Lue keskustelun säännöt.
Miten sosiaaliluokka näkyy ihmisessä?
Miten näkyy jos on korkea tai matala sosiaaliluokka tai sosioekonominen asema?
Kommentit (5592)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oman ajattelun kehittäminen on tärkeää ja harvinaista. Se ei voi mitenkään kehittyä ilman muiden panosta, yksikseen. Itsenäinen ajattelu on mielestäni hyveistä kaikkein korkein, joten kunnioitan syvästi kaikkia, jotka sillä tavalla pystyvät hyödyttämään yhteiskuntaa ja yhteisöä. Sellainen ajattelu edellyttää myös omasta yhteiskuntaluokasta irrottautumista omassa ajattelussa.
Minustakin viisas ihminen osaa ajatella itsenäisesti, kyseenalaistaa omatkin mielipiteensä, tietää miksi ajattelee niin kuin ajattelee. Tiukat väittelyt sen sijaan eivät kuulu minun mielestäni asioihin, jota "akateeminen" ja (mielestäsi siis) viisaampi väestönosa väistämättä harjoittaa. Minä en väittele kenenkään kanssa mistään. Minusta on kohteliasta keskustella haastamatta ketään puolustautumaan. Kärjistävä keskustelu ei ole toisen ihmisen huomioon ottamista. Esimerkiksi sinun kanssasi keskustelemisesta en nauttisi pätkääkään enkä pitäisi sinua kovin fiksuna ihmisenä, kun verbaalisesti hyökkäisit päälleni.
Keskustelu ja väittely ei tarkoita verbaalista hyökkäystä, mutta ymmärrän mitä tarkoitat sen pohjalta, etteivät kaikki nauti keskustelusta, mielipiteiden vaihdosta, vaan heille se yhdistyy riitelyyn ja muiden nolaamiseen tms. Eri mieltä oleminen ei kuitenkaan ole mikään ongelma, vaan enemmänkin hyve, koska sen avulla omat mielipiteet, argumentointi ja taito perustella kehittyvät. Ne eivät kehity yksikseen kuten jo huomautin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oman ajattelun kehittäminen on tärkeää ja harvinaista. Se ei voi mitenkään kehittyä ilman muiden panosta, yksikseen. Itsenäinen ajattelu on mielestäni hyveistä kaikkein korkein, joten kunnioitan syvästi kaikkia, jotka sillä tavalla pystyvät hyödyttämään yhteiskuntaa ja yhteisöä. Sellainen ajattelu edellyttää myös omasta yhteiskuntaluokasta irrottautumista omassa ajattelussa.
Minustakin viisas ihminen osaa ajatella itsenäisesti, kyseenalaistaa omatkin mielipiteensä, tietää miksi ajattelee niin kuin ajattelee. Tiukat väittelyt sen sijaan eivät kuulu minun mielestäni asioihin, jota "akateeminen" ja (mielestäsi siis) viisaampi väestönosa väistämättä harjoittaa. Minä en väittele kenenkään kanssa mistään. Minusta on kohteliasta keskustella haastamatta ketään puolustautumaan. Kärjistävä keskustelu ei ole toisen ihmisen huomioon ottamista. Esimerkiksi sinun kanssasi keskustelemisesta en nauttisi pätkääkään enkä pitäisi sinua kovin fiksuna ihmisenä, kun verbaalisesti hyökkäisit päälleni.
Akateemiset taidot, joihin viestissäni viittasin alkavat kehittyä jo ala-asteella. En siis viestissäni puhunut mitään akateemisista ihmisistä tai väestöstä, jota Suomessakin on melkoinen määrä, pk-seudulla jopa enemmistö asuinalueesta riippuen. Siihen mahtuu monenlaista perhe- ja keskustelukulttuuria taustoista, ammateista ja kiinnostuksenkohteista riippuen.
Politiikasta keskustelemista pidetään monesti tabuna, mutta tuttujen kesken ollaan usein samalla suunnalla myös poliittisesti, joten keskustelu vaikkapa oman suuntauksen puolueiden toilauksien suhteen on viihdyttävää. En ole ikinä ymmärtänyt miten ihmeessä politiikka voidaan kokea tylsänä. Sehän on parasta viihdettä (myös illanistujaisissa).
Vierailija kirjoitti:
Olen pankissa töissä oleva tavallinen perheellinen palkansaaja, mutta aitiopaikalla näkemään luokkien välisiä eroja, koska minulla on omat sijoitusasiakkaat ja hoidan perheiden kokonaisvarallisuutta. Sosiaaliluokasta kertovat ulkopuolisille lasten harrastukset: piano, ratsastus, tennis. Yläluokka roudaa penskojaan Euroopan kulttuurikohteisiin lomalle ja taidenäyttelyihin viikonloppuisin (kotona usein merkittävää taidetta). Ulkomailla kyläillään ystävien luona. Lapset seuraavat mukana erilaisiin tapahtumiin, joissa verkostoidutaan oman tason kanssa ja tullaan tunnetuiksi piirissä, johon tavallisilla ei ole pääsyä. Asuinalue on oma valinta miellyttävyyden mukaan ja tyypillisesti lasten ollessa pieniä vauras pientaloalue, jossa suuri talo. Koulut merkittävässä roolissa eli paikat kuten Kulosaari, Kauniainen, Tapiola, Lauttasaari, Munkkiniemi jne.suosiossa. Vanhemmiten keskusta-asuminen voi miellyttää. Kakkos- ja kolmoskodit ovat itsestäänselvyys. Autoissa ratkaisee turvallisuus eikä niinkään status, mutta Volvo, Audi, MB kai niitä tavallisia vanhan rahan piirissä (ei mikään Porsche tmv). Veneessä ratkaisee käyttötoive. Kaikesta huokuu laatu, matala profiili, sivistys, vaikka arroganttius ja asenne voi puskea läpi stressaavina päivinä. Kyllä nämä tietävät oman arvonsa, ja se sallittakoon! Maksavat aika paljon veroja.
Erikoista jos joku kertoo pankille mitä automerkkejä ja taidetta omistaa.
Suurituloisten joukossa on suuret tuloerot, joten olisi erikoista retostella rahoilla kun maailmassa joka tapauksessa on paljon rikkaampiakin ihmisiä. Tavallisella miljonäärillä ei ole varaa ostaa lentokoneita, jahteja, todellisia luksusasuntoja tai edes kalliimpia kelloja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen pankissa töissä oleva tavallinen perheellinen palkansaaja, mutta aitiopaikalla näkemään luokkien välisiä eroja, koska minulla on omat sijoitusasiakkaat ja hoidan perheiden kokonaisvarallisuutta. Sosiaaliluokasta kertovat ulkopuolisille lasten harrastukset: piano, ratsastus, tennis. Yläluokka roudaa penskojaan Euroopan kulttuurikohteisiin lomalle ja taidenäyttelyihin viikonloppuisin (kotona usein merkittävää taidetta). Ulkomailla kyläillään ystävien luona. Lapset seuraavat mukana erilaisiin tapahtumiin, joissa verkostoidutaan oman tason kanssa ja tullaan tunnetuiksi piirissä, johon tavallisilla ei ole pääsyä. Asuinalue on oma valinta miellyttävyyden mukaan ja tyypillisesti lasten ollessa pieniä vauras pientaloalue, jossa suuri talo. Koulut merkittävässä roolissa eli paikat kuten Kulosaari, Kauniainen, Tapiola, Lauttasaari, Munkkiniemi jne.suosiossa. Vanhemmiten keskusta-asuminen voi miellyttää. Kakkos- ja kolmoskodit ovat itsestäänselvyys. Autoissa ratkaisee turvallisuus eikä niinkään status, mutta Volvo, Audi, MB kai niitä tavallisia vanhan rahan piirissä (ei mikään Porsche tmv). Veneessä ratkaisee käyttötoive. Kaikesta huokuu laatu, matala profiili, sivistys, vaikka arroganttius ja asenne voi puskea läpi stressaavina päivinä. Kyllä nämä tietävät oman arvonsa, ja se sallittakoon! Maksavat aika paljon veroja.
Erikoista jos joku kertoo pankille mitä automerkkejä ja taidetta omistaa.
Suurituloisten joukossa on suuret tuloerot, joten olisi erikoista retostella rahoilla kun maailmassa joka tapauksessa on paljon rikkaampiakin ihmisiä. Tavallisella miljonäärillä ei ole varaa ostaa lentokoneita, jahteja, todellisia luksusasuntoja tai edes kalliimpia kelloja.
Pankkivirkailija ei tosiaan tuollaisia asioita tiedä. Kirjanpitäjä sen sijaan tietää Kaiken, mutta en mielelläni ajattele asiaa... Minulla on ollut sama kirjanpitäjä yli 30 vuotta, mutta en osaa sanoa kuinka utelias hän on.
Tuokin pitää paikkansa, että kaikki on suhteellista rikkaudessakin. En itse asiassa tunne ketään, joka pitäisi itseään rikkaana, vaikka omaisuutta olisikin, sillä sitä ei ole rajattomasti (enkä ainakaan itse sellaista edes haluaisi). Jos raha riittää perusasioihin pihistelemättä eikä ole rahahuolia, niin se riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko tosissanne, että työtön tohtori kuuluu aina automaattisesti keskiluokkaan? Omasta identifioitumisesta huolimatta, keskiluokka voi vähän nikotella, jos pitäisi ottaa esim. koditon ja työtön ihminen mukaan leikkeihin. Ja jos näin on, niin ei se yhteiskuntaluokka voi millään kriteerillä olla sama.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/70550046-74da-48a6-92ca-01ae0a1ded66
Valtiotieteiden tohtori Mika Suojanen oli koditon ja nukkui metsissä tällaista on elämä nyt
Mika Suojanen sai katon päänsä päälle viime jouluna. Kokemukset kodittomana eivät ole unohtuneet. Töitä mies etsii edelleen.Aina on poikkeuksia. Jokaiseen yhteiskuntaluokkaan kuuluu myös niitä, joilla menee syystä tai toisesta heikommin. Eiköhän tuollaisen metsässä majailun taustalla ole kuitenkin yleensä jotain mt-syitä.
Keskiluokkaanhan kuuluukin se, että tällaisista asioista ollaan tarkempia. Ei vertaisiaan huonommin pärjäävän ala- tai yläluokkaisen ihmisen luokka-asemaa yleensä kiistetä, mutta keskiluokassa on vaikea pysyä mukana, jos ei pysty ostamaan niitä design-valaisimia Vepsäläiseltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hämähäkki-mies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylempi sosiaaliluokka lukee tilanteita paremmin ja pystyy mukauttamaan käytöstään tilanteen mukaan. Kielenkäyttö on yksi paljastavampia tekijöitä.
Esimerkki tosielämästä. Työpaikka, jossa korkeasti koulutettuja perinteisesti arvostetussa työssä. Uusi työntekijä, joka oli käyttäytynyt kuin muut. Eräässä työtilanteessa hän alkoi puhumaan innokkaasti politiikkaa sivuavasta aiheesta ja puheessa alkoi tulla kirosanoja täytesanoina. Sen jälkeen keskustelu aiheesti alkoi tyrehtyä.
Kuvaavasti seuraavana työpäivänä keskustelussa toisen työkaverini kanssa sivutettiin kyseistä työntekijää ja hän kysäisi siinä, tiedänkö mistä päin tämä uusi työntekijä on kotoisin. Vastaisin, en tiedä. Sen jälkeen hienoinen tauko ja katseen suuntaaminen "tyhjyyteen" ja sitten siirtyminen uuteen puheenaiheeseen.
Ylempi sosiaaliluokka osaa keskenäänkin välittää viestinsä tyylikkäästi.
Ylempi sosiaaliluokka ymmärtää, millä tasolla tietyistä aihepiireistä voidaan puhua yleisessä keskustelussa ja yleisesti, kuinka affektiivisesti.
Olen kyllä eri mieltä, kiroilua esiintyy ihan kaikissa sosiaaliluokissa. Enemmän persoonallisuudesta kiinni.
Ylempi sosiaaliluokka ymmärtää, missä tilanteessa voi kiroilla. Siinä on se ero.
Vierailija kirjoitti:
Hämähäkki-mies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylempi sosiaaliluokka lukee tilanteita paremmin ja pystyy mukauttamaan käytöstään tilanteen mukaan. Kielenkäyttö on yksi paljastavampia tekijöitä.
Esimerkki tosielämästä. Työpaikka, jossa korkeasti koulutettuja perinteisesti arvostetussa työssä. Uusi työntekijä, joka oli käyttäytynyt kuin muut. Eräässä työtilanteessa hän alkoi puhumaan innokkaasti politiikkaa sivuavasta aiheesta ja puheessa alkoi tulla kirosanoja täytesanoina. Sen jälkeen keskustelu aiheesti alkoi tyrehtyä.
Kuvaavasti seuraavana työpäivänä keskustelussa toisen työkaverini kanssa sivutettiin kyseistä työntekijää ja hän kysäisi siinä, tiedänkö mistä päin tämä uusi työntekijä on kotoisin. Vastaisin, en tiedä. Sen jälkeen hienoinen tauko ja katseen suuntaaminen "tyhjyyteen" ja sitten siirtyminen uuteen puheenaiheeseen.
Ylempi sosiaaliluokka osaa keskenäänkin välittää viestinsä tyylikkäästi.
Ylempi sosiaaliluokka ymmärtää, millä tasolla tietyistä aihepiireistä voidaan puhua yleisessä keskustelussa ja yleisesti, kuinka affektiivisesti.
Olen kyllä eri mieltä, kiroilua esiintyy ihan kaikissa sosiaaliluokissa. Enemmän persoonallisuudesta kiinni.
Ylempi sosiaaliluokka ymmärtää, missä tilanteessa voi kiroilla. Siinä on se ero.
Jos joku tohtori menee naimisiin autonkuljettajan kanssa, niin nouseeko autokuljettajan yhteiskuntaluokka vai putoaako tohtorin yhteiskuntaluokka? Ja nyt on turha väittää, että sellaista ei tapahtuisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko tosissanne, että työtön tohtori kuuluu aina automaattisesti keskiluokkaan? Omasta identifioitumisesta huolimatta, keskiluokka voi vähän nikotella, jos pitäisi ottaa esim. koditon ja työtön ihminen mukaan leikkeihin. Ja jos näin on, niin ei se yhteiskuntaluokka voi millään kriteerillä olla sama.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/70550046-74da-48a6-92ca-01ae0a1ded66
Valtiotieteiden tohtori Mika Suojanen oli koditon ja nukkui metsissä tällaista on elämä nyt
Mika Suojanen sai katon päänsä päälle viime jouluna. Kokemukset kodittomana eivät ole unohtuneet. Töitä mies etsii edelleen.Aina on poikkeuksia. Jokaiseen yhteiskuntaluokkaan kuuluu myös niitä, joilla menee syystä tai toisesta heikommin. Eiköhän tuollaisen metsässä majailun taustalla ole kuitenkin yleensä jotain mt-syitä.
Keskiluokkaanhan kuuluukin se, että tällaisista asioista ollaan tarkempia. Ei vertaisiaan huonommin pärjäävän ala- tai yläluokkaisen ihmisen luokka-asemaa yleensä kiistetä, mutta keskiluokassa on vaikea pysyä mukana, jos ei pysty ostamaan niitä design-valaisimia Vepsäläiseltä.
Keskiluokkaisena ihmisenä voin kertoa, että tuttavaperhe kävi mökillämme ja ulkohuussissa. Se loukkasi heitä kovasti, ettei meillä ollut nykyaikaista kompostoivaa käymälää. Yritin lepytellä heitä niin hyvällä ruoalla kuin heidän vierailuaan varten oli varta vasten varattu.
Tuttavuus loppui siihen, että pariskunnan juristimies oli sanonut ettei heidän perheessään sitten veljeillä minkään ulkohuussiporukan kanssa. Vaimo oli selvästi harmissaan, etenkin kun lapsemme olivat olleet kavereita pari vuotta, ja sanoi ettei heidän perheensä toivo jatkossa perheeltämme minkäänlaista yhteydenottoa tai huomiota.
Tuntui pöljältä sitten monien vuosien jälkeen olla onnittelematta heidän ylioppilaaksi päässyttä nuorta aikuistaan. Oma lapsemme otti tämän pesäeron keveimmiten ja totesi, että ei väkisin jos emme ole tarpeeksi hienoja. Hän sai uusia kavereita ja alkoi harrastaa eri urheilulajeja eli hänellä on todella paljon kavereita. Toki hänkin kunnioittaa perheenisän toivetta eikä ole puhunut lukiossa jne mitään heidän lapselleen kun kerran kontakti kiellettiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hämähäkki-mies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylempi sosiaaliluokka lukee tilanteita paremmin ja pystyy mukauttamaan käytöstään tilanteen mukaan. Kielenkäyttö on yksi paljastavampia tekijöitä.
Esimerkki tosielämästä. Työpaikka, jossa korkeasti koulutettuja perinteisesti arvostetussa työssä. Uusi työntekijä, joka oli käyttäytynyt kuin muut. Eräässä työtilanteessa hän alkoi puhumaan innokkaasti politiikkaa sivuavasta aiheesta ja puheessa alkoi tulla kirosanoja täytesanoina. Sen jälkeen keskustelu aiheesti alkoi tyrehtyä.
Kuvaavasti seuraavana työpäivänä keskustelussa toisen työkaverini kanssa sivutettiin kyseistä työntekijää ja hän kysäisi siinä, tiedänkö mistä päin tämä uusi työntekijä on kotoisin. Vastaisin, en tiedä. Sen jälkeen hienoinen tauko ja katseen suuntaaminen "tyhjyyteen" ja sitten siirtyminen uuteen puheenaiheeseen.
Ylempi sosiaaliluokka osaa keskenäänkin välittää viestinsä tyylikkäästi.
Ylempi sosiaaliluokka ymmärtää, millä tasolla tietyistä aihepiireistä voidaan puhua yleisessä keskustelussa ja yleisesti, kuinka affektiivisesti.
Olen kyllä eri mieltä, kiroilua esiintyy ihan kaikissa sosiaaliluokissa. Enemmän persoonallisuudesta kiinni.
Ylempi sosiaaliluokka ymmärtää, missä tilanteessa voi kiroilla. Siinä on se ero.
Jos joku tohtori menee naimisiin autonkuljettajan kanssa, niin nouseeko autokuljettajan yhteiskuntaluokka vai putoaako tohtorin yhteiskuntaluokka? Ja nyt on turha väittää, että sellaista ei tapahtuisi.
Tuohan riippuu heidän elämäntavoistaan ja mielenkiinnonkohteistaan. Ei siihen ole mitään matemaattista kaavaa olemassa. Olihan kuningatar Elisabet toisen maailmansodan aikana automekaanikko ja -kuljettaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hämähäkki-mies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylempi sosiaaliluokka lukee tilanteita paremmin ja pystyy mukauttamaan käytöstään tilanteen mukaan. Kielenkäyttö on yksi paljastavampia tekijöitä.
Esimerkki tosielämästä. Työpaikka, jossa korkeasti koulutettuja perinteisesti arvostetussa työssä. Uusi työntekijä, joka oli käyttäytynyt kuin muut. Eräässä työtilanteessa hän alkoi puhumaan innokkaasti politiikkaa sivuavasta aiheesta ja puheessa alkoi tulla kirosanoja täytesanoina. Sen jälkeen keskustelu aiheesti alkoi tyrehtyä.
Kuvaavasti seuraavana työpäivänä keskustelussa toisen työkaverini kanssa sivutettiin kyseistä työntekijää ja hän kysäisi siinä, tiedänkö mistä päin tämä uusi työntekijä on kotoisin. Vastaisin, en tiedä. Sen jälkeen hienoinen tauko ja katseen suuntaaminen "tyhjyyteen" ja sitten siirtyminen uuteen puheenaiheeseen.
Ylempi sosiaaliluokka osaa keskenäänkin välittää viestinsä tyylikkäästi.
Ylempi sosiaaliluokka ymmärtää, millä tasolla tietyistä aihepiireistä voidaan puhua yleisessä keskustelussa ja yleisesti, kuinka affektiivisesti.
Olen kyllä eri mieltä, kiroilua esiintyy ihan kaikissa sosiaaliluokissa. Enemmän persoonallisuudesta kiinni.
Ylempi sosiaaliluokka ymmärtää, missä tilanteessa voi kiroilla. Siinä on se ero.
Jos joku tohtori menee naimisiin autonkuljettajan kanssa, niin nouseeko autokuljettajan yhteiskuntaluokka vai putoaako tohtorin yhteiskuntaluokka? Ja nyt on turha väittää, että sellaista ei tapahtuisi.
Taustat (ei vain pariskunnan itsensä koulutus) vaikuttavat eli molemmat ovat todennäköisesti taustoiltaan samankaltaisia ja keskiluokkaisia kuten suurin osa suomalaisista. Kaukana toisistaan olevien yhteiskuntaluokkien ihmisten väliset parisuhteet ovat suht harvinaisia kuten ovat aina olleet.
Koulutustasohan nousi 90-luvulle asti eli lapset ovat vanhempiaan koulutettuja, mutta nykyisin luokkayhteiskunta taas tiukentaa otettaan. Duunariperheiden lapsista ei enää tule tohtoreita ja keskiluokankin lasten koulutus jää AMK:hon, jos siihenkään. Alaluokka on kasvussa eli se porukka, jolla ei ole mahdollisuuksia pärjätä työelämässä vähäisen tai kesken jääneen koulutuksen takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hämähäkki-mies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylempi sosiaaliluokka lukee tilanteita paremmin ja pystyy mukauttamaan käytöstään tilanteen mukaan. Kielenkäyttö on yksi paljastavampia tekijöitä.
Esimerkki tosielämästä. Työpaikka, jossa korkeasti koulutettuja perinteisesti arvostetussa työssä. Uusi työntekijä, joka oli käyttäytynyt kuin muut. Eräässä työtilanteessa hän alkoi puhumaan innokkaasti politiikkaa sivuavasta aiheesta ja puheessa alkoi tulla kirosanoja täytesanoina. Sen jälkeen keskustelu aiheesti alkoi tyrehtyä.
Kuvaavasti seuraavana työpäivänä keskustelussa toisen työkaverini kanssa sivutettiin kyseistä työntekijää ja hän kysäisi siinä, tiedänkö mistä päin tämä uusi työntekijä on kotoisin. Vastaisin, en tiedä. Sen jälkeen hienoinen tauko ja katseen suuntaaminen "tyhjyyteen" ja sitten siirtyminen uuteen puheenaiheeseen.
Ylempi sosiaaliluokka osaa keskenäänkin välittää viestinsä tyylikkäästi.
Ylempi sosiaaliluokka ymmärtää, millä tasolla tietyistä aihepiireistä voidaan puhua yleisessä keskustelussa ja yleisesti, kuinka affektiivisesti.
Olen kyllä eri mieltä, kiroilua esiintyy ihan kaikissa sosiaaliluokissa. Enemmän persoonallisuudesta kiinni.
Ylempi sosiaaliluokka ymmärtää, missä tilanteessa voi kiroilla. Siinä on se ero.
Jos joku tohtori menee naimisiin autonkuljettajan kanssa, niin nouseeko autokuljettajan yhteiskuntaluokka vai putoaako tohtorin yhteiskuntaluokka? Ja nyt on turha väittää, että sellaista ei tapahtuisi.
Taustat (ei vain pariskunnan itsensä koulutus) vaikuttavat eli molemmat ovat todennäköisesti taustoiltaan samankaltaisia ja keskiluokkaisia kuten suurin osa suomalaisista. Kaukana toisistaan olevien yhteiskuntaluokkien ihmisten väliset parisuhteet ovat suht harvinaisia kuten ovat aina olleet.
Koulutustasohan nousi 90-luvulle asti eli lapset ovat vanhempiaan koulutettuja, mutta nykyisin luokkayhteiskunta taas tiukentaa otettaan. Duunariperheiden lapsista ei enää tule tohtoreita ja keskiluokankin lasten koulutus jää AMK:hon, jos siihenkään. Alaluokka on kasvussa eli se porukka, jolla ei ole mahdollisuuksia pärjätä työelämässä vähäisen tai kesken jääneen koulutuksen takia.
Koulutuksesta leikataan seuraavalla hallituskaudella eli luokkayhteiskuntakehitys jatkuu nopeammalla vauhdilla, ikävä kyllä. En tajua, kuinka joku haluaa äänestää koulutuksesta leikkaajia! Sivistys on suomalaisten valtti. Meillä ei ole kultaa, timantteja tai öljyä eli sillä sivistyksellä meidän pitää kilpailla toimeentuloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hämähäkki-mies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylempi sosiaaliluokka lukee tilanteita paremmin ja pystyy mukauttamaan käytöstään tilanteen mukaan. Kielenkäyttö on yksi paljastavampia tekijöitä.
Esimerkki tosielämästä. Työpaikka, jossa korkeasti koulutettuja perinteisesti arvostetussa työssä. Uusi työntekijä, joka oli käyttäytynyt kuin muut. Eräässä työtilanteessa hän alkoi puhumaan innokkaasti politiikkaa sivuavasta aiheesta ja puheessa alkoi tulla kirosanoja täytesanoina. Sen jälkeen keskustelu aiheesti alkoi tyrehtyä.
Kuvaavasti seuraavana työpäivänä keskustelussa toisen työkaverini kanssa sivutettiin kyseistä työntekijää ja hän kysäisi siinä, tiedänkö mistä päin tämä uusi työntekijä on kotoisin. Vastaisin, en tiedä. Sen jälkeen hienoinen tauko ja katseen suuntaaminen "tyhjyyteen" ja sitten siirtyminen uuteen puheenaiheeseen.
Ylempi sosiaaliluokka osaa keskenäänkin välittää viestinsä tyylikkäästi.
Ylempi sosiaaliluokka ymmärtää, millä tasolla tietyistä aihepiireistä voidaan puhua yleisessä keskustelussa ja yleisesti, kuinka affektiivisesti.
Olen kyllä eri mieltä, kiroilua esiintyy ihan kaikissa sosiaaliluokissa. Enemmän persoonallisuudesta kiinni.
Ylempi sosiaaliluokka ymmärtää, missä tilanteessa voi kiroilla. Siinä on se ero.
Jos joku tohtori menee naimisiin autonkuljettajan kanssa, niin nouseeko autokuljettajan yhteiskuntaluokka vai putoaako tohtorin yhteiskuntaluokka? Ja nyt on turha väittää, että sellaista ei tapahtuisi.
Tuohan riippuu heidän elämäntavoistaan ja mielenkiinnonkohteistaan. Ei siihen ole mitään matemaattista kaavaa olemassa. Olihan kuningatar Elisabet toisen maailmansodan aikana automekaanikko ja -kuljettaja.
Pitkälti sama asia kuin taustat. Harrastukset, ajatukset, arvot periytyvät useimmiten vanhemmilta ja taustasta laajemmin eli toisin sanoen yhteiskuntaluokasta käsin. Nuorempana tavataan vielä ihmisiä laajemmalla skaalalla, mutta kun mennään ammattiin ja oikeisiin töihin, perustetaan perhe, piirit taas sulkeutuvat.
Jokainen vanhempi ihminen varmaan huomaa tämän omankin elämänsä vaiheissa. Itsekin ajattelin nuorena, ettei yhteiskuntaluokalla ole merkitystä.
Alempi sosiaaliluokka osoittaa mieltään asiasta kuin asiasta. Kiukuttelee ja äkkäilee työpaikalla, on puhelakossa eikä tervehdi niitä kollegoita joista ei pidä.
Kapeakatseinen ja ennakkoluuloinen, uskoo aina kyseenalaistamatta kaikki negatiivissävytteiset juorut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hämähäkki-mies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylempi sosiaaliluokka lukee tilanteita paremmin ja pystyy mukauttamaan käytöstään tilanteen mukaan. Kielenkäyttö on yksi paljastavampia tekijöitä.
Esimerkki tosielämästä. Työpaikka, jossa korkeasti koulutettuja perinteisesti arvostetussa työssä. Uusi työntekijä, joka oli käyttäytynyt kuin muut. Eräässä työtilanteessa hän alkoi puhumaan innokkaasti politiikkaa sivuavasta aiheesta ja puheessa alkoi tulla kirosanoja täytesanoina. Sen jälkeen keskustelu aiheesti alkoi tyrehtyä.
Kuvaavasti seuraavana työpäivänä keskustelussa toisen työkaverini kanssa sivutettiin kyseistä työntekijää ja hän kysäisi siinä, tiedänkö mistä päin tämä uusi työntekijä on kotoisin. Vastaisin, en tiedä. Sen jälkeen hienoinen tauko ja katseen suuntaaminen "tyhjyyteen" ja sitten siirtyminen uuteen puheenaiheeseen.
Ylempi sosiaaliluokka osaa keskenäänkin välittää viestinsä tyylikkäästi.
Ylempi sosiaaliluokka ymmärtää, millä tasolla tietyistä aihepiireistä voidaan puhua yleisessä keskustelussa ja yleisesti, kuinka affektiivisesti.
Olen kyllä eri mieltä, kiroilua esiintyy ihan kaikissa sosiaaliluokissa. Enemmän persoonallisuudesta kiinni.
Ylempi sosiaaliluokka ymmärtää, missä tilanteessa voi kiroilla. Siinä on se ero.
Jos joku tohtori menee naimisiin autonkuljettajan kanssa, niin nouseeko autokuljettajan yhteiskuntaluokka vai putoaako tohtorin yhteiskuntaluokka? Ja nyt on turha väittää, että sellaista ei tapahtuisi.
Sehän riippuu paljolti siitä, millaiseksi tuo pariskunta habitustaan rakentaa. Yhteiskuntaluokkahan ei ole mikään kiveen hakattu ikuinen vankila vaan kulttuurisesti muodostunut ja osin yksilöiden omiin valintoihin ja toimintaan perustuva konstruktio.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko tosissanne, että työtön tohtori kuuluu aina automaattisesti keskiluokkaan? Omasta identifioitumisesta huolimatta, keskiluokka voi vähän nikotella, jos pitäisi ottaa esim. koditon ja työtön ihminen mukaan leikkeihin. Ja jos näin on, niin ei se yhteiskuntaluokka voi millään kriteerillä olla sama.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/70550046-74da-48a6-92ca-01ae0a1ded66
Valtiotieteiden tohtori Mika Suojanen oli koditon ja nukkui metsissä tällaista on elämä nyt
Mika Suojanen sai katon päänsä päälle viime jouluna. Kokemukset kodittomana eivät ole unohtuneet. Töitä mies etsii edelleen.Aina on poikkeuksia. Jokaiseen yhteiskuntaluokkaan kuuluu myös niitä, joilla menee syystä tai toisesta heikommin. Eiköhän tuollaisen metsässä majailun taustalla ole kuitenkin yleensä jotain mt-syitä.
Keskiluokkaanhan kuuluukin se, että tällaisista asioista ollaan tarkempia. Ei vertaisiaan huonommin pärjäävän ala- tai yläluokkaisen ihmisen luokka-asemaa yleensä kiistetä, mutta keskiluokassa on vaikea pysyä mukana, jos ei pysty ostamaan niitä design-valaisimia Vepsäläiseltä.
Keskiluokkaisena ihmisenä voin kertoa, että tuttavaperhe kävi mökillämme ja ulkohuussissa. Se loukkasi heitä kovasti, ettei meillä ollut nykyaikaista kompostoivaa käymälää. Yritin lepytellä heitä niin hyvällä ruoalla kuin heidän vierailuaan varten oli varta vasten varattu.
Tuttavuus loppui siihen, että pariskunnan juristimies oli sanonut ettei heidän perheessään sitten veljeillä minkään ulkohuussiporukan kanssa. Vaimo oli selvästi harmissaan, etenkin kun lapsemme olivat olleet kavereita pari vuotta, ja sanoi ettei heidän perheensä toivo jatkossa perheeltämme minkäänlaista yhteydenottoa tai huomiota.
Tuntui pöljältä sitten monien vuosien jälkeen olla onnittelematta heidän ylioppilaaksi päässyttä nuorta aikuistaan. Oma lapsemme otti tämän pesäeron keveimmiten ja totesi, että ei väkisin jos emme ole tarpeeksi hienoja. Hän sai uusia kavereita ja alkoi harrastaa eri urheilulajeja eli hänellä on todella paljon kavereita. Toki hänkin kunnioittaa perheenisän toivetta eikä ole puhunut lukiossa jne mitään heidän lapselleen kun kerran kontakti kiellettiin.
Pidätkö mahdollisena, että muitakin syitä oli?
Voisin kuvitella, että erään perheen osalta meistä kerrotaan jotain vastaavaa tarinaa, mutta syynä oli perheen alkoholinkäyttö ja erilainen tapa huolehtia lapsista. En antanut lapseni enää leikkiä siellä (meillä kyllä), kun lapset oli viety uimarannalle ja heidät oli jätetty sinne ilman aikuisen valvontaa (eskarit!).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hämähäkki-mies kirjoitti:
"Sen sijaan pitäisi mukailla keskiluokkaa: meikata vähän muttei liikaa, vetää työpaikalla rajat mutta ei olla mikään ay-jyrä ja pukeutua beigeen (tai ainakin hillitysti). Jos luokkataustasta jää ”kiinni” esimerkiksi tilaamalla ravintolassa 20cl viiniä 12cl, 16cl tai 24cl sijaan (true story!), seuraa sosiaalinen rangaistus, mistä syntyy häpeän kokemus. Mitäs mokasit ja mitäs menit menettämään kontrollin." - Minja Koskela
Lähde: https://www.instagram.com/p/CjQvqbItCuE/
Voisiko joku fiksumpi selittää minulle mitä hän tarkoittaa sillä että on tilannut 20cl viiniä ravintolassa? aina jos olen itse tilannut niin se on aina ollut 12cl (tai vähemmän) riippuen paikasta. En edes tiennyt että voi tilata 20cl viinilasia :O
Viinin tilaaminen senttilitroittain on suomalaisista suomalaisin asia, joten ei kai tuo muuta kerro kuin sen, etteivät suomalaiset, oudot alkoholitavat ole tuttua. Lasi viiniä on lasi viiniä, se on noin 20 cl, kun vapaalla kädellä kaataa.
20 CL:n annostelu on väärin. Terveisin Alan ammattilainen
Tarkoitatko, että se on laitonta? Voin hyvin uskoa, mutta kyllä monissa ravintoloissa kaadetaan Suomessakin vapaalla kädellä ainakin toinen lasillinen. Huomioin sen tipeissä.
Baarimestarit ja tarjoilijat maksavat inventaariossa puuttuvat alkoholit. Sinulle on ilmeisesti kaadettu poikkeuksena 24 CL, vaikka se ei ole hyvien tapojen mukaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hämähäkki-mies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylempi sosiaaliluokka lukee tilanteita paremmin ja pystyy mukauttamaan käytöstään tilanteen mukaan. Kielenkäyttö on yksi paljastavampia tekijöitä.
Esimerkki tosielämästä. Työpaikka, jossa korkeasti koulutettuja perinteisesti arvostetussa työssä. Uusi työntekijä, joka oli käyttäytynyt kuin muut. Eräässä työtilanteessa hän alkoi puhumaan innokkaasti politiikkaa sivuavasta aiheesta ja puheessa alkoi tulla kirosanoja täytesanoina. Sen jälkeen keskustelu aiheesti alkoi tyrehtyä.
Kuvaavasti seuraavana työpäivänä keskustelussa toisen työkaverini kanssa sivutettiin kyseistä työntekijää ja hän kysäisi siinä, tiedänkö mistä päin tämä uusi työntekijä on kotoisin. Vastaisin, en tiedä. Sen jälkeen hienoinen tauko ja katseen suuntaaminen "tyhjyyteen" ja sitten siirtyminen uuteen puheenaiheeseen.
Ylempi sosiaaliluokka osaa keskenäänkin välittää viestinsä tyylikkäästi.
Ylempi sosiaaliluokka ymmärtää, millä tasolla tietyistä aihepiireistä voidaan puhua yleisessä keskustelussa ja yleisesti, kuinka affektiivisesti.
Olen kyllä eri mieltä, kiroilua esiintyy ihan kaikissa sosiaaliluokissa. Enemmän persoonallisuudesta kiinni.
Ylempi sosiaaliluokka ymmärtää, missä tilanteessa voi kiroilla. Siinä on se ero.
Jos joku tohtori menee naimisiin autonkuljettajan kanssa, niin nouseeko autokuljettajan yhteiskuntaluokka vai putoaako tohtorin yhteiskuntaluokka? Ja nyt on turha väittää, että sellaista ei tapahtuisi.
Tuohan riippuu heidän elämäntavoistaan ja mielenkiinnonkohteistaan. Ei siihen ole mitään matemaattista kaavaa olemassa. Olihan kuningatar Elisabet toisen maailmansodan aikana automekaanikko ja -kuljettaja.
putoaa tietenkin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläluokka käy tällä palstalla lähinnä naureskelemassa, kun "Rape ja Ritu" avautuvat elämän kovuudesta.
Ei todellakaan naureskele, omituinen ajatus. Ei ole mitään tarvetta suhtautua huono-onnisempiin negatiivisesti ja pahantahtoisesti, kun itsellä on asiat hyvin. Alempi keskiluokka se nauraa työväenluokalle ja työväenluokka alaluokalle.
Yläluokkaisuuteen kuuluu jalous. Ihminen ei kuulu henkisesti yläluokkaan jos ei ymmärrä jalouden ja armollisuuden merkitystä. Tietenkin käytöstavat kertovat paljon eli avataan ovi, autetaan toista ja kysytään kuulumisia.
Huoh...
Eli uskonnollinen, konservatiivinen, ties mistä lähtöisin oleva pikkuporvari onkin yhtäkkiä jalo yläluokkainen lähes aatelinen henkilö, kunhan vain muistaa käyttäytyä ja sisäistää armollisuuden ja jalouden merkityksen sekä toteuttaa sitä jokapäiväisessä elämässään. Ei näin. Tuollainen on usein pelkkää esitystä ja kuorta. Halutaan luoda jokin *hienompi kuin onkaan* vaikutelma itsestä muille.
Miten uskonto tuohon liittyy? Sivistyneeseen käytökseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläluokka käy tällä palstalla lähinnä naureskelemassa, kun "Rape ja Ritu" avautuvat elämän kovuudesta.
Ei todellakaan naureskele, omituinen ajatus. Ei ole mitään tarvetta suhtautua huono-onnisempiin negatiivisesti ja pahantahtoisesti, kun itsellä on asiat hyvin. Alempi keskiluokka se nauraa työväenluokalle ja työväenluokka alaluokalle.
Yläluokkaisuuteen kuuluu jalous. Ihminen ei kuulu henkisesti yläluokkaan jos ei ymmärrä jalouden ja armollisuuden merkitystä. Tietenkin käytöstavat kertovat paljon eli avataan ovi, autetaan toista ja kysytään kuulumisia.
Huoh...
Eli uskonnollinen, konservatiivinen, ties mistä lähtöisin oleva pikkuporvari onkin yhtäkkiä jalo yläluokkainen lähes aatelinen henkilö, kunhan vain muistaa käyttäytyä ja sisäistää armollisuuden ja jalouden merkityksen sekä toteuttaa sitä jokapäiväisessä elämässään. Ei näin. Tuollainen on usein pelkkää esitystä ja kuorta. Halutaan luoda jokin *hienompi kuin onkaan* vaikutelma itsestä muille.Miten uskonto tuohon liittyy? Sivistyneeseen käytökseen.
No uskovaisuus on alaluokkaista. Merkki matalasta koulutuksesta ja oppimattomuudesta.
Minustakin viisas ihminen osaa ajatella itsenäisesti, kyseenalaistaa omatkin mielipiteensä, tietää miksi ajattelee niin kuin ajattelee. Tiukat väittelyt sen sijaan eivät kuulu minun mielestäni asioihin, jota "akateeminen" ja (mielestäsi siis) viisaampi väestönosa väistämättä harjoittaa. Minä en väittele kenenkään kanssa mistään. Minusta on kohteliasta keskustella haastamatta ketään puolustautumaan. Kärjistävä keskustelu ei ole toisen ihmisen huomioon ottamista. Esimerkiksi sinun kanssasi keskustelemisesta en nauttisi pätkääkään enkä pitäisi sinua kovin fiksuna ihmisenä, kun verbaalisesti hyökkäisit päälleni.