Mihin vedätte rajan miehen naispuolisten ystävien suhteen?
Haittaako jos mies puhuu tunnin mittaisia maratonipuheluita naiskaverin kanssa lohduttaen tätä puheillaan ja kehuen, että 'älä välitä siitä' 'sä olet ihana ihminen, aito ja sydän täyttä kultaa'. Tai häiritseekö jos mies lähtee ystävättären luokse viinilasille, näkee viikottain tenniksen peluun merkeissä, pitää ystäviä ja puolisoa samanarvoisina?
Kommentit (252)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset haluavat kieltää miehiltä naispuoleiset ystävät kun tietävät mitä nainen ajattelee niin eikös se tarkoita että joka nainen on valmis pettämään kun sitä epäilee joka naiselta joka on tekemisissä miehen kanssa?
samalla tavalla miehetkin käyttäytyy
Kun asiat joita miehet tekävät oikeuttavat naisen tekemään ihan täsmälleen saman asian niin eikö se mene myös toisin päin ettäasiatitä nainen tekee oikeuttaa myös miehen tekemään saman vaikka tietäisi että se ei ole hyväksyttävää?
Nainen voi ottaa poskeen mutta pesän tai perän kairaamista en hyväksy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä vitsi nämä eri sukupuoliset "ystävät".
Saako biseksuaaleilla olla ollenkaan ystäviä ollessaan parisuhteessa?
Tai minulla, aromanttisella aseksuaalilla, ei saa olla mitään "moikkaa" kummempaa kenenkään parisuhteessa olevan tai tapailevan kanssa? Minulla on erittäin läheisiä miespuolisia ystäviä joiden kanssa vietän kahdestaankin aikaa. Eikä voisi vähempää kiinnostaa heidän housujensa sisältö.
Lainaatko vielä viestistä kohdan jossa sinulle sanottiin ettei sinulla saa olla jotain? Vai mielikuvittelitko nyt vain että sinua kiellettiin?
Hyvä vitsi nämä eri sukupuoliset "ystävät". Tähän vastasin. Eri sukupuolisia ystäviä ei siis voi tuon viestin mukaan olla, vaan ne ovat "ystäviä". Eli kuten tässäkin ketjussa toitotetaan, aina halutaan kuitenkin päästä panemaan eli ei saa olla "ystävä". Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, ei heteroilla, homoilla, biseksuaaleilla, aseksuaaleilla tai mitä sitten kukin onkin. Aitoa ystävyyttä on ihan kaikkialla. Se on oma häpeä jos siihen ei itse pysty.
Miksi otat itseesi noin, kun kirjoittaja kuitenkin kirjoittaa omasta kokemuksestaan eikä sinun? Ei tarvitse ottaa itseensä ja väittää että olisi sanottu ettei sinulla saa olla ystäviä.
Ja minä kerron omasta elämästäni. Miksi sinä ärsyynnyt siitä? Johan on keskustelu jos kukaan ei saa vastata kenenkään viestiin.
Kirjoitit omasta elämästäsi ettei sinulla saa olla mitään moikkaa kummempaa. Ei kukaan ole näin sanonut vaan sinä teet kuten itse haluat. Ärsyyntyminen on kyllä nyt ihan siellä sinun päässäsi, kun kirjoitat ensin yhtä ja väität heti kohta muuta. Jos lainaat viestiä ja vastaat siihen, niin katso että vastaat siihen viestiin. Tuo että alat väittämään että sinulle on sanottu ettei sinulla saa olla moikkaustuttuja kummempaa ei ole keskustelua vaan turhaa toisen sanojen muuksi vääntämistä. Voit sanoa että sinun kumppanillasi saa olla mitä tahansa ystäviä, ja sinä olet ystävä kenen tahansa kanssa. Tuo on omista asioistasi kertomista.
Tätä keskustelua kun luki heräsi ajatus että syyttääkö nainen miestä sen perusteella mitä itse tulisi tekemään? Aika vahvasti tuli ilmi että naiset tietää mitä toiset naiset tekee välittämättä parisuhteista
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä vitsi nämä eri sukupuoliset "ystävät".
Saako biseksuaaleilla olla ollenkaan ystäviä ollessaan parisuhteessa?
En tiedä? Saako sinulla ja puolisollasi olla? Minua, ja suurinta osaa ei oikeastaan kiinnostele saako sinun bi-suhteessasi olla millaisia ystäviä, koska olemme heteroita emmekä edes teoreettisella tasolla seurustelisi koskaan bin kanssa. Eli kysymys ei ole validi kuin bi-henkilöiden kohdalla, joten te teette toki itse niin kuin parhaaksi näette. Muut puhuvat omista suhteistaan, eivät sinun bi-suhteestasi.
Ohis, mutta jos luulet ettei suurin osa ihmisistä edes teoriassa koskaan seurustelisi biseksuaalin kanssa niin olet kyllä todella pihalla.
Tosi vaikeaa kysymys. Riippuu niin paljon tilanteesta.
Jos mun mies alkaisi yhtäkkiä hengailee naispuolisen ystävän kanssa niin olisin kyllä melko ihmeissäni. Koska niitä naispuolisia ystäviä ei ole aiemminkaan miehellä ollut 15 vuoden avioliitossa.
Toki ymmärrän että on ihmisiä joilla on kavereita ihan molemmista sukupuolista. Me ei vaan olla tämmöisiä ihmisiä.
Mies ja naispuoliset ystävät on sitten kaveripariskuntien toisia puoliskoja että siinä mielessä meillä kyllä on myös vastakkaisen sukupuolen edustajia kavereina. Erikoisen tilanteesta tekisi se että alkaisimme viihtymään kahden kesken näiden kanssa.
Mutta näin meillä. Jossain muussa suhteessa voi olla eri meno.
En ole tuommoisen miehen kanssa koskaan ollut parisuhteessa. Ajatuksenakin aivan mahdotonta olisi tuollainen naismainen käytös samassa taloudessa asuvalta "mieheltä". Viininlipittelyä ja maratonpuheluita tyttöjen kesken :D
Vierailija kirjoitti:
Ohjenuorani on, että ketään ei kahlita. Miehelläni - kuten myös itselläni -saa olla ystäviä, sukupuoleen katsomatta. Emme olisi yhdessä, jos nämä ystävät kiinnostaisivat enemmän, kuin me toisiamme.
Eli jos luotto puolisoon on noin heikko, niin miksi jatkaa?
Sitähän minäkin että se kumppani menee aina muiden edelle. On vaan mietityttänyt että siinä vaiheessa luultavasti loppuu erään sinkkunaiskaverin ylistelyt miten olen kaikista tärkein ja läheisin ja ajanvietto vähenee kun sattuu löytymään kultsin kainalo.
Vierailija kirjoitti:
Tosi vaikeaa kysymys. Riippuu niin paljon tilanteesta.
Jos mun mies alkaisi yhtäkkiä hengailee naispuolisen ystävän kanssa niin olisin kyllä melko ihmeissäni. Koska niitä naispuolisia ystäviä ei ole aiemminkaan miehellä ollut 15 vuoden avioliitossa.
Toki ymmärrän että on ihmisiä joilla on kavereita ihan molemmista sukupuolista. Me ei vaan olla tämmöisiä ihmisiä.
Mies ja naispuoliset ystävät on sitten kaveripariskuntien toisia puoliskoja että siinä mielessä meillä kyllä on myös vastakkaisen sukupuolen edustajia kavereina. Erikoisen tilanteesta tekisi se että alkaisimme viihtymään kahden kesken näiden kanssa.
Mutta näin meillä. Jossain muussa suhteessa voi olla eri meno.
Teillä on siis vahva kulttuuri missä ajatellaan että mies ja nainen vaan panee ja kaveri vastasukupuolen kanssa voi olla jos kummatkin vankasti varattuja. Koska se kummankin suhde suojelee tietenkin siltä panotilaisuuteen ajautumiselta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä vitsi nämä eri sukupuoliset "ystävät".
Saako biseksuaaleilla olla ollenkaan ystäviä ollessaan parisuhteessa?
En tiedä? Saako sinulla ja puolisollasi olla? Minua, ja suurinta osaa ei oikeastaan kiinnostele saako sinun bi-suhteessasi olla millaisia ystäviä, koska olemme heteroita emmekä edes teoreettisella tasolla seurustelisi koskaan bin kanssa. Eli kysymys ei ole validi kuin bi-henkilöiden kohdalla, joten te teette toki itse niin kuin parhaaksi näette. Muut puhuvat omista suhteistaan, eivät sinun bi-suhteestasi.
Ohis, mutta jos luulet ettei suurin osa ihmisistä edes teoriassa koskaan seurustelisi biseksuaalin kanssa niin olet kyllä todella pihalla.
Ohis, itse olet pihalla kuin lumiukko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosi vaikeaa kysymys. Riippuu niin paljon tilanteesta.
Jos mun mies alkaisi yhtäkkiä hengailee naispuolisen ystävän kanssa niin olisin kyllä melko ihmeissäni. Koska niitä naispuolisia ystäviä ei ole aiemminkaan miehellä ollut 15 vuoden avioliitossa.
Toki ymmärrän että on ihmisiä joilla on kavereita ihan molemmista sukupuolista. Me ei vaan olla tämmöisiä ihmisiä.
Mies ja naispuoliset ystävät on sitten kaveripariskuntien toisia puoliskoja että siinä mielessä meillä kyllä on myös vastakkaisen sukupuolen edustajia kavereina. Erikoisen tilanteesta tekisi se että alkaisimme viihtymään kahden kesken näiden kanssa.
Mutta näin meillä. Jossain muussa suhteessa voi olla eri meno.
Teillä on siis vahva kulttuuri missä ajatellaan että mies ja nainen vaan panee ja kaveri vastasukupuolen kanssa voi olla jos kummatkin vankasti varattuja. Koska se kummankin suhde suojelee tietenkin siltä panotilaisuuteen ajautumiselta.
Miksi sua noin harmittaa että joku tuntematon ei halua olla sun kaveri? Eiköhän noin älykkäällä ja valoisalla persoonalla ole jo ihan tarpeeksi niitä tyttö ja poikakavereita.
Siis ei ole minun tehtävä vetää aikuiselle ihmiselle rajoja. Hän on vapaa olemaan kenen ystävä haluaa. Suhteemme perustuu luottamukselle, ei miehetkään ole mitään alapäällä ajattelevia olioita, kaikilla on oikeasti aivot päässä. Jos tulisin petetyksi, niin en sillonkaan syyttäisi itseäni että annoin miehellä olla naispuolisia ystäviä joista en kaikkia tunne, syytän vaan sitä miehen luonnetta. Ei ole naiivia, en jaksa ottaa stressiä ja kytätä, jos tilaisuus tekee varkaan niin se varmasti tekee sitten monessa muussakin asiassa ja ei nimittäin tee, jos on tarpeeksi luonteenlujuutta. Kyllä on suhde heikossa kantimissa jos täytyy vahtia ettei kumppani lähde toisen matkaan, ihan niin kuin sillä vahtimisella sais toisen pidettyä itsensä kanssa väkisin! Jos olet puolisona hyvä ja ei ole missään puutteita ja kumppani haluaa silti olla jonkun toisen kanssa, niin ei siinä vahtimiset paljon mitään auta. Mulla on miespuolinen ystävä jota autoin terveyshuolissa, sitten hän alkoi seurustelemaan, tämä kumppani ei tuntenut mua ja vaati miestä laittamaan tärkeään ystävään välit poikki, mies ei suostunut onneksi pomputteluun, häpeääkö nämä mustasukkaiset ihmiset ikinä itseään?
Ei miettinyt miltä miehestä tuntuu, kun kontrolloi hänen elämäänsä.
Ei miettinyt miltä kummastakin tuntuu, kun ystävyys rikotaan.
Pääasia että hän saa varmuuden
Ei niin että kaikki voitaisiin olla onnellisia, nainen saa pitää miehen ja me ystävyytemme win win
Vierailija kirjoitti:
En ole tuommoisen miehen kanssa koskaan ollut parisuhteessa. Ajatuksenakin aivan mahdotonta olisi tuollainen naismainen käytös samassa taloudessa asuvalta "mieheltä". Viininlipittelyä ja maratonpuheluita tyttöjen kesken :D
Totta, kunnon äijä pitää olla, kaljaa autoja penkkiurheilua? Jos harmittaa niin niitä lisää vaan tai tappelemaan.
Ihan kauheaa tämä onkin kun on tunnetaitoinen ja keskusteluhaluinen mies, jota kiinnostaa osin jopa samat asiat kuin itseä ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpas osa naisista mustasukkaisia🙄. Kyllä suhteessa pitää saada valita ystävänsä. Luottaa siihen, että toinen ei petä.
En ikinä koskisi varattuun mieheen. Enkä ystävä mieheen.Hyvä, että sinulla on moraali. Valitettavasti on paljon naisia, jolle varattuun koskeminen ei tuota mitään ongelmia. Mutta minun kannaltani on yhdentekevää, mitä ne naiset ajattelevat, kyse on kuitenkin minun suhteestani, ja siitä mitä minä pidän tärkeänä elämässäni. Ja siihen kuuluu se, että mieheni ei vietä vapaa-aikaansa muiden naisten kuin minun kanssani. Tykkäsit siitä tai et.
Olet todella kammottava tyyppi, hrrr.. Onneksi oma vaimoni ei ajattele samalla tavoin, olisi jäänyt jokunen näyttely, konsertti ja tapahtuma kokematta - tai olisi pitänyt mennä kovin usein yksin näihin aktiviteetteihin.
Olemme käyneet myös lastemme sekä naispuolisten ystävieni lasten kanssa yhdessä mm. Muumimaailmassa ja Ähtärin eläinpuistossa jne.
Järkyttävä ajattelumalli sinulla kerta kaikkiaan. Sanoisin, että sun kannattaisi varmaan jutella jonkun kanssa näistä sun pelkotiloistasi eikä haittaisi, vaikka joku myös kertoisi sinulle millaista henkistä väkivaltaa vaatimuksinesi harjoitat puolisoasi kohtaan.
Hyvä mies, mikä sinut on pilannut? Ihan kierroksilla käyvä vastaus asialliseen viestiin. Pelkotiloja ja henkistä väkivaltaa? Nyt on draamakuningatar linjoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosi vaikeaa kysymys. Riippuu niin paljon tilanteesta.
Jos mun mies alkaisi yhtäkkiä hengailee naispuolisen ystävän kanssa niin olisin kyllä melko ihmeissäni. Koska niitä naispuolisia ystäviä ei ole aiemminkaan miehellä ollut 15 vuoden avioliitossa.
Toki ymmärrän että on ihmisiä joilla on kavereita ihan molemmista sukupuolista. Me ei vaan olla tämmöisiä ihmisiä.
Mies ja naispuoliset ystävät on sitten kaveripariskuntien toisia puoliskoja että siinä mielessä meillä kyllä on myös vastakkaisen sukupuolen edustajia kavereina. Erikoisen tilanteesta tekisi se että alkaisimme viihtymään kahden kesken näiden kanssa.
Mutta näin meillä. Jossain muussa suhteessa voi olla eri meno.
Teillä on siis vahva kulttuuri missä ajatellaan että mies ja nainen vaan panee ja kaveri vastasukupuolen kanssa voi olla jos kummatkin vankasti varattuja. Koska se kummankin suhde suojelee tietenkin siltä panotilaisuuteen ajautumiselta.
Miksi sua noin harmittaa että joku tuntematon ei halua olla sun kaveri? Eiköhän noin älykkäällä ja valoisalla persoonalla ole jo ihan tarpeeksi niitä tyttö ja poikakavereita.
Osuin siis nappiin.
Tapailumiehen toinen tapailunainen muutti ulkomaille sen jälkeen kun hänelle selvisi ettei heillä ollutkaan parisuhdetta.
Taisi olla vähän nolo juttu. Esitteli sen miehen vanhemmilleenkin ja omalle lapselleen.
Kuten kirjoitin jo aiemmin, niin nuorena oli naisia kavereina. Vaan kun alkoivat seurustelemaan ja perheitä tekemään, niin eivät enää halunneet olal kavereita. Sitten kun ovat eronneet, on taas ehdoteltu kaveruutta, mutta en ole siihen enää lähtenyt, koska minulle ystävyys tarkoittaa sitä ettei ystävää jätetä pois elämästä seurustelun takia ja oteta taas yhteyttä kun erotaan, vaan ystäviä ollaan aina. Miten tämä siis on mielestäsi outoa? Tai asenteeni ystäviä kohtaan outo? Mielestäni taasen on outoa että joku kuvittelee että ystävät on vain häntä varten, vaikka hän unhotaisi heidät 20 vuodeksi kokonaan, niin sitten eron jälkeen voi purkaa sydäntään kunnes taas löytyy uusi mies, ja ystävyys laitetaan taas tauolle siihen asti että jälleen ero tulee. Jos tulee.