Lue keskustelun säännöt.
Miten sosiaaliluokka näkyy ihmisessä?
Miten näkyy jos on korkea tai matala sosiaaliluokka tai sosioekonominen asema?
Kommentit (5592)
Ennemmin näin:
Yhteiskunnasta syrjäytyneet, eli koulutuksesta/työelämästä osattomaksi jääneet. Usein haasteita päihteiden käytössä, mielenterveydessä ja/tai elämänhallinnassa. Tulonsiirrot muodostavat pääosan tuloista. Omaisuutta ei ole.
Tavalliset duunarit, eli toisen asteen koulutuksen suorittaneet ja työskentelevät usein tavallisina rivityöntekijöinä. Osa voi olla omalla alallaan esimiehenä (esim. vuoropäällikkö) mutta työ on kuitenkin suorittavaa työtä. Osa voi työskennellä yksityisyrittäjänä (esm. lvi-asentaja) mutta työ tässäkin tapauksessa on suorittavaa työtä. Työpaikasta riippuen palkka voi olla mediaanitulojen yläpuolella, esimerkiksi lvi-asentajana tai tehtaan vuorotyöläisenä. Omaisuutta on yleensä oma asunto, joka on elämäntilanteeseen sopiva. Autoihin panostetaan mielellään ja tarvittaessa perushuollot sekä renkaiden vaihdot tehdään itse. Lasten harrastukset riippuvat perheen tulotasosta.
Alempi keskiluokka, jonka edustajajat ovat suorittaneet alemman korkeakoulututkinnon. Palkka voi vaihdella paljon. Varhaiskasvatuksen opettaja ei juurikaan voi työaikoihin vaikuttaa, joten kuukausipalkka jää alle mediaanin. Sairaanhoitaja halutessaan voi tehdä vuorotyötä ja lisillä palkka nousee reilusti yli mediaanitulojen. Insinöörit tienaavat yleensä hyvin, koska yksityisellä sektorilla palkat ovat korkeammat ja mahdollisuudet urakehityksen myötä laaja-alaisemmat. Asunto on yleensä oma ja hyvämaineiselta alueelta, mutta lainaa suhteessa nettotuloihin on enemmän kuin keskiluokalla. Rahaa käytetään mielellään palveluihin, kotiin ja matkusteluun sekä autoihin. Lasten harrastuksiin löytyy rahaa. Sisustuksessa panostetaan trendikkäisiin valintoihin ja designiin, jos mahdollista.
Ylempi keskiluokka on suorittanut yliopistotutkinnon, jonka myötä työskennellään professioammateissa oman alan asiantuntijana. Palkka voi vaihdella paljon. Julkisella sektorilla tulot ovat mediaanin tai sen yli. Yksityisellä enemmän. Asunto on yleensä oma ja hyvämaiselta alueelta, ja lainaa suhteessa bruottotuloihin on vähemmän kuin alemmalla keskiluokalla. Rahaa käytetään mielellään palveluihin, kotiin, matkusteluun sekä autoihin, mutta valinnoissa korostuu kotimaisuus ja eettisyys. Silmämääräisesti ylemmän keskiluokan ulkoinen habitus voi olla vaatimattomampi kuin alemman keskiluokan. Esimerkiksi oman erillistalon sijaan asunto voi olla kerrostaloasunto keskustassa ja auto voi olla vanhempi, mutta aikoinaan uutena ostettu ja siten hankintahinnaltaan kalliimpi. Sisustuksessa panostetaan perittyihin huonekaluihin, itse kunnostettuun ja kalliimpaan designiin, jolla erotutaan alemmasta keskiluokasta. Se, mikä alemmalle keskiluokalle on harkiten hankittua designia, on ylemmälle keskiluokalle (kallista) käyttötavaraa. Rahaa on ja sitä mielellään käytetään, vaikka valinnat eivät aina olisi trendien valtavirtaa.
Eliitti edustaa vanhaa rahaa, jossa koulutus, omaisuus ja kulttuurinen pääoma ovat osa ylisukupolvista jatkumoa. Työtä ei ole pakko tehdä palkan takia, mutta yhteiskunnallinen vastuu velvoittaa henkisesti ja useimmat jatkavat suvun perinteitä korkeissa viroissa tai perheyritysten johdossa. Toisaalta raha mahdollistaa myös poikkeavat valinnat kuten Fazerin perijättärien Hagelstamien siskoksilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valaisin -esimerkki sosioekonomisten taustojen ilmentäjänä:
Yhteiskunnan syrjäytynyt hankkii olohuoneeseen valaisimen, joka valaisee (jos sähköjä ei ole katkaistu). Duunaritaustainen hankkii itselleen mieleisen mutta sopuhintaisen olohuoneen valaisimen, useimmiten Prismasta tai Verkkokaupasta. Alempi keskiluokka ostaa olohuoneeseen Vepsäläiseltä edullisen designvalaisimen tai vaihtoehtoisesti kalliimman hyödyntäen luottokorttia tai osamaksua. Ylempi keskiluokka hankkii edulliset designvalaisimet Vepsäläiseltä lastenhuoneisiin ja panostaa kalliimpaan valaisimeen olohuoneessa. Eliitti ihailee olohuoneen katossa Tynellin perintövalaisinta, josta Bukowskin huutokaupassa saisi 50 000 euroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläluokka käy tällä palstalla lähinnä naureskelemassa, kun "Rape ja Ritu" avautuvat elämän kovuudesta.
Ei todellakaan naureskele, omituinen ajatus. Ei ole mitään tarvetta suhtautua huono-onnisempiin negatiivisesti ja pahantahtoisesti, kun itsellä on asiat hyvin. Alempi keskiluokka se nauraa työväenluokalle ja työväenluokka alaluokalle.
Yläluokkaisuuteen kuuluu jalous. Ihminen ei kuulu henkisesti yläluokkaan jos ei ymmärrä jalouden ja armollisuuden merkitystä. Tietenkin käytöstavat kertovat paljon eli avataan ovi, autetaan toista ja kysytään kuulumisia.
Huoh...
Eli uskonnollinen, konservatiivinen, ties mistä lähtöisin oleva pikkuporvari onkin yhtäkkiä jalo yläluokkainen lähes aatelinen henkilö, kunhan vain muistaa käyttäytyä ja sisäistää armollisuuden ja jalouden merkityksen sekä toteuttaa sitä jokapäiväisessä elämässään. Ei näin. Tuollainen on usein pelkkää esitystä ja kuorta. Halutaan luoda jokin *hienompi kuin onkaan* vaikutelma itsestä muille.Olen eri kommentoija, mutta ihmettelen keskustelussa jatkuvasti, satojen sivujen ajan esiintyvää ajatusta siitä, että yhteiskuntaluokissa olisi kyse jonkun hienoudesta tai huonoudesta. Ei, se on samanlaista hölmöyttä kuin kuvitella savolaisen ja hämäläisen erottelun olevan arvottamista - kysehän on kulttuurista molemmissa luokitteluissa.
Ja konservatiivisuushan tarkoittaa älyllistä etäisyyttä erilaisista ismeistä ja ideologioista. Siinä mielessä konservatiivisuus on erittäin yläluokkaista - siis alkuperäisessä aatehistoriallisessa merkityksessään.
Tunnen kyllä käsitteet varsin hyvin, en tarvitse opastusta tällä saralla.
Kuvasin tuossa lähinnä pikkuporvarillista ajatusmaailmaa, en arvottanut konservatiivisuutta sinänsä.
Vierailija kirjoitti:
Hämähäkki-mies kirjoitti:
"Sen sijaan pitäisi mukailla keskiluokkaa: meikata vähän muttei liikaa, vetää työpaikalla rajat mutta ei olla mikään ay-jyrä ja pukeutua beigeen (tai ainakin hillitysti). Jos luokkataustasta jää ”kiinni” esimerkiksi tilaamalla ravintolassa 20cl viiniä 12cl, 16cl tai 24cl sijaan (true story!), seuraa sosiaalinen rangaistus, mistä syntyy häpeän kokemus. Mitäs mokasit ja mitäs menit menettämään kontrollin." - Minja Koskela
Lähde: https://www.instagram.com/p/CjQvqbItCuE/
Voisiko joku fiksumpi selittää minulle mitä hän tarkoittaa sillä että on tilannut 20cl viiniä ravintolassa? aina jos olen itse tilannut niin se on aina ollut 12cl (tai vähemmän) riippuen paikasta. En edes tiennyt että voi tilata 20cl viinilasia :O
Viinin tilaaminen senttilitroittain on suomalaisista suomalaisin asia, joten ei kai tuo muuta kerro kuin sen, etteivät suomalaiset, oudot alkoholitavat ole tuttua. Lasi viiniä on lasi viiniä, se on noin 20 cl, kun vapaalla kädellä kaataa.
Viinilasi täytetään 1/3 osaan joskin jotkut epäviralliset lasit on niin ämpäreitä että se tarkoittaa puolta litraa. Mutta tarpeettoman paljon, epäilyttävää ja paheksuttavaa on 20cl yhteisaterialla. Ei se auta jos on muuten hyvin beessi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylempi sosiaaliluokka lukee tilanteita paremmin ja pystyy mukauttamaan käytöstään tilanteen mukaan. Kielenkäyttö on yksi paljastavampia tekijöitä.
Esimerkki tosielämästä. Työpaikka, jossa korkeasti koulutettuja perinteisesti arvostetussa työssä. Uusi työntekijä, joka oli käyttäytynyt kuin muut. Eräässä työtilanteessa hän alkoi puhumaan innokkaasti politiikkaa sivuavasta aiheesta ja puheessa alkoi tulla kirosanoja täytesanoina. Sen jälkeen keskustelu aiheesti alkoi tyrehtyä.
Kuvaavasti seuraavana työpäivänä keskustelussa toisen työkaverini kanssa sivutettiin kyseistä työntekijää ja hän kysäisi siinä, tiedänkö mistä päin tämä uusi työntekijä on kotoisin. Vastaisin, en tiedä. Sen jälkeen hienoinen tauko ja katseen suuntaaminen "tyhjyyteen" ja sitten siirtyminen uuteen puheenaiheeseen.
Ylempi sosiaaliluokka osaa keskenäänkin välittää viestinsä tyylikkäästi.
Ylempi sosiaaliluokka ymmärtää, millä tasolla tietyistä aihepiireistä voidaan puhua yleisessä keskustelussa ja yleisesti, kuinka affektiivisesti.
Alemmissa sosiaaliluokassa on vain vähän sosiaalista liikkuvuutta, joten omaa käytöstä ei ole koskaan tarvinnut sopeuttaa toisenlaisiin ajatuksiin ja käytösmalleihin. Se näkyy tässäkin keskustelussa eli aivan oikeasti uskotaan, ettei muuta ole olemassakaan kuin se maailma, minkä itse tuntee.
Kyky lukea muita on tietysti sidoksissa myös älykkyysosamäärään. Voimakas itsekeskeisyys ihmisessä on aina alhaisen äo:n tai diagnoosin merkki eikä ole sidoksissa yhteiskuntaluokkaan. Itsensä tehostaminen voi kuitenkin olla sosiaalisesti hyväksytympää keskiluokassa ja työväenluokassa kuin ylemmässä keskiluokassa ja yläluokassa. - Tuli mieleen tuosta äsken mainitusta viiksekkäästä herrasta, jota en luokittelisi yläluokkaan vaan porvarieliittiin.
No jaa. Itsensä tehostamistakin on niin monenlaista. Joku voi vaikkapa av palstalle kirjoittaessaan harjoittaa samalla itsensä tehostamista. Eli nostaa itseään ylös astetta hienovaraisemmin. ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylempi sosiaaliluokka lukee tilanteita paremmin ja pystyy mukauttamaan käytöstään tilanteen mukaan. Kielenkäyttö on yksi paljastavampia tekijöitä.
Esimerkki tosielämästä. Työpaikka, jossa korkeasti koulutettuja perinteisesti arvostetussa työssä. Uusi työntekijä, joka oli käyttäytynyt kuin muut. Eräässä työtilanteessa hän alkoi puhumaan innokkaasti politiikkaa sivuavasta aiheesta ja puheessa alkoi tulla kirosanoja täytesanoina. Sen jälkeen keskustelu aiheesti alkoi tyrehtyä.
Kuvaavasti seuraavana työpäivänä keskustelussa toisen työkaverini kanssa sivutettiin kyseistä työntekijää ja hän kysäisi siinä, tiedänkö mistä päin tämä uusi työntekijä on kotoisin. Vastaisin, en tiedä. Sen jälkeen hienoinen tauko ja katseen suuntaaminen "tyhjyyteen" ja sitten siirtyminen uuteen puheenaiheeseen.
Ylempi sosiaaliluokka osaa keskenäänkin välittää viestinsä tyylikkäästi.
Ylempi sosiaaliluokka ymmärtää, millä tasolla tietyistä aihepiireistä voidaan puhua yleisessä keskustelussa ja yleisesti, kuinka affektiivisesti.
Alemmissa sosiaaliluokassa on vain vähän sosiaalista liikkuvuutta, joten omaa käytöstä ei ole koskaan tarvinnut sopeuttaa toisenlaisiin ajatuksiin ja käytösmalleihin. Se näkyy tässäkin keskustelussa eli aivan oikeasti uskotaan, ettei muuta ole olemassakaan kuin se maailma, minkä itse tuntee.
Kyky lukea muita on tietysti sidoksissa myös älykkyysosamäärään. Voimakas itsekeskeisyys ihmisessä on aina alhaisen äo:n tai diagnoosin merkki eikä ole sidoksissa yhteiskuntaluokkaan. Itsensä tehostaminen voi kuitenkin olla sosiaalisesti hyväksytympää keskiluokassa ja työväenluokassa kuin ylemmässä keskiluokassa ja yläluokassa. - Tuli mieleen tuosta äsken mainitusta viiksekkäästä herrasta, jota en luokittelisi yläluokkaan vaan porvarieliittiin.
No jaa. Itsensä tehostamistakin on niin monenlaista. Joku voi vaikkapa av palstalle kirjoittaessaan harjoittaa samalla itsensä tehostamista. Eli nostaa itseään ylös astetta hienovaraisemmin. ;)
Itsekeskeisyys ja itsensä tehostaminen eivät ole synonyymeja, se oli kommenttini pointti. Itsensä tehostaminen on osittain tulkintakysymys eli liittyy yhteiskuntaluokkaan (ja tulkitsijaan) myös, kun taas itsekeskeisyys on persoonallisuuden piirteenä pysyvä aivan kuten äo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hämähäkki-mies kirjoitti:
"Sen sijaan pitäisi mukailla keskiluokkaa: meikata vähän muttei liikaa, vetää työpaikalla rajat mutta ei olla mikään ay-jyrä ja pukeutua beigeen (tai ainakin hillitysti). Jos luokkataustasta jää ”kiinni” esimerkiksi tilaamalla ravintolassa 20cl viiniä 12cl, 16cl tai 24cl sijaan (true story!), seuraa sosiaalinen rangaistus, mistä syntyy häpeän kokemus. Mitäs mokasit ja mitäs menit menettämään kontrollin." - Minja Koskela
Lähde: https://www.instagram.com/p/CjQvqbItCuE/
Voisiko joku fiksumpi selittää minulle mitä hän tarkoittaa sillä että on tilannut 20cl viiniä ravintolassa? aina jos olen itse tilannut niin se on aina ollut 12cl (tai vähemmän) riippuen paikasta. En edes tiennyt että voi tilata 20cl viinilasia :O
Viinin tilaaminen senttilitroittain on suomalaisista suomalaisin asia, joten ei kai tuo muuta kerro kuin sen, etteivät suomalaiset, oudot alkoholitavat ole tuttua. Lasi viiniä on lasi viiniä, se on noin 20 cl, kun vapaalla kädellä kaataa.
Viinilasi täytetään 1/3 osaan joskin jotkut epäviralliset lasit on niin ämpäreitä että se tarkoittaa puolta litraa. Mutta tarpeettoman paljon, epäilyttävää ja paheksuttavaa on 20cl yhteisaterialla. Ei se auta jos on muuten hyvin beessi.
Tuollaista vertausta en ole kuullutkaan, mistä se on peräisin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yläluokkaiset asuu vanhoissa perityissä kartanoissa ja kotteroissa, jotka on puolihajalla, mutta koska se on sen isoisänkartano niin siellä on pakko asia, villasukat jalassa ja villapaita päällä. Saman näkee suomenruotsalaisten esim. kouluissa ja vaikka Åbo akademin yliopistossa. Vanhoja rakennuksia hyvillä paikoilla, mutta auttamattomasti jo paremmat päivänsä nähneenä. Mutta eihän se haittaa kun on varaa matkustella 1/3 vuodesta Alpeilla, Balilla ja jenkeissä ja englannissa. Siellä on kivat hotellit ja ruokaa saa joka päivä ravintoloista. Sitten on aina kiva palata sinne kotisuomen rötisköön vähäksi aikaa juomaan glögiä ja syömään pipareita. Ja taas mennään. Hejsan !
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläluokka käy tällä palstalla lähinnä naureskelemassa, kun "Rape ja Ritu" avautuvat elämän kovuudesta.
Ei todellakaan naureskele, omituinen ajatus. Ei ole mitään tarvetta suhtautua huono-onnisempiin negatiivisesti ja pahantahtoisesti, kun itsellä on asiat hyvin. Alempi keskiluokka se nauraa työväenluokalle ja työväenluokka alaluokalle.
Yläluokkaisuuteen kuuluu jalous. Ihminen ei kuulu henkisesti yläluokkaan jos ei ymmärrä jalouden ja armollisuuden merkitystä. Tietenkin käytöstavat kertovat paljon eli avataan ovi, autetaan toista ja kysytään kuulumisia.
Huoh...
Eli uskonnollinen, konservatiivinen, ties mistä lähtöisin oleva pikkuporvari onkin yhtäkkiä jalo yläluokkainen lähes aatelinen henkilö, kunhan vain muistaa käyttäytyä ja sisäistää armollisuuden ja jalouden merkityksen sekä toteuttaa sitä jokapäiväisessä elämässään. Ei näin. Tuollainen on usein pelkkää esitystä ja kuorta. Halutaan luoda jokin *hienompi kuin onkaan* vaikutelma itsestä muille.Olen eri kommentoija, mutta ihmettelen keskustelussa jatkuvasti, satojen sivujen ajan esiintyvää ajatusta siitä, että yhteiskuntaluokissa olisi kyse jonkun hienoudesta tai huonoudesta. Ei, se on samanlaista hölmöyttä kuin kuvitella savolaisen ja hämäläisen erottelun olevan arvottamista - kysehän on kulttuurista molemmissa luokitteluissa.
Ja konservatiivisuushan tarkoittaa älyllistä etäisyyttä erilaisista ismeistä ja ideologioista. Siinä mielessä konservatiivisuus on erittäin yläluokkaista - siis alkuperäisessä aatehistoriallisessa merkityksessään.
Tunnen kyllä käsitteet varsin hyvin, en tarvitse opastusta tällä saralla.
Kuvasin tuossa lähinnä pikkuporvarillista ajatusmaailmaa, en arvottanut konservatiivisuutta sinänsä.
En ole jaksanut lukea kaikkea mitä tässä välillä on kirjoitettu, mutta keskustelun kuluessa on käynyt selväksi, että suurimpia syntejä on se, että "yritetään vaikuttaa hienommalta kuin on", ollaan hyasintteja ja nyt sitten ollaan tai ei olla pikkuporvareita. Pikkuporvarillisuus on vanha haukkumanimi (peräisin ehkä 60-70 -luvun radikaaleilta?), mutta tässä keskustelussa törmään siihen ensimmäistä kertaa.
Yläluokka ei ole sen jalompi kuin muutkaan, mutta pikkuporvarillisuus on ihan vastaavanlainen stereotypia. Itse liitän pikkuporvarillisuuden adjektiivin tässä keskustelussa vallitsevaan yhdenmukaisuuden vaatimukseen tai ihanteeseen eli siihen, että "kaikki me suomalaiset olemme samanlaisia". Kansallisvaltio on tuossa mielessä kaikkein pikkuporvarillisin keksintö, vaikka sen keksijät kuuluivatkin yläluokkaan ja eliittiin. Kansan onkin nyt palveltava valtiota eikä monarkkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylempi sosiaaliluokka lukee tilanteita paremmin ja pystyy mukauttamaan käytöstään tilanteen mukaan. Kielenkäyttö on yksi paljastavampia tekijöitä.
Esimerkki tosielämästä. Työpaikka, jossa korkeasti koulutettuja perinteisesti arvostetussa työssä. Uusi työntekijä, joka oli käyttäytynyt kuin muut. Eräässä työtilanteessa hän alkoi puhumaan innokkaasti politiikkaa sivuavasta aiheesta ja puheessa alkoi tulla kirosanoja täytesanoina. Sen jälkeen keskustelu aiheesti alkoi tyrehtyä.
Kuvaavasti seuraavana työpäivänä keskustelussa toisen työkaverini kanssa sivutettiin kyseistä työntekijää ja hän kysäisi siinä, tiedänkö mistä päin tämä uusi työntekijä on kotoisin. Vastaisin, en tiedä. Sen jälkeen hienoinen tauko ja katseen suuntaaminen "tyhjyyteen" ja sitten siirtyminen uuteen puheenaiheeseen.
Ylempi sosiaaliluokka osaa keskenäänkin välittää viestinsä tyylikkäästi.
Ylempi sosiaaliluokka ymmärtää, millä tasolla tietyistä aihepiireistä voidaan puhua yleisessä keskustelussa ja yleisesti, kuinka affektiivisesti.
Alemmissa sosiaaliluokassa on vain vähän sosiaalista liikkuvuutta, joten omaa käytöstä ei ole koskaan tarvinnut sopeuttaa toisenlaisiin ajatuksiin ja käytösmalleihin. Se näkyy tässäkin keskustelussa eli aivan oikeasti uskotaan, ettei muuta ole olemassakaan kuin se maailma, minkä itse tuntee.
Kyky lukea muita on tietysti sidoksissa myös älykkyysosamäärään. Voimakas itsekeskeisyys ihmisessä on aina alhaisen äo:n tai diagnoosin merkki eikä ole sidoksissa yhteiskuntaluokkaan. Itsensä tehostaminen voi kuitenkin olla sosiaalisesti hyväksytympää keskiluokassa ja työväenluokassa kuin ylemmässä keskiluokassa ja yläluokassa. - Tuli mieleen tuosta äsken mainitusta viiksekkäästä herrasta, jota en luokittelisi yläluokkaan vaan porvarieliittiin.
No jaa. Itsensä tehostamistakin on niin monenlaista. Joku voi vaikkapa av palstalle kirjoittaessaan harjoittaa samalla itsensä tehostamista. Eli nostaa itseään ylös astetta hienovaraisemmin. ;)
Itsekeskeisyys ja itsensä tehostaminen eivät ole synonyymeja, se oli kommenttini pointti. Itsensä tehostaminen on osittain tulkintakysymys eli liittyy yhteiskuntaluokkaan (ja tulkitsijaan) myös, kun taas itsekeskeisyys on persoonallisuuden piirteenä pysyvä aivan kuten äo.
Otat tämän nyt vähän liian vakavasti. En pyrkinyt vastaamaan mitenkään kovin kattavasti.
Itsekeskeisyys ei välttämättä ole pysyvä persoonallisuuden piirre. :) Samoin älykkyyden kehittämisestä ollaan kahta eri mieltä.
Mutta nyt siirryn viettämään lauantai-iltaa itselleni vähän tärkeämmissä merkeissä, joten en ole täällä enää kommentoimassa tämän enempää.
Mukavaa iltaa kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Ylempi sosiaaliluokka lukee tilanteita paremmin ja pystyy mukauttamaan käytöstään tilanteen mukaan. Kielenkäyttö on yksi paljastavampia tekijöitä.
Esimerkki tosielämästä. Työpaikka, jossa korkeasti koulutettuja perinteisesti arvostetussa työssä. Uusi työntekijä, joka oli käyttäytynyt kuin muut. Eräässä työtilanteessa hän alkoi puhumaan innokkaasti politiikkaa sivuavasta aiheesta ja puheessa alkoi tulla kirosanoja täytesanoina. Sen jälkeen keskustelu aiheesti alkoi tyrehtyä.
Kuvaavasti seuraavana työpäivänä keskustelussa toisen työkaverini kanssa sivutettiin kyseistä työntekijää ja hän kysäisi siinä, tiedänkö mistä päin tämä uusi työntekijä on kotoisin. Vastaisin, en tiedä. Sen jälkeen hienoinen tauko ja katseen suuntaaminen "tyhjyyteen" ja sitten siirtyminen uuteen puheenaiheeseen.
Ylempi sosiaaliluokka osaa keskenäänkin välittää viestinsä tyylikkäästi.
Ylempi sosiaaliluokka ymmärtää, millä tasolla tietyistä aihepiireistä voidaan puhua yleisessä keskustelussa ja yleisesti, kuinka affektiivisesti.
Olen kyllä eri mieltä, kiroilua esiintyy ihan kaikissa sosiaaliluokissa. Enemmän persoonallisuudesta kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylempi sosiaaliluokka lukee tilanteita paremmin ja pystyy mukauttamaan käytöstään tilanteen mukaan. Kielenkäyttö on yksi paljastavampia tekijöitä.
Esimerkki tosielämästä. Työpaikka, jossa korkeasti koulutettuja perinteisesti arvostetussa työssä. Uusi työntekijä, joka oli käyttäytynyt kuin muut. Eräässä työtilanteessa hän alkoi puhumaan innokkaasti politiikkaa sivuavasta aiheesta ja puheessa alkoi tulla kirosanoja täytesanoina. Sen jälkeen keskustelu aiheesti alkoi tyrehtyä.
Kuvaavasti seuraavana työpäivänä keskustelussa toisen työkaverini kanssa sivutettiin kyseistä työntekijää ja hän kysäisi siinä, tiedänkö mistä päin tämä uusi työntekijä on kotoisin. Vastaisin, en tiedä. Sen jälkeen hienoinen tauko ja katseen suuntaaminen "tyhjyyteen" ja sitten siirtyminen uuteen puheenaiheeseen.
Ylempi sosiaaliluokka osaa keskenäänkin välittää viestinsä tyylikkäästi.
Ylempi sosiaaliluokka ymmärtää, millä tasolla tietyistä aihepiireistä voidaan puhua yleisessä keskustelussa ja yleisesti, kuinka affektiivisesti.
Alemmissa sosiaaliluokassa on vain vähän sosiaalista liikkuvuutta, joten omaa käytöstä ei ole koskaan tarvinnut sopeuttaa toisenlaisiin ajatuksiin ja käytösmalleihin. Se näkyy tässäkin keskustelussa eli aivan oikeasti uskotaan, ettei muuta ole olemassakaan kuin se maailma, minkä itse tuntee.
Kyky lukea muita on tietysti sidoksissa myös älykkyysosamäärään. Voimakas itsekeskeisyys ihmisessä on aina alhaisen äo:n tai diagnoosin merkki eikä ole sidoksissa yhteiskuntaluokkaan. Itsensä tehostaminen voi kuitenkin olla sosiaalisesti hyväksytympää keskiluokassa ja työväenluokassa kuin ylemmässä keskiluokassa ja yläluokassa. - Tuli mieleen tuosta äsken mainitusta viiksekkäästä herrasta, jota en luokittelisi yläluokkaan vaan porvarieliittiin.
No jaa. Itsensä tehostamistakin on niin monenlaista. Joku voi vaikkapa av palstalle kirjoittaessaan harjoittaa samalla itsensä tehostamista. Eli nostaa itseään ylös astetta hienovaraisemmin. ;)
Itsekeskeisyys ja itsensä tehostaminen eivät ole synonyymeja, se oli kommenttini pointti. Itsensä tehostaminen on osittain tulkintakysymys eli liittyy yhteiskuntaluokkaan (ja tulkitsijaan) myös, kun taas itsekeskeisyys on persoonallisuuden piirteenä pysyvä aivan kuten äo.
Otat tämän nyt vähän liian vakavasti. En pyrkinyt vastaamaan mitenkään kovin kattavasti.
Itsekeskeisyys ei välttämättä ole pysyvä persoonallisuuden piirre. :) Samoin älykkyyden kehittämisestä ollaan kahta eri mieltä.
Mutta nyt siirryn viettämään lauantai-iltaa itselleni vähän tärkeämmissä merkeissä, joten en ole täällä enää kommentoimassa tämän enempää.
Mukavaa iltaa kaikille.
Tuskinpa otan tätä sen vakavammin kuin sinäkään, huvikseni vain rupattelen :) Mukavaa iltaa myös sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Valaisin -esimerkki sosioekonomisten taustojen ilmentäjänä:
Yhteiskunnan syrjäytynyt hankkii olohuoneeseen valaisimen, joka valaisee (jos sähköjä ei ole katkaistu). Duunaritaustainen hankkii itselleen mieleisen mutta sopuhintaisen olohuoneen valaisimen, useimmiten Prismasta tai Verkkokaupasta. Alempi keskiluokka ostaa olohuoneeseen Vepsäläiseltä edullisen designvalaisimen tai vaihtoehtoisesti kalliimman hyödyntäen luottokorttia tai osamaksua. Ylempi keskiluokka hankkii edulliset designvalaisimet Vepsäläiseltä lastenhuoneisiin ja panostaa kalliimpaan valaisimeen olohuoneessa. Eliitti ihailee olohuoneen katossa Tynellin perintövalaisinta, josta Bukowskin huutokaupassa saisi 50 000 euroa.
varmaan tässä on jotain perää, mutta kyllä tässä tulee myös mieleen se, kuinka ihmisten tulotaso ei välttämättä seuraa koulutusta. itse olen FM, oman alan töissä mutta tulot vaatimattomat koulutukseen nähden. eli valaisimet on tasoa ellos/prisma tai kirpputori :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskustelukulttuuri muuten myös erottaa yhteiskuntaluokkia ja perhekulttuureja samaan tyyliin kuin kansallisuuserot. Tiukat väittelyt politiikasta ja monista muista asioista ovat aina kuuluneet oman sukuni perinteeseen, mistä myös omat lapseni ovat hyötyneet itseni tavoin. Väittelytaito on tärkeimpiä akateemisia taitoja, ja pelkästään muiden väittelyn kuunteleminen (lapsena, kunnes siihen alkaa vähitellen itse osallistua) kehittää myös yleissivistystä. Kun keskustelukumppania ei päästetä helpolla (kuitenkaan nolaamatta), niin itse ainakin nautin siitä suuresti.
Oman ajattelun kehittäminen on tärkeää ja harvinaista. Se ei voi mitenkään kehittyä ilman muiden panosta, yksikseen. Itsenäinen ajattelu on mielestäni hyveistä kaikkein korkein, joten kunnioitan syvästi kaikkia, jotka sillä tavalla pystyvät hyödyttämään yhteiskuntaa ja yhteisöä. Sellainen ajattelu edellyttää myös omasta yhteiskuntaluokasta irrottautumista omassa ajattelussa.
Vierailija kirjoitti:
Yläluokkaiset asuu vanhoissa perityissä kartanoissa ja kotteroissa, jotka on puolihajalla, mutta koska se on sen isoisänkartano niin siellä on pakko asia, villasukat jalassa ja villapaita päällä. Saman näkee suomenruotsalaisten esim. kouluissa ja vaikka Åbo akademin yliopistossa. Vanhoja rakennuksia hyvillä paikoilla, mutta auttamattomasti jo paremmat päivänsä nähneenä. Mutta eihän se haittaa kun on varaa matkustella 1/3 vuodesta Alpeilla, Balilla ja jenkeissä ja englannissa. Siellä on kivat hotellit ja ruokaa saa joka päivä ravintoloista. Sitten on aina kiva palata sinne kotisuomen rötisköön vähäksi aikaa juomaan glögiä ja syömään pipareita. Ja taas mennään. Hejsan !
siis anteeks virheeni siis 2/3 - 3/3 vuodesta matkustella. Kielitaito heillä on yleensä hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jutuista sen huomaa jopa täällä. Ei se paljon auta, vaikka vaatteet olisivat laadukkaat, kun jutuista tunnistaa heti alaluokkaisuuden. Yhtä hyvin tunnistaa yläluokkaisenkin tai keskiluokan, vaikka pukeutuisi ryysyihin. Ihan vain siitä miten ja mistä puhuu.
Jotenkin tuntuu, että alaluokkaiset ihmiset ovat jääneet sinne teiniaikoihin. Jutut ovat samanlaisia ainakin miehillä.
Niin onhan ne harrastuksetkin hyvin erilaisia. Ei koulutettu keskiluokka harrasta esim. autonropaamista olutpullot mukana tai jätkäporukan mökkireissuja. Jopa liikuntaharrastukset ovat erilaisia, puhumattakaan lasten harrastuksista. Jossain jäähallissa ei paljoa työväenluokan lapsia vanhempineen näy.
Sitä juuri tarkoitin teinijutuilla eli miehet juhlivat isolla porukalla keskenään vielä aikuisiälläkin. En tunne tuollaisia ihmisiä.
Nykyajan autoja ei oikein itse voi kukaan korjata, mutta kyllä isäni aikoinaan korjasi autoja (oli aika iso pomo aikoinaan). Mutta kukaan aikuinen ei lapsuudessani eikä nykyäänkään harrasta mitään mökkireissuja poikaporukalla, vaan eletään hyvin perhekeskeisesti, tavataan pariskunnittain jne. Olen pitänyt tuollaista aivan teini-ikään kuuluvana, vasta palstalla opin, että se kuuluu alaluokkaisuuteen.
Ai jätkäporukan mökkireissuja muka harrastaisi vain alaluokka tai teinit? Eihän se pidä ollenkaan paikkaansa :D No, ehkä ylemmissä luokissa se reissu on nimellisesti jotain muuta, eli vaikka kalareissu, laskettelureissu tai purjehtimista, mutta yhtä kaikki sinne mennään jätkäporukalla (tosin puhutaan jätkien sijaan "pojista" tai "äijistä" tai ihan vaan kavereista) ja viinakin aika usein virtaa.
Olen vahvasti keskiluokkainen ihminen eikä tuttavapiirissäni ole ainuttakaan perhettä, jossa aikamiehet tekisivät mitään poikien tai äijien reissuja. Lomat ja reissut tehdään perheinä. Ulos jos mennään, ei mennä yksin baariin vaan syömään perheen kanssa. Jos mies ilman perhettään jonnekin menee, niin se on töihin tain hyvin yksinäiseen harrastukseen. Se mies voi mennä juoksemaan vaikka maastoon tai pyöräilemään pyreneille, mutta mitään jätkäporukkaa ei todellakaan ole. Ne äijien reissut ovat duunareiden ja teinien juttu.
No ehkä tosikko keskiluokka on erikseen. Itse olen myös keskiluokkaa, on lapsia, talot ja veneet jne. Kyllä minun mieheni tekee "poikienreissuja". Itse olen lähdössä naapurimammojen kanssa kylpylään (ja samalla käydään yhdellä keikalla) pariksi yöksi rentoutumaan ihan muuten vaan. Jos lomaa on 6vkoa vuodessa (Itse pyrin siihen että ainakin 8vkoa vuodessa olen lomalla), niin tuntuisi hassulta mennä aina vaan perheenä. Töistä pääsee irtutumaan mahtavasti kun heti loman alkuun ottaa pienen irtioton. Toki joka vuosi muutama reissu tehdään myös omalla porukalla. Mökille mies usein lähtee "poikaporukalla" ja samoin minä "tyttöporukalla". Ja sitten perheenä niin että lapset ( ja usein heidän kavereuta mukana).
Tämä viestiketju kertoo mielikuvista, muttei todellisuudesta.
Puhtaus, siisteys, toisten huomioiminen, kohteliaisuus ja käytöstavat. Ne yhdistän ihmiseen, joka on sosiaaliluokissa siellä korkeammalla. Sellainen rento usko siihen, että elämä kantaa ja asiat ovat hyvin.
Lisäys vielä et ite pidän kaikkia marimekko jne juttuja vähän mauttomana mut tunnen saman verran kanssani tienaavan rvan joka käyttää kaikkialla marimekkoa. Itse myöskin pidän kirpputoreista mutta ei sen tarkoita ettei olisi varaa ostaa täydellä hinnalla. T. 8vkoa lomaileva
Alemmissa sosiaaliluokassa on vain vähän sosiaalista liikkuvuutta, joten omaa käytöstä ei ole koskaan tarvinnut sopeuttaa toisenlaisiin ajatuksiin ja käytösmalleihin. Se näkyy tässäkin keskustelussa eli aivan oikeasti uskotaan, ettei muuta ole olemassakaan kuin se maailma, minkä itse tuntee.
Kyky lukea muita on tietysti sidoksissa myös älykkyysosamäärään. Voimakas itsekeskeisyys ihmisessä on aina alhaisen äo:n tai diagnoosin merkki eikä ole sidoksissa yhteiskuntaluokkaan. Itsensä tehostaminen voi kuitenkin olla sosiaalisesti hyväksytympää keskiluokassa ja työväenluokassa kuin ylemmässä keskiluokassa ja yläluokassa. - Tuli mieleen tuosta äsken mainitusta viiksekkäästä herrasta, jota en luokittelisi yläluokkaan vaan porvarieliittiin.