Loppuuko tämä kipu ikinä?! Synnytyksen jälkeinen kiputila
Nyt kaipaisi kyllä tosissaan vertaistukea, kokemuksia, ohjeita, neuvoja, tsemppejä, mitä vaan..
Olen kahden lapsen (05/2020 ja 01/2022) 31v äiti. Molempien raskauksien aikana kärsin aika hirveistä liitoskivuista, mutta muuten raskaudet sujuivat hyvin. Ensimmäinen synnytys oli todella raskas ja vaikea. 2h ponnistus, eppari, murtunut häntäluu ja mitä vielä, mutta alateitse syntyi viimein 4kg poika. Jälkimmäinen synnytys oli helppo ekaan verrattuna. Esikoinen oli sitten taas vauvana "helpompi" kuin pikkusiskonsa, jota kannoin ekat 4kk lähes koko ajan.
Noh, asiaan. Joitakin viikkoja tokan synnytyksen jälkeen vasen pakarani ja vasen puoli alaselästä kipeytyi. Ensimmäiset viikot se oli todella kipeä, enkä voinut juuri varata vasemmalle jalalle painoa. Ajattelin, että kyseessä on jokin ylirasitustila tms johtuen 24h vauvan kantamisesta ja heikosta keskivartalosta. Kipu ei hellittänyt ja viimein menin käymään ensin osteopaatilla. En kuitenkaan saanut siitä apua. Sitten kävin hierojalla ja viimein myös lääkärillä. Lääkäristä sain lähetteen fysioterapiaan ja tulehduskipulääkettä. Tässä kohtaa olin ollut kipeä jo kuukausia. Ft epäili kivun lähteen olevan SI-nivel, joka toimii jotenkin väärin. Fysioterapiasta tuntui aluksi olevan apua tiettyyn pisteeseen saakka. Mutta sitten tyssäsi kun sain samalle alueelle, vasemmalle alaselkään/pakaraan noidannuolen. En kyennyt taas hetkeen oikeen mihinkään muuhun kuin vain lapsista huolehtimiseen. Kokeilin myös jäsenkorjausta, mutta ei sekään tuonut helpotusta.
Nyt kun tätä kirjoitan olen ollut koko ajan kipeä jo yli 8 kuukautta. Alan väsyä henkisesti. Ajatukset mustenevat, pelkään liikkumista, pelkään ettei kukaan voi auttaa, pelkään, että loppuelämä on vaan kipua. Kaikki unelmat ajaa karille. Olen kunnianhimoinen, tai ainakin olin, ja haluaisin äitiyden lisäksi jossain kohtaa myös edistyä urallani ja olla jotain muutakin kuin äiti. Pelkään myös, että minulla on jokin reumaattinen sairaus. Meillä on sitä suvussa paljon.. Toisaalta pelkään, että ikinä ei löydy mitään syytä miksi olen kipeä. Vältän kaikkea ylimääräistä, jotta jaksan huolehtia lapsista hyvin ja jotta heille näkyisi äidin kipu mahdollisimman vähän. Pian olen menossa käymään ortopedillä. Tappelun jälkeen sain sentään lähetteen sinne. Toivoisin, että lantioseutu kuvattaisiin, vaikka tulokset pelottavat.
Onko kellään kokemusta mistään vastaavasta? Synnytyksen jälkeen alkaneista kiputiloista? Kroonistuneesta pakarakivusta? Mikä neuvoksi? Mistä helvetistä tämmönen voi johtua? Miksi mikään ei tunnu auttavan? Ja jos ei kipua saada pois, miten sen kanssa voi elää?
Kommentit (82)
Netistä olen lukenut että joku sai avun pakaran pitkään jatkuneeseen kipuun painopeiton käytöstä. En kyllä keksi miksi mutta nykyään saa painopeittoja jo todella edullisestikkin tarjouksista noin 30€/kpl jos haluaa kokeilla.
Auttaako lämpö tai kylmä aloittajaa kivun kanssa? Väheneekö kipu jos olet lämpimässä saunassa pitkään tai käytät vaikka paikallista lämmityspeitettä?
Uudelleen lääkäriin. Kyllä tuo pitää kuvata magneetilla.
Ja tulehdusarvoja kyselleet, crp oli pari viikkoa sitten 12. Eli aikalailla normitasoa. Se mitattiin muista syistä.
Tähän vaivaan liittyen olen julkisella puolella saanut lähinnä vähättelyä osakseni ja "ei näille oikein voi mitään" - kommentteja. Nyt ortopedilähetteen sain työterveyden kautta, kun marraskuun alussa pääsin taas työterveyden piiriin. Sielläkin ensimmäinen lääkäri sanoi, että mulla tuskin on reumaa tai mitään sairautta tai korjattavaa vikaa. Kysyin lääkäriltä, että voitko nyt tässä ilman mitään tutkimuksia 100% varmuudella sanoa, että minulla ei ole mitään sairautta. Ei voinut, joten sain sen lähetteen. Oman terveyden vuoksi joutuu joka käänteessä tapella. Mutta tapellaan sitten, jos muu ei auta..
Onko fysioterapeutti antanut ohjeita lihasten vahvistamiseen? Oletko tehnyt niitä?
Vierailija kirjoitti:
Auttaako lämpö tai kylmä aloittajaa kivun kanssa? Väheneekö kipu jos olet lämpimässä saunassa pitkään tai käytät vaikka paikallista lämmityspeitettä?
Lämpö helpottaa kyllä hetkellisesti saunassa. Harrastan myös avantouintia, mutta viimeksi kun kävin, tulin kipeämmäksi, joten en tiedä miten rakkaan harrastuksen kanssa käy.. Nyt syksyllä en ole päässyt käymään kun sen kerran kun meillä on perhe sairastellut flunssia sun muita kulkutauteja koko syksyn.
Ap
Jos teillä suvussa reumaa, niin vaatisin kyllä että se tutkittaisiin. Mulla lievä selkärankareuma, joka oireilee pahiten juuri tuona tulehtuneen SI-nivelen aiheuttamana pakarakipuna.
"Kipuni on syvää pakara-alueen kipua, jonka lähdettä on vaikea sormella osoittaa. Se heijastelee kyllä takareiteen ja joskus alemmaskin. Ja tuntuu myös nivusessa ja alavatsan puolella. Pitkät kävelyt pahentavat, mutta toisaalta myös liikkumattomuus."
Mulla on tällaista ihan samanlaista ollut, mulla ei alkanut synnytyksestä vaan 40 ikävuoden jälkeen vähitellen, hassua kyllä kun laihdutin paljon. Alkuun ajattelin, että on jotain tilapäistä, kun kehon asennot ja tasapaino muuttuu 40 kg pudotuksen takia. Mutta paino ollut jo kauan sama, ja kivut vaan jatkuu. Minulla tämä ei ole jatkuvaa onneksi, kun ei siihen oikein mitään syytä kuvistakaan löytynyt. Lääkäri sanoi vaan, että mun iässä täytyy vaan alkaa tottua siihen että sieltä ja täältä särkee ja kolottaa. Kipulääkkeen sain ja tarvittaessa niitä käytän.
Vierailija kirjoitti:
Onko fysioterapeutti antanut ohjeita lihasten vahvistamiseen? Oletko tehnyt niitä?
On antanut ja joka ainoan liikkeen olen tehnyt just niinkuin on ohjeistettu. Apua en kumminkaan niistä ainakaan vielä ole saanut. Sen noidannuolen jälkeen minusta tuntuu, että tarvitsisin sen kuvauksen, jotta uskaltaisin liikkua ja tehdä niitä vahvistavia liikkeitä (jos ne nyt ovat se mitä pitää tehdä).
Kuten aiemmin mainitsin, olen kivun kanssa siinä pisteessä, että pelkään että mikä vaan mitä teen pahentaa sitä. Lantiopohjakuntoutus on just tällä hetkellä ainut mitä teen, mutta aiemmin tein kuukausia ft ohjeella jumppaa, jossa mm. pakaralihaksia pyrittiin vahvistamaan. Kipuun se ei ole auttanut.
En todellakaan ole "lintsannut" mistään minulle annetuista ohjeista vaan kaikkea olen yrittänyt, koska haluan parantua ja olla kivuton enemmän kuin mitään muuta.
Ap
Halaukset kaikille teille synnyttäneille <3
Vierailija kirjoitti:
Jos teillä suvussa reumaa, niin vaatisin kyllä että se tutkittaisiin. Mulla lievä selkärankareuma, joka oireilee pahiten juuri tuona tulehtuneen SI-nivelen aiheuttamana pakarakipuna.
Ootko saanut apua kipuun? Joku lääke? Jumppa? Meillä on suvussa tädillä, enolla ja vaarilla selkärankareuma.
Ap
KipeäÄiti kirjoitti:
Ja tulehdusarvoja kyselleet, crp oli pari viikkoa sitten 12. Eli aikalailla normitasoa. Se mitattiin muista syistä.
Tähän vaivaan liittyen olen julkisella puolella saanut lähinnä vähättelyä osakseni ja "ei näille oikein voi mitään" - kommentteja. Nyt ortopedilähetteen sain työterveyden kautta, kun marraskuun alussa pääsin taas työterveyden piiriin. Sielläkin ensimmäinen lääkäri sanoi, että mulla tuskin on reumaa tai mitään sairautta tai korjattavaa vikaa. Kysyin lääkäriltä, että voitko nyt tässä ilman mitään tutkimuksia 100% varmuudella sanoa, että minulla ei ole mitään sairautta. Ei voinut, joten sain sen lähetteen. Oman terveyden vuoksi joutuu joka käänteessä tapella. Mutta tapellaan sitten, jos muu ei auta..
Ei CRP 12 ole mitään "aikalailla normitasoa" vaan kohonnut, mutta ei merkittävään bakteeritulehdukseen viittaavasti.
Muuten ohjeeni on sama kuin ylempänä, eli kerjäät itsesi sinne magneettiin.
Vaikuttaako mikään asia kipua pahentavasti? Voimaharjoittelu, venyttely, hieronta? Onko kipu pahempi aamulla vai illalla?
Mulla on ollut molempien raskauksien jälkeen jossain kohtaa ihan järkyttävä toispuoleinen pakarakipu. Ekalla kerralla oli myös selässä, tokalla kerralla vaan pakarassa ja lonkassa. Ainakin jälkimmäinen taisi olla lonkan limapussitulehdus.
Akuutissa vaiheessa tarvittiin paljon lepoa (joo, tosi helppoa, kun pitää kannella vauvaa koko ajan...), venyttelyä ja pari viikkoa buranaa. Sitten kun vähän helppasi, niin jumppaa eli syvien vatsalihasten ja pakaroiden vahvistamista. Mulla lattialla istuminen oli pahinta, se jumitti pakarat, eli ennemmin selällään makoilua lapsen vieressä. Kerhoissa ei ihan kehdannut, mutta siellä auttoi tyyny takamuksen alle.
Toivottavasti syy löytyy ja on jotain kohtuullisella vaivalla parannettavaa!
No ei tuo nyt kyllä normaalia ole missään nimessä. Harmi kun sinulle on käynyt noin :( Suosittelisin vaan sitkeästi etsimään hoitoa vaivoihin, ei elämän kuulu olla sellaista että koko ajan sattuu. Minä toivuin hyvin synnytyksistä, molemmat syntyi alateitse eikä ollut mitään tuollaisia oireita. Jotain on varmasti sattunut sinulle, pitäisi vaan tietää mitä. Tsemppiä paljon!
KipeäÄiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos teillä suvussa reumaa, niin vaatisin kyllä että se tutkittaisiin. Mulla lievä selkärankareuma, joka oireilee pahiten juuri tuona tulehtuneen SI-nivelen aiheuttamana pakarakipuna.
Ootko saanut apua kipuun? Joku lääke? Jumppa? Meillä on suvussa tädillä, enolla ja vaarilla selkärankareuma.
Ap
Jos todella ap kirjoittelet, että noin monella selkärankareumaa suvussa, niin se todellakin kannattaa mainita myös lääkärille.
Siihen on tehokkaat lääkkeet. Biologisella ei edes huomaa sairastavansa.
Joskus myös iso pakaralihas voi olla, niin jumissa, että säteilee selkään ja jalkoihin asti.
Sektio, ei kipuja, kaunis arpi muistona, ikää oli runsaasti.
Ei ole kokemusta asiasta, mutta mielenterveyden takia ottaisin asiaan etäisyyttä niin, että teet siitä mielessäsi terveysprojektin, jossa on selkeä ongelma, jonka voit ratkaista.
Kävisin systemaattisesti läpi kaikki mahdolliset vaihtoehdot eri asiantuntijoiden avulla. Aina, jos yhden oven takana ei osata auttaa tai vastausta ei löydy, niin kysyisin, että mihin suosittelevat menemään seuraavaksi. Usein terveysalan ihmiset osaavat tähän vastata, eli vaikka ei olisi oman alan juttu, niin voivat ohjata sitten sille, joka mahdollisesti tietää vastauksia. Tällä tavoin myös pois suljet mahdollisuuksia yksi kerrallaan, eli jopa sellainen käynti joka ei vastauksia tuota, tuottaa sen vastauksen että "se ei ole asia x ainakaan". Lopulta vastaus löytyy, ja siihen sinun on pakko luottaa, jotta pysyt järjissäsi nyt. Jos sinulla on rahaa säästössä, allokoi tälle projektille x määrä rahaa, jonka voit siihen käyttää siihen ilman mitään harmitusta. Käyt yksityisillä, vaikka maksaisi, jos ei kunnallisella eteenpäin pääse. Se kannattaa ja se on "vain" rahaa.
Kerron tämän kokemuksesta, jossa minulla on ollut epämääräisiä terveysvaivoja, joille ei ole helposti syytä löytynyt. Olen käyttänyt hurjasti rahaa asian ratkomiseen, ja se on ollut joka pennin arvoista. Olet myös tosi nuori, eli tarvitset varmuuden, ettei elämäsi nyt "ollut tässä". Tarvitset sen varmuuden pian, jotta et hukkaa nuoruutta murehtemiseen.
Ei mikään ole ikuista, ei edes loputtomalta tuntuvat terveysongelmat. Tsemppiä tilanteen haltuun ottamiseksi! Julkiselle älä jää mihinkään jonoon homehtumaan, siinä vain kuluu nuoruuskuukaudet turhaan huolehtiessa.
Vierailija kirjoitti:
KipeäÄiti kirjoitti:
Ja tulehdusarvoja kyselleet, crp oli pari viikkoa sitten 12. Eli aikalailla normitasoa. Se mitattiin muista syistä.
Tähän vaivaan liittyen olen julkisella puolella saanut lähinnä vähättelyä osakseni ja "ei näille oikein voi mitään" - kommentteja. Nyt ortopedilähetteen sain työterveyden kautta, kun marraskuun alussa pääsin taas työterveyden piiriin. Sielläkin ensimmäinen lääkäri sanoi, että mulla tuskin on reumaa tai mitään sairautta tai korjattavaa vikaa. Kysyin lääkäriltä, että voitko nyt tässä ilman mitään tutkimuksia 100% varmuudella sanoa, että minulla ei ole mitään sairautta. Ei voinut, joten sain sen lähetteen. Oman terveyden vuoksi joutuu joka käänteessä tapella. Mutta tapellaan sitten, jos muu ei auta..
Ei CRP 12 ole mitään "aikalailla normitasoa" vaan kohonnut, mutta ei merkittävään bakteeritulehdukseen viittaavasti.
Muuten ohjeeni on sama kuin ylempänä, eli kerjäät itsesi sinne magneettiin.
Vaikuttaako mikään asia kipua pahentavasti? Voimaharjoittelu, venyttely, hieronta? Onko kipu pahempi aamulla vai illalla?
Ehdottomasti aamulla. Aamuisin linkkaan jonkin aikaa kivun vuoksi ennen kuin lihakset kai vähän vertyy ja kipu hieman hellittää. Pois se ei mene mihinkään vuorokauden aikaan, mutta onneksi sentään yöllä antaa nukkua.
Ap
Nykyään istun suurimman osan ajasta lattialla lasten kanssa leikkimässä. Tuolilla jos istun yhtään pidempään, kipeytyy häntäluu, joka otti osumaa ensimmäisessä synnytyksessä. Häntäluuvaivan kanssa pärjään, mutta tämä pakarakipu tekee hulluksi. Ja masentaa.
Niinkuin varmasti suurin osa lapsiaan rakastavista äideistä, haluaisin pystyä olemaan heille vahva, aktiivinen äiti. Tukipilari. Nyt täytyy sanoa, että pelkään, etten onnistu, jos tämä jatkuu loputtomiin.
Ap