Miksi työväenluokkainen ei hyväksy enää työväenluokkaisuuttaan?

Työ on loppupeleissä hyvin pieni osa elämää. Itse en identifioidu ammatin tai koulutustason mukaan, tai koe että olisin syntynyt johonkin luokkaan ja olisin sitä loppuelämäni.

Opistotason koulutus liittyy kylläkin vahvasti keskiluokkaan. Esimerkiksi opistoinsinöörit ja sairaanhoitajat kuuluvat kaikilla mittareilla keskiluokkaan.

Alemmuudentunto. 

Ei nykyään ole puhdasoppisia yhteiskuntaluokkia siinä laajuudessa ns. tavallisten ihmisten keskuudessa kuin ennen.

Huvittavaa sikäli, että he luettelevat perusteina ylempään yhteiskuntaluokkaan kuulumiselleen juuri niitä asioita, mistä heidät tunnistaa alaluokkaiseksi kuten omaisuudella ja tuloilla kerskailu, kalliiden veneiden ja vempeleiden omistaminen jne.

Vanhempien tausta ja koulutustaso, yhteiskunnallinen vaikutusmahdollisuus nostavat yhteiskuntaluokkaa. Raha ja omaisuus ei nosta.

Kun on opistotasoisella koulutuksella 50 alaista ja 6500€:n palkka, niin olo ei tunnu duunarilta.

Vierailija kirjoitti:

Huvittavaa sikäli, että he luettelevat perusteina ylempään yhteiskuntaluokkaan kuulumiselleen juuri niitä asioita, mistä heidät tunnistaa alaluokkaiseksi kuten omaisuudella ja tuloilla kerskailu, kalliiden veneiden ja vempeleiden omistaminen jne.

Vanhempien tausta ja koulutustaso, yhteiskunnallinen vaikutusmahdollisuus nostavat yhteiskuntaluokkaa. Raha ja omaisuus ei nosta.

Ai vanhemmatko yhteiskuntaluokan nykyään määrää? Kuuluiko Mauno Koivisto siis koko ikänsä työväenluokkaan? Tohtori, Suomen Pankin pääjohtaja, pääministeri ja tasavallan presidentti olivat hänen työtehtäviään.

Työväenluokka ei mene enää ammatin vaan palkkatason mukaan. Sitä edustavat kirjastotädit, puistotädit ja siivoojat.

Kuka enää luokittelee ihmisiä johonkin kasteihin ammatin perusteella? Aika vanhanaikaista.

Sairaanhoitaja tekee ruumiillista työtä siinä missä lähihoitajakin, joten ei voi olla keskiluokkaa ja samaa tasoa akateemisten kanssa.

AP, yhteiskuntaluokka voidaan määritellä sekä sosiaalisen statuksen, että tulotason mukaan. Monessa duunaariammatissa , vaikkapa papertyöntekijä, tienaa huomattavasti enemmän, kuin akateemisesa ammatissa, vaikkapa lastentarhanopettaja.

AMK on opisto.

Tradenomi, insinööri yms. ovat työväenluokkaa.

Vierailija kirjoitti:

Sairaanhoitaja tekee ruumiillista työtä siinä missä lähihoitajakin, joten ei voi olla keskiluokkaa ja samaa tasoa akateemisten kanssa.

Tällä logiikalla ambulanssilääkäri ja kirurgi kuuluvat työväenluokkaan.

Yhteiskuntaluokan määrää se minkälaista keskustelua pystyy käymään ja vanhemmilla on yleensä valtava merkitys siihen minkälaisissa juhlissa on ollut, käytiinkö teattereissa, museoissa, konserteissa. Onko kotona keskustelulta kulttuurista ja politiikasta. Kaiken voi opiskella myöhemmin mutta on erittäin työlästä.

On totta että rahvaan tunnistaa siitä että raha ja tittelit paivat suhteessa aivan liikaa ollakseen aidosti keskiluokkaisia. Keskiluokkaiseen brassailuun kuuluu ettei rahaa ja titteleitä tuoda suoraan esille vaan nimenomaan kun osaa lainata sivistyksen ajan ranskalaisfilosoofeja, tietää nykyiset kirjailijat ja ranskalaisten viinien trendit niin "kaikki" osaavat kyllä arvata että ei raha ja tittelikään mikään huono olo. Tämä on täysin tarkoituksellista alleviivaamista koska keskiluokassa tiedetään hyvin mitkä asiat kulttuuriköyhille ovat tärkeitä ja nimenomaan niitä halutaan välttää. 

Vierailija kirjoitti:

Kuka enää luokittelee ihmisiä johonkin kasteihin ammatin perusteella? Aika vanhanaikaista.

Siis vähintään 100 vuota vanhaa ajattelua! Nykyään on 3 luokkaa, ryysyköyhällistö, keskiluokka, superrikkaat. 

jorma300 kirjoitti:

Yhteiskuntaluokan määrää se minkälaista keskustelua pystyy käymään ja vanhemmilla on yleensä valtava merkitys siihen minkälaisissa juhlissa on ollut, käytiinkö teattereissa, museoissa, konserteissa. Onko kotona keskustelulta kulttuurista ja politiikasta. Kaiken voi opiskella myöhemmin mutta on erittäin työlästä.

On totta että rahvaan tunnistaa siitä että raha ja tittelit paivat suhteessa aivan liikaa ollakseen aidosti keskiluokkaisia. Keskiluokkaiseen brassailuun kuuluu ettei rahaa ja titteleitä tuoda suoraan esille vaan nimenomaan kun osaa lainata sivistyksen ajan ranskalaisfilosoofeja, tietää nykyiset kirjailijat ja ranskalaisten viinien trendit niin "kaikki" osaavat kyllä arvata että ei raha ja tittelikään mikään huono olo. Tämä on täysin tarkoituksellista alleviivaamista koska keskiluokassa tiedetään hyvin mitkä asiat kulttuuriköyhille ovat tärkeitä ja nimenomaan niitä halutaan välttää. 

Ranskalaisfilosofien tuntemus ei kyllä millään lailla määritä suomalaista keskiluokkaa. Kannattaa muistaa, että keskiluokkaan kuuluu kansan enemmistö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huvittavaa sikäli, että he luettelevat perusteina ylempään yhteiskuntaluokkaan kuulumiselleen juuri niitä asioita, mistä heidät tunnistaa alaluokkaiseksi kuten omaisuudella ja tuloilla kerskailu, kalliiden veneiden ja vempeleiden omistaminen jne.

Vanhempien tausta ja koulutustaso, yhteiskunnallinen vaikutusmahdollisuus nostavat yhteiskuntaluokkaa. Raha ja omaisuus ei nosta.

Ai vanhemmatko yhteiskuntaluokan nykyään määrää? Kuuluiko Mauno Koivisto siis koko ikänsä työväenluokkaan? Tohtori, Suomen Pankin pääjohtaja, pääministeri ja tasavallan presidentti olivat hänen työtehtäviään.

Vahvasti hän siihen identifioitui, kun kuului sosiaalidemokraattiseen puolueeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huvittavaa sikäli, että he luettelevat perusteina ylempään yhteiskuntaluokkaan kuulumiselleen juuri niitä asioita, mistä heidät tunnistaa alaluokkaiseksi kuten omaisuudella ja tuloilla kerskailu, kalliiden veneiden ja vempeleiden omistaminen jne.

Vanhempien tausta ja koulutustaso, yhteiskunnallinen vaikutusmahdollisuus nostavat yhteiskuntaluokkaa. Raha ja omaisuus ei nosta.

Ai vanhemmatko yhteiskuntaluokan nykyään määrää? Kuuluiko Mauno Koivisto siis koko ikänsä työväenluokkaan? Tohtori, Suomen Pankin pääjohtaja, pääministeri ja tasavallan presidentti olivat hänen työtehtäviään.

Sori, mutta olet vähän hölmö. Eihän yhteiskuntaluokan määritelmä oli mitenkään muuttunut, sama se on ollut ennen ja nykyäänkin. Mauno Koiviston luokkaretki ei muuta määritelmää.

Syynä tähän on se, että yhteiskuntaluokan käsitteessä merkkaavat arvot, asenteet, tavat ja sivistystaso, joita myös perimme. Ensimmäisen polven akateeminen on eri asia kuin ihminen, jonka koko suku on ollut akateemisia niin pitkään kuin tiedetään. 

Luulin, että tällaiset asiat kuuluvat yleissivistykseen (mitä tarkoittaa yhteiskuntaluokka). Mutta ei, tällä palstalla ainakaan.

Samaan hengenvetoon suomesta puuttuu muualta tuttu ymmärrys että eliittiduunari on lopulta paljon paljon lesompi kun heikko akateemisuus. Missään muualla maailmassa pelkkää akateemisuutta ei ylihypetetä niinkun suomessa. Duunari joka on pro ja sivistynyt kerää muualla maailmassa paljon enemmän rispektiä kun akateeminen joka on suorittanut vain perusjuttuja. Mutta johtuu suomen agraarijunttikulttuurista että akateemisuus itsessään on täysin yliarvostettua.

Vierailija kirjoitti:

AP, yhteiskuntaluokka voidaan määritellä sekä sosiaalisen statuksen, että tulotason mukaan. Monessa duunaariammatissa , vaikkapa papertyöntekijä, tienaa huomattavasti enemmän, kuin akateemisesa ammatissa, vaikkapa lastentarhanopettaja.

Paperimies on silti vahvasti duunari. Katsopa mitä hän esim. äänestää, kyllä sieltä ääni menee demareille tai persuille eikä esim. kokkareille.