Nirso 9v lihoo melko hurjaa vauhtia, pakko antaa sitä mitä syö kun perus kotiruoka on melkein kaikki "hyi"
138cm/33,5kg ja painoa kertynyt vuodessa nyt 8kg. Ei kelpaa kotiruoka. Esim. Perunat, kastike, puurot, riisi, vihannekset ainoastaan jossain wrapin sisällä pieneksi pilkottuna. Tai niin, että annan vaikka puoli tuntia lisää peliaikaa jos suostuu syömään porkkanan tms. Ennen liikkui ulkona, mutta nyt on joutunut ulkopuoliseksi eikä halua enää olla näiden kavereiden kanssa. On koulun jälkeen lähinnä vaan kotona ja puhelimella. Olen ostanut sitä mitä suostuu syömään. Kananugetteja, lohkoperunoita, wrappeja, kalapuikkoja. Välipaloina menee vanukkaat ja yksi tietty vaalea leipä ja suklaamurot. Isänsä luona pääsee aina Hesburgeriin tai tilaavat pizzaa.
Vielä jokin aika sitten kiinnosti pokemon go, ei enää sekään. Patistan ulos ja haraa vastaan, kun "ei oo mitään tekemistä" Ei halua kanssani lenkille tai esim. että kävelisimme kauppaan. Se on jo ns. noloa tuossa iässä äidin kanssa liikkua. Mitä ihmettä keksin, että poika ei ainakaan lihoisi yhtä rajua vauhtia enää?
Kommentit (85)
No älä osta nugetteja vaan anna olla nälässä. Sieltä ne makunystyrät heräävät.
Varmaan joku harrastus olisi paikallaan. Ei tuon ikäistä mikään kauppaan kävely kiinnosta.
Älä mahdollista sitä lihomista. Herkut pois, jos se kotiruoka ei maistu, niin sitten voi olla syömättä. Tarvittaessa vaikka puhelin pois.
Saisiko nuo vanukkaat ja suklaamurot vaihdettua terveellisempiin vaihtoehtoihin ja kasvatusta tyyliin vanukas viikonloppuna ok jälkkärinä. Onko keskivartalolihavuutta? Stressihormonit liian korkealla? Silloin pitäisi katsoa, että verensokeri pysyy tasaisena ja sokerit mahdollisimman pois ruokavaliosta. Mutta miten, en tiedä.
Jos yhtään lohduttaa, lihoin suht samassa iässsä perhehelvetin vuoksi eikä silloin ollut mitään heseruokia, ranskalaisia tai pizzoja tarjolla lainkaan. Silti lihoin, kun elimistön hormonit halusivat niin tapahtuvan. Onko ero käsitelty lapsen kanssa niin, että lapsella on aidosti turvallinen olo? Oliko kotona riitoja tai muuten paha ilmapiiri? Onko kuvioon tullut uusia kumppaneita?
Opeta lastasi kunnon koti kasvatuksen keinoin olemaan vähemmän fnirso.
Pakottamalla saat ainakin pitkäaikaisen inhon kaikkea kohtaan. Valitettavasti en keksi helppoa keinoa saada asioita muuttumaan, eli joudut nähdä jonkin verran vaivaa lapsesi terapiaan.
9v on noloa liikkua äidin kanssa??
Onneksi asutaan landella, 10 vuotias pyörii vielä oikein mielellään meidän vanhempien kanssa
Jatka samaa rataa, niin saadaan enemmän materiaalia joskus Suomeenkin rantautuvaan "hengenvaarallisesti lihava" sarjaan 👍👍
Vierailija kirjoitti:
Saisiko nuo vanukkaat ja suklaamurot vaihdettua terveellisempiin vaihtoehtoihin ja kasvatusta tyyliin vanukas viikonloppuna ok jälkkärinä. Onko keskivartalolihavuutta? Stressihormonit liian korkealla? Silloin pitäisi katsoa, että verensokeri pysyy tasaisena ja sokerit mahdollisimman pois ruokavaliosta. Mutta miten, en tiedä.
Jos yhtään lohduttaa, lihoin suht samassa iässsä perhehelvetin vuoksi eikä silloin ollut mitään heseruokia, ranskalaisia tai pizzoja tarjolla lainkaan. Silti lihoin, kun elimistön hormonit halusivat niin tapahtuvan. Onko ero käsitelty lapsen kanssa niin, että lapsella on aidosti turvallinen olo? Oliko kotona riitoja tai muuten paha ilmapiiri? Onko kuvioon tullut uusia kumppaneita?
Sä lihoit, koska söit enemmän kuin kulutit. Voi olla, että et esim. liikkunut yhtä paljoa perhetilanteen takia, mutta mikään hormoni ei pysty muuttamaan ilmaa läskiksi. Myös lasten vanhempien pitää hyväksyä se ikävä fakta, että rasvan kertyminen johtuu syömisen ja kulutuksen tasapainosta ja sitä ei millään määrällä selittelyjä pystytä muuttamaan.
Vierailija kirjoitti:
9v on noloa liikkua äidin kanssa??
Onneksi asutaan landella, 10 vuotias pyörii vielä oikein mielellään meidän vanhempien kanssa
Meillä on kolme lasta, joista nuorin on lukiossa ja vanhin jo yli kaksikymppinen, mutta ei heille ole tullut vieläkään kenellekään sellaista ikää, ettei olisi kehdannut liikkua meidän vanhempien tai koko perheen kanssa. Asutaan pääkaupunkiseudulla ja lasten kaverit ovat ihan samanlaisia ihania ihmisiä.
Ehkä me vanhemmat emme ole noloja tai sitten lapset ovat fiksuja ja kohteliaita? Ehkä jopa molemmat?
Lapsi ei varmasti nälkään kuole. Ei kaikesta tarvitse tykätä enkä tahallaan tee lapsen inhokkiruokaa, mutta meillä tarjotaan sitä mitä kulloinkin on. Jos ei maistu, ei syö. Kyllä jossain vaiheessa alkaa maistumaan. Se ei ole vaihtoehto että söisi vain roskaruokaa ja herkkuja. Teet karhunpalveluksen lapsellesi jos opetat sen tuossa iässä huonoon ruokavalioon ja lihavaksi, aikuisena onkin sitten hankalampi muuttaa tapojaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saisiko nuo vanukkaat ja suklaamurot vaihdettua terveellisempiin vaihtoehtoihin ja kasvatusta tyyliin vanukas viikonloppuna ok jälkkärinä. Onko keskivartalolihavuutta? Stressihormonit liian korkealla? Silloin pitäisi katsoa, että verensokeri pysyy tasaisena ja sokerit mahdollisimman pois ruokavaliosta. Mutta miten, en tiedä.
Jos yhtään lohduttaa, lihoin suht samassa iässsä perhehelvetin vuoksi eikä silloin ollut mitään heseruokia, ranskalaisia tai pizzoja tarjolla lainkaan. Silti lihoin, kun elimistön hormonit halusivat niin tapahtuvan. Onko ero käsitelty lapsen kanssa niin, että lapsella on aidosti turvallinen olo? Oliko kotona riitoja tai muuten paha ilmapiiri? Onko kuvioon tullut uusia kumppaneita?
Sä lihoit, koska söit enemmän kuin kulutit. Voi olla, että et esim. liikkunut yhtä paljoa perhetilanteen takia, mutta mikään hormoni ei pysty muuttamaan ilmaa läskiksi. Myös lasten vanhempien pitää hyväksyä se ikävä fakta, että rasvan kertyminen johtuu syömisen ja kulutuksen tasapainosta ja sitä ei millään määrällä selittelyjä pystytä muuttamaan.
Ole sinä koulupudokas hiljaa, kun täällä aikuiset juttelee.
Se on ihan fakta, että tosi moni eroperheen lapsi lihoo ja etenkin vatsasta. Heillä on myös vaikeuksia painonhallinnassa myöhemmin aikuisiällä. Siksi oikeanlainen hoito ja puuttuminen olisi tärkeää. Ja tuon yläpuolella olevan debiilin "hoito" on just jotain sellaista, mitä ei tarvita. Hän ei tajua edes aineenvaihdunnan perusteita. Ymmärtää vain kalorin.
Mitä vaikeampia traumat, sitä vaikeampia ovat yleensä myös syömisongelmat ja joillain syömisongelmat johtavat lihomiseen, joillain laihtumiseen, useilla ravinnepuutoksiin, jaksamisongelmiin jne. Ero on valtava elämänmuutos lapselle. Koulunkäynnin aloittaminen on valtava elämänmuutos lapselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saisiko nuo vanukkaat ja suklaamurot vaihdettua terveellisempiin vaihtoehtoihin ja kasvatusta tyyliin vanukas viikonloppuna ok jälkkärinä. Onko keskivartalolihavuutta? Stressihormonit liian korkealla? Silloin pitäisi katsoa, että verensokeri pysyy tasaisena ja sokerit mahdollisimman pois ruokavaliosta. Mutta miten, en tiedä.
Jos yhtään lohduttaa, lihoin suht samassa iässsä perhehelvetin vuoksi eikä silloin ollut mitään heseruokia, ranskalaisia tai pizzoja tarjolla lainkaan. Silti lihoin, kun elimistön hormonit halusivat niin tapahtuvan. Onko ero käsitelty lapsen kanssa niin, että lapsella on aidosti turvallinen olo? Oliko kotona riitoja tai muuten paha ilmapiiri? Onko kuvioon tullut uusia kumppaneita?
Sä lihoit, koska söit enemmän kuin kulutit. Voi olla, että et esim. liikkunut yhtä paljoa perhetilanteen takia, mutta mikään hormoni ei pysty muuttamaan ilmaa läskiksi. Myös lasten vanhempien pitää hyväksyä se ikävä fakta, että rasvan kertyminen johtuu syömisen ja kulutuksen tasapainosta ja sitä ei millään määrällä selittelyjä pystytä muuttamaan.
Ole sinä koulupudokas hiljaa, kun täällä aikuiset juttelee.
Se on ihan fakta, että tosi moni eroperheen lapsi lihoo ja etenkin vatsasta. Heillä on myös vaikeuksia painonhallinnassa myöhemmin aikuisiällä. Siksi oikeanlainen hoito ja puuttuminen olisi tärkeää. Ja tuon yläpuolella olevan debiilin "hoito" on just jotain sellaista, mitä ei tarvita. Hän ei tajua edes aineenvaihdunnan perusteita. Ymmärtää vain kalorin.
Mitä vaikeampia traumat, sitä vaikeampia ovat yleensä myös syömisongelmat ja joillain syömisongelmat johtavat lihomiseen, joillain laihtumiseen, useilla ravinnepuutoksiin, jaksamisongelmiin jne. Ero on valtava elämänmuutos lapselle. Koulunkäynnin aloittaminen on valtava elämänmuutos lapselle.
Ohis mutta ei energiaa synny tyhjästä. Montako keskitys leiri van kia oli ylipainoisia? Vaikka heillä taisi olla vähän enemmän traumoja kuin eroperheessä.
Täältä löytyy kanssa nirso lapsi. Tiedoksi, että itsetekemälläni ne wrapit saa terveellisiksi, samoin itsetehdyt kananugetit, erottelemalla salaatin osat toisistaan joten voi ottaa vaikka kurkkutikkuja ja porkkanan palasia. Kannattaa käyttää aikaa itse tekemiseen eikä ostaa valmiita pasha ruokia kaupasta.
Eli kilpailet lapsen suosiosta ja nyt lapsi on pulska.
Älä osta lapsen hyväksyntää ruualla vaan keksi jokin muu tapa osoittaa välittämistä. Kaupassa käynnin tarjoaminen ajanvietoksi on todella kuivakka ja tylsä tapa. Ostakaa vaikka Wii ja pelatkaa yhdessä virtuaaligolfia tai jotain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saisiko nuo vanukkaat ja suklaamurot vaihdettua terveellisempiin vaihtoehtoihin ja kasvatusta tyyliin vanukas viikonloppuna ok jälkkärinä. Onko keskivartalolihavuutta? Stressihormonit liian korkealla? Silloin pitäisi katsoa, että verensokeri pysyy tasaisena ja sokerit mahdollisimman pois ruokavaliosta. Mutta miten, en tiedä.
Jos yhtään lohduttaa, lihoin suht samassa iässsä perhehelvetin vuoksi eikä silloin ollut mitään heseruokia, ranskalaisia tai pizzoja tarjolla lainkaan. Silti lihoin, kun elimistön hormonit halusivat niin tapahtuvan. Onko ero käsitelty lapsen kanssa niin, että lapsella on aidosti turvallinen olo? Oliko kotona riitoja tai muuten paha ilmapiiri? Onko kuvioon tullut uusia kumppaneita?
Sä lihoit, koska söit enemmän kuin kulutit. Voi olla, että et esim. liikkunut yhtä paljoa perhetilanteen takia, mutta mikään hormoni ei pysty muuttamaan ilmaa läskiksi. Myös lasten vanhempien pitää hyväksyä se ikävä fakta, että rasvan kertyminen johtuu syömisen ja kulutuksen tasapainosta ja sitä ei millään määrällä selittelyjä pystytä muuttamaan.
Ole sinä koulupudokas hiljaa, kun täällä aikuiset juttelee.
Se on ihan fakta, että tosi moni eroperheen lapsi lihoo ja etenkin vatsasta. Heillä on myös vaikeuksia painonhallinnassa myöhemmin aikuisiällä. Siksi oikeanlainen hoito ja puuttuminen olisi tärkeää. Ja tuon yläpuolella olevan debiilin "hoito" on just jotain sellaista, mitä ei tarvita. Hän ei tajua edes aineenvaihdunnan perusteita. Ymmärtää vain kalorin.
Mitä vaikeampia traumat, sitä vaikeampia ovat yleensä myös syömisongelmat ja joillain syömisongelmat johtavat lihomiseen, joillain laihtumiseen, useilla ravinnepuutoksiin, jaksamisongelmiin jne. Ero on valtava elämänmuutos lapselle. Koulunkäynnin aloittaminen on valtava elämänmuutos lapselle.
Ohis mutta ei energiaa synny tyhjästä. Montako keskitys leiri van kia oli ylipainoisia? Vaikka heillä taisi olla vähän enemmän traumoja kuin eroperheessä.
Monellako heistä oli ruokaakaan? Onko sinun mielestäsi paras ratkaisu nyt sitten kieltää lapselta kaikki syöminen? Heittää eteen kerran päivässä keitettyä vettä, jossa leivänkannikka ja perunankuoria?
Oma vanhemapani laihdutti minua kieltämällä syömisen. Paria vuotta myöhemmin koulusta otettiin yhteyttä, että lapsen on saatava ruokaa. Paino-ongelmat eivät todellakaan ratkenneet tuolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saisiko nuo vanukkaat ja suklaamurot vaihdettua terveellisempiin vaihtoehtoihin ja kasvatusta tyyliin vanukas viikonloppuna ok jälkkärinä. Onko keskivartalolihavuutta? Stressihormonit liian korkealla? Silloin pitäisi katsoa, että verensokeri pysyy tasaisena ja sokerit mahdollisimman pois ruokavaliosta. Mutta miten, en tiedä.
Jos yhtään lohduttaa, lihoin suht samassa iässsä perhehelvetin vuoksi eikä silloin ollut mitään heseruokia, ranskalaisia tai pizzoja tarjolla lainkaan. Silti lihoin, kun elimistön hormonit halusivat niin tapahtuvan. Onko ero käsitelty lapsen kanssa niin, että lapsella on aidosti turvallinen olo? Oliko kotona riitoja tai muuten paha ilmapiiri? Onko kuvioon tullut uusia kumppaneita?
Sä lihoit, koska söit enemmän kuin kulutit. Voi olla, että et esim. liikkunut yhtä paljoa perhetilanteen takia, mutta mikään hormoni ei pysty muuttamaan ilmaa läskiksi. Myös lasten vanhempien pitää hyväksyä se ikävä fakta, että rasvan kertyminen johtuu syömisen ja kulutuksen tasapainosta ja sitä ei millään määrällä selittelyjä pystytä muuttamaan.
Ole sinä koulupudokas hiljaa, kun täällä aikuiset juttelee.
Se on ihan fakta, että tosi moni eroperheen lapsi lihoo ja etenkin vatsasta. Heillä on myös vaikeuksia painonhallinnassa myöhemmin aikuisiällä. Siksi oikeanlainen hoito ja puuttuminen olisi tärkeää. Ja tuon yläpuolella olevan debiilin "hoito" on just jotain sellaista, mitä ei tarvita. Hän ei tajua edes aineenvaihdunnan perusteita. Ymmärtää vain kalorin.
Mitä vaikeampia traumat, sitä vaikeampia ovat yleensä myös syömisongelmat ja joillain syömisongelmat johtavat lihomiseen, joillain laihtumiseen, useilla ravinnepuutoksiin, jaksamisongelmiin jne. Ero on valtava elämänmuutos lapselle. Koulunkäynnin aloittaminen on valtava elämänmuutos lapselle.
Moni eroperheen lapsi lihoaa, koska vanhemmat vanhemmat kilpailevat lapsensa rakkaudesta ja ostavat sitä lapselta herkuilla. He voivat myös yrittää parantaa lapsen mielialaa karkeilla ja muulla hyvällä.
Se kalori on kaiken perusta kehon energiataloudessa. Hienosti osasit huomata, että traumoista voi tulla syömishäiriöitä. Se ei kuitenkaan muuta sitä faktaa, että se suuhun laitetun ruuan määrä ja laatu suhteessa kulutukseen määrittää lihoamisen / laihtumisen. Se anoreksia/bulimia/ahmimishäiriö/ortoreksia/tiesmikä vaikuttaa siihen suuhun laitettavan ruokaan ja voi välillisesti vaikuttaa kehon koostumukseen, mutta se ei vaikuta suoraan kehon painoon.
P.S. Kirjoitusasusta päätellen veikkaisin, että minulla on korkeampi koulutus kuin sinulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saisiko nuo vanukkaat ja suklaamurot vaihdettua terveellisempiin vaihtoehtoihin ja kasvatusta tyyliin vanukas viikonloppuna ok jälkkärinä. Onko keskivartalolihavuutta? Stressihormonit liian korkealla? Silloin pitäisi katsoa, että verensokeri pysyy tasaisena ja sokerit mahdollisimman pois ruokavaliosta. Mutta miten, en tiedä.
Jos yhtään lohduttaa, lihoin suht samassa iässsä perhehelvetin vuoksi eikä silloin ollut mitään heseruokia, ranskalaisia tai pizzoja tarjolla lainkaan. Silti lihoin, kun elimistön hormonit halusivat niin tapahtuvan. Onko ero käsitelty lapsen kanssa niin, että lapsella on aidosti turvallinen olo? Oliko kotona riitoja tai muuten paha ilmapiiri? Onko kuvioon tullut uusia kumppaneita?
Sä lihoit, koska söit enemmän kuin kulutit. Voi olla, että et esim. liikkunut yhtä paljoa perhetilanteen takia, mutta mikään hormoni ei pysty muuttamaan ilmaa läskiksi. Myös lasten vanhempien pitää hyväksyä se ikävä fakta, että rasvan kertyminen johtuu syömisen ja kulutuksen tasapainosta ja sitä ei millään määrällä selittelyjä pystytä muuttamaan.
Ole sinä koulupudokas hiljaa, kun täällä aikuiset juttelee.
Se on ihan fakta, että tosi moni eroperheen lapsi lihoo ja etenkin vatsasta. Heillä on myös vaikeuksia painonhallinnassa myöhemmin aikuisiällä. Siksi oikeanlainen hoito ja puuttuminen olisi tärkeää. Ja tuon yläpuolella olevan debiilin "hoito" on just jotain sellaista, mitä ei tarvita. Hän ei tajua edes aineenvaihdunnan perusteita. Ymmärtää vain kalorin.
Mitä vaikeampia traumat, sitä vaikeampia ovat yleensä myös syömisongelmat ja joillain syömisongelmat johtavat lihomiseen, joillain laihtumiseen, useilla ravinnepuutoksiin, jaksamisongelmiin jne. Ero on valtava elämänmuutos lapselle. Koulunkäynnin aloittaminen on valtava elämänmuutos lapselle.
Ohis mutta ei energiaa synny tyhjästä. Montako keskitys leiri van kia oli ylipainoisia? Vaikka heillä taisi olla vähän enemmän traumoja kuin eroperheessä.
Monellako heistä oli ruokaakaan? Onko sinun mielestäsi paras ratkaisu nyt sitten kieltää lapselta kaikki syöminen? Heittää eteen kerran päivässä keitettyä vettä, jossa leivänkannikka ja perunankuoria?
Oma vanhemapani laihdutti minua kieltämällä syömisen. Paria vuotta myöhemmin koulusta otettiin yhteyttä, että lapsen on saatava ruokaa. Paino-ongelmat eivät todellakaan ratkenneet tuolla.
Täh? Eiks tässä puhuttu ylipainoisista lapsista jotka syövät liikaa? Ja sinä kommentoit että lihoin vaikket syönyt liikaa? Niin siihen vastasin että söit liikaa ja lihoit sen takia.
Ei kukaan ole puhunut syömisen kieltämisestä. Vaan lähinnä siitä että tarjolla on terveellistä ruokaa, lapsi kyllä syö kun on nälkä. Se ei ole keino että antaa epäterveellistä ruokaa, sillä aiheuttaa lapselle vain haittaa.
Vielä 1990-luvun loppupuolella minun ja sisarusten piti syödä mitä oli tarjolla tai saimme olla nälässä. Sitä syötiin, mitä tarjolla oli tai sitten oltiin ilman. Ei meiltä kysytty, että mitä halutaan syödä vaan annettiin sitä, mitä sattui olemaan ja niin se nykyäänkin pitäisi olla. Eli jos lapselle ei tarjottu ruoka kelpaa, niin sitten hän saa olla syömättä seuraavaan ateriaan asti ja jos silloinkaan ei kelpaa, niin sitten taas syömättä seuraavaan ateriaan asti.
Mun pojan kaveri oli valtavan lihava ykkös ja kakkosluokalla. Muut pojat ja oma poikani juoksi eikä hän jaksanut juosta. Jotain toimenpiteitä hänen äitinsä ja isänsä tekivät,koska kolmosluokasta eteenpäin hän on ollut hoikka. Tuohon pitää ap tarttua. Ravitsemusterapeutille,lääkäriin,psykologille,jostain on apua haettava.
Ei lapsi hetkessä nälkään kuole ja ruokakin alkaa paremmin maistumaan nälän kasvaessa. Vanhemmat on täysin vastuussa lapsen lihomisesta.