Miten sosiaaliluokka näkyy ihmisessä?
Miten näkyy jos on korkea tai matala sosiaaliluokka tai sosioekonominen asema?
Kommentit (5358)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jutuista sen huomaa jopa täällä. Ei se paljon auta, vaikka vaatteet olisivat laadukkaat, kun jutuista tunnistaa heti alaluokkaisuuden. Yhtä hyvin tunnistaa yläluokkaisenkin tai keskiluokan, vaikka pukeutuisi ryysyihin. Ihan vain siitä miten ja mistä puhuu.
Jotenkin tuntuu, että alaluokkaiset ihmiset ovat jääneet sinne teiniaikoihin. Jutut ovat samanlaisia ainakin miehillä.
Niin onhan ne harrastuksetkin hyvin erilaisia. Ei koulutettu keskiluokka harrasta esim. autonropaamista olutpullot mukana tai jätkäporukan mökkireissuja. Jopa liikuntaharrastukset ovat erilaisia, puhumattakaan lasten harrastuksista. Jossain jäähallissa ei paljoa työväenluokan lapsia vanhempineen näy.
Sitä juuri tarkoitin teinijutuilla eli miehet juhlivat isolla porukalla keskenään vielä aikuisiälläkin. En tunne tuollaisia ihmisiä.
Nykyajan autoja ei oikein itse voi kukaan korjata, mutta kyllä isäni aikoinaan korjasi autoja (oli aika iso pomo aikoinaan). Mutta kukaan aikuinen ei lapsuudessani eikä nykyäänkään harrasta mitään mökkireissuja poikaporukalla, vaan eletään hyvin perhekeskeisesti, tavataan pariskunnittain jne. Olen pitänyt tuollaista aivan teini-ikään kuuluvana, vasta palstalla opin, että se kuuluu alaluokkaisuuteen.
Vai että tavataan pariskunnittain, höpö höpö! Katso ympärillesi menestyneitä ihmisiä. Oliko Jörn Donner perhekeskeinen? Entä Tove Jansson? Kuuluisuus ja rikkaudet pikemminkin korreloivat päihteiden käytön, luovuuden ja nimenomaa perhestereotypioiden rikkomisella. Parisuhdeillat on keskiluokkaisin asia mitä tiedän eivätkä liity mitenkään rahaan tai sivistykseen.
Keskiluokastahan hn puhui parisuhdeiltoineen verrattuna työväenluokan jätkäkarkeloihin mökeillä. Donner ei ollut keskiluokkainen.
Eroina tulot,( palkkatulot, osingot, korot, vuokratulot) omaisuus ja asumistaso. Yleensä vaatii sopivat; koulutus, ammatti ja asema työelämässä.(
erottelu työnantajien ja palkkatyöntekijöiden välillä, työn itsenäisyys ja valvonnan vaikeuden aste sekä erityistietojen, taitojen ja yksilöllisten kykyjen osuus.) "
Ammattiluokat ovat yhdensuuntaisia yhteiskuntaluokan käsitteen kanssa. Eliitti tai yläluokka samaistetaan EGP-jaottelussa I luokkaan, kun taas keskiluokkaan voidaan laskea luokat II ja IIa. Työväenluokka, tai puhekielessä yleisemmin duunarit, sijoitetaan enimmäkseen luokkiin V, VI ja VIIab"
Yleensä tämä näkyy panostuksena(ainakin nuorilla) hyvinvointiin, terveyteen ja pukeutumiseen.(vaikka pukupakko vs haalarihommat)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jutuista sen huomaa jopa täällä. Ei se paljon auta, vaikka vaatteet olisivat laadukkaat, kun jutuista tunnistaa heti alaluokkaisuuden. Yhtä hyvin tunnistaa yläluokkaisenkin tai keskiluokan, vaikka pukeutuisi ryysyihin. Ihan vain siitä miten ja mistä puhuu.
Jotenkin tuntuu, että alaluokkaiset ihmiset ovat jääneet sinne teiniaikoihin. Jutut ovat samanlaisia ainakin miehillä.
Niin onhan ne harrastuksetkin hyvin erilaisia. Ei koulutettu keskiluokka harrasta esim. autonropaamista olutpullot mukana tai jätkäporukan mökkireissuja. Jopa liikuntaharrastukset ovat erilaisia, puhumattakaan lasten harrastuksista. Jossain jäähallissa ei paljoa työväenluokan lapsia vanhempineen näy.
Sitä juuri tarkoitin teinijutuilla eli miehet juhlivat isolla porukalla keskenään vielä aikuisiälläkin. En tunne tuollaisia ihmisiä.
Nykyajan autoja ei oikein itse voi kukaan korjata, mutta kyllä isäni aikoinaan korjasi autoja (oli aika iso pomo aikoinaan). Mutta kukaan aikuinen ei lapsuudessani eikä nykyäänkään harrasta mitään mökkireissuja poikaporukalla, vaan eletään hyvin perhekeskeisesti, tavataan pariskunnittain jne. Olen pitänyt tuollaista aivan teini-ikään kuuluvana, vasta palstalla opin, että se kuuluu alaluokkaisuuteen.
Vai että tavataan pariskunnittain, höpö höpö! Katso ympärillesi menestyneitä ihmisiä. Oliko Jörn Donner perhekeskeinen? Entä Tove Jansson? Kuuluisuus ja rikkaudet pikemminkin korreloivat päihteiden käytön, luovuuden ja nimenomaa perhestereotypioiden rikkomisella. Parisuhdeillat on keskiluokkaisin asia mitä tiedän eivätkä liity mitenkään rahaan tai sivistykseen.
Et siis ymmärtänyt tekstini sisältöä. Perhekeskeisyyden sijasta korostin sitä, että sukupuolet juhlivat yhdessä, eivät siten, että miehet omana ja naiset omana porukkanaan. Kuuluisat ja menestyvät ihmiset eivät muuten ole sama asia kuin yhteiskuntaluokka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jutuista sen huomaa jopa täällä. Ei se paljon auta, vaikka vaatteet olisivat laadukkaat, kun jutuista tunnistaa heti alaluokkaisuuden. Yhtä hyvin tunnistaa yläluokkaisenkin tai keskiluokan, vaikka pukeutuisi ryysyihin. Ihan vain siitä miten ja mistä puhuu.
Jotenkin tuntuu, että alaluokkaiset ihmiset ovat jääneet sinne teiniaikoihin. Jutut ovat samanlaisia ainakin miehillä.
Niin onhan ne harrastuksetkin hyvin erilaisia. Ei koulutettu keskiluokka harrasta esim. autonropaamista olutpullot mukana tai jätkäporukan mökkireissuja. Jopa liikuntaharrastukset ovat erilaisia, puhumattakaan lasten harrastuksista. Jossain jäähallissa ei paljoa työväenluokan lapsia vanhempineen näy.
Sitä juuri tarkoitin teinijutuilla eli miehet juhlivat isolla porukalla keskenään vielä aikuisiälläkin. En tunne tuollaisia ihmisiä.
Nykyajan autoja ei oikein itse voi kukaan korjata, mutta kyllä isäni aikoinaan korjasi autoja (oli aika iso pomo aikoinaan). Mutta kukaan aikuinen ei lapsuudessani eikä nykyäänkään harrasta mitään mökkireissuja poikaporukalla, vaan eletään hyvin perhekeskeisesti, tavataan pariskunnittain jne. Olen pitänyt tuollaista aivan teini-ikään kuuluvana, vasta palstalla opin, että se kuuluu alaluokkaisuuteen.
Vai että tavataan pariskunnittain, höpö höpö! Katso ympärillesi menestyneitä ihmisiä. Oliko Jörn Donner perhekeskeinen? Entä Tove Jansson? Kuuluisuus ja rikkaudet pikemminkin korreloivat päihteiden käytön, luovuuden ja nimenomaa perhestereotypioiden rikkomisella. Parisuhdeillat on keskiluokkaisin asia mitä tiedän eivätkä liity mitenkään rahaan tai sivistykseen.
Keskiluokastahan hn puhui parisuhdeiltoineen verrattuna työväenluokan jätkäkarkeloihin mökeillä. Donner ei ollut keskiluokkainen.
Molemmat ovat suomenruotsalaisia taitelijoita, rajojen rikkojia monellakin tavalla. Suomenruotsalaiset ovat erittäin suku- ja perhekeskeisiä. Olen lähes koko ikäni asunut kaksikielisellä alueella, kun olen asunut Suomessa.
Omasta peritystä asemastaan ei voi liikkua kuin askeleen suuntaan tai toiseen. Yläluokkalainen työtön perijä on silti minimissään ylempää keskiluokkaa asuessaan vanhassa jugend-asunnossaan eläen perinnöllään leveästi. Alempaan keskiluokkaan kuuluva voi nousta maksimissaan keskiluokkaan tai ylempään keskiluokkaan mikäli on erittäin menestynyt akateemisesta sekä tienaa valtavasti.
Vierailija kirjoitti:
Omasta peritystä asemastaan ei voi liikkua kuin askeleen suuntaan tai toiseen. Yläluokkalainen työtön perijä on silti minimissään ylempää keskiluokkaa asuessaan vanhassa jugend-asunnossaan eläen perinnöllään leveästi. Alempaan keskiluokkaan kuuluva voi nousta maksimissaan keskiluokkaan tai ylempään keskiluokkaan mikäli on erittäin menestynyt akateemisesta sekä tienaa valtavasti.
Tätä mieltä ovat ainakin sosiologit, että isompaa hyppyä ei pysty tekemään. Tapojen ja arvostusten ero on niin suurta (käytännössä lapsuuden ja nuoruuden merkitys).
Vierailija kirjoitti:
Tiedä sitten näkyykö. Olin tässä yhtenä aamuna harvinaisen paskaiset tallivaatteet päällä suuntaamassa noutamaan tilaamaani uutta estesatulaa. Hinta oli 3500 ja se oli käteisenä housun taskussa. Kaupan pihalla oli tytär ja äiti. Tytär kommentoi siinä mutsilleen, että tääl ei oo viel ketään paitsi me ja toi spurgu 😂 tarkoittaen mua. Siinä ne sitten niitä parinkympin riimuja katteli ja lopuks mua, kun roudasin satulaa autooni. Ei se fyffe aina näy päälle, eikä sitä aina ole edes järkeä näyttää.
Vau käteiskauppaa käyt? A, joha sie totost käteistä tietysti sait.
Sosiaaliluokka ei minusta ole sama asia kuin tuloluokka, vaikka ne tässä ketjussa näyttävät menevän vähän sekaisin. Esim. bisnesmaailmassa menestyneilläkin naisilla on ripsijatkoja ja rakennekynsiä, joita tässä ketjussa moni pitää köyhien duunareiden juttuna. Samoin tatuointeja löytyy nykyään niin lääkäreiltä kuin yritysjohtajiltakin. Myös ns. vanhan rahan suvuissa nuorempi polvi ei enää välttämättä ole sellaista hillittyä tikkitakki&kotelomekko-porukkaa, vaan sieltäkin löytyy tatuoituja tai lävistettyjä tai muuten ns. normista poikkeavia yksilöitä. Tuntuu, että varsinkin sellaset noin 30-vuotiaat keskiluokkaiset/ylemmän keskiluokan naiset ottaa nykyään niitä pieniä&söpöjä minimalistisia tatuointeja.
Vierailija kirjoitti:
Sosiaaliluokka ei minusta ole sama asia kuin tuloluokka, vaikka ne tässä ketjussa näyttävät menevän vähän sekaisin. Esim. bisnesmaailmassa menestyneilläkin naisilla on ripsijatkoja ja rakennekynsiä, joita tässä ketjussa moni pitää köyhien duunareiden juttuna. Samoin tatuointeja löytyy nykyään niin lääkäreiltä kuin yritysjohtajiltakin. Myös ns. vanhan rahan suvuissa nuorempi polvi ei enää välttämättä ole sellaista hillittyä tikkitakki&kotelomekko-porukkaa, vaan sieltäkin löytyy tatuoituja tai lävistettyjä tai muuten ns. normista poikkeavia yksilöitä. Tuntuu, että varsinkin sellaset noin 30-vuotiaat keskiluokkaiset/ylemmän keskiluokan naiset ottaa nykyään niitä pieniä&söpöjä minimalistisia tatuointeja.
Joko et ymmärrä mihin sosiaaliluokkaan nuo ihmiset kuuluvat tai sitten olet tavannut hyvin poikeavasti käyttäytyviä luokkansa edustajia. Pääsääntöisesti yritysjohtajilla ei ole töröhuulia tai irtoripisiä tatuoinneista puhumattakaan. Natalia Salmela ei ole yritysjohtaja, hän ei ole edes suomalainen.
Vierailija kirjoitti:
Itse olin aiemmin uuspikkurikas joka halusi esittää parempaa väkeä kuin on. Pukeuduin kalliisti ja näyttävästi merkkeihin ja statussymboleihin. Puhuin paljon kalliista lomamatkoista, osakkeista, ostoksista yms muka viattomasta kiinnostuksesta, en leveilläkseen. Halusin aina vain hienoihin ravintoloihin. Joka tilaisuuteen piti hankkia uudet vaatteet, laukku ja kengät. Pätemisen tarve oli niin jäätävää, että häpeäisin jos siitä olisi jälkikäteen hyötyä.
Nyttemmin olen oikeasti paljon rikkaampi kuin silloin. Lempilaukkuni on joku koruton piene nahkakaukku jonka merkkiä en muista, Mulberry jää kaappiin. Jukka Rintalan takkia en ole käyttänyt vuosiin, tykkään perus tavistakistani enemmän. Hiuksia en enää värjää, en muista minkä merkkisiä kenkäni ovat. Oopperaan laitan vanhan mekon. Michelin-ravintolassa en ota kuvia annoksista.
On kyllä noloa hankkia jatkuvasti uusia vaatteita, laukkuja ja kenkiä, sekä kuvata suunnilleen kaikki ruokansa (ellei ole alan intohimoinen harrastaja/ammattilainen), ihan riippumatta siitä paljon tienaa, mistä ostaa ja mitä syö.
Sinänsä en pidä näyttävää tyyliä mitenkään esittämisenä, vaan enemmänkin itseilmaisuna.
Toki en tarkoita näyttävällä tyylillä mitään mielikuvituksetonta brändilogo-keekoilua.
Vierailija kirjoitti:
Rikas voi pukeutua hyvinkin vaatimattomasti.
Monen nuuan rikkaan meriitti on jättää perintöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omasta peritystä asemastaan ei voi liikkua kuin askeleen suuntaan tai toiseen. Yläluokkalainen työtön perijä on silti minimissään ylempää keskiluokkaa asuessaan vanhassa jugend-asunnossaan eläen perinnöllään leveästi. Alempaan keskiluokkaan kuuluva voi nousta maksimissaan keskiluokkaan tai ylempään keskiluokkaan mikäli on erittäin menestynyt akateemisesta sekä tienaa valtavasti.
Tätä mieltä ovat ainakin sosiologit, että isompaa hyppyä ei pysty tekemään. Tapojen ja arvostusten ero on niin suurta (käytännössä lapsuuden ja nuoruuden merkitys).
Niin mikäkin on se uskomaton voima mikä estää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olin aiemmin uuspikkurikas joka halusi esittää parempaa väkeä kuin on. Pukeuduin kalliisti ja näyttävästi merkkeihin ja statussymboleihin. Puhuin paljon kalliista lomamatkoista, osakkeista, ostoksista yms muka viattomasta kiinnostuksesta, en leveilläkseen. Halusin aina vain hienoihin ravintoloihin. Joka tilaisuuteen piti hankkia uudet vaatteet, laukku ja kengät. Pätemisen tarve oli niin jäätävää, että häpeäisin jos siitä olisi jälkikäteen hyötyä.
Nyttemmin olen oikeasti paljon rikkaampi kuin silloin. Lempilaukkuni on joku koruton piene nahkakaukku jonka merkkiä en muista, Mulberry jää kaappiin. Jukka Rintalan takkia en ole käyttänyt vuosiin, tykkään perus tavistakistani enemmän. Hiuksia en enää värjää, en muista minkä merkkisiä kenkäni ovat. Oopperaan laitan vanhan mekon. Michelin-ravintolassa en ota kuvia annoksista.
On kyllä noloa hankkia jatkuvasti uusia vaatteita, laukkuja ja kenkiä, sekä kuvata suunnilleen kaikki ruokansa (ellei ole alan intohimoinen harrastaja/ammattilainen), ihan riippumatta siitä paljon tienaa, mistä ostaa ja mitä syö.
Sinänsä en pidä näyttävää tyyliä mitenkään esittämisenä, vaan enemmänkin itseilmaisuna.
Toki en tarkoita näyttävällä tyylillä mitään mielikuvituksetonta brändilogo-keekoilua.
Olen toki taiteilijana hyvinkin persoonallinen (silloin kun se sopii tilanteeseen) ja näyttävä pukeutuja, mutta en pukeudu näyttävästi brändeihin. Persoonallisempi kuin silloin, kun pätemisen tarve oli kova.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omasta peritystä asemastaan ei voi liikkua kuin askeleen suuntaan tai toiseen. Yläluokkalainen työtön perijä on silti minimissään ylempää keskiluokkaa asuessaan vanhassa jugend-asunnossaan eläen perinnöllään leveästi. Alempaan keskiluokkaan kuuluva voi nousta maksimissaan keskiluokkaan tai ylempään keskiluokkaan mikäli on erittäin menestynyt akateemisesta sekä tienaa valtavasti.
Tätä mieltä ovat ainakin sosiologit, että isompaa hyppyä ei pysty tekemään. Tapojen ja arvostusten ero on niin suurta (käytännössä lapsuuden ja nuoruuden merkitys).
Niin mikäkin on se uskomaton voima mikä estää?
Puuttuu ainakin perityn rahan, vaurauden ja sivistyksen vaikutus lapsuuden tapakasvatukseen. Kuten sanottua, vauraus ri välttämättä näy kalliina leluina tai rikkaina ystävinä lapsuudessa, vaan esimerkiksi rentoutena ja jopa kunnianhimottomuutena, koska omaa asemaa ei ole koskaan joutunut pohtimaan. Alemmuuskompleksi puuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omasta peritystä asemastaan ei voi liikkua kuin askeleen suuntaan tai toiseen. Yläluokkalainen työtön perijä on silti minimissään ylempää keskiluokkaa asuessaan vanhassa jugend-asunnossaan eläen perinnöllään leveästi. Alempaan keskiluokkaan kuuluva voi nousta maksimissaan keskiluokkaan tai ylempään keskiluokkaan mikäli on erittäin menestynyt akateemisesta sekä tienaa valtavasti.
Tätä mieltä ovat ainakin sosiologit, että isompaa hyppyä ei pysty tekemään. Tapojen ja arvostusten ero on niin suurta (käytännössä lapsuuden ja nuoruuden merkitys).
Niin mikäkin on se uskomaton voima mikä estää?
Kotikasvatus, opitut tavat ja kulttuuri. Toki voi esim. kouluttautua, vaurastua, avioitua eri sosiaaliluokkaan, mutta se miten tuntee kovin kaukana syntymäluokasta olevaa luokkaa kodikseen ei onnistu ellei välimatka ole kohtuullinen. Itse olen syntynyt työväenluokkaan. Olen koulutuksen ja vaurastumisen sekä avioliiton kautta tehnyt luokkaretken ylempään keskiluokkaan. Paitsi, että en ole sisäistänyt ylemmän keskiluokan maailmaa täysin kuitenkaan. Aina välillä pitää tsempata ja karata sinne työväenluokkaan.
Vierailija kirjoitti:
Koulutettu keskiluokkainen ihminen pukeutuu hillitysti. Ei välttämättä kalliisti, koska vihreillä arvoilla on kysyntää ja vaatteet voivat olla kierrätettyjäkin, mutta hillittyjä ja siistejä. Naisilla ei rinnat tursua ulos topeista eikä tatuointeja tai sähäkkää shokkivärjäystä käytetä. Ei mitään halpoja lisäkkeitä kuten ripsiä tai huuliturvokkeita. Myös käytös on hillittyä, äänenvoimakkauus ei nouse, kirosanoja ei käytetä. Työväenluokkainen ihminen pukeutuu rennommin, voi olla enemmän suloja esillä tai sitten ihan haalari - verkkariosastoa. Ei ole merkkivaatteita, edes käytettynä. Monesti on koristeltu tatuoinneilla, irtoripsillä, rakennekynsillä jne. Meikki on yleensä vahvaa. Ääni voi suuttuessa nousta ja kirosanoja käytetään.
Ns koulutettu keskiluokka katsoo realitya, keulii poreammeellaan terassilla ja vetää överit työpaikan pikkujojluissa ( joita odotetaan koko syksy). Nää on niin nähty, kaukana hillitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas tätä samaa. Oikeassa elämässä on tullut nähtyä vaikka mitä alkoholia kittaavasta papista vaimoaan hakkaavaan lääkäriin. Omasta mielestä sitä sosiaaliluokkaa ei aina ole helppo kertoa vain ulkoa katsoen: olen jo useamman kerran yllättynyt, kuinka joku onkin lukenut itsensä vaikka tohtoriksi ja pärjäilee hyvin, vaikka näyttäisi kuuluvansa "alempaan sosiaaliluokkaan".
En tykkää lajitella ihmisiä ylä- ja alaluokkaan, varsinkaan kun Suomessa eroa ei ole yhtä paljon kuin monissa muissa maissa ja se on muutenkin jatkuvasti pienentymässä. Mikä voi olla ihan hyvä asia.
Eihän tässä ole kyse mistään lajittelusta, vaan siitä miten taustat näkyvät. Suomessa moni on keskiluokkaa, jonka taustat ovat työväenluokkaisia ja tavat siksi sen mukaisia. Nythän on jo vuosia uutisoitu, että keskiluokka pienenee ja luokkaerot palaavat ryminällä, koska nuorten koulutustaso laskee vuosi vuodelta. Olemme samaa sarjaa nuorten aikuisten kohdalla kuin kehittyvät maat.
Se tietää isompaa alaluokkaa kuin ennen, kun keskiluokka kutistuu.
Puhekielessä keskiluokka tuntuu tarkoittavan vain tavallista ihmistä, joka ei ole varsinaisesti köyhä, muttei rikaskaan.
Instassa sellainen tili kuin vainkeskiluokkajutut kuvaa hyvin ilmiötä, siellähän tehdään meemejä tavallisista ihmisistä joille tavalliset ihmiset sitten naureskelevat. Viimeksi kun kävin siellä katsomassa, niin joku oli kommentoinut, että jos ei ole jonottanut äidin kanssa eri kassoilla marketin kahvipakettitarjouspäivänä, niin ei ole elänyt lapsuuttaan ysärillä. Satoja tykkäyksiä.
Tuollaista meininkiä jotkut ilmeisesti olettavat keskiluokkajutuiksi?
Vaikuttaa siltä, ettei se tarkoita nykyään oikein mitään, vaikka jatkuvasti siitä jauhetaan (huOh).
Suomessa on luokkayhteiskunnasta luovuttu aikapäivää sitten.
Kauan sitten sukulainen hiihti oktalo näyttöön 20v vanhoissa releissä. Välittäjä sanoi tylysti: ei sovi nyt. Rahaa olisi ollut.
Eihän tässä ole kyse mistään lajittelusta, vaan siitä miten taustat näkyvät. Suomessa moni on keskiluokkaa, jonka taustat ovat työväenluokkaisia ja tavat siksi sen mukaisia. Nythän on jo vuosia uutisoitu, että keskiluokka pienenee ja luokkaerot palaavat ryminällä, koska nuorten koulutustaso laskee vuosi vuodelta. Olemme samaa sarjaa nuorten aikuisten kohdalla kuin kehittyvät maat.
Se tietää isompaa alaluokkaa kuin ennen, kun keskiluokka kutistuu.