi sti kolonia listivirkamiehen, joka ei arvosta sen maan kansalaisia ja heidän kieltä ja kulttuuria, missä on töissä.
Ihan suomenkielisillä ovat tuosta Matteuksesta muunnelmat Mattias, Matias ja Matti. Minunkin Matias-nimistä sukulaistani kutsutaan Matiksi, vaikka on suomeksi kirjoissa ja kansissa ja suomenkielisessä kirkossa kastettu.
Sama juttu yhden toisen sukulaiseni nimi Jemina. Häntä kutsuttiin Miinaksi. Hän oli edellisen vuosituhannen alussa syntynyt ja silloin nimi oli ihan ok kirkonkirjoihin sekä vanhempien haluama. Toki he ymmärsivät, että tytär saanee lempinimekseen sen Miinan. Onhan Suomessa Vilhelmiinastakin tullut sekä Miina että Minna. Ne molemmat mielletään suomalaisiksi nimiksi.
Älä nyt kipuile sen vuoksi, että pappisseminaarissa opetettiin kirjoittamaan kuten sen ajan tapa oli. Lue muita sen ajan tekstejä ja ymmärrä ero nykyiseen suomenkieleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkoruotsi on rikkaus, sanotaan. Kuitenkaan pakkoruotsia ei ole tanskassa, norjassa, islannissa vaikka kolme edellämainittua ymmärtävät ruotsista yhtä paljon kuin suomenkielinen viron kielestä.
Tarkistappas faktat.
Islannissa pitää lukea peruskoulussa joko tanskaa, ruotsia tai norjaa.
Tanskassa pitää lukea saksaa, kun se on naapurimaa. Vaikka pakkokieli on eri kuin Suomessa niin lähtökohta on sama.Islannissa asuva ystäväni on selventänyt, että "pakkotanskaa" ei päntätä heillä ja tunnitkin on enemmänkin "elämyksellisiä" kuin varsinaista kieltenopiskelua. Heillä ei myöskään ole virkamiestanskaa ym.
Mikään ei estä opettamasta ruotsia Suomessa elämyksellisin opetusmenetelmin. Luultavasti opetusmenetelmät ovatkin kehittyneet siitä, kun minä kävin koulua. Perustuslaki ei estä poistamasta koko pakkoruotsia koulusta, vaikka Suomi kaksikielinen maa. Itse kannatan pakollisen toisen kotimaisen kielen opintojen vähentämistä nykyisestä, mutta jonkinlainen käsitys toisesta kotimaisesta kielestä kuuluu yleissivistykseen.
Jos saisin päättää, pakolliset ruotsin opinnot voisi suorittaa yhden kouluvuoden aikana esim. 7. luokan. Opittaisiin sanomaan kiitos ja päivää ja vähän muuta, sen verran oikeasti osattaisiin puhuakin. Kurssin jälkeen tulisi ymmärtää joitakin yleisiä fraaseja ja sanoja, tunnistaa ruotsinkielinen puhe ja teksti ruotsin kieleksi sekä osata lausua ruotsinkielisiä nimiä oikeansuuntaisesti. Ruotsin opiskelusta pääsee eroon suorittamalla ne perusteet hyväksytysti. Muussa tapauksessa ruotsin opinnot jatkuisivat seuraavilla luokilla, kunnes suoritus on hyväksytty. Pakollisen kurssin jälkeen ruotsia saisi opiskella vapaavalinnaisena ja opetuksen järjestäjillä olisi velvollisuus tarjota sitä kaikissa kouluissa.
Ja näinkö Ahvenanmaalla opitaan myös suomea? Siellä ei tarvitse opiskella sanaakaan suomea, ikinä, edes sitä hyvää päivää ja kiitos.
Meidän ei tarvitse "ansaita" kansalaisuuttamme osaamalla kolonialistin ja valloittajan kieltä.Koskas niitä tervarahoja muuten korvataan meille? Pari palatsia saisi niillä.
Ja ehkä niillä ryöstösaaliillakin, jotka hakkapeliitat lähetettiin hakemaan. Muuten sanoisin että meidän museoissa olisi tilaa, mutta Ruotsi saisi nekin palauttaa puolalaisille.
Åsub tilastoi vuodesta toiseen, että viidesluokkalaisista 95% aloittaa suomen opiskelun. Loput toisen tarjolla olevan kielen. Heistä suurin osa kaksikielisiä tai suomenkielisiä.
Vapaaehtoisesti. Heidän ei ole pakko. He elävät maassa, jossa siitä on hyötyä, koska se on kieli jota muut 95% puhuvat. Toisin kuin tämä kieli, mistä nyt kinataan, joka on pakko lukea, kun sitä käyttää 5%.
Etkö sinä ymmärrä, että sinun olisi vaikeaa olla esimerkiksi lääkäri jos vastaanotollasi tulisi umpiruotsinkielinen dementoitunut vanhus? Ihminen kadottaa kaiken muun, paitsi äidinkielensä taidon, dementoituessaan. Kyllä Suomessa ihmisen pitää saada hoitoa kansalliskielillä.
Naurettavaa potkia pientä vähemmistöä päähän ja pitää itseään marttyyrina.
Pidän itseäni ihmisoikeustaistelijana, en marttyyrina.
Ja mitenkäs ne muihin kielivähemmistöihin kuuluvat vanhukset ja dementoituneet? Miksi heidän kieliään ei pakoteta kaikille?
Kyllä suomenruotsalaiset alkavat lukea suomea aikaisemmin kuin suomenkieliset alkavat lukea ruotsia. Älä valita.
Häpäiset itsesi kun rinnastat itsesi ihmisoikeustaosteilijaksi. Tulee mieleen, että olet joku trolli, joka vartoilee milloin joku tajuaa sinut trolliksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Historiaa.
"Laki koulujärjestelmän perusteista hyväksyttiin eduskunnassa 1968 lopulta sellaisena, että peruskouluun tuli kaikille pakollisiksi kaksi vierasta kieltä, joista toisen tuli olla niin sanottu toinen kotimainen"
Toinen pätkä wikistä. "Suomalaisia lasketaan muuttaneen vuosina 1969 ja 1970 Ruotsiin jopa 40 000 henkilöä vuodessa."
Eli pakkoruotsi hyväksyttiin suunnilleen samoihin aikoihin kun suomalaisten muutto ruotsiin oli kiivaimmillaan. Satojatuhansia suomalaisia muutti ruotsiin paremman elämän toivossa. Ehkäpä joku ajatteli että olisi parempi että nämä suomalaisten osaavat ruotsia kun ne sinne muuttavat.
Luulen siis että pakkoruotsia haluttiin opettaa suomessa jotta suomalainen halpatyövoima ruotsissa osaa paremmin tehdä töitä. Nyt ruotsiin muuttaa muualta se halpatyövoima joten voisimme aivan hyvin lopettaa pakkoruotsin tuputtamisen täällä suomessa.
Suomi on toiminut näköjään ruotsin (halpa)työvoimareservinä.
Ruotsi on edelleen yleisin maa muuttaa Suomesta. Se on kätevästi naapurissa. Varmasti monille tutulla kielelläkin on vaikutusta, ja tutulla yhteiskunnalla. Minkä tahansa muun kielen opiskelussa on todennäköisempää, ettei sitä kieltä tule tarvitsemaan koskaan. Muiden kielten kuin englannin ja ruotsin tarpeellisuus Suomessa asuessa on erittäin harvinaista. Hyvin harva edes saksaa koulussa opiskelleista koskaan päätyy saksankielisiin maihin asumaan, vaikka Saksakin on siellä kärkipäässä muuttokohteita.
Miksi Suomen koulujärjestelmän pitäisi huolehtia siitä, että ihmiset muuttavat johonkin tiettyyn maahan töihin ja maksamaan veronsa sinne?
Se, mitä kieliä puhuviin maihin muutetaan, kertoo niiden kielten tarpeellisuudesta. Jos suomalaiset yritykset toimivat laajasti Saksassa tai saksalaiset Suomessa tai on muuta tarvetta saksan kielelle työelämässä, se näkyy myös Saksaan muuttavien tai jossain vaiheessa elämäänsä Saksassa asuvien suomalaisten määrässä. Suomessa on vaikea oppia hyvälle tasolle muita kieliä kuin suomea ja ruotsia, joten tehtävät, joissa saksan osaamista tarvitaan, vaativat usein käytännössä oleskelua saksankielisessä maassa. Nuoremmista ikäluokista kun harva on opiskellut saksaa koulussa, Saksan työkomennukselle saatetaan lähteä hyvin vähäisellä kielitaidolla, mutta sieltä palattua saksa ehkä sujuu jo hyvin. Tunnen useita Saksassa jossain vaiheessa elämäänsä asuneita. Paljon vähemmän kuitenkin tunnen Ruotsissa asuneita. Itse en muista, että olisin työelämässä törmännyt missään vaiheessa tilanteeseen, jossa saksan osaamiselle olisi ollut tarvetta, ruotsin osaamiselle on sen sijaan ollut tarvetta. Muiden kielten osalta on melkoista arpapeliä, kenen työuralla olisi käyttöä japanille ja kenen ranskalle, mutta ruotsin kielelle on Suomessa käyttöä varsin laajasti. Ei tietenkään jokaisen kohdalla, mutta sen verran monessa paikassa että todennäköisyys tarvita ruotsia työelämässä on reilusti suurempi kuin minkään muun kielen englantia lukuunottamatta.
Minä kieltäydyn puhumasta ruotsia töissä. Osaan sitä kyllä kun on pakotettu opiskelemaan, mutta kapinoin, enkä puhu sitä.
Taidat kapinoida vain epävarmuutesi takia. Miksi et ole ylpeä kielitaidostasi ja vahvista sitä käyttämällä? Minä ainakin olisin ylpeä jos osaisin jotain muuta kieltä. Valitettavasti omat taitoni rajoittuvat muutamalla kielellä siihen, ettei minua pystytä myymään vasten tahtoani markkinoilla.
Jos olisit ruotsin sijasta saanut valita oikeasti kiinnostavan ja tarpeellisen kielen, se olisi ehkä ollut motivoivampi oppia kunnolla?
Olisiko sinun kielellinen lahjakkuutesi riittänyt siihen? Kukaan ei kiellä opiskelemasta aikuisenakaan uusia kieliä.
Harmi kun en tullut käyttäneeksi nimimerkkiä. Jos kysyit minulta, jota ei vasten tahtoa markkinoilla myydä, niin vastaan, että kielellinen lahjakkuus olisi riittänyt; saksan kieli 10, ruotsin kieli 9, englanti suoritettu vapaaehtoisena lisäopiskeluna ja itse kotona sitä ja ranskaa radion ja television kielikurssien mukana muutama vuosi. Sitten iski ns. ruuhkavuodet, jotka näkyvät jatkuvan vielä toistaiseksi ja siirsivät joitakin omia harrastuksia hamaan tulevaisuuteen. Mutta ne odottavat uutta tulemistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi täällä alapeukutetaan pakkoruotsia vastustavia viestejä? Me suomalaiset ollaan jo tultu aika paljon suomenruotsalaisia vastaan tässä kieliasiassa. Eikö teille mikään riitä? Miten kehtaatte? Meillä on oikeus omaan kieleemme.
VSSK 👊🏾!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin lainannut jo aloitusta tähän, mutta ei pystynyt. Suomalaiset tuntuvat unohtaneen sen, että olimme viimeksi Venäjän vallan alla ja sitä ennen Ruotsin. Venäjän kielestä ei tullut koskaan valtakieltä, mutta kattelin itäsuomalaisen isäni syntymäpaikkakunnan vanhoja kirkonkirjoja. Siellä oli syntyneet ja kuolleet ruotsalaisin etunimin, kuolinsyy, ammatit/asema ja asuinpaikka kaikki ruotsin kielellä. Aatelkaapa sitä ennenkuin siitä kielestä purnaatte.
Ei ne esi-isät ja niiden nimet olleet ruotsinkielisiä. Vaan ne papit, joita ei kiinnostanut kirjoittaa edes niiden ihmisten nimiä oikein. Satavarmana isoisoisoisäni nimi oli Mikko, ei "Michel", ja hänen isänsä Matti, ei "Matthias".
Mattiaksia eli Matteja oli kristinuskoisessa maassa paljon, kun kerran raamatussa Matteus on merkittävässä asemassa.
Ymmärrätkö että Mathias ja Matti on eri nimi? Ihan kuin Iago ja Jacob. Ne ei ole keskenään vaihdettavissa, kuin sellaisen rasi sti kolonia listivirkamiehen, joka ei arvosta sen maan kansalaisia ja heidän kieltä ja kulttuuria, missä on töissä.
Ihan suomenkielisillä ovat tuosta Matteuksesta muunnelmat Mattias, Matias ja Matti. Minunkin Matias-nimistä sukulaistani kutsutaan Matiksi, vaikka on suomeksi kirjoissa ja kansissa ja suomenkielisessä kirkossa kastettu.
Sama juttu yhden toisen sukulaiseni nimi Jemina. Häntä kutsuttiin Miinaksi. Hän oli edellisen vuosituhannen alussa syntynyt ja silloin nimi oli ihan ok kirkonkirjoihin sekä vanhempien haluama. Toki he ymmärsivät, että tytär saanee lempinimekseen sen Miinan. Onhan Suomessa Vilhelmiinastakin tullut sekä Miina että Minna. Ne molemmat mielletään suomalaisiksi nimiksi.
Älä nyt kipuile sen vuoksi, että pappisseminaarissa opetettiin kirjoittamaan kuten sen ajan tapa oli. Lue muita sen ajan tekstejä ja ymmärrä ero nykyiseen suomenkieleen.
Se oli suomen kieltä sortava, kolonialistinen tapa.
On aivan taatusti ollut käytäntö omassa suvussakin. Aloita sorronpurkuterapiasi sieltä käsin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin lainannut jo aloitusta tähän, mutta ei pystynyt. Suomalaiset tuntuvat unohtaneen sen, että olimme viimeksi Venäjän vallan alla ja sitä ennen Ruotsin. Venäjän kielestä ei tullut koskaan valtakieltä, mutta kattelin itäsuomalaisen isäni syntymäpaikkakunnan vanhoja kirkonkirjoja. Siellä oli syntyneet ja kuolleet ruotsalaisin etunimin, kuolinsyy, ammatit/asema ja asuinpaikka kaikki ruotsin kielellä. Aatelkaapa sitä ennenkuin siitä kielestä purnaatte.
Ei ne esi-isät ja niiden nimet olleet ruotsinkielisiä. Vaan ne papit, joita ei kiinnostanut kirjoittaa edes niiden ihmisten nimiä oikein. Satavarmana isoisoisoisäni nimi oli Mikko, ei "Michel", ja hänen isänsä Matti, ei "Matthias".
Mattiaksia eli Matteja oli kristinuskoisessa maassa paljon, kun kerran raamatussa Matteus on merkittävässä asemassa.
Ymmärrätkö että Mathias ja Matti on eri nimi? Ihan kuin Iago ja Jacob. Ne ei ole keskenään vaihdettavissa, kuin sellaisen rasi sti kolonia listivirkamiehen, joka ei arvosta sen maan kansalaisia ja heidän kieltä ja kulttuuria, missä on töissä.
Ihan suomenkielisillä ovat tuosta Matteuksesta muunnelmat Mattias, Matias ja Matti. Minunkin Matias-nimistä sukulaistani kutsutaan Matiksi, vaikka on suomeksi kirjoissa ja kansissa ja suomenkielisessä kirkossa kastettu.
Sama juttu yhden toisen sukulaiseni nimi Jemina. Häntä kutsuttiin Miinaksi. Hän oli edellisen vuosituhannen alussa syntynyt ja silloin nimi oli ihan ok kirkonkirjoihin sekä vanhempien haluama. Toki he ymmärsivät, että tytär saanee lempinimekseen sen Miinan. Onhan Suomessa Vilhelmiinastakin tullut sekä Miina että Minna. Ne molemmat mielletään suomalaisiksi nimiksi.
Älä nyt kipuile sen vuoksi, että pappisseminaarissa opetettiin kirjoittamaan kuten sen ajan tapa oli. Lue muita sen ajan tekstejä ja ymmärrä ero nykyiseen suomenkieleen.
Se oli suomen kieltä sortava, kolonialistinen tapa.
On aivan taatusti ollut käytäntö omassa suvussakin. Aloita sorronpurkuterapiasi sieltä käsin.
Puhu vain omasta suvustasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Historiaa.
"Laki koulujärjestelmän perusteista hyväksyttiin eduskunnassa 1968 lopulta sellaisena, että peruskouluun tuli kaikille pakollisiksi kaksi vierasta kieltä, joista toisen tuli olla niin sanottu toinen kotimainen"
Toinen pätkä wikistä. "Suomalaisia lasketaan muuttaneen vuosina 1969 ja 1970 Ruotsiin jopa 40 000 henkilöä vuodessa."
Eli pakkoruotsi hyväksyttiin suunnilleen samoihin aikoihin kun suomalaisten muutto ruotsiin oli kiivaimmillaan. Satojatuhansia suomalaisia muutti ruotsiin paremman elämän toivossa. Ehkäpä joku ajatteli että olisi parempi että nämä suomalaisten osaavat ruotsia kun ne sinne muuttavat.
Luulen siis että pakkoruotsia haluttiin opettaa suomessa jotta suomalainen halpatyövoima ruotsissa osaa paremmin tehdä töitä. Nyt ruotsiin muuttaa muualta se halpatyövoima joten voisimme aivan hyvin lopettaa pakkoruotsin tuputtamisen täällä suomessa.
Suomi on toiminut näköjään ruotsin (halpa)työvoimareservinä.
Ruotsi on edelleen yleisin maa muuttaa Suomesta. Se on kätevästi naapurissa. Varmasti monille tutulla kielelläkin on vaikutusta, ja tutulla yhteiskunnalla. Minkä tahansa muun kielen opiskelussa on todennäköisempää, ettei sitä kieltä tule tarvitsemaan koskaan. Muiden kielten kuin englannin ja ruotsin tarpeellisuus Suomessa asuessa on erittäin harvinaista. Hyvin harva edes saksaa koulussa opiskelleista koskaan päätyy saksankielisiin maihin asumaan, vaikka Saksakin on siellä kärkipäässä muuttokohteita.
Miksi Suomen koulujärjestelmän pitäisi huolehtia siitä, että ihmiset muuttavat johonkin tiettyyn maahan töihin ja maksamaan veronsa sinne?
Se, mitä kieliä puhuviin maihin muutetaan, kertoo niiden kielten tarpeellisuudesta. Jos suomalaiset yritykset toimivat laajasti Saksassa tai saksalaiset Suomessa tai on muuta tarvetta saksan kielelle työelämässä, se näkyy myös Saksaan muuttavien tai jossain vaiheessa elämäänsä Saksassa asuvien suomalaisten määrässä. Suomessa on vaikea oppia hyvälle tasolle muita kieliä kuin suomea ja ruotsia, joten tehtävät, joissa saksan osaamista tarvitaan, vaativat usein käytännössä oleskelua saksankielisessä maassa. Nuoremmista ikäluokista kun harva on opiskellut saksaa koulussa, Saksan työkomennukselle saatetaan lähteä hyvin vähäisellä kielitaidolla, mutta sieltä palattua saksa ehkä sujuu jo hyvin. Tunnen useita Saksassa jossain vaiheessa elämäänsä asuneita. Paljon vähemmän kuitenkin tunnen Ruotsissa asuneita. Itse en muista, että olisin työelämässä törmännyt missään vaiheessa tilanteeseen, jossa saksan osaamiselle olisi ollut tarvetta, ruotsin osaamiselle on sen sijaan ollut tarvetta. Muiden kielten osalta on melkoista arpapeliä, kenen työuralla olisi käyttöä japanille ja kenen ranskalle, mutta ruotsin kielelle on Suomessa käyttöä varsin laajasti. Ei tietenkään jokaisen kohdalla, mutta sen verran monessa paikassa että todennäköisyys tarvita ruotsia työelämässä on reilusti suurempi kuin minkään muun kielen englantia lukuunottamatta.
Minä kieltäydyn puhumasta ruotsia töissä. Osaan sitä kyllä kun on pakotettu opiskelemaan, mutta kapinoin, enkä puhu sitä.
Taidat kapinoida vain epävarmuutesi takia. Miksi et ole ylpeä kielitaidostasi ja vahvista sitä käyttämällä? Minä ainakin olisin ylpeä jos osaisin jotain muuta kieltä. Valitettavasti omat taitoni rajoittuvat muutamalla kielellä siihen, ettei minua pystytä myymään vasten tahtoani markkinoilla.
Olen eri, mutta miten vaikeaa on ymmärtää, että minulla ei ole ruotsin kielelle mitään käyttöä. Ei mitään. En tunne ketään ruotsinkielistä, ei yhtään asiakasta, ei mitään kauppaa, en lue sillä kielellä enkä katsele uutisia sillä kielellä. Käydessäni Tukholmassa muutaman tunnin kymmenen vuotta sitten pärjäsin englannilla. Kuusi vuotta ruotsin kielen opiskelua sitä varten oli aavistuksen ylimitoitettua.
No mä kyllä tykkäsin ruotsin kielestä koulussa. Tykkäisin monesta muustakin kielestä ja nauhoitin videoilla aikoinaan italian, espanjan, venäjän ja ranskan kielikurssit televiosta. Vain laiteongelma estää niiden katsomisen. Tallessa kuitenkin ovat. Tuskin minäkään niitä kieliä enää mihinkään tarvitsen, mutta olisi kiva osata. Mikä ihana yllätys oli esimerkiksi kun Sisiliassa sai palvelua suomeksi!
Kiva että tykkäsit. Nyt kyse ei olekaan tykkäämisestä vaan siitä, että on järjetöntä ajan ja rahan haaskausta pakottaa kaikki suomalaiset lukemaan sitä marginaalikieltä. Puhumattakaan kolonialistisesta aspektista tässä.
Onhan se kuitenkin suomen toinen virallinen kieli, joten siinä on myös kysymys sivistyksestä. Koululaitoksen tehtävä on kuitenkin se lasten ja nuorten sivistäminen.
En tiedä miten noissa Keski- Euroopan monikielisissä maissa menetellään, mutta olettaisin, että esim. Sveitsissä pitää opiskella sekä saksaa että ranskaa. Tämä siis oletus, koska niitä aukkoja sivistyksessä riittää minullakin.
Ja onhan niitä kieliä opiskeltava koulussa muitakin. Kaikkia ne eivät kuitenkaan kiinnosta, eikä silloin opikaan.
Matematiikkakin oli pakollinen, vaikka vannoin opettajalle, etten sitä tule koskaan tarvitsemaan. Ei ole yhtään siniä ja kosinia tullut vastaan, ei piitä, ei kuutioiden laskua. Mutta pakko oli opiskella. Jäin siitä luokalleni ja olisin jäänyt toisenkin kerran, mutta nippa nappa pääsin todistuksen vitoseen (4-10)
No nyt mentiin taas tähän idiotismiin. Oletettavasti sitä on ketjussa käsitelty jo matkan varrella, kun on kyse pitkästä ketjusta. Oli miten oli, siinä riitelevät jo ihmiset, eivät enää asiat.
MUTTA: ruotsin kielen pakollisuuteen voi suhtautua kahdella eri tavalla. Jokainen itse omalla kohdallaan tietää pitääkö siitä vai ei pidä, vihaako vai suhtautuuko neutraalisti, kärsiikö vai nauttiiko. Monet meistä tuppautuvat suhtautumaan eri asioihin negatiivisesti. Huomattavasti helpompi olisi elellä positiivisella otteella. Tämänkin asian suhteen. Ei tarvitsisi niin hirveästi kiristellä hampaita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkoruotsi on rikkaus, sanotaan. Kuitenkaan pakkoruotsia ei ole tanskassa, norjassa, islannissa vaikka kolme edellämainittua ymmärtävät ruotsista yhtä paljon kuin suomenkielinen viron kielestä.
Tarkistappas faktat.
Islannissa pitää lukea peruskoulussa joko tanskaa, ruotsia tai norjaa.
Tanskassa pitää lukea saksaa, kun se on naapurimaa. Vaikka pakkokieli on eri kuin Suomessa niin lähtökohta on sama.Islannissa asuva ystäväni on selventänyt, että "pakkotanskaa" ei päntätä heillä ja tunnitkin on enemmänkin "elämyksellisiä" kuin varsinaista kieltenopiskelua. Heillä ei myöskään ole virkamiestanskaa ym.
Mikään ei estä opettamasta ruotsia Suomessa elämyksellisin opetusmenetelmin. Luultavasti opetusmenetelmät ovatkin kehittyneet siitä, kun minä kävin koulua. Perustuslaki ei estä poistamasta koko pakkoruotsia koulusta, vaikka Suomi kaksikielinen maa. Itse kannatan pakollisen toisen kotimaisen kielen opintojen vähentämistä nykyisestä, mutta jonkinlainen käsitys toisesta kotimaisesta kielestä kuuluu yleissivistykseen.
Jos saisin päättää, pakolliset ruotsin opinnot voisi suorittaa yhden kouluvuoden aikana esim. 7. luokan. Opittaisiin sanomaan kiitos ja päivää ja vähän muuta, sen verran oikeasti osattaisiin puhuakin. Kurssin jälkeen tulisi ymmärtää joitakin yleisiä fraaseja ja sanoja, tunnistaa ruotsinkielinen puhe ja teksti ruotsin kieleksi sekä osata lausua ruotsinkielisiä nimiä oikeansuuntaisesti. Ruotsin opiskelusta pääsee eroon suorittamalla ne perusteet hyväksytysti. Muussa tapauksessa ruotsin opinnot jatkuisivat seuraavilla luokilla, kunnes suoritus on hyväksytty. Pakollisen kurssin jälkeen ruotsia saisi opiskella vapaavalinnaisena ja opetuksen järjestäjillä olisi velvollisuus tarjota sitä kaikissa kouluissa.
Ja näinkö Ahvenanmaalla opitaan myös suomea? Siellä ei tarvitse opiskella sanaakaan suomea, ikinä, edes sitä hyvää päivää ja kiitos.
Meidän ei tarvitse "ansaita" kansalaisuuttamme osaamalla kolonialistin ja valloittajan kieltä.Koskas niitä tervarahoja muuten korvataan meille? Pari palatsia saisi niillä.
Ja ehkä niillä ryöstösaaliillakin, jotka hakkapeliitat lähetettiin hakemaan. Muuten sanoisin että meidän museoissa olisi tilaa, mutta Ruotsi saisi nekin palauttaa puolalaisille.
Åsub tilastoi vuodesta toiseen, että viidesluokkalaisista 95% aloittaa suomen opiskelun. Loput toisen tarjolla olevan kielen. Heistä suurin osa kaksikielisiä tai suomenkielisiä.
Vapaaehtoisesti. Heidän ei ole pakko. He elävät maassa, jossa siitä on hyötyä, koska se on kieli jota muut 95% puhuvat. Toisin kuin tämä kieli, mistä nyt kinataan, joka on pakko lukea, kun sitä käyttää 5%.
Etkö sinä ymmärrä, että sinun olisi vaikeaa olla esimerkiksi lääkäri jos vastaanotollasi tulisi umpiruotsinkielinen dementoitunut vanhus? Ihminen kadottaa kaiken muun, paitsi äidinkielensä taidon, dementoituessaan. Kyllä Suomessa ihmisen pitää saada hoitoa kansalliskielillä.
Naurettavaa potkia pientä vähemmistöä päähän ja pitää itseään marttyyrina.
Siis, puolustelet pakkoruotsia sillä, että joku "dementoitunut umpiruotsalainen vanhus" tulee lääkäriin???
Suomenruotsalaisilla on ollut vuosisatoja aikaa oppia Suomen valtakieli. Oma syynsä, jos eivät sitä ole tehneet.
Yliopistoissa on ruotsinkielisille korvamerkittyjä lääketieteen aloituspaikkoja runsaasti enemmän suhteessa suomenkielisiin aloituspaikkoihin.
Missä nämä lääkärit nyt luuhaavat?
Onko aivan mahdotonta järjestää tulkkauspalveluja näille "umpiruotsalaisille ummikoille"? Tulisi halvemmaksi kuin pitää yllä tätä naurettavaa pakkoruotsia ja kulissikaksikielisyyttä.
Täällä oli aikaisemmin juttua, miten yliopisto-opiskelijoille joudutaan järjestämään ruotsin kielen alkeiden lisäopetusta kun ruotsin kieli nähdään turhana ja se ei motivoi edes sen vertaa että sitä viitsisi opiskella tavoitteellisesti ja ylläpitää. Se on vain turhaa pakkopullaa.
Jos suomalaiset näkisivät ruotsin kielen "rikkautena" ITSELLEEN, he opiskelisivat sitä innolla ja vapaaehtoisesti.Entäs muuten dementoituneet suomensomalit tai suomenvenäläiset? Miten nämä muut kielivähemmistöt ovat onnistuneet järjestämään asiansa sillai, ettei heidän pärjäämisensä täällä vaadi KOKO SUOMEA opiskelemaan heidän kieltään?
Heillä ovat asiointitulkit. Suomen- tai ruotsinkielisillä ei ole mahdollisuutta sellaiseen.
Jos olisit ruotsin sijasta saanut valita oikeasti kiinnostavan ja tarpeellisen kielen, se olisi ehkä ollut motivoivampi oppia kunnolla?