Olenko tosiaan ainoa, jonka mielestä "toinen nainen/mies" on myös syyllinen ja tekee väärin?
Satuin eilen osaksi erikoista keskustelua. Keskustelussa tuotiin ilmi, että yleinen mielipide kuulemma on se, ettei toinen nainen/mies ole syyllistynyt mihinkään väärään, vaan syy on ainoastaan pettäjän.
Minä olen vahvasti eri mieltä.
JOS tämä toinen nainen/mies on tietoinen, että kumppani on varattu, hän tekee myös väärin, vaikka itse olisi vapaa.
Moraali on todellakin kokenut inflaation, samoin kuin epäitsekkyys...
(niin ja olen menneisyydessä myös itse ollut tietoisesti "se toinen nainen", ja kyllä, häpeän ja kaduttaa oma toimintani suuresti!)
Kommentit (465)
Vierailija kirjoitti:
Yritetäänkö tässä lievittää omaa pahaa oloa sillä, että tehdään varatun kanssa pelehtijästä syntipukki?
Kyllä se on vain ja ainoastaan se oma kulta mussukka joka pettää ja haluaa pettää, niin on se syyllinen.
Ei ole kyse syyllisyydestä, vaan siitä, kuinka hienoa ja selkärankaista käytöstä on hässiä varattua.
Suhtaudun tietoisesti pettämisen mahdollistajiin kuten koulukiusaajan takana seisovaan kuoroon.
Jos sinä tiedät osallistuvasi toimintaan, joka satuttaa toista ihmistä, et voi pestä käsiäsi sillä, että et itse varsinaisesti kiusannut, ojensit vain välineitä ja kannustit varsinaista kiusaajaa.
Tietenkään se ei ole kolmannen osapuolen vika, jos tulee itsekin huijatuksi eikä minusta kenelläkään ole mitään erityistä velvollisuutta selvittää seksikumppaninsa statusta, mutta jos tiedät niin olet osasyyllinen vaikket tarinan pahin konna olekaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kolmas osapuoli ei tee mitään väärää, voiko hän sanoa, että se on hänen arvojensa mukaista toimintaa? Sanooko hän olevansa ihminen, joka pyrkii aina tekemään niin kuin on oikein? Sanooko hän, että hän pyrkii olemaan hyvä ihminen? Sanooko hän, että hänellä on periaatteita joiden mukaan hän elää?
Onko hän ylpeä siitä mitä tekee, ja puhuuko hän siitä mielellään avoimesti muillekin ihmisille?
Jos kerran siinä ei ole mitään väärää!
Puhutko sinä runkaamisestasi ja seksijutuistasi muille avoimesti kun eihän niissä ole mitään väärää?
Oletko ylipäätään ylpeilevä ihminen, jonka pitää koko ajan olla ylpeilemässä omilla teoillaan? Miksi ihmisellä ei voisi olla periaatteita joiden mukaan elää? Onko sana periaate varattu sinun määriteltäväksesi, ja jos on niin kuka sinut on tähän hommaan aateloinut? Onko lentokoneella lentäminen, tai älylaitteen käyttäminen arvojesi mukaista toimintaa? Pyritkö tekemään oikein kun käytät laitteita joihin pienet lapset kaivavat euron viikkopalkalla metalleja?
Ettet vain kuitenkin olisi ylemmyydentuntoinen vähän rasittava ihminen joka harhakuvitelmissaan on aina ylhäältä tuomitseva muut (eli he jotka tekevät jotain eri tavalla, tai jotka ajattelevat jotain eri tavalla kuin sinä) ??
Ei tarvitse puhua mistään seksijuttujen yksityiskohdista. Jos joku pyytää sinua pelaamaan tennistä lauantaina iltapäivällä, vastaatko, että et pääse, koska sulla on suhde varattuun henkilöön ja tapaat hänet silloin? Kun kerran siinä ei ole mitään väärää!
Tai kun joskus käydään läpi menneisyyttä muuten vain, voitko sanoa huolettomasti, että "joo silloin mulla oli suhde varatun miehen/naisen kanssa"?
Jos se jotenkin on olennaista sille keskustelulle, niin miksi en? Se vain ei taida olla tärkeä tieto esimerkiksi sille, joka kysyy pelaamaan tennistä.
Olisi hauska tietää kommentoijien sukupuoli. Olen ajatellut, että miehet suostuvat paljon helpommin olemaan kolmas osapuoli, mutta naisilla moraali olisi korkeammalla tässä asiassa. Mutta en ole enää varma.
Pettäjä tietysti on syypää.
Pettämiseen osaa ottava taas on vain ilkeä ja inhottava ihminen, joka ei välitä muille ihmisille aiheuttamastaan pahasta olosta.
Minua ei ole koskaan petetty mutta jos petettäisiin, en minä sitä kolmatta osapuolta siitä syyttäisi. Hän olisi vain muiden vastaavan arvomaailman omaavien tavoin minulle tyyppi, jonka kanssa en halausi olla tekemisissä. En pidä ihmisistä, joita ei kiinnosta satuttaako heidän toimintansa muita jos vain pystyvät vierittämään syyn jonkun muun niskoille.
Mitä väärää ja moraalitonta on mennä sänkyyn ja viettää romanttista aikaa ihmisen kanssa jota kohtaan tuntee jotain? Saahan se ihminen itse valita, onko vaimonsa vai minun kanssani. Mikä tässä on minulta itsekästä ja moraalitonta? Vaikka kieltäytyisin romantiikasta hänen kanssaan, ei se suhde kotona sen paremmaksi muutu jos mies on valmis antamaan itsestään muille kuin vaimolleen.
Ei se tietysti ihan oikein ole. Mutta kuinka paljon sitä kumppania lohduttaisi, jos hän kuulisi että hänen kumppaninsa on yrittänyt iskeä jotain toista miestä tai naista eikä ole onnistunut siinä? Eiköhän se tuntuisi yhtä pahalta kuin onnistunut pettäminen. Siispä ei se toisen osapuolen suostumus ole siinä se varsinainen ongelma.
Jos minä en anna varatulle miehelle, niin kyllä joku muu antaa. Usein myös vaimo tietää, minkälaisen miehen kanssa on naimisissa. Ja mistäs sen tietää, kuinka monen kanssa se vaimo on miestään pettänyt!
Vierailija kirjoitti:
Jos minä en anna varatulle miehelle, niin kyllä joku muu antaa. Usein myös vaimo tietää, minkälaisen miehen kanssa on naimisissa. Ja mistäs sen tietää, kuinka monen kanssa se vaimo on miestään pettänyt!
Ihan mielenkiinnosta, ajatteletko myös muista kiusaajista, että jos sinä et sano, että heidän toimintansa on ok, niin kyllä joku muu sen tekee kuitenkin?
Ja jo vain, nämä ovat sama asia. Muiden satuttaminen ei ole ok, siihen osallistuminen millään tasolla on aina väärin, vaikka moni muukin tekisi niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kolmas osapuoli ei tee mitään väärää, voiko hän sanoa, että se on hänen arvojensa mukaista toimintaa? Sanooko hän olevansa ihminen, joka pyrkii aina tekemään niin kuin on oikein? Sanooko hän, että hän pyrkii olemaan hyvä ihminen? Sanooko hän, että hänellä on periaatteita joiden mukaan hän elää?
Onko hän ylpeä siitä mitä tekee, ja puhuuko hän siitä mielellään avoimesti muillekin ihmisille?
Jos kerran siinä ei ole mitään väärää!
Puhutko sinä runkaamisestasi ja seksijutuistasi muille avoimesti kun eihän niissä ole mitään väärää?
Oletko ylipäätään ylpeilevä ihminen, jonka pitää koko ajan olla ylpeilemässä omilla teoillaan? Miksi ihmisellä ei voisi olla periaatteita joiden mukaan elää? Onko sana periaate varattu sinun määriteltäväksesi, ja jos on niin kuka sinut on tähän hommaan aateloinut? Onko lentokoneella lentäminen, tai älylaitteen käyttäminen arvojesi mukaista toimintaa? Pyritkö tekemään oikein kun käytät laitteita joihin pienet lapset kaivavat euron viikkopalkalla metalleja?
Ettet vain kuitenkin olisi ylemmyydentuntoinen vähän rasittava ihminen joka harhakuvitelmissaan on aina ylhäältä tuomitseva muut (eli he jotka tekevät jotain eri tavalla, tai jotka ajattelevat jotain eri tavalla kuin sinä) ??
Ei tarvitse puhua mistään seksijuttujen yksityiskohdista. Jos joku pyytää sinua pelaamaan tennistä lauantaina iltapäivällä, vastaatko, että et pääse, koska sulla on suhde varattuun henkilöön ja tapaat hänet silloin? Kun kerran siinä ei ole mitään väärää!
Tai kun joskus käydään läpi menneisyyttä muuten vain, voitko sanoa huolettomasti, että "joo silloin mulla oli suhde varatun miehen/naisen kanssa"?
Voisin sanoa tai olla sanomatta, minä se vapaa olen.
Jep, olet vapaa toimimaan arvojesi mukaan.
Kuten jokainen.
Vierailija kirjoitti:
Jos päätän pettää, niin kyllä se on ihan vain minun oma syy eikä sen toisen osapuolen.
Juurinäin.
Ei kannata yrittää siirtää vastuuta sihteen ulkopuolelle. Vain toinen on tehnyt lupauksen sitoutua ja sitten pettänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos päätän pettää, niin kyllä se on ihan vain minun oma syy eikä sen toisen osapuolen.
Juurinäin.
Ei kannata yrittää siirtää vastuuta sihteen ulkopuolelle. Vain toinen on tehnyt lupauksen sitoutua ja sitten pettänyt.
Vastuu suhteen pilaamisests ja lupauksen pettämisedtä on vain suhteen osapuolella. Vastuu oikein toimimisesta on kuitenkin kaikilla toimintaan tietoisesti osallistuvilla.
Jos tiedät naapurin pieksevän lastaan säännöllisesti etkä tee siitä ilmoitusta, et sinä viaton ole. Tämä on tietysti jo ihan rikos, mutta moraalinen vastuu perustuu samalla ajatukselle: vaikka varsinainen vastuu ja "syyllisyys" on jollain muulla, sen tietoinen mahdollistaminen tekee sinusta osasyyllisen.
Koska tämä on moraalinen kysymys, sinulle ei siitä tule muita seurauksia kuin toiminnan tuomitseminen muiden ihmisten taholta. Tämä tietenkin harvoin näin itsekeskeistä ihmistä kiinnostaa, joten minkäs sille sitten voi, muuta kuin karsia nämä tyypit omasta elämästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos minä en anna varatulle miehelle, niin kyllä joku muu antaa. Usein myös vaimo tietää, minkälaisen miehen kanssa on naimisissa. Ja mistäs sen tietää, kuinka monen kanssa se vaimo on miestään pettänyt!
Ihan mielenkiinnosta, ajatteletko myös muista kiusaajista, että jos sinä et sano, että heidän toimintansa on ok, niin kyllä joku muu sen tekee kuitenkin?
Ja jo vain, nämä ovat sama asia. Muiden satuttaminen ei ole ok, siihen osallistuminen millään tasolla on aina väärin, vaikka moni muukin tekisi niin.
Riippuu ihan siitä, minkälaisesta kiusaamisesta on kyse. Tietämättä sitä on vaikea arvioida, kuinka todennäköistä on että joku sanoisi noin.
Vierailija kirjoitti:
Ei se tietysti ihan oikein ole. Mutta kuinka paljon sitä kumppania lohduttaisi, jos hän kuulisi että hänen kumppaninsa on yrittänyt iskeä jotain toista miestä tai naista eikä ole onnistunut siinä? Eiköhän se tuntuisi yhtä pahalta kuin onnistunut pettäminen. Siispä ei se toisen osapuolen suostumus ole siinä se varsinainen ongelma.
Ei siinä suhteessa, mutta kieltäytyjän omatunto on puhdas eikä hänen viakseen kukaan lue mitään. Siitähän tässä oli kyse, jos suostuu, moni tuomitsee. Se on sitten jokaisen oma valinta kiinnostasko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos päätän pettää, niin kyllä se on ihan vain minun oma syy eikä sen toisen osapuolen.
Juurinäin.
Ei kannata yrittää siirtää vastuuta sihteen ulkopuolelle. Vain toinen on tehnyt lupauksen sitoutua ja sitten pettänyt.
Vastuu suhteen pilaamisests ja lupauksen pettämisedtä on vain suhteen osapuolella. Vastuu oikein toimimisesta on kuitenkin kaikilla toimintaan tietoisesti osallistuvilla.
Jos tiedät naapurin pieksevän lastaan säännöllisesti etkä tee siitä ilmoitusta, et sinä viaton ole. Tämä on tietysti jo ihan rikos, mutta moraalinen vastuu perustuu samalla ajatukselle: vaikka varsinainen vastuu ja "syyllisyys" on jollain muulla, sen tietoinen mahdollistaminen tekee sinusta osasyyllisen.
Koska tämä on moraalinen kysymys, sinulle ei siitä tule muita seurauksia kuin toiminnan tuomitseminen muiden ihmisten taholta. Tämä tietenkin harvoin näin itsekeskeistä ihmistä kiinnostaa, joten minkäs sille sitten voi, muuta kuin karsia nämä tyypit omasta elämästä.
Ehkä se naapuri kostaa, jos saa tietää että olen tehnyt ilmoituksen.
Vierailija kirjoitti:
Pettämistä ei tapahtuisi, jos selkärangattomia kolmansia osapuolia ei olisi joiden kanssa tehdä pettämistä.
Ja silloin akka ei saa koskaan edes tietää, että ukko pettäisi jos saisi tilaisuuden. Ei sekään ole hyvä.
Entäs siinä tapauksessa, jos mitään seksin harrastamista ei tapahdu ja se "pettäminen" on vain rakastuneiden ihmisten välistä yhteydenpitoa ja keskustelua? Onko toinen nainen/mies silloinkin syyllinen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos päätän pettää, niin kyllä se on ihan vain minun oma syy eikä sen toisen osapuolen.
Juurinäin.
Ei kannata yrittää siirtää vastuuta sihteen ulkopuolelle. Vain toinen on tehnyt lupauksen sitoutua ja sitten pettänyt.
Vastuu suhteen pilaamisests ja lupauksen pettämisedtä on vain suhteen osapuolella. Vastuu oikein toimimisesta on kuitenkin kaikilla toimintaan tietoisesti osallistuvilla.
Jos tiedät naapurin pieksevän lastaan säännöllisesti etkä tee siitä ilmoitusta, et sinä viaton ole. Tämä on tietysti jo ihan rikos, mutta moraalinen vastuu perustuu samalla ajatukselle: vaikka varsinainen vastuu ja "syyllisyys" on jollain muulla, sen tietoinen mahdollistaminen tekee sinusta osasyyllisen.
Koska tämä on moraalinen kysymys, sinulle ei siitä tule muita seurauksia kuin toiminnan tuomitseminen muiden ihmisten taholta. Tämä tietenkin harvoin näin itsekeskeistä ihmistä kiinnostaa, joten minkäs sille sitten voi, muuta kuin karsia nämä tyypit omasta elämästä.
Ehkä se naapuri kostaa, jos saa tietää että olen tehnyt ilmoituksen.
Rikostuomio voi kieltämättä olla helpompi kestää. Tämähän se yhdistävä tekijä onkin, oma napa on tärkein eikä muiden kärsimyksellä niin väliä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos päätän pettää, niin kyllä se on ihan vain minun oma syy eikä sen toisen osapuolen.
Juurinäin.
Ei kannata yrittää siirtää vastuuta sihteen ulkopuolelle. Vain toinen on tehnyt lupauksen sitoutua ja sitten pettänyt.
Vastuu suhteen pilaamisests ja lupauksen pettämisedtä on vain suhteen osapuolella. Vastuu oikein toimimisesta on kuitenkin kaikilla toimintaan tietoisesti osallistuvilla.
Jos tiedät naapurin pieksevän lastaan säännöllisesti etkä tee siitä ilmoitusta, et sinä viaton ole. Tämä on tietysti jo ihan rikos, mutta moraalinen vastuu perustuu samalla ajatukselle: vaikka varsinainen vastuu ja "syyllisyys" on jollain muulla, sen tietoinen mahdollistaminen tekee sinusta osasyyllisen.
Koska tämä on moraalinen kysymys, sinulle ei siitä tule muita seurauksia kuin toiminnan tuomitseminen muiden ihmisten taholta. Tämä tietenkin harvoin näin itsekeskeistä ihmistä kiinnostaa, joten minkäs sille sitten voi, muuta kuin karsia nämä tyypit omasta elämästä.
Ehkä se naapuri kostaa, jos saa tietää että olen tehnyt ilmoituksen.
Rikostuomio voi kieltämättä olla helpompi kestää. Tämähän se yhdistävä tekijä onkin, oma napa on tärkein eikä muiden kärsimyksellä niin väliä.
Voi olla hyvinkin paljon helpompi. En kyllä tiedä ketään, joka olisi saanut tuomion siitä, ettei ole ilmiantanut naapuriaan lapsen pahoinpitelystä.
Jep, olet vapaa toimimaan arvojesi mukaan.