Miten sosiaaliluokka näkyy ihmisessä?

Vierailija kirjoitti:

Osa pukeutuu laadukkaasti (ei tarkoita Marimekkoa) ja kyllä siitä voi jotakin päätellä. Jos on siistit hoidetut hiukset, nätit kynnet, nätti meikki ja laadukkaat vaatteet, kengät ja laukku niin kyllä ihmisellä on jotakin varallisuutta jota laittaa itseensä koska tuo kaikki ei ole ilmaista.

Mites vaikka Sofia Bélorf tähän sopii?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omasta peritystä asemastaan ei voi liikkua kuin askeleen suuntaan tai toiseen. Yläluokkalainen työtön perijä on silti minimissään ylempää keskiluokkaa asuessaan vanhassa jugend-asunnossaan eläen perinnöllään leveästi. Alempaan keskiluokkaan kuuluva voi nousta maksimissaan keskiluokkaan tai ylempään keskiluokkaan mikäli on erittäin menestynyt akateemisesta sekä tienaa valtavasti.

Tätä mieltä ovat ainakin sosiologit, että isompaa hyppyä ei pysty tekemään. Tapojen ja arvostusten ero on niin suurta (käytännössä lapsuuden ja nuoruuden merkitys).

Niin mikäkin on se uskomaton voima mikä estää?

Puuttuu ainakin perityn rahan, vaurauden ja sivistyksen vaikutus lapsuuden tapakasvatukseen. Kuten sanottua, vauraus ri välttämättä näy kalliina leluina tai rikkaina ystävinä lapsuudessa, vaan esimerkiksi rentoutena ja jopa kunnianhimottomuutena, koska omaa asemaa ei ole koskaan joutunut pohtimaan. Alemmuuskompleksi puuttuu.

Alemmuuskompleksin vaikutus elämänvalintoihin ei muuten ole mikään pieni. Saattaa näkyä kovana ylikompensointina niin puolison ulkonäössä, koulutuksessa, oman koulutusalansa valinnassa, Töölön valitsemisena kotikaupunginosakseen koska kuvittellaan muiden ihailevan asiaa, korostus siitä ettei hengaa roskasakissa, bränndit ja logot vaatteissa, ym. Lista vaan jatkuu.

Onko hampaat jo mainittu. Vain osittain totta, nimittäin hampaiden kunnossapyysymiseen vaikuttaa kyllä muutkin asiat kun hyvä hoito ja ravitsemus. Kunnallisella ehkä keskimäärin huonompi palvelu, paitsi riippuu varmaan paljon tuurista. Ennenhän ei hammashoito kuulunut kaikille ja nyt kuuluu eli periaatteessa pitäisi onnistua kohtuuhintaan juurihoidot ja muutkin kun hampaan poistot. Riippuu ehkä sitten hammaslääkäristä kuinka pas.. kan hoidon antaa. Yksityisellä saat sen mitä pyydät ja tuskin hampaan poistoa esitetään ainoana vaihtoehtona, ellei sitten todellakin ole pakko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osa pukeutuu laadukkaasti (ei tarkoita Marimekkoa) ja kyllä siitä voi jotakin päätellä. Jos on siistit hoidetut hiukset, nätit kynnet, nätti meikki ja laadukkaat vaatteet, kengät ja laukku niin kyllä ihmisellä on jotakin varallisuutta jota laittaa itseensä koska tuo kaikki ei ole ilmaista.

No ei välttämättä. Ne tosi rikkaat ovat kyllä ihan taviksen näköisiä.

Kyllä niistä huokuu laatu, ei niillä ole mitään nyppyisiä college-housuja tai markettivärjättyä tukkaa, passkaruoalla tehtyä huonoa ihoa, rihkamakoruja ym.

"passkaruoalla tehtyä huonoa ihoa"

Juuri tällaisista kommenteista voi päätellä jonkin verran ihmisen taustasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas tätä samaa. Oikeassa elämässä on tullut nähtyä vaikka mitä alkoholia kittaavasta papista vaimoaan hakkaavaan lääkäriin. Omasta mielestä sitä sosiaaliluokkaa ei aina ole helppo kertoa vain ulkoa katsoen: olen jo useamman kerran yllättynyt, kuinka joku onkin lukenut itsensä vaikka tohtoriksi ja pärjäilee hyvin, vaikka näyttäisi kuuluvansa "alempaan sosiaaliluokkaan".

En tykkää lajitella ihmisiä ylä- ja alaluokkaan, varsinkaan kun Suomessa eroa ei ole yhtä paljon kuin monissa muissa maissa ja se on muutenkin jatkuvasti pienentymässä. Mikä voi olla ihan hyvä asia. 

Eihän tässä ole kyse mistään lajittelusta, vaan siitä miten taustat näkyvät. Suomessa moni on keskiluokkaa, jonka taustat ovat työväenluokkaisia ja tavat siksi sen mukaisia. Nythän on jo vuosia uutisoitu, että keskiluokka pienenee ja luokkaerot palaavat ryminällä, koska nuorten koulutustaso laskee vuosi vuodelta. Olemme samaa sarjaa nuorten aikuisten kohdalla kuin kehittyvät maat.

Se tietää isompaa alaluokkaa kuin ennen, kun keskiluokka kutistuu.

Puhekielessä keskiluokka tuntuu tarkoittavan vain tavallista ihmistä, joka ei ole varsinaisesti köyhä, muttei rikaskaan.

Instassa sellainen tili kuin vainkeskiluokkajutut kuvaa hyvin ilmiötä, siellähän tehdään meemejä tavallisista ihmisistä joille tavalliset ihmiset sitten naureskelevat. Viimeksi kun kävin siellä katsomassa, niin joku oli kommentoinut, että jos ei ole jonottanut äidin kanssa eri kassoilla marketin kahvipakettitarjouspäivänä, niin ei ole elänyt lapsuuttaan ysärillä. Satoja tykkäyksiä.

Tuollaista meininkiä jotkut ilmeisesti olettavat keskiluokkajutuiksi?

Vaikuttaa siltä, ettei se tarkoita nykyään oikein mitään, vaikka jatkuvasti siitä jauhetaan (huOh).

Tällaisia sivustoja katsovat ja ylläpitävät ihmiset eivät ole keskiluokkaa nähneetkään. 

Ylemmän keskiluokan edustajat ovat nyrpeitä, aina. He vaativat palvelua, mutta eivät osaa olla ystävällisiä itse. Nuoret naiset kulkevat nokka pystyssä (ihan kirjaimellisesti) ja kaikilla on hiukset samalla tavalla ja samanlaiset vaatteet. Eivät missään tapauksessa ota katsekontaktia vahingossakaan kehenkään, esim. väkijoukossa. Tästä poikkeuksena ihmiset, jotka tienaavat yhtä paljon kuin ylempi keskiluokka, mutta ovat esim. maalta kotoisin tai duunariperheistä. Heillä on vielä kasvatuksesta jäljellä ystävällisyys ja vieraanvaraisuus ja välittömämpi suhtautuminen kanssaihmisiin.

Vierailija kirjoitti:

Ylemmän keskiluokan edustajat ovat nyrpeitä, aina. He vaativat palvelua, mutta eivät osaa olla ystävällisiä itse. Nuoret naiset kulkevat nokka pystyssä (ihan kirjaimellisesti) ja kaikilla on hiukset samalla tavalla ja samanlaiset vaatteet. Eivät missään tapauksessa ota katsekontaktia vahingossakaan kehenkään, esim. väkijoukossa. Tästä poikkeuksena ihmiset, jotka tienaavat yhtä paljon kuin ylempi keskiluokka, mutta ovat esim. maalta kotoisin tai duunariperheistä. Heillä on vielä kasvatuksesta jäljellä ystävällisyys ja vieraanvaraisuus ja välittömämpi suhtautuminen kanssaihmisiin.

Tuo ei ole nyrpeyttä vaan keskiluokalle tyypillistä varautuneisuutta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jutuista sen huomaa jopa täällä. Ei se paljon auta, vaikka vaatteet olisivat laadukkaat, kun jutuista tunnistaa heti alaluokkaisuuden. Yhtä hyvin tunnistaa yläluokkaisenkin tai keskiluokan, vaikka pukeutuisi ryysyihin. Ihan vain siitä miten ja mistä puhuu.

Jotenkin tuntuu, että alaluokkaiset ihmiset ovat jääneet sinne teiniaikoihin. Jutut ovat samanlaisia ainakin miehillä.

Niin onhan ne harrastuksetkin hyvin erilaisia. Ei koulutettu keskiluokka harrasta esim. autonropaamista olutpullot mukana tai jätkäporukan mökkireissuja. Jopa liikuntaharrastukset ovat erilaisia, puhumattakaan lasten harrastuksista. Jossain jäähallissa ei paljoa työväenluokan lapsia vanhempineen näy. 

Sitä juuri tarkoitin teinijutuilla eli miehet juhlivat isolla porukalla keskenään vielä aikuisiälläkin. En tunne tuollaisia ihmisiä. 

Nykyajan autoja ei oikein itse voi kukaan korjata, mutta kyllä isäni aikoinaan korjasi autoja (oli aika iso pomo aikoinaan). Mutta kukaan aikuinen ei lapsuudessani eikä nykyäänkään harrasta mitään mökkireissuja poikaporukalla, vaan eletään hyvin perhekeskeisesti, tavataan pariskunnittain jne. Olen pitänyt tuollaista aivan teini-ikään kuuluvana, vasta palstalla opin, että se kuuluu alaluokkaisuuteen.

Ai jätkäporukan mökkireissuja muka harrastaisi vain alaluokka tai teinit? Eihän se pidä ollenkaan paikkaansa :D No, ehkä ylemmissä luokissa se reissu on nimellisesti jotain muuta, eli vaikka kalareissu, laskettelureissu tai purjehtimista, mutta yhtä kaikki sinne mennään jätkäporukalla (tosin puhutaan jätkien sijaan "pojista" tai "äijistä" tai ihan vaan kavereista) ja viinakin aika usein virtaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osa pukeutuu laadukkaasti (ei tarkoita Marimekkoa) ja kyllä siitä voi jotakin päätellä. Jos on siistit hoidetut hiukset, nätit kynnet, nätti meikki ja laadukkaat vaatteet, kengät ja laukku niin kyllä ihmisellä on jotakin varallisuutta jota laittaa itseensä koska tuo kaikki ei ole ilmaista.

No ei välttämättä. Ne tosi rikkaat ovat kyllä ihan taviksen näköisiä.

Kyllä niistä huokuu laatu, ei niillä ole mitään nyppyisiä college-housuja tai markettivärjättyä tukkaa, passkaruoalla tehtyä huonoa ihoa, rihkamakoruja ym.

"passkaruoalla tehtyä huonoa ihoa"

Juuri tällaisista kommenteista voi päätellä jonkin verran ihmisen taustasta.

Noh, kerropas nyt mitä päättelet taustastani tuon perusteella! Kiinnostavaa.

Sanoisin että pahimmat WT julkkikset jotka ovat usein persaukisia ja ulosotossa niin juuri yrittävät näyttää siltä että rahaa on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylemmän keskiluokan edustajat ovat nyrpeitä, aina. He vaativat palvelua, mutta eivät osaa olla ystävällisiä itse. Nuoret naiset kulkevat nokka pystyssä (ihan kirjaimellisesti) ja kaikilla on hiukset samalla tavalla ja samanlaiset vaatteet. Eivät missään tapauksessa ota katsekontaktia vahingossakaan kehenkään, esim. väkijoukossa. Tästä poikkeuksena ihmiset, jotka tienaavat yhtä paljon kuin ylempi keskiluokka, mutta ovat esim. maalta kotoisin tai duunariperheistä. Heillä on vielä kasvatuksesta jäljellä ystävällisyys ja vieraanvaraisuus ja välittömämpi suhtautuminen kanssaihmisiin.

Tuo ei ole nyrpeyttä vaan keskiluokalle tyypillistä varautuneisuutta. 

Hesen kassalla sitä teiniä nöyryyttävä ylemmän keskiluokan äiti, ei ole varautunut vaan vain yksinkertaisesti ylemmyyttä tunteva ja huonosti käyttäytyvä moukka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omasta peritystä asemastaan ei voi liikkua kuin askeleen suuntaan tai toiseen. Yläluokkalainen työtön perijä on silti minimissään ylempää keskiluokkaa asuessaan vanhassa jugend-asunnossaan eläen perinnöllään leveästi. Alempaan keskiluokkaan kuuluva voi nousta maksimissaan keskiluokkaan tai ylempään keskiluokkaan mikäli on erittäin menestynyt akateemisesta sekä tienaa valtavasti.

Tätä mieltä ovat ainakin sosiologit, että isompaa hyppyä ei pysty tekemään. Tapojen ja arvostusten ero on niin suurta (käytännössä lapsuuden ja nuoruuden merkitys).

Niin mikäkin on se uskomaton voima mikä estää?

Puuttuu ainakin perityn rahan, vaurauden ja sivistyksen vaikutus lapsuuden tapakasvatukseen. Kuten sanottua, vauraus ri välttämättä näy kalliina leluina tai rikkaina ystävinä lapsuudessa, vaan esimerkiksi rentoutena ja jopa kunnianhimottomuutena, koska omaa asemaa ei ole koskaan joutunut pohtimaan. Alemmuuskompleksi puuttuu.

En näe mitään syytä, etteikö näitä asioita voisi opetella. Etiketti ja käytöstavat ovat helpoimmasta päästä. Voit opetella olemaan sinut hienoissa ympyröissä ja tilanteissa. Alemmuuskompleksi on hoidettavissa oleva ominaisuus.

Tahdon korjata, että puhutte asiasta yleistäen, mutta mikään ei ole täysin mahdotonta.

Käytän esimerkkinä itseäni. Olen lähtöisin alkoholistiperheestä, jossa ruokahuolto roikkui sosiaalitoimiston ruokalappujen varassa. Pukeuduin serkun vanhoihin vaatteisiin, en koskaan päässyt mihinkään tai saanut mitään hienoa. Vanhempani ovat erittäin karkeita käytökseltään ja elämäntyyliltään.

Nykyään olen rento kirjailija, jolla on sivubisnes jolla maksan laskuni. Olemukseni on boheemin rento, mutta tyylikäs. Minut oletetaan usein turistiksi. Keskustelen sujuvasti aiheesta kuin aiheesta, olen hionut käytöstavat ja diskreetin kohteliaan käytöksen syvälle tajuntaani. Olen siis ihan tarkoituksella päntännyt näitä asioita aikanaan. Olen hyvin antelias ja teen hyväntekeväisyyttä. Tietynlaiset ihmiset huomioivat läsnäoloni ja kohtelee minua vertaisenaan, kun taas toisenlaisille olen ilmaa. En koe olevani ulkopuolinen vaikka olisin miten hienossa tilaisuudessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jutuista sen huomaa jopa täällä. Ei se paljon auta, vaikka vaatteet olisivat laadukkaat, kun jutuista tunnistaa heti alaluokkaisuuden. Yhtä hyvin tunnistaa yläluokkaisenkin tai keskiluokan, vaikka pukeutuisi ryysyihin. Ihan vain siitä miten ja mistä puhuu.

Jotenkin tuntuu, että alaluokkaiset ihmiset ovat jääneet sinne teiniaikoihin. Jutut ovat samanlaisia ainakin miehillä.

Niin onhan ne harrastuksetkin hyvin erilaisia. Ei koulutettu keskiluokka harrasta esim. autonropaamista olutpullot mukana tai jätkäporukan mökkireissuja. Jopa liikuntaharrastukset ovat erilaisia, puhumattakaan lasten harrastuksista. Jossain jäähallissa ei paljoa työväenluokan lapsia vanhempineen näy. 

Sitä juuri tarkoitin teinijutuilla eli miehet juhlivat isolla porukalla keskenään vielä aikuisiälläkin. En tunne tuollaisia ihmisiä. 

Nykyajan autoja ei oikein itse voi kukaan korjata, mutta kyllä isäni aikoinaan korjasi autoja (oli aika iso pomo aikoinaan). Mutta kukaan aikuinen ei lapsuudessani eikä nykyäänkään harrasta mitään mökkireissuja poikaporukalla, vaan eletään hyvin perhekeskeisesti, tavataan pariskunnittain jne. Olen pitänyt tuollaista aivan teini-ikään kuuluvana, vasta palstalla opin, että se kuuluu alaluokkaisuuteen.

Ai jätkäporukan mökkireissuja muka harrastaisi vain alaluokka tai teinit? Eihän se pidä ollenkaan paikkaansa :D No, ehkä ylemmissä luokissa se reissu on nimellisesti jotain muuta, eli vaikka kalareissu, laskettelureissu tai purjehtimista, mutta yhtä kaikki sinne mennään jätkäporukalla (tosin puhutaan jätkien sijaan "pojista" tai "äijistä" tai ihan vaan kavereista) ja viinakin aika usein virtaa.

Olen vahvasti keskiluokkainen ihminen eikä tuttavapiirissäni ole ainuttakaan perhettä, jossa aikamiehet tekisivät mitään poikien tai äijien reissuja. Lomat ja reissut tehdään perheinä. Ulos jos mennään, ei mennä yksin baariin vaan syömään perheen kanssa. Jos mies ilman perhettään jonnekin menee, niin se on töihin tain hyvin yksinäiseen harrastukseen. Se mies voi mennä juoksemaan vaikka maastoon tai pyöräilemään pyreneille, mutta mitään jätkäporukkaa ei todellakaan ole. Ne äijien reissut ovat duunareiden ja teinien juttu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omasta peritystä asemastaan ei voi liikkua kuin askeleen suuntaan tai toiseen. Yläluokkalainen työtön perijä on silti minimissään ylempää keskiluokkaa asuessaan vanhassa jugend-asunnossaan eläen perinnöllään leveästi. Alempaan keskiluokkaan kuuluva voi nousta maksimissaan keskiluokkaan tai ylempään keskiluokkaan mikäli on erittäin menestynyt akateemisesta sekä tienaa valtavasti.

Tätä mieltä ovat ainakin sosiologit, että isompaa hyppyä ei pysty tekemään. Tapojen ja arvostusten ero on niin suurta (käytännössä lapsuuden ja nuoruuden merkitys).

Niin mikäkin on se uskomaton voima mikä estää?

Puuttuu ainakin perityn rahan, vaurauden ja sivistyksen vaikutus lapsuuden tapakasvatukseen. Kuten sanottua, vauraus ri välttämättä näy kalliina leluina tai rikkaina ystävinä lapsuudessa, vaan esimerkiksi rentoutena ja jopa kunnianhimottomuutena, koska omaa asemaa ei ole koskaan joutunut pohtimaan. Alemmuuskompleksi puuttuu.

En näe mitään syytä, etteikö näitä asioita voisi opetella. Etiketti ja käytöstavat ovat helpoimmasta päästä. Voit opetella olemaan sinut hienoissa ympyröissä ja tilanteissa. Alemmuuskompleksi on hoidettavissa oleva ominaisuus.

Tahdon korjata, että puhutte asiasta yleistäen, mutta mikään ei ole täysin mahdotonta.

Käytän esimerkkinä itseäni. Olen lähtöisin alkoholistiperheestä, jossa ruokahuolto roikkui sosiaalitoimiston ruokalappujen varassa. Pukeuduin serkun vanhoihin vaatteisiin, en koskaan päässyt mihinkään tai saanut mitään hienoa. Vanhempani ovat erittäin karkeita käytökseltään ja elämäntyyliltään.

Nykyään olen rento kirjailija, jolla on sivubisnes jolla maksan laskuni. Olemukseni on boheemin rento, mutta tyylikäs. Minut oletetaan usein turistiksi. Keskustelen sujuvasti aiheesta kuin aiheesta, olen hionut käytöstavat ja diskreetin kohteliaan käytöksen syvälle tajuntaani. Olen siis ihan tarkoituksella päntännyt näitä asioita aikanaan. Olen hyvin antelias ja teen hyväntekeväisyyttä. Tietynlaiset ihmiset huomioivat läsnäoloni ja kohtelee minua vertaisenaan, kun taas toisenlaisille olen ilmaa. En koe olevani ulkopuolinen vaikka olisin miten hienossa tilaisuudessa.

Olet ilmeisesti kuitenkin edelleen sosiaalitoimiston elättämä, joskin sisäsiistimpi kuin lapsuuden perheesi. Luokkaretkeä ei ole tapahtunut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulutettu keskiluokkainen ihminen pukeutuu hillitysti. Ei välttämättä kalliisti, koska vihreillä arvoilla on kysyntää ja vaatteet voivat olla kierrätettyjäkin, mutta hillittyjä ja siistejä. Naisilla ei rinnat tursua ulos topeista eikä tatuointeja tai sähäkkää shokkivärjäystä käytetä. Ei mitään halpoja lisäkkeitä kuten ripsiä tai huuliturvokkeita. Myös käytös on hillittyä, äänenvoimakkauus ei nouse, kirosanoja ei käytetä. Työväenluokkainen ihminen pukeutuu rennommin, voi olla enemmän suloja esillä tai sitten ihan haalari - verkkariosastoa. Ei ole merkkivaatteita, edes käytettynä. Monesti on koristeltu tatuoinneilla, irtoripsillä, rakennekynsillä jne. Meikki on yleensä vahvaa. Ääni voi suuttuessa nousta ja kirosanoja käytetään. 

Ns koulutettu keskiluokka katsoo realitya, keulii poreammeellaan terassilla ja vetää överit työpaikan pikkujojluissa ( joita odotetaan koko syksy). Nää on niin nähty, kaukana hillitystä.

Poreammeella keuliminen on viikon paras mielikuva!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sosiaaliluokka ei minusta ole sama asia kuin tuloluokka, vaikka ne tässä ketjussa näyttävät menevän vähän sekaisin. Esim. bisnesmaailmassa menestyneilläkin naisilla on ripsijatkoja ja rakennekynsiä, joita tässä ketjussa moni pitää köyhien duunareiden juttuna. Samoin tatuointeja löytyy nykyään niin lääkäreiltä kuin yritysjohtajiltakin. Myös ns. vanhan rahan suvuissa nuorempi polvi ei enää välttämättä ole sellaista hillittyä tikkitakki&kotelomekko-porukkaa, vaan sieltäkin löytyy tatuoituja tai lävistettyjä tai muuten ns. normista poikkeavia yksilöitä. Tuntuu, että varsinkin sellaset noin 30-vuotiaat keskiluokkaiset/ylemmän keskiluokan naiset ottaa nykyään niitä pieniä&söpöjä minimalistisia tatuointeja.

Joko et ymmärrä mihin sosiaaliluokkaan nuo ihmiset kuuluvat tai sitten olet tavannut hyvin poikeavasti käyttäytyviä luokkansa edustajia. Pääsääntöisesti yritysjohtajilla ei ole töröhuulia tai irtoripisiä tatuoinneista puhumattakaan. Natalia Salmela ei ole yritysjohtaja, hän ei ole edes suomalainen. 

Linkkarissa kyllä näkee menestyneitä yrittäjänaisia, joilla on ripsijatkot ja rakennekynnet. Huulitäytteistä en ole sanonut mitään :) 

Tatuointeja ei näy vaatteiteiden alta. Jos ihmisellä on töissä pitkät hihat ja lahkeet, niin sinne alle mahtuu kyllä kuvia. Varsinkin niitä pieniä ja söpöjä, joita ne noin 30-vuotiaat harrastaa.

Lisäksi minä mainitsin iän. Nuoremmilla millenniaaleilla ja Z-sukupolvella on aika erilainen tyyli kuin x-sukupolvella tai boomereilla.

Ehkä kannattaa päivittää niitä ajatuksia.

Yläluokkaiset eivät postaile perse- ja tissikuvia someen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omasta peritystä asemastaan ei voi liikkua kuin askeleen suuntaan tai toiseen. Yläluokkalainen työtön perijä on silti minimissään ylempää keskiluokkaa asuessaan vanhassa jugend-asunnossaan eläen perinnöllään leveästi. Alempaan keskiluokkaan kuuluva voi nousta maksimissaan keskiluokkaan tai ylempään keskiluokkaan mikäli on erittäin menestynyt akateemisesta sekä tienaa valtavasti.

Tätä mieltä ovat ainakin sosiologit, että isompaa hyppyä ei pysty tekemään. Tapojen ja arvostusten ero on niin suurta (käytännössä lapsuuden ja nuoruuden merkitys).

Niin mikäkin on se uskomaton voima mikä estää?

Puuttuu ainakin perityn rahan, vaurauden ja sivistyksen vaikutus lapsuuden tapakasvatukseen. Kuten sanottua, vauraus ri välttämättä näy kalliina leluina tai rikkaina ystävinä lapsuudessa, vaan esimerkiksi rentoutena ja jopa kunnianhimottomuutena, koska omaa asemaa ei ole koskaan joutunut pohtimaan. Alemmuuskompleksi puuttuu.

En näe mitään syytä, etteikö näitä asioita voisi opetella. Etiketti ja käytöstavat ovat helpoimmasta päästä. Voit opetella olemaan sinut hienoissa ympyröissä ja tilanteissa. Alemmuuskompleksi on hoidettavissa oleva ominaisuus.

Tahdon korjata, että puhutte asiasta yleistäen, mutta mikään ei ole täysin mahdotonta.

Käytän esimerkkinä itseäni. Olen lähtöisin alkoholistiperheestä, jossa ruokahuolto roikkui sosiaalitoimiston ruokalappujen varassa. Pukeuduin serkun vanhoihin vaatteisiin, en koskaan päässyt mihinkään tai saanut mitään hienoa. Vanhempani ovat erittäin karkeita käytökseltään ja elämäntyyliltään.

Nykyään olen rento kirjailija, jolla on sivubisnes jolla maksan laskuni. Olemukseni on boheemin rento, mutta tyylikäs. Minut oletetaan usein turistiksi. Keskustelen sujuvasti aiheesta kuin aiheesta, olen hionut käytöstavat ja diskreetin kohteliaan käytöksen syvälle tajuntaani. Olen siis ihan tarkoituksella päntännyt näitä asioita aikanaan. Olen hyvin antelias ja teen hyväntekeväisyyttä. Tietynlaiset ihmiset huomioivat läsnäoloni ja kohtelee minua vertaisenaan, kun taas toisenlaisille olen ilmaa. En koe olevani ulkopuolinen vaikka olisin miten hienossa tilaisuudessa.

Olet ilmeisesti kuitenkin edelleen sosiaalitoimiston elättämä, joskin sisäsiistimpi kuin lapsuuden perheesi. Luokkaretkeä ei ole tapahtunut. 

Kuten mainitsin, minulla on liiketoimintaa joka elättää minut.

Vierailija kirjoitti:

Ei vaatteet kerro sosiaaliluokasta kovinkaan paljon. No, tietty pukeutumistyyli on kyllä selvästi ominaisempaa alemmilla sosiaaliluokille kuin ylemmille, mutta mitään selkeää "yläluokan tyyliä" ei mielestäni ole. Siellä on aika monenlaista. Ja se on myös kokonaisuus, pukeutuminen tilanteen mukaan, puhetapa, käytöstavat jne. mitkä erottaa, ei mikään yksittäinen asia niinkään. Niitä tatuointejakin on kyllä ihan joka yhteiskuntaluokassa nykyään.

Suomessa on vähäinen yläluokka, etupäässä  vanhan rahan ansiosta.  Suomessa myös yhteiskuntaluokkaa on  äärettömän  vaikea nostaa. Lähinnä perinnöllä, säkällä  tai isolla lottovoitolla.

Työllä ei voi mitenkään. joskus sodan jälk. saattoi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sosiaaliluokka ei minusta ole sama asia kuin tuloluokka, vaikka ne tässä ketjussa näyttävät menevän vähän sekaisin. Esim. bisnesmaailmassa menestyneilläkin naisilla on ripsijatkoja ja rakennekynsiä, joita tässä ketjussa moni pitää köyhien duunareiden juttuna. Samoin tatuointeja löytyy nykyään niin lääkäreiltä kuin yritysjohtajiltakin. Myös ns. vanhan rahan suvuissa nuorempi polvi ei enää välttämättä ole sellaista hillittyä tikkitakki&kotelomekko-porukkaa, vaan sieltäkin löytyy tatuoituja tai lävistettyjä tai muuten ns. normista poikkeavia yksilöitä. Tuntuu, että varsinkin sellaset noin 30-vuotiaat keskiluokkaiset/ylemmän keskiluokan naiset ottaa nykyään niitä pieniä&söpöjä minimalistisia tatuointeja.

Joko et ymmärrä mihin sosiaaliluokkaan nuo ihmiset kuuluvat tai sitten olet tavannut hyvin poikeavasti käyttäytyviä luokkansa edustajia. Pääsääntöisesti yritysjohtajilla ei ole töröhuulia tai irtoripisiä tatuoinneista puhumattakaan. Natalia Salmela ei ole yritysjohtaja, hän ei ole edes suomalainen. 

Linkkarissa kyllä näkee menestyneitä yrittäjänaisia, joilla on ripsijatkot ja rakennekynnet. Huulitäytteistä en ole sanonut mitään :) 

Tatuointeja ei näy vaatteiteiden alta. Jos ihmisellä on töissä pitkät hihat ja lahkeet, niin sinne alle mahtuu kyllä kuvia. Varsinkin niitä pieniä ja söpöjä, joita ne noin 30-vuotiaat harrastaa.

Lisäksi minä mainitsin iän. Nuoremmilla millenniaaleilla ja Z-sukupolvella on aika erilainen tyyli kuin x-sukupolvella tai boomereilla.

Ehkä kannattaa päivittää niitä ajatuksia.

Linkkarissa?