Älykkyysosamäärä maittain

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itä-Aasiassa, so. Kiina, Hongkong, Singapore korkein, 107, Afrikassa matalin (Somalia 65).

ÄO-testi ei ole yleismaailmallinen. Se on kehitetty länsimaisen ihmisen ajatusmaailman mukaisen älykkyyden testaamiseen.

Standardiälykkyystesti on loogis-matemaattinen testi, ja logiikka ja matematiikka eivät ole kulttuurisidonnaisia asioita. 

Miten harrastat matematiikkaa mikäli et osaa edes kirjoittaa?

Koska näillä ei ole toistensa kanssa mitään tekemistä. Oma ÄO on Mensan vanhan testin mukaan 160,5 ja minulla on lukihäiriö mikä on tehnyt esim. opiskelusta vaikeaa vaikka asiat ja kokonaisuudet hyvin hahmotankin. Matematiikka on ollut helppoa koska siinä ei juurikaan tarvitse lukea eikä kirjoittaa.

Ymmärrän pointin mutta jos olisit elänyt maassa jossa et olisi saanut käydä kouluja juuri lainkaan niin tuskin matematiikan osaamisesi olisi nykyisellä tasolla. Matemaattinen lahjakkuuus ei ole sama asia kuin matematiikan osaaminen. Älykkyystestit mittaavat osaamista, eivät sitä mitä ihminen voisi osata jos olisi saanut mahdollisuuden oppia.

Älykkyystestit eivät mittaa osaamista vaan päinvastoin luontaista älyllistä lahjakkuutta.

Paskaa. Koulutuksen myötä länsimaissa älykkyysosamäärät nousi koko 1900-luvun. 

Ei se siitä johdu.

Vaan mistä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Intiassa 81. Sinne on hyvä ulkoistaa kaikki softakehitys.

Eivät ne alle 100:n ÄO:n ihmiset sielläkään IT-alalle päädy.

Niin suuresssa väestössä  on varmasti valtava määrä hyvin älykkäistä ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.

Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.

Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.

Ei mutta tehtävistä suoriutuminen parantuu opettelemalla. Älykkyys (tai joku muu kyky) on vasta potentiaali saavutta jotain ja vasta harjoittelu saa sen koko potentiaalin käyttöön.

Jos puhutaan huippu-urheiluun verrattavissa tehtävistä nii toki mutta arjen askareissa älykkämmällä homma luistaa itsestään ja älyttömällä ei vaikkanharjoittelisi koko elämänsä. Katso kyseistä listaa ja sitten vertaa maita. Yleensä älyttömät maat ovat kommunismista ja muusta radikalismista kärsiviä ja syyttävät ongelmistaan muita. Kuin punavihreä kupla siis.

Jokainen tekee jotain ensimmäistä kertaa eikä se silloin edes fiksuimmalla suju heti kuin vettä vain. Lähes kaikki arjenkin askareet vaativat aina jonkin verran tottumista ennen kuin ne sujuvat parhaalla mahdollisella tavalla.

Fiksu toki selviytyy heti yleensä paremmin kuin tyhmä mutta ihan tavis pitkällä kokemuksella voi voittaa hyvin fiksun joka tekee jotain ensimmäistä kertaa.

Fiksuus yleensä perustuu hyvään pohjaan erilaisia kokemuksia, joita voi hyödyntää uuden ääressä.

Juuri näin. Ja siksi esimerkiksi ihminen joka ei ole käynyt lainkaan koulua tai vain hyvin vähän on saanut paljon vähemmän kokemusta erilaisista älykkyyttä vaativista tehtävistä kuin se joka on saanut hyvän koulutuksen.

Eräs YK:n  järjestön mukana matkustanut naisvieras kertoi matkan jälkeen paikallisista naisista, jotka eivät ymmärtäneet etäisyyksiä ja perspektiiviä. Naiset eivät myöskään osanneet panna sisäkkäin erikokoisia rasioita, siis lelu, jota pikkulapsetkin osaavat täällä järjestellä. Heiltä puuttui tarvittava kokemus. Kyseiset naiset olivat viettäneet koko ikänsä pienissä taloissa, joiden ympärillä oli muurit. He eivät voineet nähdä kauas.  Heille ei ollut opetettu juuri mitään ja kukaan ei ollut selittänyt asioita, kun he olivat pieniä. Heidän kuului olla hiljaa ja totella. Todennäköisesti he olivat saaneet lapsena heikkoa ravintoa myös. Tämä esimerkki ei ole Afrikasta vaan eräästä Aasian maasta. Kyseessä oli tietysti köyhempi väestönosa. Esimerkki on peräisin 80-luvulta. Jos laitamme suomalaisen lapsen pieneen huoneeseen ja annamme hänen olla siellä vuosikausia melkein kokonaan ilman virikkeitä, leluja, kuvia, ilman aikuista joka puhuu lapselle nätisti ja opettaa asioita,  niin lopputuloa ei liene kovinkaan hyvä.

Äo pysyy suunnilleen samana. Ainoa tekijä tuossa on ravinnon vähyys joka vaikuttaa koska aivot eivät kehity normaalisti. Lännessä syntyneillä hyvää ravintoa saaneilla tietyistä maista peräisin olevilla on noin samat lukemat kuin kantaväestöllä kotimaissa.

Vierailija kirjoitti:

Sinänsä mielenkiintoista on, että shakkimestareilla pitää olla käytännössä hyvin korkea älykkyysosamäärä, jotta pääsee huipulle, mutta silti nämä häviävät mennen tullen tekoälylle, joka "tyhmä kuin saapas", koska ei ymmärrä mitään. Ainakaan toistaiseksi, vaikka inhimillisesti ottaen näyttää siltä, että se ymmärtäisi tosi paljon. Tekoäly on huippuoppija, mutta toistaiseksi ei omaan lainkaan kognitiota. 

Shakki on pitkälti matematiikkaa, tietokone voi laskea nopeuden ja erehtymättömän muistin ansiosta siirrot pitkälle eteenpäin. Meni kauan ennen kuin tietokone voitti ihmisen, ensimmäisellä kerralla ilmeisesti tietokoneen apuna oli joku ihminen. Eli joku huonompi pelaaja + ihminen voitti shakkimestari.

Tämä ketju on täynnä surullista ideologista yritystä todistella että kaikki ihmiset ovat yhtä älykkäitä, mutta näin ei ole todellisuudessa. Tämä johtaa huonoon lopputulokseen ja näin on käynyt tähänkin asti aina kun on lähdetty tästä olettamasta. Olisi kaikkien elämänlaadun kannalta järkevämpää ottaa ihmisten erot huomioon kuin kieltää ne ideologiaan vedoten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.

Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.

Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.

Ei mutta tehtävistä suoriutuminen parantuu opettelemalla. Älykkyys (tai joku muu kyky) on vasta potentiaali saavutta jotain ja vasta harjoittelu saa sen koko potentiaalin käyttöön.

Jos puhutaan huippu-urheiluun verrattavissa tehtävistä nii toki mutta arjen askareissa älykkämmällä homma luistaa itsestään ja älyttömällä ei vaikkanharjoittelisi koko elämänsä. Katso kyseistä listaa ja sitten vertaa maita. Yleensä älyttömät maat ovat kommunismista ja muusta radikalismista kärsiviä ja syyttävät ongelmistaan muita. Kuin punavihreä kupla siis.

Jokainen tekee jotain ensimmäistä kertaa eikä se silloin edes fiksuimmalla suju heti kuin vettä vain. Lähes kaikki arjenkin askareet vaativat aina jonkin verran tottumista ennen kuin ne sujuvat parhaalla mahdollisella tavalla.

Fiksu toki selviytyy heti yleensä paremmin kuin tyhmä mutta ihan tavis pitkällä kokemuksella voi voittaa hyvin fiksun joka tekee jotain ensimmäistä kertaa.

Fiksuus yleensä perustuu hyvään pohjaan erilaisia kokemuksia, joita voi hyödyntää uuden ääressä.

Juuri näin. Ja siksi esimerkiksi ihminen joka ei ole käynyt lainkaan koulua tai vain hyvin vähän on saanut paljon vähemmän kokemusta erilaisista älykkyyttä vaativista tehtävistä kuin se joka on saanut hyvän koulutuksen.

Eräs YK:n  järjestön mukana matkustanut naisvieras kertoi matkan jälkeen paikallisista naisista, jotka eivät ymmärtäneet etäisyyksiä ja perspektiiviä. Naiset eivät myöskään osanneet panna sisäkkäin erikokoisia rasioita, siis lelu, jota pikkulapsetkin osaavat täällä järjestellä. Heiltä puuttui tarvittava kokemus. Kyseiset naiset olivat viettäneet koko ikänsä pienissä taloissa, joiden ympärillä oli muurit. He eivät voineet nähdä kauas.  Heille ei ollut opetettu juuri mitään ja kukaan ei ollut selittänyt asioita, kun he olivat pieniä. Heidän kuului olla hiljaa ja totella. Todennäköisesti he olivat saaneet lapsena heikkoa ravintoa myös. Tämä esimerkki ei ole Afrikasta vaan eräästä Aasian maasta. Kyseessä oli tietysti köyhempi väestönosa. Esimerkki on peräisin 80-luvulta. Jos laitamme suomalaisen lapsen pieneen huoneeseen ja annamme hänen olla siellä vuosikausia melkein kokonaan ilman virikkeitä, leluja, kuvia, ilman aikuista joka puhuu lapselle nätisti ja opettaa asioita,  niin lopputuloa ei liene kovinkaan hyvä.

Äo pysyy suunnilleen samana. Ainoa tekijä tuossa on ravinnon vähyys joka vaikuttaa koska aivot eivät kehity normaalisti. Lännessä syntyneillä hyvää ravintoa saaneilla tietyistä maista peräisin olevilla on noin samat lukemat kuin kantaväestöllä kotimaissa.

Ei tuossa vaikuta ravinto vaan virikkeiden ja harjoituksen puute. Ja sellainen voi periytyä tietyssä mitassa kulttuurisesti myös uuteen kotimaahan.

Vierailija kirjoitti:

Itä-Aasiassa, so. Kiina, Hongkong, Singapore korkein, 107, Afrikassa matalin (Somalia 65).

Mitä! Eikö se olekaan pahojen siirtomaavaltojen syytä, että Afrikka on alikehittynyt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinänsä mielenkiintoista on, että shakkimestareilla pitää olla käytännössä hyvin korkea älykkyysosamäärä, jotta pääsee huipulle, mutta silti nämä häviävät mennen tullen tekoälylle, joka "tyhmä kuin saapas", koska ei ymmärrä mitään. Ainakaan toistaiseksi, vaikka inhimillisesti ottaen näyttää siltä, että se ymmärtäisi tosi paljon. Tekoäly on huippuoppija, mutta toistaiseksi ei omaan lainkaan kognitiota. 

Shakki on pitkälti matematiikkaa, tietokone voi laskea nopeuden ja erehtymättömän muistin ansiosta siirrot pitkälle eteenpäin. Meni kauan ennen kuin tietokone voitti ihmisen, ensimmäisellä kerralla ilmeisesti tietokoneen apuna oli joku ihminen. Eli joku huonompi pelaaja + tietokone voitti shakkimestari.

Korjattu väärä sana!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.

Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.

Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.

Ei mutta tehtävistä suoriutuminen parantuu opettelemalla. Älykkyys (tai joku muu kyky) on vasta potentiaali saavutta jotain ja vasta harjoittelu saa sen koko potentiaalin käyttöön.

Jos puhutaan huippu-urheiluun verrattavissa tehtävistä nii toki mutta arjen askareissa älykkämmällä homma luistaa itsestään ja älyttömällä ei vaikkanharjoittelisi koko elämänsä. Katso kyseistä listaa ja sitten vertaa maita. Yleensä älyttömät maat ovat kommunismista ja muusta radikalismista kärsiviä ja syyttävät ongelmistaan muita. Kuin punavihreä kupla siis.

Jokainen tekee jotain ensimmäistä kertaa eikä se silloin edes fiksuimmalla suju heti kuin vettä vain. Lähes kaikki arjenkin askareet vaativat aina jonkin verran tottumista ennen kuin ne sujuvat parhaalla mahdollisella tavalla.

Fiksu toki selviytyy heti yleensä paremmin kuin tyhmä mutta ihan tavis pitkällä kokemuksella voi voittaa hyvin fiksun joka tekee jotain ensimmäistä kertaa.

Fiksuus yleensä perustuu hyvään pohjaan erilaisia kokemuksia, joita voi hyödyntää uuden ääressä.

Juuri näin. Ja siksi esimerkiksi ihminen joka ei ole käynyt lainkaan koulua tai vain hyvin vähän on saanut paljon vähemmän kokemusta erilaisista älykkyyttä vaativista tehtävistä kuin se joka on saanut hyvän koulutuksen.

Eräs YK:n  järjestön mukana matkustanut naisvieras kertoi matkan jälkeen paikallisista naisista, jotka eivät ymmärtäneet etäisyyksiä ja perspektiiviä. Naiset eivät myöskään osanneet panna sisäkkäin erikokoisia rasioita, siis lelu, jota pikkulapsetkin osaavat täällä järjestellä. Heiltä puuttui tarvittava kokemus. Kyseiset naiset olivat viettäneet koko ikänsä pienissä taloissa, joiden ympärillä oli muurit. He eivät voineet nähdä kauas.  Heille ei ollut opetettu juuri mitään ja kukaan ei ollut selittänyt asioita, kun he olivat pieniä. Heidän kuului olla hiljaa ja totella. Todennäköisesti he olivat saaneet lapsena heikkoa ravintoa myös. Tämä esimerkki ei ole Afrikasta vaan eräästä Aasian maasta. Kyseessä oli tietysti köyhempi väestönosa. Esimerkki on peräisin 80-luvulta. Jos laitamme suomalaisen lapsen pieneen huoneeseen ja annamme hänen olla siellä vuosikausia melkein kokonaan ilman virikkeitä, leluja, kuvia, ilman aikuista joka puhuu lapselle nätisti ja opettaa asioita,  niin lopputuloa ei liene kovinkaan hyvä.

Äo pysyy suunnilleen samana. Ainoa tekijä tuossa on ravinnon vähyys joka vaikuttaa koska aivot eivät kehity normaalisti. Lännessä syntyneillä hyvää ravintoa saaneilla tietyistä maista peräisin olevilla on noin samat lukemat kuin kantaväestöllä kotimaissa.

Ei tuossa vaikuta ravinto vaan virikkeiden ja harjoituksen puute. Ja sellainen voi periytyä tietyssä mitassa kulttuurisesti myös uuteen kotimaahan.

Ihminen voi lähteä Afrikasta, mutta Afrikka ei lähde ihmisestä...

Vierailija kirjoitti:

Tämä ketju on täynnä surullista ideologista yritystä todistella että kaikki ihmiset ovat yhtä älykkäitä, mutta näin ei ole todellisuudessa. Tämä johtaa huonoon lopputulokseen ja näin on käynyt tähänkin asti aina kun on lähdetty tästä olettamasta. Olisi kaikkien elämänlaadun kannalta järkevämpää ottaa ihmisten erot huomioon kuin kieltää ne ideologiaan vedoten.

No se on osa sitä Ruotsin tietä, että ongelmat vaietaan ja piilotetaan.

Vierailija kirjoitti:

Kaffebulla kirjoitti:

Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa ei ole koskaan tunnetun historian aikana ollut mitään korkeakulttuuria. Kyllähän sekin kertoo.

Siellä on kyllä ollut kulttuuria ja kaupunkeja v. 1000-1400. Niistä vain ei paljoa kerrota länsimaiden kouluissa.

Saharan eteläpuolella?  Ei todellakaan.  Kerro yksikin esimerkki vaikkapa kaupungista Saharan eteläpuolella ennen valkoisten tuloa, jossa olisi ollut esimerkiksi viemäröinti.  Ei ole.

Induslaakson kulttuureista, esimerkiksi Harappan ja Mohenjo-Daron kaupungeissa, taas viemäröinti toteutettiin jo yli neljä tuhatta vuotta sitten.

Ymmärrän kyllä, että ihmiset haluavat näyttäytyä 'suvaitsevaisina', ja lieventää mielipiteitään ettei heitä leimattaisi.  Todellisuus on kuitenkin todellisuus, ja jos kohtaamme sen rehellisesti, niin tuloksetkin ovat parempia.  Eihän kukaan ole asettamassa ihmisiä tärkeysjärjestykseen älykkyyden perusteella; sehän olisi ihan hullua!  Mutta älykkyyden puute ja kulttuurin mukanaan tuoma lyhytjänteisyys ja itsehillinnän puute luo ne olosuhteet lähi-itään ja afrikkaan, joiden olemassaolosta syytetään eurooppalaisia.  Totuus on kuitenkin se, että ennen kuin hyväksymme afrikkalaiset afrikkalaisina omine piirteineen, emme kykene heitä auttamaan.  Ja jos suljemme silmämme heidän ongelmiltaan ja vain syydämme sinne rahaa, historiakin jo osoittaa että se valuu sotapäälliköille ja vain kasvattaa nälänhädästä kärsivien määrää.  Jos haluamme toimia oikeasti inhimillisesti, meidän tulee kohdella afrikkalaisia afrikkalaisina, eikä vain "tummaihoisina eurooppalaisina".

Vierailija kirjoitti:

Tämä ketju on täynnä surullista ideologista yritystä todistella että kaikki ihmiset ovat yhtä älykkäitä, mutta näin ei ole todellisuudessa. Tämä johtaa huonoon lopputulokseen ja näin on käynyt tähänkin asti aina kun on lähdetty tästä olettamasta. Olisi kaikkien elämänlaadun kannalta järkevämpää ottaa ihmisten erot huomioon kuin kieltää ne ideologiaan vedoten.

Ei se ole se väite. Vaan se että älykkyystestien tulokset eivät perustu puhtaasti älykkyyteen vaan niissä on myös paljon muita vaikuttavia tekijöitä. Eroja taatusti on mutta ne eivät ole niin dramaattisia kuin on haluttu uskoa eikä niiden vaikutus ole ihan sellainen kun väitetään. On myös ihan yleisesti hyväksyttyä että kultuuriset ja sosiaaliset syyt vaikuttavat tuloksiin. Ja myös se että mikään kansakunnan menestys ei perustu suoraan älykkyyteen vaan myös hyvin moniin erilaisia asioihin kuten maantieteellisiin seikkoihin, historiallisiin ja väestöllisiin syihin ja moniin muihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näiden testien käyttäminen universaalisti sisältää sen ison ongelman että älykkyystestien tehtävätyyppi ei ole mitenkään valmiiksi tuttu läheskään kaikille maailman asukkaille. Ne mittaavat luotettavasti vasta kun ihminen saavuttaa niissä henkilökohtaisen maksiminsa, ei siis välttämättä ollenkaan ensimmäisellä tai toisella kerralla.

Tämän ymmärtää hyvin vaikka kun katsoo jotain vastaavaa älykkyyttä vaativaa tehtävää, esim. sudokuita. Ihan saman älykkyyden ihminen ratkaisee sen sadannen sudokunsa paljon nopeammin ja helpommin kuin sen ihan ensimmäisensä.

Niin täyttä roskaa, kuin olla ja voi tosiasiassa luotettavimmat tulokset tulevat jos testiä ei ole tehnyt liian usein. Minäkin sain jo ensimmäisellä kerralla yli 150 äo-lukeman, ei niitä tehtäviä ole tarkoitus opetella ulkoa, vaan ne pitää ratkaista päättelemällä. Testi ei ollut minulle entuudestaan tuttu, mutta ideasta pääsi nopeasti kiinni. Toisella kerralla pääsisin hieman nopeammin vauhtiin, mutta vaikeimmat olisivat silti mahdottomia ratkaista, joten juuri parempi tulos ei vielä toisella kerrarra olisi. Useampia kertoja tehdessä voisi muistaa ratkaisut, joten se vääristäisi tulosta.

Katsot nyt asiaa vain omasta perspektiivistäsi. Jos et olisi koskaan käynyt kouluja tai nähnyt mitään vastaavaa niin tuskin saisit ensi yrittämällä maksimitulosta. Eikä muuten saa jokainen meillä kouluja käynytkään. Luultavasti maksimin saavuttaisi meillä koulut käynyt toisella tai kolmannella kun ne "tyhmät virheet" on saatu karsittua pois mutta sen jälkeen tulos ei enää juuri parane.

Testi on kyllä sellainen, ettei niihin mitään koulua vaadita, täytyy vain ymmärtää logiikka kuvista.

Onkohan logiikka yleismaailmallista...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.

Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.

Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.

Ei mutta tehtävistä suoriutuminen parantuu opettelemalla. Älykkyys (tai joku muu kyky) on vasta potentiaali saavutta jotain ja vasta harjoittelu saa sen koko potentiaalin käyttöön.

Jos puhutaan huippu-urheiluun verrattavissa tehtävistä nii toki mutta arjen askareissa älykkämmällä homma luistaa itsestään ja älyttömällä ei vaikkanharjoittelisi koko elämänsä. Katso kyseistä listaa ja sitten vertaa maita. Yleensä älyttömät maat ovat kommunismista ja muusta radikalismista kärsiviä ja syyttävät ongelmistaan muita. Kuin punavihreä kupla siis.

Jokainen tekee jotain ensimmäistä kertaa eikä se silloin edes fiksuimmalla suju heti kuin vettä vain. Lähes kaikki arjenkin askareet vaativat aina jonkin verran tottumista ennen kuin ne sujuvat parhaalla mahdollisella tavalla.

Fiksu toki selviytyy heti yleensä paremmin kuin tyhmä mutta ihan tavis pitkällä kokemuksella voi voittaa hyvin fiksun joka tekee jotain ensimmäistä kertaa.

Fiksuus yleensä perustuu hyvään pohjaan erilaisia kokemuksia, joita voi hyödyntää uuden ääressä.

Juuri näin. Ja siksi esimerkiksi ihminen joka ei ole käynyt lainkaan koulua tai vain hyvin vähän on saanut paljon vähemmän kokemusta erilaisista älykkyyttä vaativista tehtävistä kuin se joka on saanut hyvän koulutuksen.

Eräs YK:n  järjestön mukana matkustanut naisvieras kertoi matkan jälkeen paikallisista naisista, jotka eivät ymmärtäneet etäisyyksiä ja perspektiiviä. Naiset eivät myöskään osanneet panna sisäkkäin erikokoisia rasioita, siis lelu, jota pikkulapsetkin osaavat täällä järjestellä. Heiltä puuttui tarvittava kokemus. Kyseiset naiset olivat viettäneet koko ikänsä pienissä taloissa, joiden ympärillä oli muurit. He eivät voineet nähdä kauas.  Heille ei ollut opetettu juuri mitään ja kukaan ei ollut selittänyt asioita, kun he olivat pieniä. Heidän kuului olla hiljaa ja totella. Todennäköisesti he olivat saaneet lapsena heikkoa ravintoa myös. Tämä esimerkki ei ole Afrikasta vaan eräästä Aasian maasta. Kyseessä oli tietysti köyhempi väestönosa. Esimerkki on peräisin 80-luvulta. Jos laitamme suomalaisen lapsen pieneen huoneeseen ja annamme hänen olla siellä vuosikausia melkein kokonaan ilman virikkeitä, leluja, kuvia, ilman aikuista joka puhuu lapselle nätisti ja opettaa asioita,  niin lopputuloa ei liene kovinkaan hyvä.

Äo pysyy suunnilleen samana. Ainoa tekijä tuossa on ravinnon vähyys joka vaikuttaa koska aivot eivät kehity normaalisti. Lännessä syntyneillä hyvää ravintoa saaneilla tietyistä maista peräisin olevilla on noin samat lukemat kuin kantaväestöllä kotimaissa.

Ei tuossa vaikuta ravinto vaan virikkeiden ja harjoituksen puute. Ja sellainen voi periytyä tietyssä mitassa kulttuurisesti myös uuteen kotimaahan.

Virikkeiden ja harjoituksen puute? Mutta onhan Afrikassa esim. Boko Haram ja Al Shabaab!

erityisesti ilahduin tuosta, että mm fyysikot ovat toiseksi korkeimmassa kategoriassa, tutkijat korkeimmassa ja johtajat vasta kolmannessa :D Ehkä tässä on jotain perää..

-t johtaja, tutkijan vaimo

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaffebulla kirjoitti:

Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa ei ole koskaan tunnetun historian aikana ollut mitään korkeakulttuuria. Kyllähän sekin kertoo.

Siellä on kyllä ollut kulttuuria ja kaupunkeja v. 1000-1400. Niistä vain ei paljoa kerrota länsimaiden kouluissa.

Saharan eteläpuolella?  Ei todellakaan.  Kerro yksikin esimerkki vaikkapa kaupungista Saharan eteläpuolella ennen valkoisten tuloa, jossa olisi ollut esimerkiksi viemäröinti.  Ei ole.

Induslaakson kulttuureista, esimerkiksi Harappan ja Mohenjo-Daron kaupungeissa, taas viemäröinti toteutettiin jo yli neljä tuhatta vuotta sitten.

Ymmärrän kyllä, että ihmiset haluavat näyttäytyä 'suvaitsevaisina', ja lieventää mielipiteitään ettei heitä leimattaisi.  Todellisuus on kuitenkin todellisuus, ja jos kohtaamme sen rehellisesti, niin tuloksetkin ovat parempia.  Eihän kukaan ole asettamassa ihmisiä tärkeysjärjestykseen älykkyyden perusteella; sehän olisi ihan hullua!  Mutta älykkyyden puute ja kulttuurin mukanaan tuoma lyhytjänteisyys ja itsehillinnän puute luo ne olosuhteet lähi-itään ja afrikkaan, joiden olemassaolosta syytetään eurooppalaisia.  Totuus on kuitenkin se, että ennen kuin hyväksymme afrikkalaiset afrikkalaisina omine piirteineen, emme kykene heitä auttamaan.  Ja jos suljemme silmämme heidän ongelmiltaan ja vain syydämme sinne rahaa, historiakin jo osoittaa että se valuu sotapäälliköille ja vain kasvattaa nälänhädästä kärsivien määrää.  Jos haluamme toimia oikeasti inhimillisesti, meidän tulee kohdella afrikkalaisia afrikkalaisina, eikä vain "tummaihoisina eurooppalaisina".

Unohdat nyt että Eurooppa on ollut pidemmällä perspektiivillä katsoen korkeakulttuurien periferia. Ennen Eurooppaa korkeakulttuureita syntyi lähes kaikkialle muualle maailmassa. Potentiaalia on siis ollut lähes kaikkialla. Silti Eurooppa oli lopulta se jonne se kehitys lopulta tiivistyi ja kiihtyi ennennäkemöttömäksi vauraudeksi. 

On siis varsin yksioikoinen ajattelutapa katsoa jotain potentiaalia ja menetystä sen kautta missä on joskus ollut joku korkeakulttuuri. Paljon hedelmällisempää on katsoa mitkä asiat ovat sitten lopulta johtaneet sen kulttuuriin pidempään ja suurempaan kukkoistukseen muihin verrattuna. Ja siinä löytyykin sitten eniten kulttuurisia syitä. Esim. se jos vallitseva uskonto kahlitsee vähemmän vapaata ajattelua ja tieteen käsityksiä niin se johtaa usein suurempaan menestykseen. Siksi mm. Lähi-Idän entiset korkeakulttuurit ovat vähitellen hiipuneet koska uskonto on kahlinnut myöhemmin liikaa ajattelua ja luovuutta. Mutta pitää huomata että on aika paljon sattumaa että juuri Euroopassa oli vapaamielisempää juuri sopivaan aikaan eikä sitten jossain muualla.

Somalia ei päässyt listalle...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.

Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.

Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.

Ei mutta tehtävistä suoriutuminen parantuu opettelemalla. Älykkyys (tai joku muu kyky) on vasta potentiaali saavutta jotain ja vasta harjoittelu saa sen koko potentiaalin käyttöön.

Jos puhutaan huippu-urheiluun verrattavissa tehtävistä nii toki mutta arjen askareissa älykkämmällä homma luistaa itsestään ja älyttömällä ei vaikkanharjoittelisi koko elämänsä. Katso kyseistä listaa ja sitten vertaa maita. Yleensä älyttömät maat ovat kommunismista ja muusta radikalismista kärsiviä ja syyttävät ongelmistaan muita. Kuin punavihreä kupla siis.

Jokainen tekee jotain ensimmäistä kertaa eikä se silloin edes fiksuimmalla suju heti kuin vettä vain. Lähes kaikki arjenkin askareet vaativat aina jonkin verran tottumista ennen kuin ne sujuvat parhaalla mahdollisella tavalla.

Fiksu toki selviytyy heti yleensä paremmin kuin tyhmä mutta ihan tavis pitkällä kokemuksella voi voittaa hyvin fiksun joka tekee jotain ensimmäistä kertaa.

Fiksuus yleensä perustuu hyvään pohjaan erilaisia kokemuksia, joita voi hyödyntää uuden ääressä.

Juuri näin. Ja siksi esimerkiksi ihminen joka ei ole käynyt lainkaan koulua tai vain hyvin vähän on saanut paljon vähemmän kokemusta erilaisista älykkyyttä vaativista tehtävistä kuin se joka on saanut hyvän koulutuksen.

Eräs YK:n  järjestön mukana matkustanut naisvieras kertoi matkan jälkeen paikallisista naisista, jotka eivät ymmärtäneet etäisyyksiä ja perspektiiviä. Naiset eivät myöskään osanneet panna sisäkkäin erikokoisia rasioita, siis lelu, jota pikkulapsetkin osaavat täällä järjestellä. Heiltä puuttui tarvittava kokemus. Kyseiset naiset olivat viettäneet koko ikänsä pienissä taloissa, joiden ympärillä oli muurit. He eivät voineet nähdä kauas.  Heille ei ollut opetettu juuri mitään ja kukaan ei ollut selittänyt asioita, kun he olivat pieniä. Heidän kuului olla hiljaa ja totella. Todennäköisesti he olivat saaneet lapsena heikkoa ravintoa myös. Tämä esimerkki ei ole Afrikasta vaan eräästä Aasian maasta. Kyseessä oli tietysti köyhempi väestönosa. Esimerkki on peräisin 80-luvulta. Jos laitamme suomalaisen lapsen pieneen huoneeseen ja annamme hänen olla siellä vuosikausia melkein kokonaan ilman virikkeitä, leluja, kuvia, ilman aikuista joka puhuu lapselle nätisti ja opettaa asioita,  niin lopputuloa ei liene kovinkaan hyvä.

Äo pysyy suunnilleen samana. Ainoa tekijä tuossa on ravinnon vähyys joka vaikuttaa koska aivot eivät kehity normaalisti. Lännessä syntyneillä hyvää ravintoa saaneilla tietyistä maista peräisin olevilla on noin samat lukemat kuin kantaväestöllä kotimaissa.

Ei tuossa vaikuta ravinto vaan virikkeiden ja harjoituksen puute. Ja sellainen voi periytyä tietyssä mitassa kulttuurisesti myös uuteen kotimaahan.

Virikkeiden ja harjoituksen puute? Mutta onhan Afrikassa esim. Boko Haram ja Al Shabaab!

Rasismi ei ole älykästä.

Ei ihme, että Pisa-tulokset huononevat...

Älykkyys on fakta, kansoissa on eroja, joita ei koulutuksella voi muuttaa.

Kannettu vesi jne.

MIelenkiintoista miten samaan aikaan yritetään kehua miten älykkäitä me täällä olemme ja samaan aikaan kirjoitetaan niitä kaikkein typerimpiä ennakkoluuloja julkisesti ilman mitään pidäkkeitä.