Mikä on aito lahjakkuus? Jota ei voi opetella?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lauluääni varmaan osin on. Tietynlainen ääni on syntyessä. Piirtäminen ei todellakaan ole. Itsellä on muotoilualan koulutus ja siellä puhuttiin opiskelukavereiden kanssa usein tästä miten ihmiset kuvittelee, että piirustustaito on joku synnynnäinen lahja, vaikka oikeasti siinä kehittyminen on vaatinut vain kovaa työtä ja jatkuvaa harjoittelua lapsesta asti.

En oikein ymmärrä tätä. Yksi saa huvikseen piirtelemällä aikaan anatomisesti ja perspektiiviltään korrekteja ja uskottavia piirustuksia aikaan, toinen edes määrätietoisella harjoittelulla (lue: seuraa hyvin mietittyjä harjoituksia ajatuksella, yrittää opetella käsittämään aihetta, menee jopa opetukseen) ei opi koskaan hahmottamaan muotoa ja saamaan sitä kynästään paperille samalla tavalla kuin tuo toinen, vaan tekee jatkuvasti virheitä samoissa asioissa ja työt jäävät jotenkin jäykiksi ja naivistisiksi osaavamman rinnalla. Miten tuohon ei lahjakkuus liittyisi ja miksi piirustustaito tuntuu olevan monelle niin kipeä paikka, ettei siihen liittyvän lahjakkuuden olemassaoloa (tai puutetta) pysty myöntämään, vai eikö ihmisillä ole silmää erottaa näitä asioita toisistaan?

 

Totta kai taitavaan piirtämisen tarvitaan lahjakkuutta. Olen joissain muissa asioissa lahjakas, mutta en piirtämisessä, huomasin sen jo lapsena.

Ihan turha edes yrittää, kun ei kiinnosta olla huono tai edes ok piirtäjä. Lahjakkaalla piirtäjällä on aivoissa jotain, mitä esim. minulla ei ole.

Kannattaa kehittää taitojaan niissä asioissa, joissa on lahjakas, muu vie vain aikaa niiden taitojen kehittämiseltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lahjakkuus ole mikään synnäinen lahja, vaan sen eteen on tehtävä valtavasti työtä. Synnynnäisiä kykyjä toki tarvitaan paljonkin, mutta kyvyt pitää jalostaa lahjakkuudeksi kovan työn kautta. 

Kovalle työlle ei ole mitään korviketta, kun puhutaan lahjakkuudesta. Synnynnäisiä ihmelapsia ei ole olemassa. 

Lahjattomasta ei tule huipputaitavaa missään, vaikka kuinka harjoittelisi, siinä ero. Lahjakkuuden puutetta ei voi korvata kovalla työllä, vaan lahjakkuus on lähtövaatimus, ja kun sen päälle tulee kova harjoitteleminen, niin syntyy huipputaito.

Lahjakkuus, joka on juuri huippuosaamista, on loppupään tuote, ei synnynnäinen asia. Kyvyt ovat synnynnäisiä, joita tarvitaan, jos haluaa huippuosaajaksi. 

Lahjakkuus ei ole lahja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lahjakkuus ole mikään synnäinen lahja, vaan sen eteen on tehtävä valtavasti työtä. Synnynnäisiä kykyjä toki tarvitaan paljonkin, mutta kyvyt pitää jalostaa lahjakkuudeksi kovan työn kautta. 

Kovalle työlle ei ole mitään korviketta, kun puhutaan lahjakkuudesta. Synnynnäisiä ihmelapsia ei ole olemassa. 

Lahjattomasta ei tule huipputaitavaa missään, vaikka kuinka harjoittelisi, siinä ero. Lahjakkuuden puutetta ei voi korvata kovalla työllä, vaan lahjakkuus on lähtövaatimus, ja kun sen päälle tulee kova harjoitteleminen, niin syntyy huipputaito.

Lahjakkuus, joka on juuri huippuosaamista, on loppupään tuote, ei synnynnäinen asia. Kyvyt ovat synnynnäisiä, joita tarvitaan, jos haluaa huippuosaajaksi. 

Lahjakkuus ei ole lahja.

Sä ymmärrät tuon sanan merkityksen ihan väärin. Tarkista sanakirjasta.

Piirustustaito. On paljon ihmisiä, jotka osaa piirtää/maalata valokuvan tarkkoja piirustuksia täysin omasta mielikuvituksesta. Se vaatii poikkeuksellista hahmotuskykyä, jota ei tavan tallaaja opi, vaikka harjoittelisi 8 tuntia päivässä, ihan turha väittää muuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lahjakkuus ole mikään synnäinen lahja, vaan sen eteen on tehtävä valtavasti työtä. Synnynnäisiä kykyjä toki tarvitaan paljonkin, mutta kyvyt pitää jalostaa lahjakkuudeksi kovan työn kautta. 

Kovalle työlle ei ole mitään korviketta, kun puhutaan lahjakkuudesta. Synnynnäisiä ihmelapsia ei ole olemassa. 

Lahjattomasta ei tule huipputaitavaa missään, vaikka kuinka harjoittelisi, siinä ero. Lahjakkuuden puutetta ei voi korvata kovalla työllä, vaan lahjakkuus on lähtövaatimus, ja kun sen päälle tulee kova harjoitteleminen, niin syntyy huipputaito.

Lahjakkuus, joka on juuri huippuosaamista, on loppupään tuote, ei synnynnäinen asia. Kyvyt ovat synnynnäisiä, joita tarvitaan, jos haluaa huippuosaajaksi. 

Lahjakkuus ei ole lahja.

Ei, nyt sekoitat termit. Amerikanenglannissa sana talent ehkä tarkoittaa usein myös taitoa, mutta suomen kielessä lahjakkuus tarkoittaa sitä, ihmisellä on lahjoja johonkin. Ei amerikanenglannin ilmauksia voi suomentaa suoraan, meillä on omat ilmaisutavat suomen kielessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lahjakkuus ole mikään synnäinen lahja, vaan sen eteen on tehtävä valtavasti työtä. Synnynnäisiä kykyjä toki tarvitaan paljonkin, mutta kyvyt pitää jalostaa lahjakkuudeksi kovan työn kautta. 

Kovalle työlle ei ole mitään korviketta, kun puhutaan lahjakkuudesta. Synnynnäisiä ihmelapsia ei ole olemassa. 

Lahjattomasta ei tule huipputaitavaa missään, vaikka kuinka harjoittelisi, siinä ero. Lahjakkuuden puutetta ei voi korvata kovalla työllä, vaan lahjakkuus on lähtövaatimus, ja kun sen päälle tulee kova harjoitteleminen, niin syntyy huipputaito.

Lahjakkuus, joka on juuri huippuosaamista, on loppupään tuote, ei synnynnäinen asia. Kyvyt ovat synnynnäisiä, joita tarvitaan, jos haluaa huippuosaajaksi. 

Lahjakkuus ei ole lahja.

Sä ymmärrät tuon sanan merkityksen ihan väärin. Tarkista sanakirjasta.

En tietenkään ymmärrä väärin, koska olen nero. Älykkyyskin on kognitiivisen lahjakkuuden laji, mitä aika harva itse asiassa tietää. 

Vierailija kirjoitti:

Jalkapallo.

Tästä loistava esimerkki on Xavi, Iniesta ja Messi.

Joo ne on ihan syntymälahjakkaita.. yhtään ei ole tarvinnut treenata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lahjakkuus ole mikään synnäinen lahja, vaan sen eteen on tehtävä valtavasti työtä. Synnynnäisiä kykyjä toki tarvitaan paljonkin, mutta kyvyt pitää jalostaa lahjakkuudeksi kovan työn kautta. 

Kovalle työlle ei ole mitään korviketta, kun puhutaan lahjakkuudesta. Synnynnäisiä ihmelapsia ei ole olemassa. 

Lahjattomasta ei tule huipputaitavaa missään, vaikka kuinka harjoittelisi, siinä ero. Lahjakkuuden puutetta ei voi korvata kovalla työllä, vaan lahjakkuus on lähtövaatimus, ja kun sen päälle tulee kova harjoitteleminen, niin syntyy huipputaito.

Lahjakkuus, joka on juuri huippuosaamista, on loppupään tuote, ei synnynnäinen asia. Kyvyt ovat synnynnäisiä, joita tarvitaan, jos haluaa huippuosaajaksi. 

Lahjakkuus ei ole lahja.

Sä ymmärrät tuon sanan merkityksen ihan väärin. Tarkista sanakirjasta.

En tietenkään ymmärrä väärin, koska olen nero. Älykkyyskin on kognitiivisen lahjakkuuden laji, mitä aika harva itse asiassa tietää. 

Taidat olla lahjakas trolli. ;)

Eikä siinä mitään, se on taito siinä, missä piirtäminenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lahjakkuus ole mikään synnäinen lahja, vaan sen eteen on tehtävä valtavasti työtä. Synnynnäisiä kykyjä toki tarvitaan paljonkin, mutta kyvyt pitää jalostaa lahjakkuudeksi kovan työn kautta. 

Kovalle työlle ei ole mitään korviketta, kun puhutaan lahjakkuudesta. Synnynnäisiä ihmelapsia ei ole olemassa. 

Lahjattomasta ei tule huipputaitavaa missään, vaikka kuinka harjoittelisi, siinä ero. Lahjakkuuden puutetta ei voi korvata kovalla työllä, vaan lahjakkuus on lähtövaatimus, ja kun sen päälle tulee kova harjoitteleminen, niin syntyy huipputaito.

Lahjakkuus, joka on juuri huippuosaamista, on loppupään tuote, ei synnynnäinen asia. Kyvyt ovat synnynnäisiä, joita tarvitaan, jos haluaa huippuosaajaksi. 

Lahjakkuus ei ole lahja.

Ei, nyt sekoitat termit. Amerikanenglannissa sana talent ehkä tarkoittaa usein myös taitoa, mutta suomen kielessä lahjakkuus tarkoittaa sitä, ihmisellä on lahjoja johonkin. Ei amerikanenglannin ilmauksia voi suomentaa suoraan, meillä on omat ilmaisutavat suomen kielessä.

Enkä sekoita, tässä ketjussa sekoillaan oikein urakalla. Lahjakkuus tarkoittaa huippuosaamista, mikä on eri asia kuin lahja. Lahjakkuus on olemassa a posteriori, kun taas lahja on olemassa a priori. Älykkyyskin on kognitiivisen lahjakkuuden laji, joka on olemassa a posteriori. Kyvyt ovat olemassa a priori. 

Minun käyttämäni kieli on täysin sopusoinnussa kansainvälisten oppimiseen liittyvien standardikäsitteiden kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lahjakkuus ole mikään synnäinen lahja, vaan sen eteen on tehtävä valtavasti työtä. Synnynnäisiä kykyjä toki tarvitaan paljonkin, mutta kyvyt pitää jalostaa lahjakkuudeksi kovan työn kautta. 

Kovalle työlle ei ole mitään korviketta, kun puhutaan lahjakkuudesta. Synnynnäisiä ihmelapsia ei ole olemassa. 

Lahjattomasta ei tule huipputaitavaa missään, vaikka kuinka harjoittelisi, siinä ero. Lahjakkuuden puutetta ei voi korvata kovalla työllä, vaan lahjakkuus on lähtövaatimus, ja kun sen päälle tulee kova harjoitteleminen, niin syntyy huipputaito.

Lahjakkuus, joka on juuri huippuosaamista, on loppupään tuote, ei synnynnäinen asia. Kyvyt ovat synnynnäisiä, joita tarvitaan, jos haluaa huippuosaajaksi. 

Lahjakkuus ei ole lahja.

Sä ymmärrät tuon sanan merkityksen ihan väärin. Tarkista sanakirjasta.

En tietenkään ymmärrä väärin, koska olen nero. Älykkyyskin on kognitiivisen lahjakkuuden laji, mitä aika harva itse asiassa tietää. 

Taidat olla lahjakas trolli. ;)

Eikä siinä mitään, se on taito siinä, missä piirtäminenkin.

Lahjakkuus on olemassa a posteriori ja lahja on olemassa a priori. Lahjakkuus ja lahja ovat eri asioita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä tahansa huippulahjakkuus. Ihan mikä tahansa.

Oli se taiteellista, matemaattista, kielellistä, urheilullista....

Mitään huippulahjakkuutta ei voi kompensoida pelkällä harjoittelemisella.

Kenestäkään ei tule huippua ilman harjoittelua. Kaikkien alansa huippujen on täytynyt tehdä vuosikausia kovaa työtä menestyksen eteen. Kukaan ei ole huippu tuosta vaan ilman harjoittelua.

Ja vaikka treenaisit 100-vuotta et pärjäisi Usain Boltille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä tahansa huippulahjakkuus. Ihan mikä tahansa.

Oli se taiteellista, matemaattista, kielellistä, urheilullista....

Mitään huippulahjakkuutta ei voi kompensoida pelkällä harjoittelemisella.

Kenestäkään ei tule huippua ilman harjoittelua. Kaikkien alansa huippujen on täytynyt tehdä vuosikausia kovaa työtä menestyksen eteen. Kukaan ei ole huippu tuosta vaan ilman harjoittelua.

Ja vaikka treenaisit 100-vuotta et pärjäisi Usain Boltille.

Itse asiassa UB on nykyään heikossa kunnossa, ja aika moni juoksija voittaisi UB:n. Siis jos on harjoitellut oikein urakalla, ja omaa kykyjä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lahjakkuus ole mikään synnäinen lahja, vaan sen eteen on tehtävä valtavasti työtä. Synnynnäisiä kykyjä toki tarvitaan paljonkin, mutta kyvyt pitää jalostaa lahjakkuudeksi kovan työn kautta. 

Kovalle työlle ei ole mitään korviketta, kun puhutaan lahjakkuudesta. Synnynnäisiä ihmelapsia ei ole olemassa. 

Lahjattomasta ei tule huipputaitavaa missään, vaikka kuinka harjoittelisi, siinä ero. Lahjakkuuden puutetta ei voi korvata kovalla työllä, vaan lahjakkuus on lähtövaatimus, ja kun sen päälle tulee kova harjoitteleminen, niin syntyy huipputaito.

Lahjakkuus, joka on juuri huippuosaamista, on loppupään tuote, ei synnynnäinen asia. Kyvyt ovat synnynnäisiä, joita tarvitaan, jos haluaa huippuosaajaksi. 

Lahjakkuus ei ole lahja.

Ei, nyt sekoitat termit. Amerikanenglannissa sana talent ehkä tarkoittaa usein myös taitoa, mutta suomen kielessä lahjakkuus tarkoittaa sitä, ihmisellä on lahjoja johonkin. Ei amerikanenglannin ilmauksia voi suomentaa suoraan, meillä on omat ilmaisutavat suomen kielessä.

Enkä sekoita, tässä ketjussa sekoillaan oikein urakalla. Lahjakkuus tarkoittaa huippuosaamista, mikä on eri asia kuin lahja. Lahjakkuus on olemassa a posteriori, kun taas lahja on olemassa a priori. Älykkyyskin on kognitiivisen lahjakkuuden laji, joka on olemassa a posteriori. Kyvyt ovat olemassa a priori. 

Minun käyttämäni kieli on täysin sopusoinnussa kansainvälisten oppimiseen liittyvien standardikäsitteiden kanssa. 

Suomen kielessä:

- lahjakkuus = synnynnäisten lahjojen omaaminen

- lahjakas = synnynnäisiä lahjoja omaava

- lahja = synnynnäinen kyky

- huippuosaaminen = lahjakkuuden ja työn avulla hankitut erityistaidot

Älä ole globalistinen amerikkalaisista yliopistojen jargonista näkemyksensä ammentava suomen kielen hapattaja, vaan vaali ja kunnioita meidän omaa kieltämme ja kulttuuriamme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lahjakkuus ole mikään synnäinen lahja, vaan sen eteen on tehtävä valtavasti työtä. Synnynnäisiä kykyjä toki tarvitaan paljonkin, mutta kyvyt pitää jalostaa lahjakkuudeksi kovan työn kautta. 

Kovalle työlle ei ole mitään korviketta, kun puhutaan lahjakkuudesta. Synnynnäisiä ihmelapsia ei ole olemassa. 

Lahjattomasta ei tule huipputaitavaa missään, vaikka kuinka harjoittelisi, siinä ero. Lahjakkuuden puutetta ei voi korvata kovalla työllä, vaan lahjakkuus on lähtövaatimus, ja kun sen päälle tulee kova harjoitteleminen, niin syntyy huipputaito.

Lahjakkuus, joka on juuri huippuosaamista, on loppupään tuote, ei synnynnäinen asia. Kyvyt ovat synnynnäisiä, joita tarvitaan, jos haluaa huippuosaajaksi. 

Lahjakkuus ei ole lahja.

Sä ymmärrät tuon sanan merkityksen ihan väärin. Tarkista sanakirjasta.

En tietenkään ymmärrä väärin, koska olen nero. Älykkyyskin on kognitiivisen lahjakkuuden laji, mitä aika harva itse asiassa tietää. 

Taidat olla lahjakas trolli. ;)

Eikä siinä mitään, se on taito siinä, missä piirtäminenkin.

Lahjakkuus on olemassa a posteriori ja lahja on olemassa a priori. Lahjakkuus ja lahja ovat eri asioita. 

Tottakai lahjakkuus ja lahja on eri asioita. Miksi sinä tuota lahja-sanaa tähän ketjuun tunget vaikka se ei kuulu käsiteltävään asiaan mitenkään, edes omasta mielestäsi? Mitä vittua?

Vierailija kirjoitti:

Usean kielen lähes täydellinen osaaminen.

Tuotako ei voi opetella?

Kuvataiteen tekijänä voin sanoa, että varmasti jokainen löytää itselleen sopivan kuvataiteen muodon toteuttaa itseään, jos halua on.

Olen alkanut epäillä, ettei ole mitään luovuuden rajaa.

Piirtämään voi oppia. On todella monia erilaisia tapoja piirtää. Nykytaide hyväksyy monenlaista taiteeksi ihan konepiirustuksesta alkaen.

Taidetta on vaikka pahvipakkausten litistetyt muodot, olennaista tietysti on, että joku on havainnut tämän taiteeksi ja tuonut esille.

Laatikon ulkopuolelta ajattelu on taidetta. Luovuutta.

Vierailija kirjoitti:

Kuvataiteen tekijänä voin sanoa, että varmasti jokainen löytää itselleen sopivan kuvataiteen muodon toteuttaa itseään, jos halua on.

Olen alkanut epäillä, ettei ole mitään luovuuden rajaa.

Piirtämään voi oppia. On todella monia erilaisia tapoja piirtää. Nykytaide hyväksyy monenlaista taiteeksi ihan konepiirustuksesta alkaen.

Taidetta on vaikka pahvipakkausten litistetyt muodot, olennaista tietysti on, että joku on havainnut tämän taiteeksi ja tuonut esille.

Laatikon ulkopuolelta ajattelu on taidetta. Luovuutta.

Kuvataiteessa lahjakkuutena voi pitää luovuutta ja uuden ideoimista. Sitä on hyvin vaikea opettaa. Tämä erottaa lahjakkaan ihmisen ihmisestä, joka on harjoitellut paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuvataiteen tekijänä voin sanoa, että varmasti jokainen löytää itselleen sopivan kuvataiteen muodon toteuttaa itseään, jos halua on.

Olen alkanut epäillä, ettei ole mitään luovuuden rajaa.

Piirtämään voi oppia. On todella monia erilaisia tapoja piirtää. Nykytaide hyväksyy monenlaista taiteeksi ihan konepiirustuksesta alkaen.

Taidetta on vaikka pahvipakkausten litistetyt muodot, olennaista tietysti on, että joku on havainnut tämän taiteeksi ja tuonut esille.

Laatikon ulkopuolelta ajattelu on taidetta. Luovuutta.

Kuvataiteessa lahjakkuutena voi pitää luovuutta ja uuden ideoimista. Sitä on hyvin vaikea opettaa. Tämä erottaa lahjakkaan ihmisen ihmisestä, joka on harjoitellut paljon.

Musiikissa varmasti ihmisen pystyy opettamaan jollakin tasolla rytmitajuiseksi, jos halua on. Mutta siitä eteenpäin miten yhdystetelee asioita tai onko herkkyyttä havaita ympärillä olevaa äänimaailmaa tai asioita, on jo lahjakkuutta.

Liikunnassa varmaan sama. Erillisilla harjoituksilla ihminen tulee voimakkaammaksi, notkeammaksi ja nopeammaksi. Mutta kaikilla ei esim. lihasmassa vain kehity samalla tavalla.

Absoluuttinen sävelkorva

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lauluääni varmaan osin on. Tietynlainen ääni on syntyessä. Piirtäminen ei todellakaan ole. Itsellä on muotoilualan koulutus ja siellä puhuttiin opiskelukavereiden kanssa usein tästä miten ihmiset kuvittelee, että piirustustaito on joku synnynnäinen lahja, vaikka oikeasti siinä kehittyminen on vaatinut vain kovaa työtä ja jatkuvaa harjoittelua lapsesta asti.

En oikein ymmärrä tätä. Yksi saa huvikseen piirtelemällä aikaan anatomisesti ja perspektiiviltään korrekteja ja uskottavia piirustuksia aikaan, toinen edes määrätietoisella harjoittelulla (lue: seuraa hyvin mietittyjä harjoituksia ajatuksella, yrittää opetella käsittämään aihetta, menee jopa opetukseen) ei opi koskaan hahmottamaan muotoa ja saamaan sitä kynästään paperille samalla tavalla kuin tuo toinen, vaan tekee jatkuvasti virheitä samoissa asioissa ja työt jäävät jotenkin jäykiksi ja naivistisiksi osaavamman rinnalla. Miten tuohon ei lahjakkuus liittyisi ja miksi piirustustaito tuntuu olevan monelle niin kipeä paikka, ettei siihen liittyvän lahjakkuuden olemassaoloa (tai puutetta) pysty myöntämään, vai eikö ihmisillä ole silmää erottaa näitä asioita toisistaan?

 

Se sinun silmin huvikseen piirtävä on todennäköisesti piirtänyt jatkuvasti alle kouluikäisestä asti. Se piirsi jo silloin, kun sinä uit kuralätäkössä tai söit hiekkalaatikolla hiekkaa. 

Vertasin tässä kahta samassa tilanteessa olevaa. Sanotaan vaikka, että kumpikin on piirtänyt huvikseen koko elämänsä päivät pääksytyksen, mutta aikuisuudessa toinen ei pääse samalle tasolle toisen kanssa edes tietoisesti harjoittelemalla ja kovemmalla työmäärällä. Näin se vaan on, maailma ei ole reilu paikka. Mutta ei sen tarviikaan olla, ja kyllä sillä teknisellä, opetellulla osaamisella pärjää ihan hyvin.

Parhaimmat tietysti piirsivät kaiken aikaa kuravesi suupielestä valuen ja hiekat hampaissa narskuen, eivätkä jättäneet lapsuuden leikkejä väliin, nekin kun kehittävät aivotoimintaa ;)