Kotirouva, kerro tarinasi

Minulla oli kerran asiakkaana tällainen kotirouva, joka oli siis elänyt täysin miehen kustantamaa elämää ja mies hoitanut kaikki talousasiat. Nainen hoitanut lapset ja kodin. Arvovalintoja. Kävi vain sitten niin, että mies sitten halusikin avioeron, ja vei tietenkin osapuilleen kaiken omaisuuden (jonka oli omalla työllään hankkinutkin, omiin nimiinsä) mukaansa. Tää nainen oli aivan rikki, tietenkin, ei mitään omaa omaisuutta jolla vaikkapa ostaa asuntoa tai autoa tms, ei juurikaan työkokemusta joten sillä ei työmarkkinoilla kilpailla, oli työttömänä sitten että sai jotain korvauksia ruokaa ostaakseen, päälle siihen tietenkin huoltajuuskiistat jne. Oli aika kamalaa seurata vierestä. Toivoin tuolle asiakkaalle kaikkea hyvää, toivottavasti sai asiansa järjestykseen ja apua eri puolilta..

Se, että kotirouva sekoitetaan työttömään, on rouvalle kunnianosoitus. Työtön sentään yleensä hakee töitä ja on ahkera. Pyrkii tekemään jotain yhteiskunnan hyväksi.

Täällä puhuttiin myös siitä, että suurin osa naisista ei tee uraa, vaan on pienipalkkaisissa töissä. Tässä on joku asia ymmärretty nyt perusteellisesti väärin. Ei kotirouvuuden vastakohta ole uraohjus, vaan nainen, joka kantaa osansa yhteiskunnan pyörien pyörimisestä. Lähihoitaja, siivooja tai kaupan kassa täyttävät tämän tehtävän paremmin kuin hyvin. Heille nostan kuvitteellista hattuani.

Ei ole avioehtoa. Olen enimmäkseen tyytyväinen. Mies on työorientoitunut ja jä hänelle ok että olen kotona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entisajan kotirouva = nykyajan elätti

Hienoa, että alkaa  jo olla harvinaisuus!

Tarkoitin kotirouvalla nimenomaan elättiä aloituksessa. Siis miehen siivellä elävää naista, joka ei ole työtön eikä elä yhteiskunnan muillakaan tuilla. Ap

Mikä on sitten nimike naiselle (tai miksei miehellekin) joka on kotona, mutta ei ole puolisonsa "elätti"? 

Miten määritellään vaikka lottovoittaja, perijä, joku joka on myynyt omaisuuttaan eikä enää tarvitse käydä töissä? Vapaaherra/-tar? 

Itse ajattelen niin, että omaa merkittävää omaisuuttaan hoitava ihminen ei ole kotirouva, vaan hänen työnsä on omaisuuden hoitaminen. Kotirouvallakin voi olla tuloja, mutta hänen elintasonsa määrää miehen tulotaso ja omaisuus eikä hänen omaisuutensa hoitaminen vaadi isoa ajallista panostusta. 

Mutta tietty erilaisia määritelmiä voi olla ja onkin, kuten keskustelusta näkee. Jonkun mielestä työtön työnhakijakin on kotirouva. Ap

Ei kotiäidin/-rouvqn elintasoa välttämättä miehen tulotaso määritä lainkaan. Kouluttautunut nainen on usein ehtinyt tehdä töitä useita vuodia ennen lapsia tai kotiin jääntiä. Monella on oma yritys, mahdollisesti yrityskauppa taustalla jne.

Silloin voidaan puhua kotiäidistä tai kotirpuvasta kun se ei ole pakon sanelemaa, rahaan se liittyy vain osalla.

Tämä on se mitä suomalainen ei ymmärrä. Kotona olevan naisen oletetaan olevan kouluttamaton ressukka elätti vaikka todellisuudessa koulutettu, hyvin toimeentuleva nainen on kotona oikeasti tahdostaan, toisin kuin se kouluttamaton. Kotiäiti/kotirouva on mun mielestä juuri tällainen nainen, pakolla kotona olevat eivät sitä ole. Kuka pienituloinen edes voi jäädä kotiin vuosiksi?

Millainen ihminen on pakolla kotona? Kuka tai mikä pakottaa? Miten juuri kouluttamaton on pakolla kotona? Mitä eroa on koulutetulla ja kouluttamattomalla kotirouvalla, jos molemmat ovat kotirouvia vapaasta tahdostaan?

Esimerkiksi se työtön tai sairas. Enkä sanonut että kouluttamaton on pakosta kotona, kerroin vain ettei kotiäiti usein ole kouluttamaton ja rahaton, toisin kuin ihmiset kuvittelee. Ja helpompihan se on koulutetun jäädä kotiin kuin kuoluttamattoman, joka ei töihin niin helposti palaa sittenkään kun haluaisi.

Vierailija kirjoitti:

Se, että kotirouva sekoitetaan työttömään, on rouvalle kunnianosoitus. Työtön sentään yleensä hakee töitä ja on ahkera. Pyrkii tekemään jotain yhteiskunnan hyväksi.

Täällä puhuttiin myös siitä, että suurin osa naisista ei tee uraa, vaan on pienipalkkaisissa töissä. Tässä on joku asia ymmärretty nyt perusteellisesti väärin. Ei kotirouvuuden vastakohta ole uraohjus, vaan nainen, joka kantaa osansa yhteiskunnan pyörien pyörimisestä. Lähihoitaja, siivooja tai kaupan kassa täyttävät tämän tehtävän paremmin kuin hyvin. Heille nostan kuvitteellista hattuani.

Olin 20 vuotta työelämässä ennen kotiäitiyttä ja kotirouvuutta. Nyt teen vapaaehtoistyötä. Mikä on sinun hyötysi yhteiskunnalle? Onko hyödyllisyytesi yhtä kuviteltua kuin hattusi? 

Vierailija kirjoitti:

Se, että kotirouva sekoitetaan työttömään, on rouvalle kunnianosoitus. Työtön sentään yleensä hakee töitä ja on ahkera. Pyrkii tekemään jotain yhteiskunnan hyväksi.

Täällä puhuttiin myös siitä, että suurin osa naisista ei tee uraa, vaan on pienipalkkaisissa töissä. Tässä on joku asia ymmärretty nyt perusteellisesti väärin. Ei kotirouvuuden vastakohta ole uraohjus, vaan nainen, joka kantaa osansa yhteiskunnan pyörien pyörimisestä. Lähihoitaja, siivooja tai kaupan kassa täyttävät tämän tehtävän paremmin kuin hyvin. Heille nostan kuvitteellista hattuani.

Minäkin kotirouvana olen antanut oman panokseni yhteiskunnan pyörien pyörittämiseen maksamalla veroja.

Vierailija kirjoitti:

Se, että kotirouva sekoitetaan työttömään, on rouvalle kunnianosoitus. Työtön sentään yleensä hakee töitä ja on ahkera. Pyrkii tekemään jotain yhteiskunnan hyväksi.

Täällä puhuttiin myös siitä, että suurin osa naisista ei tee uraa, vaan on pienipalkkaisissa töissä. Tässä on joku asia ymmärretty nyt perusteellisesti väärin. Ei kotirouvuuden vastakohta ole uraohjus, vaan nainen, joka kantaa osansa yhteiskunnan pyörien pyörimisestä. Lähihoitaja, siivooja tai kaupan kassa täyttävät tämän tehtävän paremmin kuin hyvin. Heille nostan kuvitteellista hattuani.

Kotirouva osallistuu yhteiskunnan pyörittämiseen ihan samalla tavalla, kotiäidistä puhumattakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se, että kotirouva sekoitetaan työttömään, on rouvalle kunnianosoitus. Työtön sentään yleensä hakee töitä ja on ahkera. Pyrkii tekemään jotain yhteiskunnan hyväksi.

Täällä puhuttiin myös siitä, että suurin osa naisista ei tee uraa, vaan on pienipalkkaisissa töissä. Tässä on joku asia ymmärretty nyt perusteellisesti väärin. Ei kotirouvuuden vastakohta ole uraohjus, vaan nainen, joka kantaa osansa yhteiskunnan pyörien pyörimisestä. Lähihoitaja, siivooja tai kaupan kassa täyttävät tämän tehtävän paremmin kuin hyvin. Heille nostan kuvitteellista hattuani.

Kotirouva osallistuu yhteiskunnan pyörittämiseen ihan samalla tavalla, kotiäidistä puhumattakaan.

Miten, josnei maksa veroja?

Mutta kotirouva voi silti kantaa osansa yhteisön hyväksi harrastuksissa, kodinhoidossa, lastenhoidossa, arjen pyörityksessä ja tuoden iloa.

Suomalaiset ovat niin suvaitsemattomia. Oma arvomaailma, elämänvalinnat ja työpolku on ainoa oikea.

Toisessa ihmisessä ei ole mitään vikaa, vaikka hän valitsee eri asiat kuin sinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se, että kotirouva sekoitetaan työttömään, on rouvalle kunnianosoitus. Työtön sentään yleensä hakee töitä ja on ahkera. Pyrkii tekemään jotain yhteiskunnan hyväksi.

Täällä puhuttiin myös siitä, että suurin osa naisista ei tee uraa, vaan on pienipalkkaisissa töissä. Tässä on joku asia ymmärretty nyt perusteellisesti väärin. Ei kotirouvuuden vastakohta ole uraohjus, vaan nainen, joka kantaa osansa yhteiskunnan pyörien pyörimisestä. Lähihoitaja, siivooja tai kaupan kassa täyttävät tämän tehtävän paremmin kuin hyvin. Heille nostan kuvitteellista hattuani.

Kotirouva osallistuu yhteiskunnan pyörittämiseen ihan samalla tavalla, kotiäidistä puhumattakaan.

Miten, josnei maksa veroja?

Ainahan veroja maksetaan jossakin muodossa. Mitä jos kotirouva ostaa kaikki kalusteet ja kodinkoneet ennestään täysin tyhjään loma-asuntoon? Mitä veroa näistä maksetaan?

Vierailija kirjoitti:

Mutta kotirouva voi silti kantaa osansa yhteisön hyväksi harrastuksissa, kodinhoidossa, lastenhoidossa, arjen pyörityksessä ja tuoden iloa.

Työssäkäyvä rouva tekee kaiken tuo, ja maksaa vielä  ansiotyöstään verot. Se, että on käynyt 20 vuotta elämästään töissä ei vielä riitä, kun elinajanodote kasvaa ja kasvaa. Nykyisten nelikymppisten tulee jaksaa työelämässä 70-vuotiaiksi. Väliin voi toki ottaa sapattivapaata, mutta kaikilla terveillä aikuisilla on velvollisuus pääosin joko opiskella tai olla työelämässä eläkeikään asti. Ei yhteiskunta yksinkertaisesti muuten pyöri.

Vai mitä ajattelette, jos kaikki heittäytyisivätkin kotirouviksi tai vapaaherroiksi? Kuka meitä esim. hoitaisi sairaaloissa, jos koko hoitohenkilöstö jäisikin kotiin lorvailemaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta kotirouva voi silti kantaa osansa yhteisön hyväksi harrastuksissa, kodinhoidossa, lastenhoidossa, arjen pyörityksessä ja tuoden iloa.

Työssäkäyvä rouva tekee kaiken tuo, ja maksaa vielä  ansiotyöstään verot. Se, että on käynyt 20 vuotta elämästään töissä ei vielä riitä, kun elinajanodote kasvaa ja kasvaa. Nykyisten nelikymppisten tulee jaksaa työelämässä 70-vuotiaiksi. Väliin voi toki ottaa sapattivapaata, mutta kaikilla terveillä aikuisilla on velvollisuus pääosin joko opiskella tai olla työelämässä eläkeikään asti. Ei yhteiskunta yksinkertaisesti muuten pyöri.

Vai mitä ajattelette, jos kaikki heittäytyisivätkin kotirouviksi tai vapaaherroiksi? Kuka meitä esim. hoitaisi sairaaloissa, jos koko hoitohenkilöstö jäisikin kotiin lorvailemaan?

Jep.. Tiedän realiteetit. Aina saa haaveilla. Eläke on pakko tienata. Realistisempi haaveeni on 80% työaika.

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli kerran asiakkaana tällainen kotirouva, joka oli siis elänyt täysin miehen kustantamaa elämää ja mies hoitanut kaikki talousasiat. Nainen hoitanut lapset ja kodin. Arvovalintoja. Kävi vain sitten niin, että mies sitten halusikin avioeron, ja vei tietenkin osapuilleen kaiken omaisuuden (jonka oli omalla työllään hankkinutkin, omiin nimiinsä) mukaansa. Tää nainen oli aivan rikki, tietenkin, ei mitään omaa omaisuutta jolla vaikkapa ostaa asuntoa tai autoa tms, ei juurikaan työkokemusta joten sillä ei työmarkkinoilla kilpailla, oli työttömänä sitten että sai jotain korvauksia ruokaa ostaakseen, päälle siihen tietenkin huoltajuuskiistat jne. Oli aika kamalaa seurata vierestä. Toivoin tuolle asiakkaalle kaikkea hyvää, toivottavasti sai asiansa järjestykseen ja apua eri puolilta..

No tuo nyt on silkkaa tyhmyyttä jo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se, että kotirouva sekoitetaan työttömään, on rouvalle kunnianosoitus. Työtön sentään yleensä hakee töitä ja on ahkera. Pyrkii tekemään jotain yhteiskunnan hyväksi.

Täällä puhuttiin myös siitä, että suurin osa naisista ei tee uraa, vaan on pienipalkkaisissa töissä. Tässä on joku asia ymmärretty nyt perusteellisesti väärin. Ei kotirouvuuden vastakohta ole uraohjus, vaan nainen, joka kantaa osansa yhteiskunnan pyörien pyörimisestä. Lähihoitaja, siivooja tai kaupan kassa täyttävät tämän tehtävän paremmin kuin hyvin. Heille nostan kuvitteellista hattuani.

Kotirouva osallistuu yhteiskunnan pyörittämiseen ihan samalla tavalla, kotiäidistä puhumattakaan.

Miten, josnei maksa veroja?

Miten niin eivät maksa veroa?

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli kerran asiakkaana tällainen kotirouva, joka oli siis elänyt täysin miehen kustantamaa elämää ja mies hoitanut kaikki talousasiat. Nainen hoitanut lapset ja kodin. Arvovalintoja. Kävi vain sitten niin, että mies sitten halusikin avioeron, ja vei tietenkin osapuilleen kaiken omaisuuden (jonka oli omalla työllään hankkinutkin, omiin nimiinsä) mukaansa. Tää nainen oli aivan rikki, tietenkin, ei mitään omaa omaisuutta jolla vaikkapa ostaa asuntoa tai autoa tms, ei juurikaan työkokemusta joten sillä ei työmarkkinoilla kilpailla, oli työttömänä sitten että sai jotain korvauksia ruokaa ostaakseen, päälle siihen tietenkin huoltajuuskiistat jne. Oli aika kamalaa seurata vierestä. Toivoin tuolle asiakkaalle kaikkea hyvää, toivottavasti sai asiansa järjestykseen ja apua eri puolilta..

Aika monesti kai tässäkin mainittu että oma talous pitää kuitenkin turvata esim. eläkemaksuin. Ihan on omaa tyhmyyttä tai omanarvonpuutetta, tai mitä lie, jos ei tuon vertaa ymmärrä selustaansa turvata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta kotirouva voi silti kantaa osansa yhteisön hyväksi harrastuksissa, kodinhoidossa, lastenhoidossa, arjen pyörityksessä ja tuoden iloa.

Työssäkäyvä rouva tekee kaiken tuo, ja maksaa vielä  ansiotyöstään verot. Se, että on käynyt 20 vuotta elämästään töissä ei vielä riitä, kun elinajanodote kasvaa ja kasvaa. Nykyisten nelikymppisten tulee jaksaa työelämässä 70-vuotiaiksi. Väliin voi toki ottaa sapattivapaata, mutta kaikilla terveillä aikuisilla on velvollisuus pääosin joko opiskella tai olla työelämässä eläkeikään asti. Ei yhteiskunta yksinkertaisesti muuten pyöri.

Vai mitä ajattelette, jos kaikki heittäytyisivätkin kotirouviksi tai vapaaherroiksi? Kuka meitä esim. hoitaisi sairaaloissa, jos koko hoitohenkilöstö jäisikin kotiin lorvailemaan?

Oikein hyvin pyörii vaikka kaikki ei vanhuseläkeikään töissä olekaan. Ei kaikki ole yhtäaikaa poissa työelämästä, älä huoli.

Vierailija kirjoitti:

Olin kotiäiti sinkkuäitinä lapsen koko kotona asumiselämän ajan. Sain lapsen siis toivotusti sinkkuna, se oli elämäni suurin toive. Jäin pois töistä, kun pystyin elämään pääomatuloillakin. Halusin hoitaa lapsen itse ja huolehtia kun olin sen hankkinutkin yksin. En ole katunut päivääkään. En erityisemmin kaipaa parisuhdetta tai sitä, että kotona olisi joku aikuinen mies. Nyt kun lapsi muuttaa pois kotoa, mulla alkaa ikäänkuin todella varhaiset eläkepäivät tai toinen nuoruus, en ihan vielä tiedä, että kumpi.

Ne piirtää kenellä on liitua persvaossa jne. mutta ethän sinä varsinaisesti mikään kotirouva ole ollut, vaan hyvätuloinen yksinhuoltaja.

Minulle olisi sopinut hyvin kotirouvan rooli ja olisin voinut haluta vaikka viisikin omaa lasta. Harmi vaan menin nuorena naimisiin köyhän duunarin kanssa, joten se ei ollut minulle vaihtoehto. Palkkatöissäkin ehdin olla, kunnes keksin perustaa oman toiminimen ja ottaa muidenkin lapsia hoitoon, jotta voisin jatkaa kotonaoloa. Toimin siis perhepäivähoitajana ja tykkään kovasti työstäni. Mutta tosiaan ei tuo kotirouvana olo ole minusta yhtään sen kummempi vaihtoehto. Itse varmaan tekisin silti esim jotain vapaaehtoistyötä ja auttaisin suvun vanhuksia ja muita sairaita siinä missä nytkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli kerran asiakkaana tällainen kotirouva, joka oli siis elänyt täysin miehen kustantamaa elämää ja mies hoitanut kaikki talousasiat. Nainen hoitanut lapset ja kodin. Arvovalintoja. Kävi vain sitten niin, että mies sitten halusikin avioeron, ja vei tietenkin osapuilleen kaiken omaisuuden (jonka oli omalla työllään hankkinutkin, omiin nimiinsä) mukaansa. Tää nainen oli aivan rikki, tietenkin, ei mitään omaa omaisuutta jolla vaikkapa ostaa asuntoa tai autoa tms, ei juurikaan työkokemusta joten sillä ei työmarkkinoilla kilpailla, oli työttömänä sitten että sai jotain korvauksia ruokaa ostaakseen, päälle siihen tietenkin huoltajuuskiistat jne. Oli aika kamalaa seurata vierestä. Toivoin tuolle asiakkaalle kaikkea hyvää, toivottavasti sai asiansa järjestykseen ja apua eri puolilta..

Aika monesti kai tässäkin mainittu että oma talous pitää kuitenkin turvata esim. eläkemaksuin. Ihan on omaa tyhmyyttä tai omanarvonpuutetta, tai mitä lie, jos ei tuon vertaa ymmärrä selustaansa turvata.

Millä sinä ne eläkemaksut maksat, jos ei ole tuloja ja mies ei niitä maksa? Jos olisin aviomies, en todellakaan kustantaisi kotirouvani vapaaehtoisia lisäeläkkeitä kaiken muun päälle. Kuka olisi niin typerä, että maksaisi ne?