Miehellä tulee ensi vuonna vähintään kolmen päivän sairaalareissu
Minun pitäisi ottaa siksi ajaksi palkatonta tai sairaslomaa töistä. Lisäksi on toipilaana paljon pitempään tuon jälkeen. Käyn töissä ja sairastan itsekin vakavaa perussairautta jonka lisäksi käyn kokeissa sairaalassa jossa tutkitaan toista vakavaa sairautta.
Kuitenkin meistä minä olen se joka pyörittää kotia, maksaa laskut, tiskaa yleensä ja tekee ruoat. Eilen tunsin, että olen tulossa flunssaiseksi ja tein silti ruokaa ja tiskasin välttämättömät astiat. Mies jaksoi käydä kaupassa hakemassa jonkun pikkujutun ja osallistui ruoanlaitossa lihan paistoon.
Mulla on nyt parina viime päivänä jäänyt hampaankoloon se kun valitin omaa pahaa oloa ja masennusta ja miestä kiinnosti enemmän oma puhelin. Miehellä on vakava masennus ja mt-häiriö, mutta kun minullakin on!
Meillä se ero vain on, että miehen sairaus on minulle lisätaakka joka lisää omaa sairasteluani, pahaa oloa ja masennusta ja kun itse tarvitsisin tukea niin se "tuki" on ehkä yksi käynti kaupassa ja jotain sanallista "rakastan sua ja olet ihana".
Tuntuu että koko oma elämä on pelkkää taakan kantoa ja ei ole mitään hyvää tulossa tulevaisuudessa. Joudun sairauksieni takia pelkäämään, että en tule elämään pitkään, mutta samalla melkein toivon sitä kun en jaksa kohta enää :(
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
Eikä aikuinen tarvitse ketään kotona kun sairaalasta pääsee kotiin. Puoliso voi hyvin käydä töissä. Kuitenkin on 16 h paikalla.
Kahden leikkauksen jälkeen vanhuksena olen tullut yksin kotiin. Toisella kertaa olin varannut ruokaa jo pakastimeen ja kuivamuonaa, toisella kertaa , yllätysleikkaus, sattui poika ajamaan perheineen jonnekin ja ohi mennessään kävivät kaupassa minulle.Miten kaikki sinkut ja yksinäiset selviytyisivät jos aikuisina eivät pärjäisi?
Tartteehan. Sairaalasta ei päästetä edes kotiin, jos on yksin. On myös leikkauksia, joista kuntoutuminen yksin ei ole suotavaa.
Pitäiskö teistä tosiaan tehdä huoli-ilmoitus?
No sitä minäkin ihmettelen, että onko minun mentävä ensi vuonna sairaalaan pitelemään miestä kädestä kun hän on siellä toipilaana kolme päivää. Että eikö siellä ole hoitajia sitä varten. Muuten en voi ottaa kantaa siihen mitä täällä ymmärretään tai ei ymmärretä. Useimmiten ei ymmärretä oikein mitään.
AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikä aikuinen tarvitse ketään kotona kun sairaalasta pääsee kotiin. Puoliso voi hyvin käydä töissä. Kuitenkin on 16 h paikalla.
Kahden leikkauksen jälkeen vanhuksena olen tullut yksin kotiin. Toisella kertaa olin varannut ruokaa jo pakastimeen ja kuivamuonaa, toisella kertaa , yllätysleikkaus, sattui poika ajamaan perheineen jonnekin ja ohi mennessään kävivät kaupassa minulle.Miten kaikki sinkut ja yksinäiset selviytyisivät jos aikuisina eivät pärjäisi?
Tartteehan. Sairaalasta ei pästetä edes kotiin, jos on yksin. On myös leikkauksia, joista kuntoutuminen yksin ei ole suotavaa.
Minut on kahdesti leikattu yli 79. Asun yksin. Ei ole mitään hakijaa vaadittu saati kyselty onko kotona ketään. Hyvin olen pärjännyt.
Miten yksineläjät pärjäisi jos aina pitäisi olla hoitaja?
Vierailija kirjoitti:
Siis minkälaista tukea ja apua kaipaisit?
Miehillä nyt yleensäkin on tuo empatiakyky vähän hakusessa, ei välttämättä kyse ole siitä ettei välitä, vaan kun ei tiedä kuinka voisi auttaa.
Jos olette mt-palveluiden piirissä, niin voisitteko kysyä tukea jaksamiseen sieltä?
Ja esim tilata ruokaa valmiina välillä? Siivouspalvelut?
Miehillä empatiakyky hakusassa? Millaisia miehiä olet tavannut? Mistä tälläinen outo yleistys tulee?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikä aikuinen tarvitse ketään kotona kun sairaalasta pääsee kotiin. Puoliso voi hyvin käydä töissä. Kuitenkin on 16 h paikalla.
Kahden leikkauksen jälkeen vanhuksena olen tullut yksin kotiin. Toisella kertaa olin varannut ruokaa jo pakastimeen ja kuivamuonaa, toisella kertaa , yllätysleikkaus, sattui poika ajamaan perheineen jonnekin ja ohi mennessään kävivät kaupassa minulle.Miten kaikki sinkut ja yksinäiset selviytyisivät jos aikuisina eivät pärjäisi?
Tartteehan. Sairaalasta ei pästetä edes kotiin, jos on yksin. On myös leikkauksia, joista kuntoutuminen yksin ei ole suotavaa.
Minut on kahdesti leikattu yli 79. Asun yksin. Ei ole mitään hakijaa vaadittu saati kyselty onko kotona ketään. Hyvin olen pärjännyt.
Miten yksineläjät pärjäisi jos aina pitäisi olla hoitaja?
Minä puolta nuorempi, odotan leikkausta, ja kovasti on korostettu ettei saisi olla yksin heti leikkauksen jälkeen, että pitää olla pitempään sairaalas jos ei ole ketään, ja jonkun tavoitettavis kun kotiudun.
Vierailija kirjoitti:
Siis kyseessä on 2 aikuista ihmistä, eikä lapsia?
En nyt ymmärtänyt aloituksen pointtia.
Ai ettei voi olla vaikeaa jos ei ole lapsia?!
Voi kuvitella esimieheni ilmeen kun pyytäisin saikkua että voin hoitaa miestä :D
Vierailija kirjoitti:
No sitä minäkin ihmettelen, että onko minun mentävä ensi vuonna sairaalaan pitelemään miestä kädestä kun hän on siellä toipilaana kolme päivää. Että eikö siellä ole hoitajia sitä varten. Muuten en voi ottaa kantaa siihen mitä täällä ymmärretään tai ei ymmärretä. Useimmiten ei ymmärretä oikein mitään.
AP
Olet nyt itse ymmärtänyt jotakin väärin. Onko lääkäri nimenomaan sanonut, että sinun pitää olla sairaalassa miehesi kanssa? Tuskin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt jäi aloituksen pointti melko sumuiseksi. Mikset sinä ensinnäkin voi olla normaalisti töissä silloin kun mies on osastolla?
Kuulemma hoitavan lääkärin mukaan mies tarvitsee apua tuon ajan. Kuinkas muutenkaan kun ilmeisesti minun töilläni ei ole mitään väliä.
AP
???????? Siis eikö siellä sairaalassa ole sairaanhoitajia? Ei kai Suomessa vielä ole asiat niin kurjasti että omaiset hoitavat sairaalassa olijan.?
Sairaalassa ei kylläkään saa olla omaiset hoitamassa ketään. Omaisille on vierailuajat. Kun korona-aalto ollut pahimmillaan, vierailuaika oli 15 min, päivässä. Nyt ainakin meidän osastolla vierailuajat iltapäivisin klo 16-19 ja kerralla voi olla enintään tunnin. Tämä siksi, että meillä ei ole yksityishuoneita. Kun on useampi potilas samassa huoneessa, pitää mahdollistaa lepo. Omaisten ei tarvitse olla poissa töistä eikä ole suotavaa, että tänne sairaalaan tullaan tuntikausiksi. Hoitoajat ovat lyhyitä ja sen ajan kestää vaikka erossakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikä aikuinen tarvitse ketään kotona kun sairaalasta pääsee kotiin. Puoliso voi hyvin käydä töissä. Kuitenkin on 16 h paikalla.
Kahden leikkauksen jälkeen vanhuksena olen tullut yksin kotiin. Toisella kertaa olin varannut ruokaa jo pakastimeen ja kuivamuonaa, toisella kertaa , yllätysleikkaus, sattui poika ajamaan perheineen jonnekin ja ohi mennessään kävivät kaupassa minulle.Miten kaikki sinkut ja yksinäiset selviytyisivät jos aikuisina eivät pärjäisi?
Tartteehan. Sairaalasta ei päästetä edes kotiin, jos on yksin. On myös leikkauksia, joista kuntoutuminen yksin ei ole suotavaa.
Saattaja tarvitaan ison leikkauksen jälkeen katsomaan että ihminen pääsee kotiin asti, mutta ei sieltä ulos heitetä ennen kuin esim. pystyy käymään yksin vessassa. Olin ystäväni saattajana, ja hänen naapurinsa kävi auttamassa siivoamisessa kerran viikossa muutaman viikon ajan, muuta arjen apua hän ei sitten tarvinnutkaan (tämä oli ennen koronaa) kuin kaupassa käyntiä.
Ap jos tietää päivämäärät etukäteen, ei kun kysymään kunnan/kaupungin apupalveluista apua tuolle ajalle, koska itse käy työssä.
Kuulostaa myös oudolta tuo sairaala-ajan hoidon tarve, onkohan mieheltä mennyt käsitteet sekaisin? Ap:nä ottaisin yhteyttä oman terveyskeskuksen neuvontaan, kyllä ne sieltä yleispäteviä ohjeita osaavat antaa.
Ja joo, minulla on useampia sairauksia, sekä fyysisiä että psyykkisiä, mutta yksin eläessä on vaan pakko pärjätä elämän haasteiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikä aikuinen tarvitse ketään kotona kun sairaalasta pääsee kotiin. Puoliso voi hyvin käydä töissä. Kuitenkin on 16 h paikalla.
Kahden leikkauksen jälkeen vanhuksena olen tullut yksin kotiin. Toisella kertaa olin varannut ruokaa jo pakastimeen ja kuivamuonaa, toisella kertaa , yllätysleikkaus, sattui poika ajamaan perheineen jonnekin ja ohi mennessään kävivät kaupassa minulle.Miten kaikki sinkut ja yksinäiset selviytyisivät jos aikuisina eivät pärjäisi?
Tartteehan. Sairaalasta ei pästetä edes kotiin, jos on yksin. On myös leikkauksia, joista kuntoutuminen yksin ei ole suotavaa.
Minut on kahdesti leikattu yli 79. Asun yksin. Ei ole mitään hakijaa vaadittu saati kyselty onko kotona ketään. Hyvin olen pärjännyt.
Miten yksineläjät pärjäisi jos aina pitäisi olla hoitaja?
Minä puolta nuorempi, odotan leikkausta, ja kovasti on korostettu ettei saisi olla yksin heti leikkauksen jälkeen, että pitää olla pitempään sairaalas jos ei ole ketään, ja jonkun tavoitettavis kun kotiudun.
No mulle ei tehty kovin isoja. Suunniteltu oli munasarjojen poisto, kaksi yötä sairaalassa ja kotiin, ei kukaan kysellyt mitään. Yllätys oli napatyrän leikkauS, yö sairaalassa ja kotiin. Ei kukaan kysellyt mitään.
Piti olla yli 70, tuo yhdeksikkö on kirjoitusvirhe.
Tyttärelle tehtiin iso syöpäleikkaus, silloin kyllä ohjeissa oli että kotona olis hyvä olla aikuinen kun kotiutuu. Iso leikkaus ja kaksi yötä sairaalassa, olisivat kotiuttaneet yhden yön jälkeen mutta tytär pyysi toista yötä.
Yksin eläjän on joskus paha saada sitä aikuista, noh, äitinä menin sinne. Mutta leikkauksen suuruuskin oli eri kuin vaikka ranteen leikkaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis minkälaista tukea ja apua kaipaisit?
Miehillä nyt yleensäkin on tuo empatiakyky vähän hakusessa, ei välttämättä kyse ole siitä ettei välitä, vaan kun ei tiedä kuinka voisi auttaa.
Jos olette mt-palveluiden piirissä, niin voisitteko kysyä tukea jaksamiseen sieltä?
Ja esim tilata ruokaa valmiina välillä? Siivouspalvelut?Miehillä empatiakyky hakusassa? Millaisia miehiä olet tavannut? Mistä tälläinen outo yleistys tulee?!
Kokemuksesta?
- eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellaisella tarinalla tämä päivä käyntiin.
0/5
Mikä ihme saa teidät kuvittelemaan ettei ihmisillä ole erilaisia elämänkohtaloita? Ettei mikään ole totta ja kaikki ikävä täällä palstalla on keksittyä?
AP
Älä suotta teitittele mieskakaraa, jolla ei ole mitään kokemusta parisuhteesta.
Sinä ilmeisesti haet vahvistusta sille, ottaisitko eron vai et.
Ota ihmeessä. Eihän tuo suhde sinulle muuta anna kuin pahan mielen ja kroonisen vitutuksen.
Vierailija kirjoitti:
No sitä minäkin ihmettelen, että onko minun mentävä ensi vuonna sairaalaan pitelemään miestä kädestä kun hän on siellä toipilaana kolme päivää. Että eikö siellä ole hoitajia sitä varten. Muuten en voi ottaa kantaa siihen mitä täällä ymmärretään tai ei ymmärretä. Useimmiten ei ymmärretä oikein mitään.
AP
Kuka tässä nyt on väärin ymmärtänyt? Ei, sinun ei pidä mennä sairaalaan kolmeksi päiväksi. Sinun ei tarvitse olla poissa töistä sinä aikana, kun puoliso on sairaalassa. Jos haluat, voit käydä häntä nopeasti tervehtimässä sairaalassa sinä aikana kun hän on osastolla, mikäli olet itse ilman tartuntatauteja silloin. Sinun ei ole pakko käydä siellä vierailulla. Koska se on vasta ensi vuonna, ette voi vielä tietää, mikä on tautitilanne silloin ja saattaahan olla, että siellä onkin tiukkoja rajoitteita vierailuille.
Ei sinun pidä mennä sinne sairaalaan osastolle mukaan, oli sairaus mikä tahansa. Saattajaa ei tarvitse olla kotimatkalle, koska henkilökunta tilaa kela-taksin. Taksin kuljettajan pitää varmistaa, että potilas pääsee kotiovesta sisälle. Siellä kotona pitää yleensä olla jonkun vastassa, jos on iso leikkaus. Tai vähintään hetken aikaa käydä katsomassa, että kaikki on kunnossa. Jos potilas tarvitsee, hän voi saada kotihoidon käynnit sairaalasta kotiutumisen jälkeen, mutta se maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikä aikuinen tarvitse ketään kotona kun sairaalasta pääsee kotiin. Puoliso voi hyvin käydä töissä. Kuitenkin on 16 h paikalla.
Kahden leikkauksen jälkeen vanhuksena olen tullut yksin kotiin. Toisella kertaa olin varannut ruokaa jo pakastimeen ja kuivamuonaa, toisella kertaa , yllätysleikkaus, sattui poika ajamaan perheineen jonnekin ja ohi mennessään kävivät kaupassa minulle.Miten kaikki sinkut ja yksinäiset selviytyisivät jos aikuisina eivät pärjäisi?
Tartteehan. Sairaalasta ei päästetä edes kotiin, jos on yksin. On myös leikkauksia, joista kuntoutuminen yksin ei ole suotavaa.
Saattaja tarvitaan ison leikkauksen jälkeen katsomaan että ihminen pääsee kotiin asti, mutta ei sieltä ulos heitetä ennen kuin esim. pystyy käymään yksin vessassa. Olin ystäväni saattajana, ja hänen naapurinsa kävi auttamassa siivoamisessa kerran viikossa muutaman viikon ajan, muuta arjen apua hän ei sitten tarvinnutkaan (tämä oli ennen koronaa) kuin kaupassa käyntiä.
Ap jos tietää päivämäärät etukäteen, ei kun kysymään kunnan/kaupungin apupalveluista apua tuolle ajalle, koska itse käy työssä.
Kuulostaa myös oudolta tuo sairaala-ajan hoidon tarve, onkohan mieheltä mennyt käsitteet sekaisin? Ap:nä ottaisin yhteyttä oman terveyskeskuksen neuvontaan, kyllä ne sieltä yleispäteviä ohjeita osaavat antaa.
Ja joo, minulla on useampia sairauksia, sekä fyysisiä että psyykkisiä, mutta yksin eläessä on vaan pakko pärjätä elämän haasteiden kanssa.
Kun mulle laitettiin tekonivelet polviin, molemmilla kerroilla saattajana oli kelataksikuski. Haki mut osastolta asti ja saattoi kotiin asti. Näin onnistui ainakin 2019 Peijaksen sairaalasta kotiutuminen.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikä aikuinen tarvitse ketään kotona kun sairaalasta pääsee kotiin. Puoliso voi hyvin käydä töissä. Kuitenkin on 16 h paikalla.
Kahden leikkauksen jälkeen vanhuksena olen tullut yksin kotiin. Toisella kertaa olin varannut ruokaa jo pakastimeen ja kuivamuonaa, toisella kertaa , yllätysleikkaus, sattui poika ajamaan perheineen jonnekin ja ohi mennessään kävivät kaupassa minulle.Miten kaikki sinkut ja yksinäiset selviytyisivät jos aikuisina eivät pärjäisi?
Tartteehan. Sairaalasta ei päästetä edes kotiin, jos on yksin. On myös leikkauksia, joista kuntoutuminen yksin ei ole suotavaa.
Saattaja tarvitaan ison leikkauksen jälkeen katsomaan että ihminen pääsee kotiin asti, mutta ei sieltä ulos heitetä ennen kuin esim. pystyy käymään yksin vessassa. Olin ystäväni saattajana, ja hänen naapurinsa kävi auttamassa siivoamisessa kerran viikossa muutaman viikon ajan, muuta arjen apua hän ei sitten tarvinnutkaan (tämä oli ennen koronaa) kuin kaupassa käyntiä.
Ap jos tietää päivämäärät etukäteen, ei kun kysymään kunnan/kaupungin apupalveluista apua tuolle ajalle, koska itse käy työssä.
Kuulostaa myös oudolta tuo sairaala-ajan hoidon tarve, onkohan mieheltä mennyt käsitteet sekaisin? Ap:nä ottaisin yhteyttä oman terveyskeskuksen neuvontaan, kyllä ne sieltä yleispäteviä ohjeita osaavat antaa.
Ja joo, minulla on useampia sairauksia, sekä fyysisiä että psyykkisiä, mutta yksin eläessä on vaan pakko pärjätä elämän haasteiden kanssa.
Kun mulle laitettiin tekonivelet polviin, molemmilla kerroilla saattajana oli kelataksikuski. Haki mut osastolta asti ja saattoi kotiin asti. Näin onnistui ainakin 2019 Peijaksen sairaalasta kotiutuminen.
Noin kotiutui sisarenikin liki 90. Yksin asuva. Lonkkanivelen jälkeen. Kotiavustaja tms. Kävi kai ensin joka päivä. Mutta yksin pärjäsi, liikkuahan pitää osata kun pääsee kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt jäi aloituksen pointti melko sumuiseksi. Mikset sinä ensinnäkin voi olla normaalisti töissä silloin kun mies on osastolla?
Kuulemma hoitavan lääkärin mukaan mies tarvitsee apua tuon ajan. Kuinkas muutenkaan kun ilmeisesti minun töilläni ei ole mitään väliä.
AP
Et sinä edes saa olla siellä osastolla. Mitä se mies satuilee? :D onko hän muutenkin kovin läheisriippuvainen?
Siellä on henkilökunta auttamassa, sinä voit vain käydä siellä.
Olet töissä normaalisti tuon ajan ja kyselette jo etukäteen, jos saisitte apua kotiinkin kun mies on toipilaana.
hyvä esimerkki masentuneen huonosta päättelykyvystä
ap käykööt töissä niinkuin tähän asti, mies hoitaa itse itsensä, jos ei osaa, kertokoon siitä lääkärilleen, joka sitten hoitaa sen asian eteenpäin. joko tekee sossuun huoli-ilmoituksen, jonka jälkeen saa vaikka kotipalvelusta apus, tai jotain muuta.
ei tarvitse tehdä asioista liian isoja ongelmia.