Lue keskustelun säännöt.
Miksi abortin vastustajat eivät osaa perustella kantaansa loogisesti?
11.11.2022 |
Eräässä palstan abortti-aiheisessa keskustelussa moni tuomitsi abortin, mutta harva osasi kertoa loogisia syitä siihen. Eräskin yksilö jankutti kymmeniä sivuja, kuinka vauvojen tap paminen on väärin ja että äidin pitää uhrata mieluummin oma henkensä kuin teettää keskeytys, mutta kysyttäessä perusteluja, ei vastannut mitään, ei, vaikka monta kertaa kysyttiin perusteluita. Ei yhtäkään vastausta tullut (paitsi se kymmeniä kertoja toistunut "vauvoja ei saa tap paa")
Joten sinä abortin vastustaja, kykenetkö loogisesti perustelemaan, miksi abortti on mielestäsi väärin myös silloin, kun äidin terveys tai henki on kyseessä?
Kommentit (1111)
Vierailija kirjoitti:
Mites silloin jo on sairaan ihmisen tekemä raiskaus ja sikiökin on sairas?
Että sairas ihminen raiskaa sikiön koska sairas?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos unohtaa hetkeksi kaiken rationalisoinnin ja abstrahoinnin ja hiljenee asian äärelle vähäksi aikaa, niin kaikkein järkyttävintä ja surullisinta tässä koko ankeassa keskustelussa (ei siis yksinomaan tässä ketjussa) on joidenkin täydellinen välinpitämättömyys, kovuus, julmuus, jopa suoranainen viha, niin ketä kohtaan? Kehittyvää pientä ihmistä. Onko todella niin, että piilossa kasvava pieni sikiö vain kerta kaikkiaan on niin sisäisen näkökyvyn ulottumattomissa, niin merkityksetön ja joillekin jopa valtaisaa raivoa aiheuttava, että jopa oma kuolema alkaa olla varteen otettavampi vaihtoehto kuin antaa sen kasvaa ja syntyä? Mitä meistä oikein on tullut?
Jos unohtaa hetkeksi kaiken rationalisoinnin ja abstraktoinnin ja hiljenee asian äärelle vähäksi aikaa, niin kaikkein järkyttävintä ja surullisinta tässä koko ankeassa keskustelussa (ei siis yksinomaan tässä ketjussa) on joidenkin täydellinen välinpitämättömyys, kovuus, julmuus, jopa suoranainen viha, niin ketä kohtaan? Itsenäisesti ajattelevaa ja hyvää elämää toivovaa naista. Onko todella niin, että piilossa kasvavan, ymmärrystä vailla olevan sikiön vuoksi naisen hyvinvointi on niin merkityksetön ja joillekin jopa valtaisaa raivoa aiheuttava asia, että jopa sen naisen kuolema alkaa olla varteen otettavampi vaihtoehto kuin sen kyseisen naisen hyvinvointi elämässä? Mitä meistä on oikein tullut?
Ei se nainen ole mikään erillinen osa tässä yhtälössä. Miksi on niin, että hänen hyvinvointinsa ja hyvä elämänsä riippuu siitä, että jo olemassa oleva toinen ihminen tuhotaan? Miksi yhteiskunnastamme on tullut tällainen? Miksi raskautta ja lasten saamista kohtaan lietsotaan sellaista pelkoa, että ei-ideaalisessa tilanteessa raskaaksi tuleva joutuu kokemaan koko elämänsä ja minänsä joutuvan uhatuksi? Tuo parodioitu väite naisen kuolemasta parempana kuin hänen hyvinvointinsa on erittäin hyvä osoitus tästä mistä puhun.
Vierailija kirjoitti:
No mäpä kerron loogisen syyn miksi vastustaa:
en kannata lasten tappamista.
Lähde?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikivihreä perustelu "jos et lasta itse halua voi sen aina antaa adoptioon"
Ja tässä toinen: "ei pidä harrastaa seksiä jos ei ole valmis tulemaan raskaaksi" No mitäs jos esim joutuu rais katuksi?
Suurin osa aborttia vastustavista hyväksyy sen silloin kun syynä on sikiön sairaus tai raiskaus.
Entäs jos on sekä raiskaus että sairas sikiö?
Sairas sikiöraiskis.
"Tulevaisuus ei ole lapsien syntyvyydestä riippuva, se tulee joka tapauksessa."
Mutta minkälainen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos unohtaa hetkeksi kaiken rationalisoinnin ja abstrahoinnin ja hiljenee asian äärelle vähäksi aikaa, niin kaikkein järkyttävintä ja surullisinta tässä koko ankeassa keskustelussa (ei siis yksinomaan tässä ketjussa) on joidenkin täydellinen välinpitämättömyys, kovuus, julmuus, jopa suoranainen viha, niin ketä kohtaan? Kehittyvää pientä ihmistä. Onko todella niin, että piilossa kasvava pieni sikiö vain kerta kaikkiaan on niin sisäisen näkökyvyn ulottumattomissa, niin merkityksetön ja joillekin jopa valtaisaa raivoa aiheuttava, että jopa oma kuolema alkaa olla varteen otettavampi vaihtoehto kuin antaa sen kasvaa ja syntyä? Mitä meistä oikein on tullut?
Jos unohtaa hetkeksi kaiken rationalisoinnin ja abstraktoinnin ja hiljenee asian äärelle vähäksi aikaa, niin kaikkein järkyttävintä ja surullisinta tässä koko ankeassa keskustelussa (ei siis yksinomaan tässä ketjussa) on joidenkin täydellinen välinpitämättömyys, kovuus, julmuus, jopa suoranainen viha, niin ketä kohtaan? Itsenäisesti ajattelevaa ja hyvää elämää toivovaa naista. Onko todella niin, että piilossa kasvavan, ymmärrystä vailla olevan sikiön vuoksi naisen hyvinvointi on niin merkityksetön ja joillekin jopa valtaisaa raivoa aiheuttava asia, että jopa sen naisen kuolema alkaa olla varteen otettavampi vaihtoehto kuin sen kyseisen naisen hyvinvointi elämässä? Mitä meistä on oikein tullut?
Ei se nainen ole mikään erillinen osa tässä yhtälössä. Miksi on niin, että hänen hyvinvointinsa ja hyvä elämänsä riippuu siitä, että jo olemassa oleva toinen ihminen tuhotaan? Miksi yhteiskunnastamme on tullut tällainen? Miksi raskautta ja lasten saamista kohtaan lietsotaan sellaista pelkoa, että ei-ideaalisessa tilanteessa raskaaksi tuleva joutuu kokemaan koko elämänsä ja minänsä joutuvan uhatuksi? Tuo parodioitu väite naisen kuolemasta parempana kuin hänen hyvinvointinsa on erittäin hyvä osoitus tästä mistä puhun.
Nainen on se pääosan esittäjä tässä yhtälössä. Hänen kehon ja mielen hyvinvointia abortinvastustajat haluavat hallita.
Väite naisen kuolemasta ei liene se parodian pointti tuossa, koska on ihan faktaa että haluamattaan raskaana olevan naisen elämä on riskin alaisena monestakin syystä. Parodian pointtina tässä ymmärtääkseni on se, että sen alkuperäisen kirjoituksen laatija ei ajatellut omaa napaansa pidemmälle, heitteli täysin geneerisiä, turhanpäiväisiä, jeesustelevia ja ajattelemattomia lausahduksia jotka toimivat minkä tahansa mielipiteen tueksi jos riittävän tyhmä on. Mitään ei ollut perusteltu tai ajateltu pidemmälle.
Hauskasti oli hoksattu tuo, kiitoksia vaan kirjoittajalle, meinasi vissyvesi purskahtaa suusta kun luin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos unohtaa hetkeksi kaiken rationalisoinnin ja abstrahoinnin ja hiljenee asian äärelle vähäksi aikaa, niin kaikkein järkyttävintä ja surullisinta tässä koko ankeassa keskustelussa (ei siis yksinomaan tässä ketjussa) on joidenkin täydellinen välinpitämättömyys, kovuus, julmuus, jopa suoranainen viha, niin ketä kohtaan? Kehittyvää pientä ihmistä. Onko todella niin, että piilossa kasvava pieni sikiö vain kerta kaikkiaan on niin sisäisen näkökyvyn ulottumattomissa, niin merkityksetön ja joillekin jopa valtaisaa raivoa aiheuttava, että jopa oma kuolema alkaa olla varteen otettavampi vaihtoehto kuin antaa sen kasvaa ja syntyä? Mitä meistä oikein on tullut?
Jos unohtaa hetkeksi kaiken rationalisoinnin ja abstraktoinnin ja hiljenee asian äärelle vähäksi aikaa, niin kaikkein järkyttävintä ja surullisinta tässä koko ankeassa keskustelussa (ei siis yksinomaan tässä ketjussa) on joidenkin täydellinen välinpitämättömyys, kovuus, julmuus, jopa suoranainen viha, niin ketä kohtaan? Itsenäisesti ajattelevaa ja hyvää elämää toivovaa naista. Onko todella niin, että piilossa kasvavan, ymmärrystä vailla olevan sikiön vuoksi naisen hyvinvointi on niin merkityksetön ja joillekin jopa valtaisaa raivoa aiheuttava asia, että jopa sen naisen kuolema alkaa olla varteen otettavampi vaihtoehto kuin sen kyseisen naisen hyvinvointi elämässä? Mitä meistä on oikein tullut?
Ei se nainen ole mikään erillinen osa tässä yhtälössä. Miksi on niin, että hänen hyvinvointinsa ja hyvä elämänsä riippuu siitä, että jo olemassa oleva toinen ihminen tuhotaan? Miksi yhteiskunnastamme on tullut tällainen? Miksi raskautta ja lasten saamista kohtaan lietsotaan sellaista pelkoa, että ei-ideaalisessa tilanteessa raskaaksi tuleva joutuu kokemaan koko elämänsä ja minänsä joutuvan uhatuksi? Tuo parodioitu väite naisen kuolemasta parempana kuin hänen hyvinvointinsa on erittäin hyvä osoitus tästä mistä puhun.
Varmasti siksi, että raskaaksi on tullut vastoin tahtoa tulla raskaaksi. Yrittäkää nyt ymmärtää, että jo pelkästään se raskaus on naiselle mullistava, elämää muuttava asia. Eikä se ole sitä aina hyvässä mielessä. Siinä vaiheessa kun raskaus todetaan, se todellakin uhkaa naisen minuutta koska se nainen muuttuu toissijaiseksi ja sikiö ensisijaiseksi, vaikka se sikiö on juuri sitä mitä se nainen ei elämäänsä halua. Ja vaikka se raskaus ei olisi naiselle itsessään kamalin asia ja menisi mahdollisimman helposti ja kivuttomasti, samoin kuin synnytys, niin sen jälkeen tapahtuu vielä paljon. Pitääkö nainen lapsen? Laittaako adoptioon? Kummatkin isoja päätöksiä, kumpaakin voi katua miten tahansa valitsee. Osaako lasta rakastaa ja kohdella oikein, jos sitä ei alunperin pitänyt koskaan tulla? Kaduttaako adoptioon anto myöhemmin, vaikka nyt lapsesta vaan haluaa eroon? Lisäksi sosiaaliset muutokset naiselle, tuomitaanko häntä perheen tai ystävien kesken, onko tukiverkkoja? Kykeneekö hän jatkamaan työssään äitiysloman jälkeen, meneekö talous lapsen saannin jälkeen täysin (lapset ei ole ilmaisia eikä tuet kata lapsesta koituvia kuluja)? Onko naisen tulevaisuudensuunnitelmat enää toteutettavissa, jos hän pitää lapsen (työssä eteneminen, uusien opintojen aloittaminen, muutto paikkaan X, you name it)? Onko parisuhdetta, jos on niin kestääkö se odottamattoman perheenlisäyksen? Jos ei ole, niin hakeeko nainen elatusmaksut lapsen isältä (vaikka väkisin) vaikka ei ollut tarkoitus lisääntyä tämän kanssa? Jos ei ikinä ole ollut aikeissa hankkia lasta, ei varmaan ole ikinä pohtinut asioita ja järjestänyt elämäänsä niin, että se lapsi voi siihen tulla. Noin iso muutos väkisin järkyttää turvallisuuden tunnetta ja vetää omalta elämältä maton alta. Lisäksi siitä naisesta tulee äiti, piti lapsen tai ei. Hän ei enää ole "vain" nainen. Hän joutuu aina elämään sen tiedon kanssa, että hänellä on biologinen lapsi tuolla jossain. Sekin voi olla ikävä ajatus, jos on ollut kovasti lapsen hankkimista vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Tulevaisuus ei ole lapsien syntyvyydestä riippuva, se tulee joka tapauksessa."
Mutta minkälainen?
Niin, et vaivautunut lukemaan tuota pidemmälle? Tässäpä vielä uudelleen tuo mistä tuon lauseen repäisit:
Vierailija kirjoitti:
Tulevaisuus ei ole lapsien syntyvyydestä riippuva, se tulee joka tapauksessa.
Tulevaisuuden laatuun voi vaikuttaa sillä minkälaisessa kodissa syntyvät lapset kasvavat. Rakastavassa perheessä, haluttuina lapsina kasvavat todennäköisesti luovat parempaa tulevaisuutta kuin ei-toivotut lapset jotka saattavat kasvaa esim lastenkodeissa, päihderiippuvaisten vanhempien kanssa tai vaikka ihan vaan että vanhempia ei voisi vähempää kiinnostaa.
Monella ei-toivotullakin tietty voi olla oikein hyväkin lapsuus. Mutta todennäköisyys kauniiseen tulevaisuuteen on suurempi tilanteessa jossa jokainen lapsi syntyy toivottuna rakastavaan kotiin.
Vierailija kirjoitti:
"Tulevaisuus ei ole lapsien syntyvyydestä riippuva, se tulee joka tapauksessa."
Mutta minkälainen?
Sellainen, missä se abortoitu sikiö ei pääse kärsimään siitä, millaiseen perheeseen olisi joutunut ei-toivottuna yksilönä, tai olisi joutunut myöhemmin miettimään miksi omat vanhemmat eivät rakastaneet ja antoivat adoptioon. Lapsia syntyy entistä vähemmän, koska aikuiset ihmiset ovat päättäneet olla lisääntymättä niin tavoitteellisesti. Vain kapitalismi hyötyy, jos syntyvyyttä yritetään nostaa väkisin ja pakottaa naiset synnyttämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mäpä kerron loogisen syyn miksi vastustaa:
en kannata lasten tappamista.
Alle 12vk alkio ei ole lapsi.
Kyllä on. Sillä on aivot ja pulssi.
Olkoot vaikka kuudet aivot ja kahdeksan pulssia, lapsi se nyt ei kuitenkaan silti ole.
Ihminen hän kuitenkin on.
islam on tulevaisuus muutoin vanhainkotimaissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mäpä kerron loogisen syyn miksi vastustaa:
en kannata lasten tappamista.
Alle 12vk alkio ei ole lapsi.
Eikä abortti ole tappo.
On se
Ota lakikirja käteen niin voit varsin yksiselitteisesti todeta että ei todellakaan ole.
Katsotko lakikirjasta tapoitko hyttysen? Tappaa voi ihan laillisesti. Yhtään aiheutettua aborttia ei tapahdu alkiota tai sikiötä tappamatta.
olen ollut raskaana neljä kertaa, lapsiksi asti niistä kehittyi kaksi
joka kerralla raskaus on ollut aivan kamalaa, viimeisellä kerralla olin sairaalassa tiputuksessa 8 päivää yhden kerran ja 4 päivää lisää muutama viikko myöhemmin kun pahoinvointi oli niin rankkaa, keskenmenohan siitä viimeisestä sitten lopulta tuli kun keho ei kestänyt sitä
ja aina myös on hormonit tehneet minusta suoranaisen ihmishirviön vaikka muuten olenkin aika rauhallinen ihminen
töistä ei tullut mitään kun oksetti ja purskahtelin itkuun jatkuvasti, asiakaspalvelussa ei vain kyennyt olemaan kun itkin tai oksensin
vaati kovaa tahtoa käydä raskaudet läpi vaikka lapsia kovasti toivoin!
jos en lapsia oisi niin kovasti toivonut niin en tiedä miten olisin selvinnyt
ei tuollaista ketään voi vaatia käymään läpi, ilman sairaalajaksoja olisin ilmeisesti kuollut, diabeteksen jätti vielä loppuelämän kiusaksi
vaikka raskaudet eivät edes olisi vaikeita niin kyllä se hormonimyrsky on sellainen että ei sitä voi keneltäkään vaatia, oli mikä oli!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
olen ollut raskaana neljä kertaa, lapsiksi asti niistä kehittyi kaksi
joka kerralla raskaus on ollut aivan kamalaa, viimeisellä kerralla olin sairaalassa tiputuksessa 8 päivää yhden kerran ja 4 päivää lisää muutama viikko myöhemmin kun pahoinvointi oli niin rankkaa, keskenmenohan siitä viimeisestä sitten lopulta tuli kun keho ei kestänyt sitä
ja aina myös on hormonit tehneet minusta suoranaisen ihmishirviön vaikka muuten olenkin aika rauhallinen ihminen
töistä ei tullut mitään kun oksetti ja purskahtelin itkuun jatkuvasti, asiakaspalvelussa ei vain kyennyt olemaan kun itkin tai oksensin
vaati kovaa tahtoa käydä raskaudet läpi vaikka lapsia kovasti toivoin!jos en lapsia oisi niin kovasti toivonut niin en tiedä miten olisin selvinnyt
ei tuollaista ketään voi vaatia käymään läpi, ilman sairaalajaksoja olisin ilmeisesti kuollut, diabeteksen jätti vielä loppuelämän kiusaksi
vaikka raskaudet eivät edes olisi vaikeita niin kyllä se hormonimyrsky on sellainen että ei sitä voi keneltäkään vaatia, oli mikä oli!
miksi joku alapeukutti tätä mun tarinaa?
Oletteko pro life uskovaiset ja muut tekopyhät ihmiset yhtään katsoneet ympärillenne nykyään?
Tai oletteko yhtään seuranneet mediaa?
Meillä on täällä nyt kadut täynnä järkyttävän väkivaltaisia ja sekopäisiä nuoria ja lapsia.
Puukot viuhuu ja lapset t488aa toisiaan raa´alla tavalla. Aivan uskomattoman sairailla tavoilla mu&haavat toisiaan "leikin" varjolla.
Lapset ja nuoret voivat erittäin pahoin ja tilanne ei parane teidän lässytyksellä, jeesustelulla ja tekopyhällä hurskastelulla.
MINNE LAITATTE NE LAPSET JOTKA PAKOTITTE SYNTYMÄÄN HUONOIHIN OLOIHIN????
MITÄ MEINASITTE TEHDÄ ENTISILLE LAPSILLE TUOLLA KADULLA PUUKKOINEEN JA TUSH KEISSEINEEN?
LOPETTAKAA LÄSSYTYS!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
olen ollut raskaana neljä kertaa, lapsiksi asti niistä kehittyi kaksi
joka kerralla raskaus on ollut aivan kamalaa, viimeisellä kerralla olin sairaalassa tiputuksessa 8 päivää yhden kerran ja 4 päivää lisää muutama viikko myöhemmin kun pahoinvointi oli niin rankkaa, keskenmenohan siitä viimeisestä sitten lopulta tuli kun keho ei kestänyt sitä
ja aina myös on hormonit tehneet minusta suoranaisen ihmishirviön vaikka muuten olenkin aika rauhallinen ihminen
töistä ei tullut mitään kun oksetti ja purskahtelin itkuun jatkuvasti, asiakaspalvelussa ei vain kyennyt olemaan kun itkin tai oksensin
vaati kovaa tahtoa käydä raskaudet läpi vaikka lapsia kovasti toivoin!jos en lapsia oisi niin kovasti toivonut niin en tiedä miten olisin selvinnyt
ei tuollaista ketään voi vaatia käymään läpi, ilman sairaalajaksoja olisin ilmeisesti kuollut, diabeteksen jätti vielä loppuelämän kiusaksi
vaikka raskaudet eivät edes olisi vaikeita niin kyllä se hormonimyrsky on sellainen että ei sitä voi keneltäkään vaatia, oli mikä oli!
miksi joku alapeukutti tätä mun tarinaa?
Varmaan uskovaisten peukkuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
olen ollut raskaana neljä kertaa, lapsiksi asti niistä kehittyi kaksi
joka kerralla raskaus on ollut aivan kamalaa, viimeisellä kerralla olin sairaalassa tiputuksessa 8 päivää yhden kerran ja 4 päivää lisää muutama viikko myöhemmin kun pahoinvointi oli niin rankkaa, keskenmenohan siitä viimeisestä sitten lopulta tuli kun keho ei kestänyt sitä
ja aina myös on hormonit tehneet minusta suoranaisen ihmishirviön vaikka muuten olenkin aika rauhallinen ihminen
töistä ei tullut mitään kun oksetti ja purskahtelin itkuun jatkuvasti, asiakaspalvelussa ei vain kyennyt olemaan kun itkin tai oksensin
vaati kovaa tahtoa käydä raskaudet läpi vaikka lapsia kovasti toivoin!jos en lapsia oisi niin kovasti toivonut niin en tiedä miten olisin selvinnyt
ei tuollaista ketään voi vaatia käymään läpi, ilman sairaalajaksoja olisin ilmeisesti kuollut, diabeteksen jätti vielä loppuelämän kiusaksi
vaikka raskaudet eivät edes olisi vaikeita niin kyllä se hormonimyrsky on sellainen että ei sitä voi keneltäkään vaatia, oli mikä oli!
miksi joku alapeukutti tätä mun tarinaa?
Mulla on joskus puhelimella tosi vaikea saada se haluttu peukku, mutta eiköhän joku tekopyhä peukuttanut sinua alas, koska olet hänen mielestään väärää mieltä.
Samat vastustajat antavat toisen ihmisen kuolla hampaattomana kadulle koska "se oli näköjään liian laiska/tyhmä/heikko selviämään, antaa mennä vaan". Maailman epäempaattisinta, kammottavaa porukkaa.
Vierailija kirjoitti:
islam on tulevaisuus muutoin vanhainkotimaissa.
Mistä sinä tiedät mihin uskontoon kukin kääntyy tai on kääntymättä?
Islameita ja muita aavikkokansojen höpötyksiä vastaan ei taistella synnyttämällä tätä maata täyteen EI TOIVOTTUJA LAPSIA ÄIDEILLE KETKÄ EI NIITÄ HALUA JA PYSTY HOITAMAAN JA KASVATTAMAAN!
Tulevaisuus ei ole lapsien syntyvyydestä riippuva, se tulee joka tapauksessa.
Tulevaisuuden laatuun voi vaikuttaa sillä minkälaisessa kodissa syntyvät lapset kasvavat. Rakastavassa perheessä, haluttuina lapsina kasvavat todennäköisesti luovat parempaa tulevaisuutta kuin ei-toivotut lapset jotka saattavat kasvaa esim lastenkodeissa, päihderiippuvaisten vanhempien kanssa tai vaikka ihan vaan että vanhempia ei voisi vähempää kiinnostaa.
Monella ei-toivotullakin tietty voi olla oikein hyväkin lapsuus. Mutta todennäköisyys kauniiseen tulevaisuuteen on suurempi tilanteessa jossa jokainen lapsi syntyy toivottuna rakastavaan kotiin.