Onko totta, että entisaikaan rattaita käytettiin vain pikkutaaperoilla?

Jaa tämä onkin keskustelu näistä ilmaiseksi rattailla julkisiin.

Meillä jätettiin rattaat kun lapsi oli 2-vuotias. Bussiin oli helpompi mennä kun lapsi oli sylissä ja sai mennä etuovesta maksamaan. Muuten olisi pitänyt jättää rattaat keskelle ja mennä vastavirtaan näyttään se kortti.

Toki joskus oli pakko ottaa rattaat kaupunkiinkin, kun oltiin vaikka lääkäriin menossa.

(Silloin pyysin jotakuta kanssamatkustajaa avuksi nostamaan rattaat Nysseen ja pitämään kiinni niistä kun kävin maksamassa)

Eipä 3-vuotiaana enää ollut käytössä. Meni serkulle kierrätyksenä.

Kyse 80-luvun lopusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoista miten jotkut asiat näyttäytyvät reaalimaailmassa ja avlla ihan erilaisilta. Esim tää ratasasia, kyllä päiväkoti-ikäiset usein käyttää rattaita tai ovat ainakin varuilta mukana. Avlla taas valtaosa haukkuu ratkaisen käyttäjät. Ehkä nää haukkujat liikkuu sitten autolla ja siks heitä ei kaduilla tai metsäretkillä näy?

Harvoin näkee päiväkotien yli 3v ryhmillä rattaita käytössä. Pienten ryhmienkin osalta yleensä vain pienimmät istuvat rattaissa ja isommat taas kävelevät vieressä rattaista kiinni pitäen.

Mihinkähän tämä nyt edes liittyy???

Minä käsitin että pikkutaaperoitten rattaiden käyttöön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoista miten jotkut asiat näyttäytyvät reaalimaailmassa ja avlla ihan erilaisilta. Esim tää ratasasia, kyllä päiväkoti-ikäiset usein käyttää rattaita tai ovat ainakin varuilta mukana. Avlla taas valtaosa haukkuu ratkaisen käyttäjät. Ehkä nää haukkujat liikkuu sitten autolla ja siks heitä ei kaduilla tai metsäretkillä näy?

Harvoin näkee päiväkotien yli 3v ryhmillä rattaita käytössä. Pienten ryhmienkin osalta yleensä vain pienimmät istuvat rattaissa ja isommat taas kävelevät vieressä rattaista kiinni pitäen.

Mihinkähän tämä nyt edes liittyy???

Minä käsitin että pikkutaaperoitten rattaiden käyttöön.

Käsitit väärin.

Nykyisin jo edesmennyt äitini kertoi kerran, että kun olimme pieniä 1950-luvulla ainoastaan nuorinta meistä kuljetettiin vaunuissa/rattaissa, eli kun pikkuveljeni oli 1-vuotias minä kuljin 3-vuotiaana vieressä pitäen kiinni joko äidin kädestä tai niistä pikkuveljen vaunuista/rattaista. Toisella puolella saattoi olla 5-vuotias toinen veljeni.

Kumma kyllä minullakin on tästä vielä hämäriä muistikuvia.

N 69 v

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, jos ihan puhutaan "ennen vanhaan" ajasta, niin itse olen syntynyt 1958 ja ei ole koskaan ollut rattaita, silloin käveltiin kauppaan äidin kädestä pitäen.

Ja kauppa oli kävelymatkan päässä, tiet ja kadut oli aurattu ja äitisi oli kotirouva.

Mainitsemasi asiat eivät poista tosiasiaa, että rattaita ei 1960-luvulla todellakaan ollut.

Kenelläkään, joku suurperhe työnteli lapsiaan jopa lavettikärryillä.

Höpö höpö nyt taas. Kyllä oli rattaita ja niitä käytettiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan itse vain muutamia kertoja, kun minua on rattaissa työnnetty hoitopaikassa. Meillä ei ollut rattaita kotona ja siksi siitä on erityinen muisto kun kerrankin pääsin kyytiin. Sellaiset kovarenkaiset rattaat keväällä lumien sulamisen jälkeen, hiekkaa vähän asfaltilla ja märkää. Se ihana ratina renkaissa. Rakastin lapsena kaikkia nukenrattaitakin varmaan siksi.

Mutta ei todellakaan ketään muutakaan laitettu isompana rattaisiin, kyllä piti kävellä nätisti vierellä, jos oli enemmän lapsia mukana ja vain pienet laitettiin rattaisiin. Harvalla oli tuohon aikaan rattaita ja varmasti hyvä niin, lapsen pitäisi oppia liikkumaan ja käyttäytymään.

Missä se sinun hoitopaikkasi oli?

Ihan kuule tarkoitin tällaista vanhanajan perhepäivähoitoa.

MISSÄ se oli? Kävelymatkan päässä kotoasi?

Olen eri vastaaja. Meillä oli leikkikoulu kävelymatkan päässä kotona, n. 2 km. Vauva oli vaunuissa, 3,5 v. leikkikoululainen pyöräili kolmipyöräisellä vieressä tai käveli (oikeastaan juoksenteli). Yhdeksäksi mentiin ja kahdeltatoista hain taas pois.

Omat lapset syntyneet 2000-luvun alussa. Pienen ikäeron takia hommattiin tuplarattaat nuoremman synnyttyä, mutta rattaat lähtivät kyllä myyntiin heti kuopuksen täytettyä 2v. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan itse vain muutamia kertoja, kun minua on rattaissa työnnetty hoitopaikassa. Meillä ei ollut rattaita kotona ja siksi siitä on erityinen muisto kun kerrankin pääsin kyytiin. Sellaiset kovarenkaiset rattaat keväällä lumien sulamisen jälkeen, hiekkaa vähän asfaltilla ja märkää. Se ihana ratina renkaissa. Rakastin lapsena kaikkia nukenrattaitakin varmaan siksi.

Mutta ei todellakaan ketään muutakaan laitettu isompana rattaisiin, kyllä piti kävellä nätisti vierellä, jos oli enemmän lapsia mukana ja vain pienet laitettiin rattaisiin. Harvalla oli tuohon aikaan rattaita ja varmasti hyvä niin, lapsen pitäisi oppia liikkumaan ja käyttäytymään.

Missä se sinun hoitopaikkasi oli?

Ihan kuule tarkoitin tällaista vanhanajan perhepäivähoitoa.

MISSÄ se oli? Kävelymatkan päässä kotoasi?

Olen eri vastaaja. Meillä oli leikkikoulu kävelymatkan päässä kotona, n. 2 km. Vauva oli vaunuissa, 3,5 v. leikkikoululainen pyöräili kolmipyöräisellä vieressä tai käveli (oikeastaan juoksenteli). Yhdeksäksi mentiin ja kahdeltatoista hain taas pois.

Aivan eli helpot matkat oli.

Meillä 4v istuu rattaissa kun käymme kävelyllä. Muuten ei yhteisistä lenkeistä miehen kanssa tulisi mitään. Jos joku katsoo pitkään niin katsokoon.

Ei kai ennen vanhaan tehty edes semmoisia rattaita kuin nykyään, jolla pääsee vaikka minkälaista kivipolkua? Omista lapsuuskuvista muistan että renkaat olivat isot ja ohuet, ei niillä olisi päässyt yhtään nopeampaa kuin lapsi kävelee. Sitäpaitsi todennäköisesti kolmivuotias on vielä 30 vuotta sitten voitu ihan hyvin jättää kotiin kauppareissun ajaksi.

Vierailija kirjoitti:

Meillä 4v istuu rattaissa kun käymme kävelyllä. Muuten ei yhteisistä lenkeistä miehen kanssa tulisi mitään. Jos joku katsoo pitkään niin katsokoon.

Miksei hän pyöräile tai potkupyöräile? Monet vanhemmat käyvät juoksulenkeillä niin että lapsi ajaa pyörällä mukana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä 4v istuu rattaissa kun käymme kävelyllä. Muuten ei yhteisistä lenkeistä miehen kanssa tulisi mitään. Jos joku katsoo pitkään niin katsokoon.

Miksei hän pyöräile tai potkupyöräile? Monet vanhemmat käyvät juoksulenkeillä niin että lapsi ajaa pyörällä mukana.

Ei se ole kaikkialla turvallista.

Eri

Olen päiväkodissa töissä. Meillä rattaissa kulkevat 1-2 -vuotiaat, ja sitä isommat kävelevät pitäen joko rattaista tai hoitajaa/ toisiaan kädestä kiinni. Kulkuköysi on myös kätevä. Siinä on lenkit, joista lapsi saa pidettyä kiinni helposti vaikka rukkaset kädessä ja sen avulla lapset kulkevat pitkässäkin letkassa parijonossa turvallisesti.

Syitä, miksi nykyään kuljetetaan rattaissa isompia lapsia kuin ennen:

1) Turvallisuus. Autot ajavat kovempaa, suojateiden ylittäminen ei ole läheskään aina turvallista, monen kulkureitti on vilkkaiden katujen varsilla.

2) Helppous ja nopeus. Lapsi on helppo laittaa rattaisiin, kun on kiire, on paljon tavaraa kuljetettavana tai matka on sen mittainen, ettei lapsi jaksa kävellä sitä tai kävelyyn kuluisi kohtuuttoman kauan aikaa. Autottomalla vanhemmalla/ perheellä rattaat voivat olla kätevin kulkumuoto lapsen kuljettamiseen.

3) Ilmaiset bussimatkat. Kun ei vanhempikaan jaksa tai viitsi kävellä, on helpompi hypätä bussiin ja saada ilmainen kyyti rattaiden kanssa. Matkat voivat toki olla myös pidempiä, mutta varsinkin pääkaupunkiseudulla usein vain joitakin satoja metrejä kerrallaan.

4) Laiskuus ja mielikuvituksen puute. Ks. 3. Kun lapsi on opetettu passiiviseksi, ei häntä haittaa istua polvet mutkalla rattaissa isonakaan. Rattaille vaihtoehtoisia kulkutapoja olisi polku- tai potkupyörä, aikuisen pyöränistuin, polkupyörän peräkärry, lumisena talvena pulkka tai potkuri jne.

Vierailija kirjoitti:

Ei kai ennen vanhaan tehty edes semmoisia rattaita kuin nykyään, jolla pääsee vaikka minkälaista kivipolkua? Omista lapsuuskuvista muistan että renkaat olivat isot ja ohuet, ei niillä olisi päässyt yhtään nopeampaa kuin lapsi kävelee. Sitäpaitsi todennäköisesti kolmivuotias on vielä 30 vuotta sitten voitu ihan hyvin jättää kotiin kauppareissun ajaksi.

Minä olin kolmevuotias 30 vuotta sitten ja ei todellakaan jätetty yksin kotiin, ei missään määrin normaalia semmoinen. Rattaatkin meillä oli, mutta niissä kuskattiin 1v pikkusiskoa. Äitini kyllä kertoi että oli ihan kamalaa yrittää kuljettaa uhmakohtauksen saanutta kävelyyn väsynyttä kolmevuotiasta, ostoksia ja niitä surkeita sateenvarjorattaita taaperoineen kaupasta kotiin (ne rattaat on edelleen olemassa ja ovat kyllä ihan hirveät työntää kun testasin).

Vierailija kirjoitti:

Syitä, miksi nykyään kuljetetaan rattaissa isompia lapsia kuin ennen:

1) Turvallisuus. Autot ajavat kovempaa, suojateiden ylittäminen ei ole läheskään aina turvallista, monen kulkureitti on vilkkaiden katujen varsilla.

2) Helppous ja nopeus. Lapsi on helppo laittaa rattaisiin, kun on kiire, on paljon tavaraa kuljetettavana tai matka on sen mittainen, ettei lapsi jaksa kävellä sitä tai kävelyyn kuluisi kohtuuttoman kauan aikaa. Autottomalla vanhemmalla/ perheellä rattaat voivat olla kätevin kulkumuoto lapsen kuljettamiseen.

3) Ilmaiset bussimatkat. Kun ei vanhempikaan jaksa tai viitsi kävellä, on helpompi hypätä bussiin ja saada ilmainen kyyti rattaiden kanssa. Matkat voivat toki olla myös pidempiä, mutta varsinkin pääkaupunkiseudulla usein vain joitakin satoja metrejä kerrallaan.

4) Laiskuus ja mielikuvituksen puute. Ks. 3. Kun lapsi on opetettu passiiviseksi, ei häntä haittaa istua polvet mutkalla rattaissa isonakaan. Rattaille vaihtoehtoisia kulkutapoja olisi polku- tai potkupyörä, aikuisen pyöränistuin, polkupyörän peräkärry, lumisena talvena pulkka tai potkuri jne.

Millä lailla se nyt on parempi että lapsi istuu pyörän istuimessa, peräkärryssä, pulkassa tai autossa vs rattaat? Mikä tekee rattaista laiskemmin valinnan? Meillä on käytössä oikeastaan kaikki noista ehdotetuista vaihtoehdoista, tilanteen mukaan. Kai ollaan sitten laiskoja ja mielikuvituksettomia sitten.

Meillä oli rattaat pimeillä iltalenkeillä käytössä n. 4v saakka. Siitä eteenpäin pyöräilivät ihan vieressä pimeälläkin, kun lenkkeilin. Muuten liikkuivat itse jo n.2v alkaen.

Kun rattaat jättää nuorena pois, oppii lapsi käytöstapoja helpommin, jos vanhemmilla on aivot. Pienestä kun tajuaa, että kädestä pidetään kiinni, eikä missään räpelletä ja kiljuta ympäriinsä, niin homma toimii vanhempanakin.

Vierailija kirjoitti:

Syitä, miksi nykyään kuljetetaan rattaissa isompia lapsia kuin ennen:

1) Turvallisuus. Autot ajavat kovempaa, suojateiden ylittäminen ei ole läheskään aina turvallista, monen kulkureitti on vilkkaiden katujen varsilla.

2) Helppous ja nopeus. Lapsi on helppo laittaa rattaisiin, kun on kiire, on paljon tavaraa kuljetettavana tai matka on sen mittainen, ettei lapsi jaksa kävellä sitä tai kävelyyn kuluisi kohtuuttoman kauan aikaa. Autottomalla vanhemmalla/ perheellä rattaat voivat olla kätevin kulkumuoto lapsen kuljettamiseen.

3) Ilmaiset bussimatkat. Kun ei vanhempikaan jaksa tai viitsi kävellä, on helpompi hypätä bussiin ja saada ilmainen kyyti rattaiden kanssa. Matkat voivat toki olla myös pidempiä, mutta varsinkin pääkaupunkiseudulla usein vain joitakin satoja metrejä kerrallaan.

4) Laiskuus ja mielikuvituksen puute. Ks. 3. Kun lapsi on opetettu passiiviseksi, ei häntä haittaa istua polvet mutkalla rattaissa isonakaan. Rattaille vaihtoehtoisia kulkutapoja olisi polku- tai potkupyörä, aikuisen pyöränistuin, polkupyörän peräkärry, lumisena talvena pulkka tai potkuri jne.

Se sinne bussiin/ratikkaan tunkeminen on työlästä eikä sinne kukaan laiskuuttaan tunge. Ja suurimmalla osalla on se bussilippu jok tap.

Pyörät ja potkupyörät varasretaan.

Ja ihan samalla tavallahan pyöräistuimessa, peräkärryssä, pulkassa ja potkukelkassa istutaan.

Mihin ihmeeseen minä sen potkukelkan metrossa laitan?