Lue keskustelun säännöt.
Ruotsin kielen asema loukkaa suomenkielisten kielivapautta ja syrjii muita vähemmistökieliä kuin ruotsia
22.11.2022 |
Yhden vähemmistökielen pakotukseen ei ole mitään eettistä perustelua.
Kommentit (1137)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsinkieliset puhuu suomenkielisistä kuin jostain "impivaaralaisista", joiden ulkomaankokemukset on tyyliin: talvella sitten hiihdetään pohjanlahden yli ulkomaille Ruotsiin.
Siis, suomenkieliset käyttää nettiä ja kännyä ja suhaavat jo sylivauvana lentsikalla eri maailman kolkkiin aivan samoin tavoin kuin muutkin.
Heillä on kansainvälinen kaveripiiri ja runsaasti nettituttavuuksia ym. aivan muiden tapaan.kuka nyt huvikseen jonnekin Ruotsiin menisi, kun sen yli voi kätevästi lentää vaikka Barcelonaan, New York'iin tai Tinbuktuun...
Niinpä. Aika säälittävää, että poliitikot elävät vieläkin sitä aikakautta, kun Ruotsi oli suomalaisille ainoa ulkomaa...
Höh! parin tunnin lentomatka ja olet Euroopan keskeisillä kielialueilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eu: alueella vain puolet nuorista osaa muuta kieltä kuin äidinkieltään.
Suomessa luku on 75%.
Kahta vierasta kieltä EU:nuorista osaa alle neljännes.
Eu:n kunnianhimoinen tavoite onkin, että jokainen EU kansalainen hallitsisi vähintään kahta EU-kielistä.
Eli suomalaiset kuuluvat kieltenopiskelijoiden kuninkuusluokkaan! Silti Suomessa kielivaranto kutistuu kutistumistaan, vaikka kielipäätä riittäisi.
Meillä on kova pula saksan ja ranskan osaajista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkoruotsi on rikkaus, sanotaan. Kuitenkaan pakkoruotsia ei ole tanskassa, norjassa, islannissa vaikka kolme edellämainittua ymmärtävät ruotsista yhtä paljon kuin suomenkielinen viron kielestä.
Tarkistappas faktat.
Islannissa pitää lukea peruskoulussa joko tanskaa, ruotsia tai norjaa.
Tanskassa pitää lukea saksaa, kun se on naapurimaa. Vaikka pakkokieli on eri kuin Suomessa niin lähtökohta on sama.Islannissa asuva ystäväni on selventänyt, että "pakkotanskaa" ei päntätä heillä ja tunnitkin on enemmänkin "elämyksellisiä" kuin varsinaista kieltenopiskelua. Heillä ei myöskään ole virkamiestanskaa ym.
Mikään ei estä opettamasta ruotsia Suomessa elämyksellisin opetusmenetelmin. Luultavasti opetusmenetelmät ovatkin kehittyneet siitä, kun minä kävin koulua. Perustuslaki ei estä poistamasta koko pakkoruotsia koulusta, vaikka Suomi kaksikielinen maa. Itse kannatan pakollisen toisen kotimaisen kielen opintojen vähentämistä nykyisestä, mutta jonkinlainen käsitys toisesta kotimaisesta kielestä kuuluu yleissivistykseen.
Jos saisin päättää, pakolliset ruotsin opinnot voisi suorittaa yhden kouluvuoden aikana esim. 7. luokan. Opittaisiin sanomaan kiitos ja päivää ja vähän muuta, sen verran oikeasti osattaisiin puhuakin. Kurssin jälkeen tulisi ymmärtää joitakin yleisiä fraaseja ja sanoja, tunnistaa ruotsinkielinen puhe ja teksti ruotsin kieleksi sekä osata lausua ruotsinkielisiä nimiä oikeansuuntaisesti. Ruotsin opiskelusta pääsee eroon suorittamalla ne perusteet hyväksytysti. Muussa tapauksessa ruotsin opinnot jatkuisivat seuraavilla luokilla, kunnes suoritus on hyväksytty. Pakollisen kurssin jälkeen ruotsia saisi opiskella vapaavalinnaisena ja opetuksen järjestäjillä olisi velvollisuus tarjota sitä kaikissa kouluissa.
Ihan samalla tavalla tietämys saamen kielistä kuuluu suomalaisen yleissivistykeen. Ei meillä silti ole pakkosaamea. Saamen kielet ovat kuitenkin historiallisesti paljon merkittävämpiä kieli kuin ruotsi, sillä ruotsi tuli rannikoille vasta varsin myöhään ruotsalaisiirtolaisten mukana. Saamen ja suomen kielillä sen sijaan on pitkä yhteinen historia, ovathan ne muodostuneet samasta kantakielestä.
Jooh, mutta täsmälleen saamenkielisyys ei ole ollut valtakunnallista kun valtakuntaa ei ollut silloin olemassakaan kun saamelaiset täältä ajettiin nurkkaan, pelkkiä heimoja oli silloin ja ehkä olennaista oli törmätä kieleen silloin useissa yhteyksissä kun suomen väkiluku oli suunnilleen 200 000. Saamen kielen osaaminen ei ole osa yleissivistystä, saamenkielisiä on paljon vähemmän kuin ruotsinkielisiä, alle prosentti: 0.18% kun ruotsinkielisiä on 5% ja lisäksi saamensukua on suoraan suomalaisissa hyvin vähän, enemmän löytyy suvuista linjoja ruotsinkielisiin. Yhteisiä kantalinjoja toki löytyy. Saamelaisten kulttuuri on alkuperäiskulttuuria, ja sen jonkinlainen tuntemus on toki osa yleissivistystä mutta kielen osaaminen ei ole, koska emme tarvitse sitä toimiaksemme ja vaikuttaaksemme yhteiskunnassa.
Pohjois-Karjalassa ruotsinkielisiä on alle promille, joten ruotsin merkitys ei ole siellä yhtään suurempi kuin saamen merkitys.
Vihjailetko että he elävät jotenkin yhteiskunnasta irrallaan. Asuvat silti Suomessa ja mielellään asuvatkin. Saamella he eivät tee keskimäärin eläessään mitään, mutta ruotsiin törmää tuon tuostakin
On idioottimaista, että täällä aikuiset ihmiset tunnevammailee peruskoulunsa ja myöhemmän iän angstejaan. Tosiasiassa lapset ja nuoret ottavat innolla ja kiehtoumuksella vastaan kielen ja kokevat sen hyödyllisenä. Jopa siellä itärajan naapurissa https://yle.fi/a/3-9780829
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkoruotsi on rikkaus, sanotaan. Kuitenkaan pakkoruotsia ei ole tanskassa, norjassa, islannissa vaikka kolme edellämainittua ymmärtävät ruotsista yhtä paljon kuin suomenkielinen viron kielestä.
Tarkistappas faktat.
Islannissa pitää lukea peruskoulussa joko tanskaa, ruotsia tai norjaa.
Tanskassa pitää lukea saksaa, kun se on naapurimaa. Vaikka pakkokieli on eri kuin Suomessa niin lähtökohta on sama.Islannissa asuva ystäväni on selventänyt, että "pakkotanskaa" ei päntätä heillä ja tunnitkin on enemmänkin "elämyksellisiä" kuin varsinaista kieltenopiskelua. Heillä ei myöskään ole virkamiestanskaa ym.
Mikään ei estä opettamasta ruotsia Suomessa elämyksellisin opetusmenetelmin. Luultavasti opetusmenetelmät ovatkin kehittyneet siitä, kun minä kävin koulua. Perustuslaki ei estä poistamasta koko pakkoruotsia koulusta, vaikka Suomi kaksikielinen maa. Itse kannatan pakollisen toisen kotimaisen kielen opintojen vähentämistä nykyisestä, mutta jonkinlainen käsitys toisesta kotimaisesta kielestä kuuluu yleissivistykseen.
Jos saisin päättää, pakolliset ruotsin opinnot voisi suorittaa yhden kouluvuoden aikana esim. 7. luokan. Opittaisiin sanomaan kiitos ja päivää ja vähän muuta, sen verran oikeasti osattaisiin puhuakin. Kurssin jälkeen tulisi ymmärtää joitakin yleisiä fraaseja ja sanoja, tunnistaa ruotsinkielinen puhe ja teksti ruotsin kieleksi sekä osata lausua ruotsinkielisiä nimiä oikeansuuntaisesti. Ruotsin opiskelusta pääsee eroon suorittamalla ne perusteet hyväksytysti. Muussa tapauksessa ruotsin opinnot jatkuisivat seuraavilla luokilla, kunnes suoritus on hyväksytty. Pakollisen kurssin jälkeen ruotsia saisi opiskella vapaavalinnaisena ja opetuksen järjestäjillä olisi velvollisuus tarjota sitä kaikissa kouluissa.
Ihan samalla tavalla tietämys saamen kielistä kuuluu suomalaisen yleissivistykeen. Ei meillä silti ole pakkosaamea. Saamen kielet ovat kuitenkin historiallisesti paljon merkittävämpiä kieli kuin ruotsi, sillä ruotsi tuli rannikoille vasta varsin myöhään ruotsalaisiirtolaisten mukana. Saamen ja suomen kielillä sen sijaan on pitkä yhteinen historia, ovathan ne muodostuneet samasta kantakielestä.
Jooh, mutta täsmälleen saamenkielisyys ei ole ollut valtakunnallista kun valtakuntaa ei ollut silloin olemassakaan kun saamelaiset täältä ajettiin nurkkaan, pelkkiä heimoja oli silloin ja ehkä olennaista oli törmätä kieleen silloin useissa yhteyksissä kun suomen väkiluku oli suunnilleen 200 000. Saamen kielen osaaminen ei ole osa yleissivistystä, saamenkielisiä on paljon vähemmän kuin ruotsinkielisiä, alle prosentti: 0.18% kun ruotsinkielisiä on 5% ja lisäksi saamensukua on suoraan suomalaisissa hyvin vähän, enemmän löytyy suvuista linjoja ruotsinkielisiin. Yhteisiä kantalinjoja toki löytyy. Saamelaisten kulttuuri on alkuperäiskulttuuria, ja sen jonkinlainen tuntemus on toki osa yleissivistystä mutta kielen osaaminen ei ole, koska emme tarvitse sitä toimiaksemme ja vaikuttaaksemme yhteiskunnassa.
Pohjois-Karjalassa ruotsinkielisiä on alle promille, joten ruotsin merkitys ei ole siellä yhtään suurempi kuin saamen merkitys.
Vihjailetko että he elävät jotenkin yhteiskunnasta irrallaan. Asuvat silti Suomessa ja mielellään asuvatkin. Saamella he eivät tee keskimäärin eläessään mitään, mutta ruotsiin törmää tuon tuostakin
Siis suurin osa suomalaisista asuu alueilla joilla 1000 suomalaista kohti löytyy 4 ruotsinkielistä. Pitää olla aika fakiiri, jos niihin törmää tuon tuostakin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkoruotsi on rikkaus, sanotaan. Kuitenkaan pakkoruotsia ei ole tanskassa, norjassa, islannissa vaikka kolme edellämainittua ymmärtävät ruotsista yhtä paljon kuin suomenkielinen viron kielestä.
Tarkistappas faktat.
Islannissa pitää lukea peruskoulussa joko tanskaa, ruotsia tai norjaa.
Tanskassa pitää lukea saksaa, kun se on naapurimaa. Vaikka pakkokieli on eri kuin Suomessa niin lähtökohta on sama.Islannissa asuva ystäväni on selventänyt, että "pakkotanskaa" ei päntätä heillä ja tunnitkin on enemmänkin "elämyksellisiä" kuin varsinaista kieltenopiskelua. Heillä ei myöskään ole virkamiestanskaa ym.
Mikään ei estä opettamasta ruotsia Suomessa elämyksellisin opetusmenetelmin. Luultavasti opetusmenetelmät ovatkin kehittyneet siitä, kun minä kävin koulua. Perustuslaki ei estä poistamasta koko pakkoruotsia koulusta, vaikka Suomi kaksikielinen maa. Itse kannatan pakollisen toisen kotimaisen kielen opintojen vähentämistä nykyisestä, mutta jonkinlainen käsitys toisesta kotimaisesta kielestä kuuluu yleissivistykseen.
Jos saisin päättää, pakolliset ruotsin opinnot voisi suorittaa yhden kouluvuoden aikana esim. 7. luokan. Opittaisiin sanomaan kiitos ja päivää ja vähän muuta, sen verran oikeasti osattaisiin puhuakin. Kurssin jälkeen tulisi ymmärtää joitakin yleisiä fraaseja ja sanoja, tunnistaa ruotsinkielinen puhe ja teksti ruotsin kieleksi sekä osata lausua ruotsinkielisiä nimiä oikeansuuntaisesti. Ruotsin opiskelusta pääsee eroon suorittamalla ne perusteet hyväksytysti. Muussa tapauksessa ruotsin opinnot jatkuisivat seuraavilla luokilla, kunnes suoritus on hyväksytty. Pakollisen kurssin jälkeen ruotsia saisi opiskella vapaavalinnaisena ja opetuksen järjestäjillä olisi velvollisuus tarjota sitä kaikissa kouluissa.
Ihan samalla tavalla tietämys saamen kielistä kuuluu suomalaisen yleissivistykeen. Ei meillä silti ole pakkosaamea. Saamen kielet ovat kuitenkin historiallisesti paljon merkittävämpiä kieli kuin ruotsi, sillä ruotsi tuli rannikoille vasta varsin myöhään ruotsalaisiirtolaisten mukana. Saamen ja suomen kielillä sen sijaan on pitkä yhteinen historia, ovathan ne muodostuneet samasta kantakielestä.
Jooh, mutta täsmälleen saamenkielisyys ei ole ollut valtakunnallista kun valtakuntaa ei ollut silloin olemassakaan kun saamelaiset täältä ajettiin nurkkaan, pelkkiä heimoja oli silloin ja ehkä olennaista oli törmätä kieleen silloin useissa yhteyksissä kun suomen väkiluku oli suunnilleen 200 000. Saamen kielen osaaminen ei ole osa yleissivistystä, saamenkielisiä on paljon vähemmän kuin ruotsinkielisiä, alle prosentti: 0.18% kun ruotsinkielisiä on 5% ja lisäksi saamensukua on suoraan suomalaisissa hyvin vähän, enemmän löytyy suvuista linjoja ruotsinkielisiin. Yhteisiä kantalinjoja toki löytyy. Saamelaisten kulttuuri on alkuperäiskulttuuria, ja sen jonkinlainen tuntemus on toki osa yleissivistystä mutta kielen osaaminen ei ole, koska emme tarvitse sitä toimiaksemme ja vaikuttaaksemme yhteiskunnassa.
Pohjois-Karjalassa ruotsinkielisiä on alle promille, joten ruotsin merkitys ei ole siellä yhtään suurempi kuin saamen merkitys.
Vihjailetko että he elävät jotenkin yhteiskunnasta irrallaan. Asuvat silti Suomessa ja mielellään asuvatkin. Saamella he eivät tee keskimäärin eläessään mitään, mutta ruotsiin törmää tuon tuostakin
Ei ruotsiin törmää missään muualla kuin siellä, missä joku älytön lakipykälä pakottaa ruotsia käyttämään.
No tämä kertoikin sinusta ja pätevyydestäsi päteä melko paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi ruotsinkielisten on järkyttävän helppoa päästä yliopistoon kun me muut joudumme taistelemaan paikoista. Tällä myös varmistetaan se että ruotsinkieliset edelleenkin ovat parempiosaisia, eikä samalla viivalla muiden kanssa. Pakkoruotsi ei palvele kuin täällä asuvia ruotsinkielisiä.
Me lampaat tämän hyväksymme!!
Suomen Ruotsinkieliset yliopistot eivät ole kansainvälisesti yhtä arvostettuja kuten suomenkieliset
Ei ole edes ressun lukiota vastaavaa koulua
Ja suomenkielisillä on oikeus anoa opiskelupaikka ruotsinkieliseen jos joku niin haluaa
Vuosia sitten Turun yliopisto oli uutisissa koska suomenkielisiä anomuksia hyväksyttiin vähemmän
En tiedä miten he arvioivat kuka oli suomenkielinen, luultavasti päättelivät sen perusteella oliko lukio suomenkielinen?
Minun lukiossa oli monta jolla oli niin sanottu ruotsinkielinen nimi joten en usko että se olisi voinut olla sen perusteellaNo ei varmasti löydy kansainvälistä arvostusta sellaiselle pienen piirin hyväveliyliopistolle. Sieltä kuitenkin valmistuu maistereita ja tohtoreita, jotka Suomessa vievät työpaikat suhteillaan ja sillä ns ruotsin kielitaidollaan, jota todellisuudessa ei edes Suomessa tarvittaisi viroissa.
Itse asiassa ainakin Åbo Akademi pärjää kansainvälisissä vertailuissa vallan hyvin niin pieneksi yliopistoksi. Se on ollut Shanghain listalla 1000 parhaan yliopiston joukossa sijalla 900-1000, kun maailmassa on luokkaa 20 000 yliopistoa.
Ruotsinkielisiin yliopistoihin tai ruotsinkielisille linjoille pääsee opiskelemaan ihan samalla tavalla kuin muihinkin, hakupisteiden perusteella. Jos on käynyt aiemmat koulut muulla kielellä kuin ruotsiksi, pitää osoittaa ruotsin kielen riittävä osaaminen kielikokeella tai esim. yo-kokeen riittävän hyvällä ruotsin arvosanalla. Jos suomenkielinen osaa ruotsia riittävästi (ei vaadita mitään täydellistä osaamista), opiskelupaikka irtoaa ihan yhtä helposti tai vaikeasti kuin ruotsinkielisillekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkoruotsi on rikkaus, sanotaan. Kuitenkaan pakkoruotsia ei ole tanskassa, norjassa, islannissa vaikka kolme edellämainittua ymmärtävät ruotsista yhtä paljon kuin suomenkielinen viron kielestä.
Tarkistappas faktat.
Islannissa pitää lukea peruskoulussa joko tanskaa, ruotsia tai norjaa.
Tanskassa pitää lukea saksaa, kun se on naapurimaa. Vaikka pakkokieli on eri kuin Suomessa niin lähtökohta on sama.Islannissa asuva ystäväni on selventänyt, että "pakkotanskaa" ei päntätä heillä ja tunnitkin on enemmänkin "elämyksellisiä" kuin varsinaista kieltenopiskelua. Heillä ei myöskään ole virkamiestanskaa ym.
Mikään ei estä opettamasta ruotsia Suomessa elämyksellisin opetusmenetelmin. Luultavasti opetusmenetelmät ovatkin kehittyneet siitä, kun minä kävin koulua. Perustuslaki ei estä poistamasta koko pakkoruotsia koulusta, vaikka Suomi kaksikielinen maa. Itse kannatan pakollisen toisen kotimaisen kielen opintojen vähentämistä nykyisestä, mutta jonkinlainen käsitys toisesta kotimaisesta kielestä kuuluu yleissivistykseen.
Jos saisin päättää, pakolliset ruotsin opinnot voisi suorittaa yhden kouluvuoden aikana esim. 7. luokan. Opittaisiin sanomaan kiitos ja päivää ja vähän muuta, sen verran oikeasti osattaisiin puhuakin. Kurssin jälkeen tulisi ymmärtää joitakin yleisiä fraaseja ja sanoja, tunnistaa ruotsinkielinen puhe ja teksti ruotsin kieleksi sekä osata lausua ruotsinkielisiä nimiä oikeansuuntaisesti. Ruotsin opiskelusta pääsee eroon suorittamalla ne perusteet hyväksytysti. Muussa tapauksessa ruotsin opinnot jatkuisivat seuraavilla luokilla, kunnes suoritus on hyväksytty. Pakollisen kurssin jälkeen ruotsia saisi opiskella vapaavalinnaisena ja opetuksen järjestäjillä olisi velvollisuus tarjota sitä kaikissa kouluissa.
Ihan samalla tavalla tietämys saamen kielistä kuuluu suomalaisen yleissivistykeen. Ei meillä silti ole pakkosaamea. Saamen kielet ovat kuitenkin historiallisesti paljon merkittävämpiä kieli kuin ruotsi, sillä ruotsi tuli rannikoille vasta varsin myöhään ruotsalaisiirtolaisten mukana. Saamen ja suomen kielillä sen sijaan on pitkä yhteinen historia, ovathan ne muodostuneet samasta kantakielestä.
Jooh, mutta täsmälleen saamenkielisyys ei ole ollut valtakunnallista kun valtakuntaa ei ollut silloin olemassakaan kun saamelaiset täältä ajettiin nurkkaan, pelkkiä heimoja oli silloin ja ehkä olennaista oli törmätä kieleen silloin useissa yhteyksissä kun suomen väkiluku oli suunnilleen 200 000. Saamen kielen osaaminen ei ole osa yleissivistystä, saamenkielisiä on paljon vähemmän kuin ruotsinkielisiä, alle prosentti: 0.18% kun ruotsinkielisiä on 5% ja lisäksi saamensukua on suoraan suomalaisissa hyvin vähän, enemmän löytyy suvuista linjoja ruotsinkielisiin. Yhteisiä kantalinjoja toki löytyy. Saamelaisten kulttuuri on alkuperäiskulttuuria, ja sen jonkinlainen tuntemus on toki osa yleissivistystä mutta kielen osaaminen ei ole, koska emme tarvitse sitä toimiaksemme ja vaikuttaaksemme yhteiskunnassa.
Pohjois-Karjalassa ruotsinkielisiä on alle promille, joten ruotsin merkitys ei ole siellä yhtään suurempi kuin saamen merkitys.
Vihjailetko että he elävät jotenkin yhteiskunnasta irrallaan. Asuvat silti Suomessa ja mielellään asuvatkin. Saamella he eivät tee keskimäärin eläessään mitään, mutta ruotsiin törmää tuon tuostakin
Siis suurin osa suomalaisista asuu alueilla joilla 1000 suomalaista kohti löytyy 4 ruotsinkielistä. Pitää olla aika fakiiri, jos niihin törmää tuon tuostakin...
Idiootti. Ruotsin kieltä on muuallakin kuin ihmisen suussa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkoruotsi on rikkaus, sanotaan. Kuitenkaan pakkoruotsia ei ole tanskassa, norjassa, islannissa vaikka kolme edellämainittua ymmärtävät ruotsista yhtä paljon kuin suomenkielinen viron kielestä.
Tarkistappas faktat.
Islannissa pitää lukea peruskoulussa joko tanskaa, ruotsia tai norjaa.
Tanskassa pitää lukea saksaa, kun se on naapurimaa. Vaikka pakkokieli on eri kuin Suomessa niin lähtökohta on sama.Islannissa asuva ystäväni on selventänyt, että "pakkotanskaa" ei päntätä heillä ja tunnitkin on enemmänkin "elämyksellisiä" kuin varsinaista kieltenopiskelua. Heillä ei myöskään ole virkamiestanskaa ym.
Mikään ei estä opettamasta ruotsia Suomessa elämyksellisin opetusmenetelmin. Luultavasti opetusmenetelmät ovatkin kehittyneet siitä, kun minä kävin koulua. Perustuslaki ei estä poistamasta koko pakkoruotsia koulusta, vaikka Suomi kaksikielinen maa. Itse kannatan pakollisen toisen kotimaisen kielen opintojen vähentämistä nykyisestä, mutta jonkinlainen käsitys toisesta kotimaisesta kielestä kuuluu yleissivistykseen.
Jos saisin päättää, pakolliset ruotsin opinnot voisi suorittaa yhden kouluvuoden aikana esim. 7. luokan. Opittaisiin sanomaan kiitos ja päivää ja vähän muuta, sen verran oikeasti osattaisiin puhuakin. Kurssin jälkeen tulisi ymmärtää joitakin yleisiä fraaseja ja sanoja, tunnistaa ruotsinkielinen puhe ja teksti ruotsin kieleksi sekä osata lausua ruotsinkielisiä nimiä oikeansuuntaisesti. Ruotsin opiskelusta pääsee eroon suorittamalla ne perusteet hyväksytysti. Muussa tapauksessa ruotsin opinnot jatkuisivat seuraavilla luokilla, kunnes suoritus on hyväksytty. Pakollisen kurssin jälkeen ruotsia saisi opiskella vapaavalinnaisena ja opetuksen järjestäjillä olisi velvollisuus tarjota sitä kaikissa kouluissa.
Ihan samalla tavalla tietämys saamen kielistä kuuluu suomalaisen yleissivistykeen. Ei meillä silti ole pakkosaamea. Saamen kielet ovat kuitenkin historiallisesti paljon merkittävämpiä kieli kuin ruotsi, sillä ruotsi tuli rannikoille vasta varsin myöhään ruotsalaisiirtolaisten mukana. Saamen ja suomen kielillä sen sijaan on pitkä yhteinen historia, ovathan ne muodostuneet samasta kantakielestä.
Jooh, mutta täsmälleen saamenkielisyys ei ole ollut valtakunnallista kun valtakuntaa ei ollut silloin olemassakaan kun saamelaiset täältä ajettiin nurkkaan, pelkkiä heimoja oli silloin ja ehkä olennaista oli törmätä kieleen silloin useissa yhteyksissä kun suomen väkiluku oli suunnilleen 200 000. Saamen kielen osaaminen ei ole osa yleissivistystä, saamenkielisiä on paljon vähemmän kuin ruotsinkielisiä, alle prosentti: 0.18% kun ruotsinkielisiä on 5% ja lisäksi saamensukua on suoraan suomalaisissa hyvin vähän, enemmän löytyy suvuista linjoja ruotsinkielisiin. Yhteisiä kantalinjoja toki löytyy. Saamelaisten kulttuuri on alkuperäiskulttuuria, ja sen jonkinlainen tuntemus on toki osa yleissivistystä mutta kielen osaaminen ei ole, koska emme tarvitse sitä toimiaksemme ja vaikuttaaksemme yhteiskunnassa.
Pohjois-Karjalassa ruotsinkielisiä on alle promille, joten ruotsin merkitys ei ole siellä yhtään suurempi kuin saamen merkitys.
Vihjailetko että he elävät jotenkin yhteiskunnasta irrallaan. Asuvat silti Suomessa ja mielellään asuvatkin. Saamella he eivät tee keskimäärin eläessään mitään, mutta ruotsiin törmää tuon tuostakin
Siis suurin osa suomalaisista asuu alueilla joilla 1000 suomalaista kohti löytyy 4 ruotsinkielistä. Pitää olla aika fakiiri, jos niihin törmää tuon tuostakin...
Idiootti. Ruotsin kieltä on muuallakin kuin ihmisen suussa
Tarkoitatko tien opastekylttejä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkoruotsi on rikkaus, sanotaan. Kuitenkaan pakkoruotsia ei ole tanskassa, norjassa, islannissa vaikka kolme edellämainittua ymmärtävät ruotsista yhtä paljon kuin suomenkielinen viron kielestä.
Tarkistappas faktat.
Islannissa pitää lukea peruskoulussa joko tanskaa, ruotsia tai norjaa.
Tanskassa pitää lukea saksaa, kun se on naapurimaa. Vaikka pakkokieli on eri kuin Suomessa niin lähtökohta on sama.Islannissa asuva ystäväni on selventänyt, että "pakkotanskaa" ei päntätä heillä ja tunnitkin on enemmänkin "elämyksellisiä" kuin varsinaista kieltenopiskelua. Heillä ei myöskään ole virkamiestanskaa ym.
Mikään ei estä opettamasta ruotsia Suomessa elämyksellisin opetusmenetelmin. Luultavasti opetusmenetelmät ovatkin kehittyneet siitä, kun minä kävin koulua. Perustuslaki ei estä poistamasta koko pakkoruotsia koulusta, vaikka Suomi kaksikielinen maa. Itse kannatan pakollisen toisen kotimaisen kielen opintojen vähentämistä nykyisestä, mutta jonkinlainen käsitys toisesta kotimaisesta kielestä kuuluu yleissivistykseen.
Jos saisin päättää, pakolliset ruotsin opinnot voisi suorittaa yhden kouluvuoden aikana esim. 7. luokan. Opittaisiin sanomaan kiitos ja päivää ja vähän muuta, sen verran oikeasti osattaisiin puhuakin. Kurssin jälkeen tulisi ymmärtää joitakin yleisiä fraaseja ja sanoja, tunnistaa ruotsinkielinen puhe ja teksti ruotsin kieleksi sekä osata lausua ruotsinkielisiä nimiä oikeansuuntaisesti. Ruotsin opiskelusta pääsee eroon suorittamalla ne perusteet hyväksytysti. Muussa tapauksessa ruotsin opinnot jatkuisivat seuraavilla luokilla, kunnes suoritus on hyväksytty. Pakollisen kurssin jälkeen ruotsia saisi opiskella vapaavalinnaisena ja opetuksen järjestäjillä olisi velvollisuus tarjota sitä kaikissa kouluissa.
Ihan samalla tavalla tietämys saamen kielistä kuuluu suomalaisen yleissivistykeen. Ei meillä silti ole pakkosaamea. Saamen kielet ovat kuitenkin historiallisesti paljon merkittävämpiä kieli kuin ruotsi, sillä ruotsi tuli rannikoille vasta varsin myöhään ruotsalaisiirtolaisten mukana. Saamen ja suomen kielillä sen sijaan on pitkä yhteinen historia, ovathan ne muodostuneet samasta kantakielestä.
Jooh, mutta täsmälleen saamenkielisyys ei ole ollut valtakunnallista kun valtakuntaa ei ollut silloin olemassakaan kun saamelaiset täältä ajettiin nurkkaan, pelkkiä heimoja oli silloin ja ehkä olennaista oli törmätä kieleen silloin useissa yhteyksissä kun suomen väkiluku oli suunnilleen 200 000. Saamen kielen osaaminen ei ole osa yleissivistystä, saamenkielisiä on paljon vähemmän kuin ruotsinkielisiä, alle prosentti: 0.18% kun ruotsinkielisiä on 5% ja lisäksi saamensukua on suoraan suomalaisissa hyvin vähän, enemmän löytyy suvuista linjoja ruotsinkielisiin. Yhteisiä kantalinjoja toki löytyy. Saamelaisten kulttuuri on alkuperäiskulttuuria, ja sen jonkinlainen tuntemus on toki osa yleissivistystä mutta kielen osaaminen ei ole, koska emme tarvitse sitä toimiaksemme ja vaikuttaaksemme yhteiskunnassa.
Pohjois-Karjalassa ruotsinkielisiä on alle promille, joten ruotsin merkitys ei ole siellä yhtään suurempi kuin saamen merkitys.
Vihjailetko että he elävät jotenkin yhteiskunnasta irrallaan. Asuvat silti Suomessa ja mielellään asuvatkin. Saamella he eivät tee keskimäärin eläessään mitään, mutta ruotsiin törmää tuon tuostakin
Siis suurin osa suomalaisista asuu alueilla joilla 1000 suomalaista kohti löytyy 4 ruotsinkielistä. Pitää olla aika fakiiri, jos niihin törmää tuon tuostakin...
Idiootti. Ruotsin kieltä on muuallakin kuin ihmisen suussa
Siis, minkä ihmeen takia sinä kiihko-höpöilet tuolla tavalla jonkun EU:n mittakaavassa täysin marginaalikielen suhteen?
Miksi oikeasti sinun mielestäsi "kaikkien" pitää osata sitä?
Eikö espanja, ranska ja saksa olisi Suomenkin kannalta tärkeämpiä osata 2000-luvun modernissa Eu-maassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On idioottimaista, että täällä aikuiset ihmiset tunnevammailee peruskoulunsa ja myöhemmän iän angstejaan. Tosiasiassa lapset ja nuoret ottavat innolla ja kiehtoumuksella vastaan kielen ja kokevat sen hyödyllisenä. Jopa siellä itärajan naapurissa https://yle.fi/a/3-9780829
Yliopistojen ruotsinkielenopettajat joutuvat järjestämään jopa ruotsin alkeiden kertauskursseja ja mukauttamaan opetusta oppilaiden heikon kielitaidon takia.
Lapsia on helppo manipuloida ja innostaa mukaan johonkin uuteen, mutta kun ikää ja viisautta tulee lisää, niin aivopesu huuhtoutuu pois ja he tajuavat missä on järkeä ja missä ei.
https://www.kotus.fi/kielitieto/kielipolitiikka/ajankohtaista_kielipoli…
Toi on niin totta! Itse olin vielä peruskoulussa innostunut myös ruotsista mutta hymy hyytyi lukiossa kun jouduin valitsemaan joko ranskan tai pitkän matikan. Olisin tehnyt mitä vaan jos olisin voinut pudottaa ruotsin matkasta ja jatkaa ranskanopintoja!
Opiskelin sitten ranskaa lukion jälkeen omatoimisesti ja ruotsi unohtui vallan. Virkamiesruotsin jälkeen en ole tarvinnut ruotsia missään.
Käytän joka päivä englantia ja ranskaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On idioottimaista, että täällä aikuiset ihmiset tunnevammailee peruskoulunsa ja myöhemmän iän angstejaan. Tosiasiassa lapset ja nuoret ottavat innolla ja kiehtoumuksella vastaan kielen ja kokevat sen hyödyllisenä. Jopa siellä itärajan naapurissa https://yle.fi/a/3-9780829
Heh-heh, hyvää parodiaa. Sponsored by RKP.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hallitus kiljuu pää punaisena lisää pakkoruotsia, koska pohjoismainen yhteistyö. Samaan aikaan pääministeri hoitaa kaikki pohjoismaiset asiat sujuvasti englanniksi.
Eikö kukaan näe tässä mitään ristiriitaa?
Pohjoismainen yhteistyö = sinä opiskelet naapurin kieltä, naapuri nakkaa kakat sinun kielestäsi. Ruotsilla kesti 2010-luvulle asti antaa suomen kielelle vähemmistöstatus.
"Suomi odottelee kuuliaisesti, että Ruotsi tulee mukana Natoon – Historia on osoittanut, että Ruotsi ei olisi odottanut hetkeäkään"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi mielenkiintoista kuulla ihan oikea argumentti ruotsin kielen pakotuksen puolesta. Sellaista vaan ei taida olla.
Olet aivan oikeassa, kaikki argumentit ovat heikkoja:
Koska se on virallinen kieli ja ei saa kysyä kysymyksiä
Koska se on yleissivistävää ja suomalaiset ovat sivistymättömiä barbaareja
Koska se on koulu aine ja verrattavissa matematiikkaan
Koska sitä opiskellessa opit sen jälkeen nopeammin uusia kieliä
Koska jonain päivänä hyödyt siitä, tai ehkä etVoiko joku keksiä jotain muuta
Se että sä oot liian tyhmä tajuamaan argumentteja ei tee niistä epäpäteviä
Kiitos, täällä on näköjään muut onneksi jatkaneet tolkkua kun humpuukit riehuu minkä kerkeää. Näköjään sama sonta jatkuu toista viikkoa ja vieläkään kukaan ei ole onnistunut esittämään täyden kympin perusteluja ruotsin puolesta (on itse asiassa hyviä ja kattavia perusteluja), mutta toisaalta ei ole kuulunut ensimmäistäkään vakuuttavaa perustelua vastaan, sen sijaan aiheen vierestä. Itku ja potku : (
Omasta mielestä ruotsin kielen perusteet opetuksessa on ihan ok jo sen pohjalta että saa perusvälineet tutkia isoa osaa suomen historiaa sen alkuperäiskielellä. Muitakin hyötyjä on mutta tuo on itselle jo riittävä.
Koita lukea vaikka jotain sven tuuvaa alkuperäiskielellä tai suomeksi käännettynä. Seiskan ruotsillakin sanakirjan kanssa alkuperäiskieli on huomattavasti ymmärrettävämpää kuin se helkkarin runomuotoinen suomen kieli 1800-luvulta hahaha.
Olet paskanjauhaja.
Olisin lainannut jo aloitusta tähän, mutta ei pystynyt. Suomalaiset tuntuvat unohtaneen sen, että olimme viimeksi Venäjän vallan alla ja sitä ennen Ruotsin. Venäjän kielestä ei tullut koskaan valtakieltä, mutta kattelin itäsuomalaisen isäni syntymäpaikkakunnan vanhoja kirkonkirjoja. Siellä oli syntyneet ja kuolleet ruotsalaisin etunimin, kuolinsyy, ammatit/asema ja asuinpaikka kaikki ruotsin kielellä. Aatelkaapa sitä ennenkuin siitä kielestä purnaatte.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Historiaa.
"Laki koulujärjestelmän perusteista hyväksyttiin eduskunnassa 1968 lopulta sellaisena, että peruskouluun tuli kaikille pakollisiksi kaksi vierasta kieltä, joista toisen tuli olla niin sanottu toinen kotimainen"
Toinen pätkä wikistä. "Suomalaisia lasketaan muuttaneen vuosina 1969 ja 1970 Ruotsiin jopa 40 000 henkilöä vuodessa."
Eli pakkoruotsi hyväksyttiin suunnilleen samoihin aikoihin kun suomalaisten muutto ruotsiin oli kiivaimmillaan. Satojatuhansia suomalaisia muutti ruotsiin paremman elämän toivossa. Ehkäpä joku ajatteli että olisi parempi että nämä suomalaisten osaavat ruotsia kun ne sinne muuttavat.
Luulen siis että pakkoruotsia haluttiin opettaa suomessa jotta suomalainen halpatyövoima ruotsissa osaa paremmin tehdä töitä. Nyt ruotsiin muuttaa muualta se halpatyövoima joten voisimme aivan hyvin lopettaa pakkoruotsin tuputtamisen täällä suomessa.
Suomi on toiminut näköjään ruotsin (halpa)työvoimareservinä.
Ruotsi on edelleen yleisin maa muuttaa Suomesta. Se on kätevästi naapurissa. Varmasti monille tutulla kielelläkin on vaikutusta, ja tutulla yhteiskunnalla. Minkä tahansa muun kielen opiskelussa on todennäköisempää, ettei sitä kieltä tule tarvitsemaan koskaan. Muiden kielten kuin englannin ja ruotsin tarpeellisuus Suomessa asuessa on erittäin harvinaista. Hyvin harva edes saksaa koulussa opiskelleista koskaan päätyy saksankielisiin maihin asumaan, vaikka Saksakin on siellä kärkipäässä muuttokohteita.
Miksi Suomen koulujärjestelmän pitäisi huolehtia siitä, että ihmiset muuttavat johonkin tiettyyn maahan töihin ja maksamaan veronsa sinne?
Se, mitä kieliä puhuviin maihin muutetaan, kertoo niiden kielten tarpeellisuudesta. Jos suomalaiset yritykset toimivat laajasti Saksassa tai saksalaiset Suomessa tai on muuta tarvetta saksan kielelle työelämässä, se näkyy myös Saksaan muuttavien tai jossain vaiheessa elämäänsä Saksassa asuvien suomalaisten määrässä. Suomessa on vaikea oppia hyvälle tasolle muita kieliä kuin suomea ja ruotsia, joten tehtävät, joissa saksan osaamista tarvitaan, vaativat usein käytännössä oleskelua saksankielisessä maassa. Nuoremmista ikäluokista kun harva on opiskellut saksaa koulussa, Saksan työkomennukselle saatetaan lähteä hyvin vähäisellä kielitaidolla, mutta sieltä palattua saksa ehkä sujuu jo hyvin. Tunnen useita Saksassa jossain vaiheessa elämäänsä asuneita. Paljon vähemmän kuitenkin tunnen Ruotsissa asuneita. Itse en muista, että olisin työelämässä törmännyt missään vaiheessa tilanteeseen, jossa saksan osaamiselle olisi ollut tarvetta, ruotsin osaamiselle on sen sijaan ollut tarvetta. Muiden kielten osalta on melkoista arpapeliä, kenen työuralla olisi käyttöä japanille ja kenen ranskalle, mutta ruotsin kielelle on Suomessa käyttöä varsin laajasti. Ei tietenkään jokaisen kohdalla, mutta sen verran monessa paikassa että todennäköisyys tarvita ruotsia työelämässä on reilusti suurempi kuin minkään muun kielen englantia lukuunottamatta.
Minä kieltäydyn puhumasta ruotsia töissä. Osaan sitä kyllä kun on pakotettu opiskelemaan, mutta kapinoin, enkä puhu sitä.
Taidat kapinoida vain epävarmuutesi takia. Miksi et ole ylpeä kielitaidostasi ja vahvista sitä käyttämällä? Minä ainakin olisin ylpeä jos osaisin jotain muuta kieltä. Valitettavasti omat taitoni rajoittuvat muutamalla kielellä siihen, ettei minua pystytä myymään vasten tahtoani markkinoilla.
Vierailija kirjoitti:
Olisin lainannut jo aloitusta tähän, mutta ei pystynyt. Suomalaiset tuntuvat unohtaneen sen, että olimme viimeksi Venäjän vallan alla ja sitä ennen Ruotsin. Venäjän kielestä ei tullut koskaan valtakieltä, mutta kattelin itäsuomalaisen isäni syntymäpaikkakunnan vanhoja kirkonkirjoja. Siellä oli syntyneet ja kuolleet ruotsalaisin etunimin, kuolinsyy, ammatit/asema ja asuinpaikka kaikki ruotsin kielellä. Aatelkaapa sitä ennenkuin siitä kielestä purnaatte.
Ei ne esi-isät ja niiden nimet olleet ruotsinkielisiä. Vaan ne papit, joita ei kiinnostanut kirjoittaa edes niiden ihmisten nimiä oikein. Satavarmana isoisoisoisäni nimi oli Mikko, ei "Michel", ja hänen isänsä Matti, ei "Matthias".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Historiaa.
"Laki koulujärjestelmän perusteista hyväksyttiin eduskunnassa 1968 lopulta sellaisena, että peruskouluun tuli kaikille pakollisiksi kaksi vierasta kieltä, joista toisen tuli olla niin sanottu toinen kotimainen"
Toinen pätkä wikistä. "Suomalaisia lasketaan muuttaneen vuosina 1969 ja 1970 Ruotsiin jopa 40 000 henkilöä vuodessa."
Eli pakkoruotsi hyväksyttiin suunnilleen samoihin aikoihin kun suomalaisten muutto ruotsiin oli kiivaimmillaan. Satojatuhansia suomalaisia muutti ruotsiin paremman elämän toivossa. Ehkäpä joku ajatteli että olisi parempi että nämä suomalaisten osaavat ruotsia kun ne sinne muuttavat.
Luulen siis että pakkoruotsia haluttiin opettaa suomessa jotta suomalainen halpatyövoima ruotsissa osaa paremmin tehdä töitä. Nyt ruotsiin muuttaa muualta se halpatyövoima joten voisimme aivan hyvin lopettaa pakkoruotsin tuputtamisen täällä suomessa.
Suomi on toiminut näköjään ruotsin (halpa)työvoimareservinä.
Ruotsi on edelleen yleisin maa muuttaa Suomesta. Se on kätevästi naapurissa. Varmasti monille tutulla kielelläkin on vaikutusta, ja tutulla yhteiskunnalla. Minkä tahansa muun kielen opiskelussa on todennäköisempää, ettei sitä kieltä tule tarvitsemaan koskaan. Muiden kielten kuin englannin ja ruotsin tarpeellisuus Suomessa asuessa on erittäin harvinaista. Hyvin harva edes saksaa koulussa opiskelleista koskaan päätyy saksankielisiin maihin asumaan, vaikka Saksakin on siellä kärkipäässä muuttokohteita.
Miksi Suomen koulujärjestelmän pitäisi huolehtia siitä, että ihmiset muuttavat johonkin tiettyyn maahan töihin ja maksamaan veronsa sinne?
Se, mitä kieliä puhuviin maihin muutetaan, kertoo niiden kielten tarpeellisuudesta. Jos suomalaiset yritykset toimivat laajasti Saksassa tai saksalaiset Suomessa tai on muuta tarvetta saksan kielelle työelämässä, se näkyy myös Saksaan muuttavien tai jossain vaiheessa elämäänsä Saksassa asuvien suomalaisten määrässä. Suomessa on vaikea oppia hyvälle tasolle muita kieliä kuin suomea ja ruotsia, joten tehtävät, joissa saksan osaamista tarvitaan, vaativat usein käytännössä oleskelua saksankielisessä maassa. Nuoremmista ikäluokista kun harva on opiskellut saksaa koulussa, Saksan työkomennukselle saatetaan lähteä hyvin vähäisellä kielitaidolla, mutta sieltä palattua saksa ehkä sujuu jo hyvin. Tunnen useita Saksassa jossain vaiheessa elämäänsä asuneita. Paljon vähemmän kuitenkin tunnen Ruotsissa asuneita. Itse en muista, että olisin työelämässä törmännyt missään vaiheessa tilanteeseen, jossa saksan osaamiselle olisi ollut tarvetta, ruotsin osaamiselle on sen sijaan ollut tarvetta. Muiden kielten osalta on melkoista arpapeliä, kenen työuralla olisi käyttöä japanille ja kenen ranskalle, mutta ruotsin kielelle on Suomessa käyttöä varsin laajasti. Ei tietenkään jokaisen kohdalla, mutta sen verran monessa paikassa että todennäköisyys tarvita ruotsia työelämässä on reilusti suurempi kuin minkään muun kielen englantia lukuunottamatta.
Minä kieltäydyn puhumasta ruotsia töissä. Osaan sitä kyllä kun on pakotettu opiskelemaan, mutta kapinoin, enkä puhu sitä.
Taidat kapinoida vain epävarmuutesi takia. Miksi et ole ylpeä kielitaidostasi ja vahvista sitä käyttämällä? Minä ainakin olisin ylpeä jos osaisin jotain muuta kieltä. Valitettavasti omat taitoni rajoittuvat muutamalla kielellä siihen, ettei minua pystytä myymään vasten tahtoani markkinoilla.
Olen eri, mutta miten vaikeaa on ymmärtää, että minulla ei ole ruotsin kielelle mitään käyttöä. Ei mitään. En tunne ketään ruotsinkielistä, ei yhtään asiakasta, ei mitään kauppaa, en lue sillä kielellä enkä katsele uutisia sillä kielellä. Käydessäni Tukholmassa muutaman tunnin kymmenen vuotta sitten pärjäsin englannilla. Kuusi vuotta ruotsin kielen opiskelua sitä varten oli aavistuksen ylimitoitettua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkoruotsi on rikkaus, sanotaan. Kuitenkaan pakkoruotsia ei ole tanskassa, norjassa, islannissa vaikka kolme edellämainittua ymmärtävät ruotsista yhtä paljon kuin suomenkielinen viron kielestä.
Tarkistappas faktat.
Islannissa pitää lukea peruskoulussa joko tanskaa, ruotsia tai norjaa.
Tanskassa pitää lukea saksaa, kun se on naapurimaa. Vaikka pakkokieli on eri kuin Suomessa niin lähtökohta on sama.Islannissa asuva ystäväni on selventänyt, että "pakkotanskaa" ei päntätä heillä ja tunnitkin on enemmänkin "elämyksellisiä" kuin varsinaista kieltenopiskelua. Heillä ei myöskään ole virkamiestanskaa ym.
Mikään ei estä opettamasta ruotsia Suomessa elämyksellisin opetusmenetelmin. Luultavasti opetusmenetelmät ovatkin kehittyneet siitä, kun minä kävin koulua. Perustuslaki ei estä poistamasta koko pakkoruotsia koulusta, vaikka Suomi kaksikielinen maa. Itse kannatan pakollisen toisen kotimaisen kielen opintojen vähentämistä nykyisestä, mutta jonkinlainen käsitys toisesta kotimaisesta kielestä kuuluu yleissivistykseen.
Jos saisin päättää, pakolliset ruotsin opinnot voisi suorittaa yhden kouluvuoden aikana esim. 7. luokan. Opittaisiin sanomaan kiitos ja päivää ja vähän muuta, sen verran oikeasti osattaisiin puhuakin. Kurssin jälkeen tulisi ymmärtää joitakin yleisiä fraaseja ja sanoja, tunnistaa ruotsinkielinen puhe ja teksti ruotsin kieleksi sekä osata lausua ruotsinkielisiä nimiä oikeansuuntaisesti. Ruotsin opiskelusta pääsee eroon suorittamalla ne perusteet hyväksytysti. Muussa tapauksessa ruotsin opinnot jatkuisivat seuraavilla luokilla, kunnes suoritus on hyväksytty. Pakollisen kurssin jälkeen ruotsia saisi opiskella vapaavalinnaisena ja opetuksen järjestäjillä olisi velvollisuus tarjota sitä kaikissa kouluissa.
Ja näinkö Ahvenanmaalla opitaan myös suomea? Siellä ei tarvitse opiskella sanaakaan suomea, ikinä, edes sitä hyvää päivää ja kiitos.
Meidän ei tarvitse "ansaita" kansalaisuuttamme osaamalla kolonialistin ja valloittajan kieltä.Koskas niitä tervarahoja muuten korvataan meille? Pari palatsia saisi niillä.
Ja ehkä niillä ryöstösaaliillakin, jotka hakkapeliitat lähetettiin hakemaan. Muuten sanoisin että meidän museoissa olisi tilaa, mutta Ruotsi saisi nekin palauttaa puolalaisille.
Åsub tilastoi vuodesta toiseen, että viidesluokkalaisista 95% aloittaa suomen opiskelun. Loput toisen tarjolla olevan kielen. Heistä suurin osa kaksikielisiä tai suomenkielisiä.
Jooh, mutta täsmälleen saamenkielisyys ei ole ollut valtakunnallista kun valtakuntaa ei ollut silloin olemassakaan kun saamelaiset täältä ajettiin nurkkaan, pelkkiä heimoja oli silloin ja ehkä olennaista oli törmätä kieleen silloin useissa yhteyksissä kun suomen väkiluku oli suunnilleen 200 000. Saamen kielen osaaminen ei ole osa yleissivistystä, saamenkielisiä on paljon vähemmän kuin ruotsinkielisiä, alle prosentti: 0.18% kun ruotsinkielisiä on 5% ja lisäksi saamensukua on suoraan suomalaisissa hyvin vähän, enemmän löytyy suvuista linjoja ruotsinkielisiin. Yhteisiä kantalinjoja toki löytyy. Saamelaisten kulttuuri on alkuperäiskulttuuria, ja sen jonkinlainen tuntemus on toki osa yleissivistystä mutta kielen osaaminen ei ole, koska emme tarvitse sitä toimiaksemme ja vaikuttaaksemme yhteiskunnassa.