Miten sosiaaliluokka näkyy ihmisessä?

Helsingin Sanomissa oli jokin aika sitten artikkeli vähävaraisuudesta. Itku tuli lukiessa kun nuori ihminen sanoi toimittajalle tunnistavansa itsensä kaltaisen, vähävaraisen perheen lapsen, käytöksestä. Huono itsetunto näkyy katsekontaktin välttelyssä, ryhdissä, asettumisessa tilaan. Surullista. Ihan kauhean surullista.

Tonnin stiflat kirjoitti:

Matala sosiaaliluokka ei tarkoita suoraan vähäisiä rahavaroja tai pientä palkkaa, niilläkin voi halutessaan ja ymmärtäessään pitää huolta eli välittää itsestään. Mutta mitä kertoo ihmisen sisäisestä sosiaaliluokasta: vaatteet haisevat vahvasti pesuaineelta/huuhteluaineelta ja/tai tupakalta, ollaan valmiita kritisoimaan vähänkään parempituloisia, ei huolehdita siisteydestä, mm. kengät, hiukset, yleisesti olemus. Äänestäminen tai muu osallistuminen ei kiinnosta, mutta kaikkea moititaan, kaikki on huonosti, eikä mistään osata olla kiitollisia. Ja kaikki on muiden syytä, itsessä ei ole vikaa.

Korkeammat tulot eivät luonnollisestikaan tee ihmistä sisältä paremmaksi, raha toki helpottaa elämistä ja antaa tiettyjä etuja.

Ohiksena: ettei jaksa huolehtia ja on kriittinen/negatiivinen voi johtua ihan burn-outista - ei liity välttämättä sosiaaliluokkaan yhtään mitenkään. Haisevat pesuaineet kyllä liittyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyviä pointteja tässä keskustelussa. Kiinnostaisi nyt tietää, mikä on yhteiskuntaluokkani eli mistä löydän ne sosiaaliset piirit, joissa olen kuin kotonani, jos taustatietoni ovat nämä:

- keskiluokkainen kotitausta

- kokenut aina ulkopuolisuutta

- lapsena pienellä paikkakunnalla en kelvannut työväenluokkaisten enkä paremman väen lapsien porukohin eikä muita ollut

- työkokemus yliopistolla tutkijana

- viimeiset viisi vuotta työttömänä

- en tunne oiken akateemisia enkä toisaalta vähän koulutettuja ihmisiä enkä tiedä miten heidän sosiaaliset kuvionsa toimivat

- olen köyhä eli en pysty tekemään asioita, joita keskiluokkaiset ihmiset tapaavat tehdä

- pukeudun "ajattomasti" klassista tyyliä mukaillen, mutta vaatteeni ovat kuluneita, risoja ja korjattuja

- leikkaan hiukseni itse

- en käytä päihteitä, syön terveellisesti ja kuntoilen

Kuulut köyhäillistöön.

Ongelmana vain se, että yhteiskunnan alakerroksissa on yleensä esim. köyhyyttä kompensoivia rakenteita kuten yhteisöllisyys sisältäen tavat hallita yhdessä köyhyyden haasteita. Näistä minä olen ulkopuolella.

Luulen, että tuo kirjoiitaja halusi vaan lyödä lyötyä köyhälistö- kommentilla. Kokee alemmuutta koulutuksestasi, luulen. Ongelmana akateemisille köyhille on juuri se, että ylempi keskiluokka ei ota porukkaan ja alemmat luokat haluaa osoittaa, ettet ole mitään. Olet ainoa, jonka uskaltavat ottaa hampaisiinsa, ei he sitä yritysjuristia tai pankinjohtajaa nälvi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen äidin puolelta venäläisaatelia (siis en aatelinen, koska aatelius ei periydy naisten kautta) ja sain siitä hyvästä perinnöksi hyytymishäiriön. Sisäsiittoisuuskin periytyy sukupolvesta toiseen.

Vaikka eihän tuo koske vain aatelisia, vaan on Pohjois-Savon vitsaus psykoosisairauksien kohdalla. Ennen syrjäkyliltä ei useinkaan lähdetty mihinkään avioitumaan ja samalla sairaudet lisääntyivät.

Hyytymishäiriö, jos se APC, on tosiaan periytyvä, ja vielä vallitsevasti periytyvä (riittää kun saa geenimuodon toiselta vanhemmalta, toiselta vanhemmalta saatu terve geenimuoto ei auta). Suomessa harvinainen muttei ainoastaan aateliston ongelma, 4% väestöstä kantaa tuota. Mutta hyvä kun tuon tiedät voi lääkityksellä vähentää tukoksia. Sen sijaan sukusiittoisuutta ei tarvitse suoraan pelätä jos (ja kun) varmaan suvussa Venäjältä lähdön jälkeen pariuduttu myös "rahvaan" kanssa, sukusiittoisuus ei enää haittaa kun löytää kumppanin jolla samat geenimuodot eivät ole rikastuneet, ongelma vain jos sukupolvesta toiseen löydetään kumppani liian "läheltä". 

Ei ole tuo trombofilia, mutta en viitsi nyt siitä enempää kertoa täällä. Verenohennuslääkityksellä mennään ja sydän- ja verisuonitautien ehkäisyllä. Täytyy vähän elvistellä eli LDL (se olennainen) on 1,5. Suositus on painaa LDL alle 1,7:een. Se olisi kaikille suomalaisille hyvä tavoite, koska pitkään tuossa pysyessään ja kolesterolilääkkeitä käytettäessä olemassaolevat plakit pienenvät tai saattavat pienetä. Plakkeja voi olla sekä verisuonen sisä- että ulkopuolella ja vaara liittyy siihen, että ulkopuolella oleva plakki antaa oireen vasta repeytyessä, jolloin suoni menee tukkoon ja pahimmassa tapauksessa seuraa äkkikuolema "terveelle" ihmiselle.

Sukusiittoisuutta muuten koetettiin hallita myös aateliston keskuudessa naimalla puolisoita muualta Euroopasta, mikä ei Suomen syrjäkylillä ollut samalla tavalla mahdollista taloudellisten ja muiden resurssien puuttuessa. Kommenttini ei kuitenkaan ollut ihan tosissaan kirjoitettu, sillä en tosiaan tiedä muuta kuin sen, että isoäidiltä hyytymishäiriö tulee. Olen vain niille harvoille, jotka tietävät vitsaillut, että siinä on merkittävin perintöni siltä puolelta. Vaikuttanut elämääni aika paljon, koska sieltä on tullut eräs toinenkin sairaus. Mutta näitä sukurasitteitahan on meillä kaikilla jonkinlaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hienovaraisemmat pöytätavat: syödään haarukan piikit alas päin, pidetään viinilasia jalasta, murretaan leipä jne.

Tarkoitat leivän murtamisellq sitä, että leipäpalasta otetaan aina pieni pala, joka laitetaan käsin suuhun? Juomalasien kiinnipitäminen on kiinni täysin juoman ominaisuuksista.

Onko mielessäsi joku tietty juoma? Viinin suhteen ei tule mieleeni muuta kuin lämpötila. Viinin käsin lämmittäminen voi olla riskialtista ja lasiin saattaa jäädä sormenjälkiä. Yleensä lasi yritetään pitää puhtaana, siksi esimerkiksi juodaan aina samasta kohtaa (aromien lisäksi). On turvallista pitää varrellista viinilasia kiinni varresta.

Se, onko viiniharrastus nyt sitten mikään tae mistään luokasta -- ei tietenkään!

Viinilasista pidetään AINA kiinni varresta. Maljan käpälöinti pilaa viinin lämpötilan ja samalla muut ominaisuudet.

T. Ranskalainen

Jos viini on jäähdytetty liian viileäksi on lasia hyvä pitää pohjasta jolloin juoma lämpenee nopeammin.

Toki ranskalaisille tällaista kömmähdystä ei käy ja viini on asteen kymmenysosan tarkkuudella oikean lämpöinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen presidentit sodan jälkeen ovat kaikki olleet keskiluokkaa tai ylempää keskiluokkaa. Yläluokka ovat olleet vain Svinhufvud ja Manneheim.

Nämä presidentit on hyvä esimerkki tämän ketjun loogisista määrittelyongelmista: presidentti postina yhteiskunnan huippupaikka, eli siinä osa kokee heidät yläluokkaisiksi - mitä he elämäntavoiltaan ovatkin, on autonkuljettajat, kokit, turvamiehet jne. Koulutuksen perusteella ovat usein ylempää keskiluokkaa tai alempaa, on lakimiehiä mutta yös kansakoulun opettajia. Perhetausta taas voi olla yläluokkainen (Svinhufvud) tai työläisluokkainen (Halonen, Koivisto).  Mihin heidät pitäisi lukea - ja mikä järki on yrittää luokitella heitä, tai muitakaan ihmisiä koulutusasteen, käyttäytymisen, kuluttamisen tai harrastusten mukaan? Onko jollakin teistä niin hirveä hinku kohti kankeaa luokkayhteiskuntaa jossa ihmisten kohtaloa ei ratkaise omat kyvyt ja energia vaan synnyinperheen tuoma karma? Ja kun ketjun perustaja ja muut selittävät että luokat pitää tehdä näkyväksi mikä tuossa motiivi muu kuin kokea sitä paremmuutta ulkokohtaisilla syillä? Jos oikeasti teillä olisi motiivina ymmärtää ihmisten "luokkien" merkitystä heidän tulevaisuuden mahdollisuuksia rajoittavana tekijänä (niin kuin kai sosiologiassa tuota käsitellään), ette niin ylenkatseisesti pilkkaisi ihmisten erilaisia makuja pukeutumisen, ulkonäön tai harrastusten suhteen. Enemmän tämä on hyasinttiketju, jossa mietitään sitä omaa erinomaisuutta tai selitetään omia traumoja pelkästään suvun luokkastatuksella.

Pressat on alempaa yläluokkaa, jos ei takana periytyvää, pysyvää, vaikutusvaltaa, mutta yleensä pääsevät siitä asemastaan yläluokkaisiksi jäämään. Yläluokka siis erottuu varallisuudella ja yhteiskunnallisella vaikutusvallalla. Ne, joilla on pysyvää yhteiskunnallista vaikutusvaltaa (esim. liike-elämässä, kontaktien kautta jne.) on ylempää yläluokkaa, ne joilla valta on häilyvämpää (pressat, mahdolliset kulttuurialan starta), alempaa yläluokkaa.

Osa näistä luokkapohdinnoista ottaa itseensä, kun kuvittelee, että sosiaaliluokka  on ihmisen arvo tai hyvyys, mutta niinhän se ei ole. Asemalla ei tekemistä moraalin tai ihmisarvon kanssa siinä mielessä. Ja jos näistä erojen kuvauksista pilkkaa lukee, se pilkka on silloin ennen kaikkea ihmisen omassa mielessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen presidentit sodan jälkeen ovat kaikki olleet keskiluokkaa tai ylempää keskiluokkaa. Yläluokka ovat olleet vain Svinhufvud ja Manneheim.

Nämä presidentit on hyvä esimerkki tämän ketjun loogisista määrittelyongelmista: presidentti postina yhteiskunnan huippupaikka, eli siinä osa kokee heidät yläluokkaisiksi - mitä he elämäntavoiltaan ovatkin, on autonkuljettajat, kokit, turvamiehet jne. Koulutuksen perusteella ovat usein ylempää keskiluokkaa tai alempaa, on lakimiehiä mutta yös kansakoulun opettajia. Perhetausta taas voi olla yläluokkainen (Svinhufvud) tai työläisluokkainen (Halonen, Koivisto).  Mihin heidät pitäisi lukea - ja mikä järki on yrittää luokitella heitä, tai muitakaan ihmisiä koulutusasteen, käyttäytymisen, kuluttamisen tai harrastusten mukaan? Onko jollakin teistä niin hirveä hinku kohti kankeaa luokkayhteiskuntaa jossa ihmisten kohtaloa ei ratkaise omat kyvyt ja energia vaan synnyinperheen tuoma karma? Ja kun ketjun perustaja ja muut selittävät että luokat pitää tehdä näkyväksi mikä tuossa motiivi muu kuin kokea sitä paremmuutta ulkokohtaisilla syillä? Jos oikeasti teillä olisi motiivina ymmärtää ihmisten "luokkien" merkitystä heidän tulevaisuuden mahdollisuuksia rajoittavana tekijänä (niin kuin kai sosiologiassa tuota käsitellään), ette niin ylenkatseisesti pilkkaisi ihmisten erilaisia makuja pukeutumisen, ulkonäön tai harrastusten suhteen. Enemmän tämä on hyasinttiketju, jossa mietitään sitä omaa erinomaisuutta tai selitetään omia traumoja pelkästään suvun luokkastatuksella.

Halonen oli koulutukseltaan lakimies ja Koivisto valtiotieteiden tohtori. Nämä nostivat heidät työväenluokasta ylempään keskiluokkaan. Tästä he nousivat poliittiseen eliittiin, vaikka ei välttämättä taloudelliseen yläluokkaan.

Nykyään luokkien välinen siirtymä on vähäisempää kuin aiemmin ja yhteiskuntaluokat ovat sulkeutuneempia, yhä useammin opettajan lapsesta tulee opettaja, tutkijan lapsesta tutkija, hoitajan lapsesta hoitaja jne.

Mutta mitä kertoo ihmisen sisäisestä sosiaaliluokasta: vaatteet haisevat vahvasti pesuaineelta/huuhteluaineelta

Nyt olen äimän käkenä, ja kysyn, että miten käytetyt pesuaineet kielivät ihmisen sosiaaliluokasta? Mihin luokkaan kuulun, kun käytän hajustamattomia pyykinpesuaineita?

Vierailija kirjoitti:

Tuo termi "etuoikeutettu" tökkii. Jos joku on omalla päällään ja ahkeruudella hankkinut korkeakoulutuksen ja ammatin, osaa kirjoittaa suomen kieltä ja sattuu vielä olemaan valkoinen heteromies, on hän automaattisesti etuoikeutettu.  Siinä luokittelussa ei sosiaalisia lähtökohtia tai tuloja kysellä.

Olen korkeasti koulutettu, keskituloinen virkamies vakituisessa työsuhteessa. Virka-asema tuo aina mukanaan mahdollisuuden ja velvollisuuden käyttää vähän julkista valtaa, mutta ei kyllä mitään erityisiä etuoikeuksia. Velvollisuuksia sitäkin enemmän. Suomalaisena keskiluokkaan kuuluvana olen tietysti globaalissa mittakaavassa etuoikeutettu, mutta eipä tuo juuri sähkö- ja bensalaskuja maksaessa erityisesti ilahduta.   

Ainahan me halutaan ajatella, että kun tehdään jotain työllä ja vaivalla, niin se on sitten ihan itse ansaittua eikä valmiiksi saatua, että ei olla mitään etuoikeuteuttuja. Mutta haloo, jos on se pää jolla opiskella, on jo saanut älyä syntymälahjana ja perheessä ollut mahdollista sellaiselle uralle ponnistaa. Ahkeruus samaten on oma hyve, mutta siihen vaikuttaa paljon kasvuolosuhteiden turvallisuus jne. Jo se, miten kotona saa ruokaa vaikuttaa opiskelukykyyn jne. Keskiluokalle yleensä ihan itsestäänselvää, että nälästä ei joudu lapset kärsimään, ei tartte itse miettiä sitä ruokaa, aikuiset hoitaa. Samoin hoitaa oikeanalaiset vaatteet ja varusteet kouluun, silloin vähemmän todennäköisesti joutuu kiusatuksikin. 

Eli ole onnellinen siitä mitä olet saavuttanut ja tyytyväinen ja arvosta itseäsi. Mutta jos et ole ihan paskoista kasvuolosuhteista lähtöisin, voit tunnustaa, että oot kiivennyt lyhyemmän matkan kuin joku joka on lähtenyt alempaa. Eli siinä mielessä olet etuoikeutettu. 

Ihmiset yleensä viettää aikaansa toisten saman luokkaisten kanssa, niin eivät tule ajatelleeksi mikä kaikki eri luokille on normaalia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyviä pointteja tässä keskustelussa. Kiinnostaisi nyt tietää, mikä on yhteiskuntaluokkani eli mistä löydän ne sosiaaliset piirit, joissa olen kuin kotonani, jos taustatietoni ovat nämä:

- keskiluokkainen kotitausta

- kokenut aina ulkopuolisuutta

- lapsena pienellä paikkakunnalla en kelvannut työväenluokkaisten enkä paremman väen lapsien porukohin eikä muita ollut

- työkokemus yliopistolla tutkijana

- viimeiset viisi vuotta työttömänä

- en tunne oiken akateemisia enkä toisaalta vähän koulutettuja ihmisiä enkä tiedä miten heidän sosiaaliset kuvionsa toimivat

- olen köyhä eli en pysty tekemään asioita, joita keskiluokkaiset ihmiset tapaavat tehdä

- pukeudun "ajattomasti" klassista tyyliä mukaillen, mutta vaatteeni ovat kuluneita, risoja ja korjattuja

- leikkaan hiukseni itse

- en käytä päihteitä, syön terveellisesti ja kuntoilen

Kuulut köyhäillistöön.

Ongelmana vain se, että yhteiskunnan alakerroksissa on yleensä esim. köyhyyttä kompensoivia rakenteita kuten yhteisöllisyys sisältäen tavat hallita yhdessä köyhyyden haasteita. Näistä minä olen ulkopuolella.

Tää on meidän keskiluokasta alaluokkaan pudonneiden ongelma. Mua on auttanut, kun sain työväenluokkaisen kaverin, jonka seurassa menin esim. leipäjonoon työttömänä ollessani. Ilman kaveria olisin ehkä kokenut muuten liian ahdistavana mennä, häpeällisenäkin.

Ala-/työväenluokkainen yhteisöllisyys on avoimempaa kuin keskiluokkainen jäykkyys. Siihen on vaikea selkeämpiä rajoja oppineen keskiluokkaisen solahtaa, vaikka tilaisuuksia tulisikin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen presidentit sodan jälkeen ovat kaikki olleet keskiluokkaa tai ylempää keskiluokkaa. Yläluokka ovat olleet vain Svinhufvud ja Manneheim.

Nämä presidentit on hyvä esimerkki tämän ketjun loogisista määrittelyongelmista: presidentti postina yhteiskunnan huippupaikka, eli siinä osa kokee heidät yläluokkaisiksi - mitä he elämäntavoiltaan ovatkin, on autonkuljettajat, kokit, turvamiehet jne. Koulutuksen perusteella ovat usein ylempää keskiluokkaa tai alempaa, on lakimiehiä mutta yös kansakoulun opettajia. Perhetausta taas voi olla yläluokkainen (Svinhufvud) tai työläisluokkainen (Halonen, Koivisto).  Mihin heidät pitäisi lukea - ja mikä järki on yrittää luokitella heitä, tai muitakaan ihmisiä koulutusasteen, käyttäytymisen, kuluttamisen tai harrastusten mukaan? Onko jollakin teistä niin hirveä hinku kohti kankeaa luokkayhteiskuntaa jossa ihmisten kohtaloa ei ratkaise omat kyvyt ja energia vaan synnyinperheen tuoma karma? Ja kun ketjun perustaja ja muut selittävät että luokat pitää tehdä näkyväksi mikä tuossa motiivi muu kuin kokea sitä paremmuutta ulkokohtaisilla syillä? Jos oikeasti teillä olisi motiivina ymmärtää ihmisten "luokkien" merkitystä heidän tulevaisuuden mahdollisuuksia rajoittavana tekijänä (niin kuin kai sosiologiassa tuota käsitellään), ette niin ylenkatseisesti pilkkaisi ihmisten erilaisia makuja pukeutumisen, ulkonäön tai harrastusten suhteen. Enemmän tämä on hyasinttiketju, jossa mietitään sitä omaa erinomaisuutta tai selitetään omia traumoja pelkästään suvun luokkastatuksella.

Pressat on alempaa yläluokkaa, jos ei takana periytyvää, pysyvää, vaikutusvaltaa, mutta yleensä pääsevät siitä asemastaan yläluokkaisiksi jäämään. Yläluokka siis erottuu varallisuudella ja yhteiskunnallisella vaikutusvallalla. Ne, joilla on pysyvää yhteiskunnallista vaikutusvaltaa (esim. liike-elämässä, kontaktien kautta jne.) on ylempää yläluokkaa, ne joilla valta on häilyvämpää (pressat, mahdolliset kulttuurialan starta), alempaa yläluokkaa.

Osa näistä luokkapohdinnoista ottaa itseensä, kun kuvittelee, että sosiaaliluokka  on ihmisen arvo tai hyvyys, mutta niinhän se ei ole. Asemalla ei tekemistä moraalin tai ihmisarvon kanssa siinä mielessä. Ja jos näistä erojen kuvauksista pilkkaa lukee, se pilkka on silloin ennen kaikkea ihmisen omassa mielessä.

Älä viitsi. Luepa ketjua ja katsele kuinka samankaltaisia ylenkatseisia kommentteja täällä on kirjoitettu kuin niissä "mistä tunnistat WTn" solvauksissa. Jos et noista kommenteista kykene lukemaan ylenkatsetta niin sinulla isompia ongelmia. Kyllä koko ketju hyvin pikkuporvarillisesti latautunut: "hyvä ja oikea" tapa elää on koukistaa pikkurilliä ja pitää viinilasista oikein kiinni, pukeutua porvarillisen konservatiivisesti, harrastaa klassista musiikkia ja keskustella hillityn sivistyneesti. Yhteiskunnallinen eriarvoistuminen oikeasti tärkeä ongelma, mutta sen käsitteleminen luokittelemalla ihmisiä kenkien kunnon tai maisterin papereiden perusteella ei minusta kovin hedelmällinen, palvelee vain joidenkin ihmisten halua pohtia omaa koulutuksen tai vanhempien koulutuksen perusteella tuntemaansa "etuoikeutettua asemaa" . 

Mutta niinhän on aina tehty, 1800 luvulla tällaisessa keskustelussa ylpeiltiin lehmien ja sikojen lukumäärällä, nyt pulskien sikojen sijaan hyasinteilla jotain muuta ylpeilyn aihetta?

Vierailija kirjoitti:

Hyviä pointteja tässä keskustelussa. Kiinnostaisi nyt tietää, mikä on yhteiskuntaluokkani eli mistä löydän ne sosiaaliset piirit, joissa olen kuin kotonani, jos taustatietoni ovat nämä:

- keskiluokkainen kotitausta

- kokenut aina ulkopuolisuutta

- lapsena pienellä paikkakunnalla en kelvannut työväenluokkaisten enkä paremman väen lapsien porukohin eikä muita ollut

- työkokemus yliopistolla tutkijana

- viimeiset viisi vuotta työttömänä

- en tunne oiken akateemisia enkä toisaalta vähän koulutettuja ihmisiä enkä tiedä miten heidän sosiaaliset kuvionsa toimivat

- olen köyhä eli en pysty tekemään asioita, joita keskiluokkaiset ihmiset tapaavat tehdä

- pukeudun "ajattomasti" klassista tyyliä mukaillen, mutta vaatteeni ovat kuluneita, risoja ja korjattuja

- leikkaan hiukseni itse

- en käytä päihteitä, syön terveellisesti ja kuntoilen

Jos onnistuit tutkija-aikanasi hankkimaan asunnon tai muuta vähän isompaa omaisuutta, kuulut omaisuutesi perusteella alempaan keskiluokkaan, vaikka eläisitkin nyt yhteiskunnan tuilla. Jos taas asut vuokralla ja elät yhteiskunnan tuilla (tai puoliso elättää tms.) olet ylempää alaluokkaa, johon kuuluu paljon keskiluokkaisesta taustasta pudonnutta ns. sivistyneistöä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen presidentit sodan jälkeen ovat kaikki olleet keskiluokkaa tai ylempää keskiluokkaa. Yläluokka ovat olleet vain Svinhufvud ja Manneheim.

Nämä presidentit on hyvä esimerkki tämän ketjun loogisista määrittelyongelmista: presidentti postina yhteiskunnan huippupaikka, eli siinä osa kokee heidät yläluokkaisiksi - mitä he elämäntavoiltaan ovatkin, on autonkuljettajat, kokit, turvamiehet jne. Koulutuksen perusteella ovat usein ylempää keskiluokkaa tai alempaa, on lakimiehiä mutta yös kansakoulun opettajia. Perhetausta taas voi olla yläluokkainen (Svinhufvud) tai työläisluokkainen (Halonen, Koivisto).  Mihin heidät pitäisi lukea - ja mikä järki on yrittää luokitella heitä, tai muitakaan ihmisiä koulutusasteen, käyttäytymisen, kuluttamisen tai harrastusten mukaan? Onko jollakin teistä niin hirveä hinku kohti kankeaa luokkayhteiskuntaa jossa ihmisten kohtaloa ei ratkaise omat kyvyt ja energia vaan synnyinperheen tuoma karma? Ja kun ketjun perustaja ja muut selittävät että luokat pitää tehdä näkyväksi mikä tuossa motiivi muu kuin kokea sitä paremmuutta ulkokohtaisilla syillä? Jos oikeasti teillä olisi motiivina ymmärtää ihmisten "luokkien" merkitystä heidän tulevaisuuden mahdollisuuksia rajoittavana tekijänä (niin kuin kai sosiologiassa tuota käsitellään), ette niin ylenkatseisesti pilkkaisi ihmisten erilaisia makuja pukeutumisen, ulkonäön tai harrastusten suhteen. Enemmän tämä on hyasinttiketju, jossa mietitään sitä omaa erinomaisuutta tai selitetään omia traumoja pelkästään suvun luokkastatuksella.

Pressat on alempaa yläluokkaa, jos ei takana periytyvää, pysyvää, vaikutusvaltaa, mutta yleensä pääsevät siitä asemastaan yläluokkaisiksi jäämään. Yläluokka siis erottuu varallisuudella ja yhteiskunnallisella vaikutusvallalla. Ne, joilla on pysyvää yhteiskunnallista vaikutusvaltaa (esim. liike-elämässä, kontaktien kautta jne.) on ylempää yläluokkaa, ne joilla valta on häilyvämpää (pressat, mahdolliset kulttuurialan starta), alempaa yläluokkaa.

Osa näistä luokkapohdinnoista ottaa itseensä, kun kuvittelee, että sosiaaliluokka  on ihmisen arvo tai hyvyys, mutta niinhän se ei ole. Asemalla ei tekemistä moraalin tai ihmisarvon kanssa siinä mielessä. Ja jos näistä erojen kuvauksista pilkkaa lukee, se pilkka on silloin ennen kaikkea ihmisen omassa mielessä.

Älä viitsi. Luepa ketjua ja katsele kuinka samankaltaisia ylenkatseisia kommentteja täällä on kirjoitettu kuin niissä "mistä tunnistat WTn" solvauksissa. Jos et noista kommenteista kykene lukemaan ylenkatsetta niin sinulla isompia ongelmia. Kyllä koko ketju hyvin pikkuporvarillisesti latautunut: "hyvä ja oikea" tapa elää on koukistaa pikkurilliä ja pitää viinilasista oikein kiinni, pukeutua porvarillisen konservatiivisesti, harrastaa klassista musiikkia ja keskustella hillityn sivistyneesti. Yhteiskunnallinen eriarvoistuminen oikeasti tärkeä ongelma, mutta sen käsitteleminen luokittelemalla ihmisiä kenkien kunnon tai maisterin papereiden perusteella ei minusta kovin hedelmällinen, palvelee vain joidenkin ihmisten halua pohtia omaa koulutuksen tai vanhempien koulutuksen perusteella tuntemaansa "etuoikeutettua asemaa" . 

Mutta niinhän on aina tehty, 1800 luvulla tällaisessa keskustelussa ylpeiltiin lehmien ja sikojen lukumäärällä, nyt pulskien sikojen sijaan hyasinteilla jotain muuta ylpeilyn aihetta?

Kun on hyvä itsetunto ja selkeä oma arvomaailma, niin vaikka oon tehnyt merkittävän luokkalaskun elämässäni, niin ei tartte ottaa itseensä toisten erilaisia arvoja tai sitä että menee muilla taloudellisesti paremmin. 

Yhteiskunnan tasolla voi silti näitä juttuja miettiä, ei tartte ottaa itseensä tai toisiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen presidentit sodan jälkeen ovat kaikki olleet keskiluokkaa tai ylempää keskiluokkaa. Yläluokka ovat olleet vain Svinhufvud ja Manneheim.

Nämä presidentit on hyvä esimerkki tämän ketjun loogisista määrittelyongelmista: presidentti postina yhteiskunnan huippupaikka, eli siinä osa kokee heidät yläluokkaisiksi - mitä he elämäntavoiltaan ovatkin, on autonkuljettajat, kokit, turvamiehet jne. Koulutuksen perusteella ovat usein ylempää keskiluokkaa tai alempaa, on lakimiehiä mutta yös kansakoulun opettajia. Perhetausta taas voi olla yläluokkainen (Svinhufvud) tai työläisluokkainen (Halonen, Koivisto).  Mihin heidät pitäisi lukea - ja mikä järki on yrittää luokitella heitä, tai muitakaan ihmisiä koulutusasteen, käyttäytymisen, kuluttamisen tai harrastusten mukaan? Onko jollakin teistä niin hirveä hinku kohti kankeaa luokkayhteiskuntaa jossa ihmisten kohtaloa ei ratkaise omat kyvyt ja energia vaan synnyinperheen tuoma karma? Ja kun ketjun perustaja ja muut selittävät että luokat pitää tehdä näkyväksi mikä tuossa motiivi muu kuin kokea sitä paremmuutta ulkokohtaisilla syillä? Jos oikeasti teillä olisi motiivina ymmärtää ihmisten "luokkien" merkitystä heidän tulevaisuuden mahdollisuuksia rajoittavana tekijänä (niin kuin kai sosiologiassa tuota käsitellään), ette niin ylenkatseisesti pilkkaisi ihmisten erilaisia makuja pukeutumisen, ulkonäön tai harrastusten suhteen. Enemmän tämä on hyasinttiketju, jossa mietitään sitä omaa erinomaisuutta tai selitetään omia traumoja pelkästään suvun luokkastatuksella.

Pressat on alempaa yläluokkaa, jos ei takana periytyvää, pysyvää, vaikutusvaltaa, mutta yleensä pääsevät siitä asemastaan yläluokkaisiksi jäämään. Yläluokka siis erottuu varallisuudella ja yhteiskunnallisella vaikutusvallalla. Ne, joilla on pysyvää yhteiskunnallista vaikutusvaltaa (esim. liike-elämässä, kontaktien kautta jne.) on ylempää yläluokkaa, ne joilla valta on häilyvämpää (pressat, mahdolliset kulttuurialan starta), alempaa yläluokkaa.

Osa näistä luokkapohdinnoista ottaa itseensä, kun kuvittelee, että sosiaaliluokka  on ihmisen arvo tai hyvyys, mutta niinhän se ei ole. Asemalla ei tekemistä moraalin tai ihmisarvon kanssa siinä mielessä. Ja jos näistä erojen kuvauksista pilkkaa lukee, se pilkka on silloin ennen kaikkea ihmisen omassa mielessä.

Älä viitsi. Luepa ketjua ja katsele kuinka samankaltaisia ylenkatseisia kommentteja täällä on kirjoitettu kuin niissä "mistä tunnistat WTn" solvauksissa. Jos et noista kommenteista kykene lukemaan ylenkatsetta niin sinulla isompia ongelmia. Kyllä koko ketju hyvin pikkuporvarillisesti latautunut: "hyvä ja oikea" tapa elää on koukistaa pikkurilliä ja pitää viinilasista oikein kiinni, pukeutua porvarillisen konservatiivisesti, harrastaa klassista musiikkia ja keskustella hillityn sivistyneesti. Yhteiskunnallinen eriarvoistuminen oikeasti tärkeä ongelma, mutta sen käsitteleminen luokittelemalla ihmisiä kenkien kunnon tai maisterin papereiden perusteella ei minusta kovin hedelmällinen, palvelee vain joidenkin ihmisten halua pohtia omaa koulutuksen tai vanhempien koulutuksen perusteella tuntemaansa "etuoikeutettua asemaa" . 

Mutta niinhän on aina tehty, 1800 luvulla tällaisessa keskustelussa ylpeiltiin lehmien ja sikojen lukumäärällä, nyt pulskien sikojen sijaan hyasinteilla jotain muuta ylpeilyn aihetta?

Kun on hyvä itsetunto ja selkeä oma arvomaailma, niin vaikka oon tehnyt merkittävän luokkalaskun elämässäni, niin ei tartte ottaa itseensä toisten erilaisia arvoja tai sitä että menee muilla taloudellisesti paremmin. 

Yhteiskunnan tasolla voi silti näitä juttuja miettiä, ei tartte ottaa itseensä tai toisiin. 

...ei tarvitse päteä koulutuksella, jonka takia myös nykyisessä alemmassa luokassa on "pikkuisen parempi" kuin ne muut työttömät? Vaikka rahaa ei ole kuuluu henkisesti korkeampaan luokkaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen presidentit sodan jälkeen ovat kaikki olleet keskiluokkaa tai ylempää keskiluokkaa. Yläluokka ovat olleet vain Svinhufvud ja Manneheim.

Nämä presidentit on hyvä esimerkki tämän ketjun loogisista määrittelyongelmista: presidentti postina yhteiskunnan huippupaikka, eli siinä osa kokee heidät yläluokkaisiksi - mitä he elämäntavoiltaan ovatkin, on autonkuljettajat, kokit, turvamiehet jne. Koulutuksen perusteella ovat usein ylempää keskiluokkaa tai alempaa, on lakimiehiä mutta yös kansakoulun opettajia. Perhetausta taas voi olla yläluokkainen (Svinhufvud) tai työläisluokkainen (Halonen, Koivisto).  Mihin heidät pitäisi lukea - ja mikä järki on yrittää luokitella heitä, tai muitakaan ihmisiä koulutusasteen, käyttäytymisen, kuluttamisen tai harrastusten mukaan? Onko jollakin teistä niin hirveä hinku kohti kankeaa luokkayhteiskuntaa jossa ihmisten kohtaloa ei ratkaise omat kyvyt ja energia vaan synnyinperheen tuoma karma? Ja kun ketjun perustaja ja muut selittävät että luokat pitää tehdä näkyväksi mikä tuossa motiivi muu kuin kokea sitä paremmuutta ulkokohtaisilla syillä? Jos oikeasti teillä olisi motiivina ymmärtää ihmisten "luokkien" merkitystä heidän tulevaisuuden mahdollisuuksia rajoittavana tekijänä (niin kuin kai sosiologiassa tuota käsitellään), ette niin ylenkatseisesti pilkkaisi ihmisten erilaisia makuja pukeutumisen, ulkonäön tai harrastusten suhteen. Enemmän tämä on hyasinttiketju, jossa mietitään sitä omaa erinomaisuutta tai selitetään omia traumoja pelkästään suvun luokkastatuksella.

Pressat on alempaa yläluokkaa, jos ei takana periytyvää, pysyvää, vaikutusvaltaa, mutta yleensä pääsevät siitä asemastaan yläluokkaisiksi jäämään. Yläluokka siis erottuu varallisuudella ja yhteiskunnallisella vaikutusvallalla. Ne, joilla on pysyvää yhteiskunnallista vaikutusvaltaa (esim. liike-elämässä, kontaktien kautta jne.) on ylempää yläluokkaa, ne joilla valta on häilyvämpää (pressat, mahdolliset kulttuurialan starta), alempaa yläluokkaa.

Osa näistä luokkapohdinnoista ottaa itseensä, kun kuvittelee, että sosiaaliluokka  on ihmisen arvo tai hyvyys, mutta niinhän se ei ole. Asemalla ei tekemistä moraalin tai ihmisarvon kanssa siinä mielessä. Ja jos näistä erojen kuvauksista pilkkaa lukee, se pilkka on silloin ennen kaikkea ihmisen omassa mielessä.

Älä viitsi. Luepa ketjua ja katsele kuinka samankaltaisia ylenkatseisia kommentteja täällä on kirjoitettu kuin niissä "mistä tunnistat WTn" solvauksissa. Jos et noista kommenteista kykene lukemaan ylenkatsetta niin sinulla isompia ongelmia. Kyllä koko ketju hyvin pikkuporvarillisesti latautunut: "hyvä ja oikea" tapa elää on koukistaa pikkurilliä ja pitää viinilasista oikein kiinni, pukeutua porvarillisen konservatiivisesti, harrastaa klassista musiikkia ja keskustella hillityn sivistyneesti. Yhteiskunnallinen eriarvoistuminen oikeasti tärkeä ongelma, mutta sen käsitteleminen luokittelemalla ihmisiä kenkien kunnon tai maisterin papereiden perusteella ei minusta kovin hedelmällinen, palvelee vain joidenkin ihmisten halua pohtia omaa koulutuksen tai vanhempien koulutuksen perusteella tuntemaansa "etuoikeutettua asemaa" . 

Mutta niinhän on aina tehty, 1800 luvulla tällaisessa keskustelussa ylpeiltiin lehmien ja sikojen lukumäärällä, nyt pulskien sikojen sijaan hyasinteilla jotain muuta ylpeilyn aihetta?

Ketjun aihehan ei ollut yhteiskunnallisen eriarvoisuuden pohtiminen. Miksi olet tässä ketjussa, jos olet allerginen hyasinteille?

Vierailija kirjoitti:

Mutta mitä kertoo ihmisen sisäisestä sosiaaliluokasta: vaatteet haisevat vahvasti pesuaineelta/huuhteluaineelta

Nyt olen äimän käkenä, ja kysyn, että miten käytetyt pesuaineet kielivät ihmisen sosiaaliluokasta? Mihin luokkaan kuulun, kun käytän hajustamattomia pyykinpesuaineita?

Kyllä ne voimakkaat hajusteet ovat kuin räikeä meikki. Voimakkaat hajusteet kielivät siitä, että ei oteta muita huomioon joko välinpitämättömyyttään, tietämättömyyttään tai ylimielisyyttään. Räikeän meikin vuoksi harvemmin kenenkään silmät ja nenät vuotavat jos ei joudu ihan lähelle. Hajusteiden vuoksi niin käy.

Hajusteettomilla on sitä sivistyksellistä pääomaa kun ovat lukeneet hengityselinsairauksista ja hajusteallergiasta. Heitähän on 25% Suomen väestöstä. Sen lisäksi yleensä parempien perheiden kodeissa opetetaan, että jos käyttää hajustetta niin toinen tuntee sen nenässään vasta kun tulee metrin päähän. Sääntö taitaa olla ihan paljon puhutussa Käytöksen kultaisessa kirjassa, jonka saa divarista kolmella eurolla.

Vierailija kirjoitti:

Helsingin Sanomissa oli jokin aika sitten artikkeli vähävaraisuudesta. Itku tuli lukiessa kun nuori ihminen sanoi toimittajalle tunnistavansa itsensä kaltaisen, vähävaraisen perheen lapsen, käytöksestä. Huono itsetunto näkyy katsekontaktin välttelyssä, ryhdissä, asettumisessa tilaan. Surullista. Ihan kauhean surullista.

Vastakohta on sitten räväkkä wt. Mutta vaikka wt ei ole ujo eikä arka ei hän silti istu keskiluokan hallussa olevaan tilaan yhtään sen paremmin. Kuin vähävarainen joka on nöyrä ja tuntee olevansa samassa tilanteessa vieraassa paikassa johon hän ei kuulu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen presidentit sodan jälkeen ovat kaikki olleet keskiluokkaa tai ylempää keskiluokkaa. Yläluokka ovat olleet vain Svinhufvud ja Manneheim.

Nämä presidentit on hyvä esimerkki tämän ketjun loogisista määrittelyongelmista: presidentti postina yhteiskunnan huippupaikka, eli siinä osa kokee heidät yläluokkaisiksi - mitä he elämäntavoiltaan ovatkin, on autonkuljettajat, kokit, turvamiehet jne. Koulutuksen perusteella ovat usein ylempää keskiluokkaa tai alempaa, on lakimiehiä mutta yös kansakoulun opettajia. Perhetausta taas voi olla yläluokkainen (Svinhufvud) tai työläisluokkainen (Halonen, Koivisto).  Mihin heidät pitäisi lukea - ja mikä järki on yrittää luokitella heitä, tai muitakaan ihmisiä koulutusasteen, käyttäytymisen, kuluttamisen tai harrastusten mukaan? Onko jollakin teistä niin hirveä hinku kohti kankeaa luokkayhteiskuntaa jossa ihmisten kohtaloa ei ratkaise omat kyvyt ja energia vaan synnyinperheen tuoma karma? Ja kun ketjun perustaja ja muut selittävät että luokat pitää tehdä näkyväksi mikä tuossa motiivi muu kuin kokea sitä paremmuutta ulkokohtaisilla syillä? Jos oikeasti teillä olisi motiivina ymmärtää ihmisten "luokkien" merkitystä heidän tulevaisuuden mahdollisuuksia rajoittavana tekijänä (niin kuin kai sosiologiassa tuota käsitellään), ette niin ylenkatseisesti pilkkaisi ihmisten erilaisia makuja pukeutumisen, ulkonäön tai harrastusten suhteen. Enemmän tämä on hyasinttiketju, jossa mietitään sitä omaa erinomaisuutta tai selitetään omia traumoja pelkästään suvun luokkastatuksella.

Pressat on alempaa yläluokkaa, jos ei takana periytyvää, pysyvää, vaikutusvaltaa, mutta yleensä pääsevät siitä asemastaan yläluokkaisiksi jäämään. Yläluokka siis erottuu varallisuudella ja yhteiskunnallisella vaikutusvallalla. Ne, joilla on pysyvää yhteiskunnallista vaikutusvaltaa (esim. liike-elämässä, kontaktien kautta jne.) on ylempää yläluokkaa, ne joilla valta on häilyvämpää (pressat, mahdolliset kulttuurialan starta), alempaa yläluokkaa.

Osa näistä luokkapohdinnoista ottaa itseensä, kun kuvittelee, että sosiaaliluokka  on ihmisen arvo tai hyvyys, mutta niinhän se ei ole. Asemalla ei tekemistä moraalin tai ihmisarvon kanssa siinä mielessä. Ja jos näistä erojen kuvauksista pilkkaa lukee, se pilkka on silloin ennen kaikkea ihmisen omassa mielessä.

Älä viitsi. Luepa ketjua ja katsele kuinka samankaltaisia ylenkatseisia kommentteja täällä on kirjoitettu kuin niissä "mistä tunnistat WTn" solvauksissa. Jos et noista kommenteista kykene lukemaan ylenkatsetta niin sinulla isompia ongelmia. Kyllä koko ketju hyvin pikkuporvarillisesti latautunut: "hyvä ja oikea" tapa elää on koukistaa pikkurilliä ja pitää viinilasista oikein kiinni, pukeutua porvarillisen konservatiivisesti, harrastaa klassista musiikkia ja keskustella hillityn sivistyneesti. Yhteiskunnallinen eriarvoistuminen oikeasti tärkeä ongelma, mutta sen käsitteleminen luokittelemalla ihmisiä kenkien kunnon tai maisterin papereiden perusteella ei minusta kovin hedelmällinen, palvelee vain joidenkin ihmisten halua pohtia omaa koulutuksen tai vanhempien koulutuksen perusteella tuntemaansa "etuoikeutettua asemaa" . 

Mutta niinhän on aina tehty, 1800 luvulla tällaisessa keskustelussa ylpeiltiin lehmien ja sikojen lukumäärällä, nyt pulskien sikojen sijaan hyasinteilla jotain muuta ylpeilyn aihetta?

Ketjun aihehan ei ollut yhteiskunnallisen eriarvoisuuden pohtiminen. Miksi olet tässä ketjussa, jos olet allerginen hyasinteille?

Etätyöongelma. Kun kirjoittaessa jumahtaa pohtimaan hankalaa paikkaa, kun odottaa seuraavaa teamsia hakee kupin kahvia, työpaikalla jäisi juttelemaan hetkeksi kahvihuoneeseen, etänä etsii jotain luettavaa. Tätä ketjua olen sporadisesti seurannut juuri ymmärtääkseni siihen kirjoittavien ihmisten motiiveja kirjoittaa aiheesta. Ja tuossa huomasin kuinka monet näyttivät kaunistelevan sitä itselleen ja muille: joku piti minulle ylenkatseisen läksytyksen kuinka en ymmärrä sosiologian alkeitakaan - ja hiljeni kun yritin aloittaa keskustelua sosiaaliluokkien entisistä ja nykyisistä merkityksistä. Jotenkin vaan surullista, että koulutetut ihmiset eivät itsekään ymmärrä motiiveitaan tällaiselle keskustelulle. Ja missaavat sen aidon mahdollisuuden keskustella hyväosaisuudesta ja vähäosaisuudesta keskittymällä sosiaaliluokkien "näkymiseen", aistinko kehnommat ihmiset lähelläni-tyyliin. Epämiellyttävää. Mutten enempää kärsi enkä kiusaa ketjua, seuraava teams alkaa just. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen presidentit sodan jälkeen ovat kaikki olleet keskiluokkaa tai ylempää keskiluokkaa. Yläluokka ovat olleet vain Svinhufvud ja Manneheim.

Nämä presidentit on hyvä esimerkki tämän ketjun loogisista määrittelyongelmista: presidentti postina yhteiskunnan huippupaikka, eli siinä osa kokee heidät yläluokkaisiksi - mitä he elämäntavoiltaan ovatkin, on autonkuljettajat, kokit, turvamiehet jne. Koulutuksen perusteella ovat usein ylempää keskiluokkaa tai alempaa, on lakimiehiä mutta yös kansakoulun opettajia. Perhetausta taas voi olla yläluokkainen (Svinhufvud) tai työläisluokkainen (Halonen, Koivisto).  Mihin heidät pitäisi lukea - ja mikä järki on yrittää luokitella heitä, tai muitakaan ihmisiä koulutusasteen, käyttäytymisen, kuluttamisen tai harrastusten mukaan? Onko jollakin teistä niin hirveä hinku kohti kankeaa luokkayhteiskuntaa jossa ihmisten kohtaloa ei ratkaise omat kyvyt ja energia vaan synnyinperheen tuoma karma? Ja kun ketjun perustaja ja muut selittävät että luokat pitää tehdä näkyväksi mikä tuossa motiivi muu kuin kokea sitä paremmuutta ulkokohtaisilla syillä? Jos oikeasti teillä olisi motiivina ymmärtää ihmisten "luokkien" merkitystä heidän tulevaisuuden mahdollisuuksia rajoittavana tekijänä (niin kuin kai sosiologiassa tuota käsitellään), ette niin ylenkatseisesti pilkkaisi ihmisten erilaisia makuja pukeutumisen, ulkonäön tai harrastusten suhteen. Enemmän tämä on hyasinttiketju, jossa mietitään sitä omaa erinomaisuutta tai selitetään omia traumoja pelkästään suvun luokkastatuksella.

Pressat on alempaa yläluokkaa, jos ei takana periytyvää, pysyvää, vaikutusvaltaa, mutta yleensä pääsevät siitä asemastaan yläluokkaisiksi jäämään. Yläluokka siis erottuu varallisuudella ja yhteiskunnallisella vaikutusvallalla. Ne, joilla on pysyvää yhteiskunnallista vaikutusvaltaa (esim. liike-elämässä, kontaktien kautta jne.) on ylempää yläluokkaa, ne joilla valta on häilyvämpää (pressat, mahdolliset kulttuurialan starta), alempaa yläluokkaa.

Osa näistä luokkapohdinnoista ottaa itseensä, kun kuvittelee, että sosiaaliluokka  on ihmisen arvo tai hyvyys, mutta niinhän se ei ole. Asemalla ei tekemistä moraalin tai ihmisarvon kanssa siinä mielessä. Ja jos näistä erojen kuvauksista pilkkaa lukee, se pilkka on silloin ennen kaikkea ihmisen omassa mielessä.

Älä viitsi. Luepa ketjua ja katsele kuinka samankaltaisia ylenkatseisia kommentteja täällä on kirjoitettu kuin niissä "mistä tunnistat WTn" solvauksissa. Jos et noista kommenteista kykene lukemaan ylenkatsetta niin sinulla isompia ongelmia. Kyllä koko ketju hyvin pikkuporvarillisesti latautunut: "hyvä ja oikea" tapa elää on koukistaa pikkurilliä ja pitää viinilasista oikein kiinni, pukeutua porvarillisen konservatiivisesti, harrastaa klassista musiikkia ja keskustella hillityn sivistyneesti. Yhteiskunnallinen eriarvoistuminen oikeasti tärkeä ongelma, mutta sen käsitteleminen luokittelemalla ihmisiä kenkien kunnon tai maisterin papereiden perusteella ei minusta kovin hedelmällinen, palvelee vain joidenkin ihmisten halua pohtia omaa koulutuksen tai vanhempien koulutuksen perusteella tuntemaansa "etuoikeutettua asemaa" . 

Mutta niinhän on aina tehty, 1800 luvulla tällaisessa keskustelussa ylpeiltiin lehmien ja sikojen lukumäärällä, nyt pulskien sikojen sijaan hyasinteilla jotain muuta ylpeilyn aihetta?

Ketjun aihehan ei ollut yhteiskunnallisen eriarvoisuuden pohtiminen. Miksi olet tässä ketjussa, jos olet allerginen hyasinteille?

Tykkää nimitellä, luokitella ja arvostella muita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen presidentit sodan jälkeen ovat kaikki olleet keskiluokkaa tai ylempää keskiluokkaa. Yläluokka ovat olleet vain Svinhufvud ja Manneheim.

Nämä presidentit on hyvä esimerkki tämän ketjun loogisista määrittelyongelmista: presidentti postina yhteiskunnan huippupaikka, eli siinä osa kokee heidät yläluokkaisiksi - mitä he elämäntavoiltaan ovatkin, on autonkuljettajat, kokit, turvamiehet jne. Koulutuksen perusteella ovat usein ylempää keskiluokkaa tai alempaa, on lakimiehiä mutta yös kansakoulun opettajia. Perhetausta taas voi olla yläluokkainen (Svinhufvud) tai työläisluokkainen (Halonen, Koivisto).  Mihin heidät pitäisi lukea - ja mikä järki on yrittää luokitella heitä, tai muitakaan ihmisiä koulutusasteen, käyttäytymisen, kuluttamisen tai harrastusten mukaan? Onko jollakin teistä niin hirveä hinku kohti kankeaa luokkayhteiskuntaa jossa ihmisten kohtaloa ei ratkaise omat kyvyt ja energia vaan synnyinperheen tuoma karma? Ja kun ketjun perustaja ja muut selittävät että luokat pitää tehdä näkyväksi mikä tuossa motiivi muu kuin kokea sitä paremmuutta ulkokohtaisilla syillä? Jos oikeasti teillä olisi motiivina ymmärtää ihmisten "luokkien" merkitystä heidän tulevaisuuden mahdollisuuksia rajoittavana tekijänä (niin kuin kai sosiologiassa tuota käsitellään), ette niin ylenkatseisesti pilkkaisi ihmisten erilaisia makuja pukeutumisen, ulkonäön tai harrastusten suhteen. Enemmän tämä on hyasinttiketju, jossa mietitään sitä omaa erinomaisuutta tai selitetään omia traumoja pelkästään suvun luokkastatuksella.

Pressat on alempaa yläluokkaa, jos ei takana periytyvää, pysyvää, vaikutusvaltaa, mutta yleensä pääsevät siitä asemastaan yläluokkaisiksi jäämään. Yläluokka siis erottuu varallisuudella ja yhteiskunnallisella vaikutusvallalla. Ne, joilla on pysyvää yhteiskunnallista vaikutusvaltaa (esim. liike-elämässä, kontaktien kautta jne.) on ylempää yläluokkaa, ne joilla valta on häilyvämpää (pressat, mahdolliset kulttuurialan starta), alempaa yläluokkaa.

Osa näistä luokkapohdinnoista ottaa itseensä, kun kuvittelee, että sosiaaliluokka  on ihmisen arvo tai hyvyys, mutta niinhän se ei ole. Asemalla ei tekemistä moraalin tai ihmisarvon kanssa siinä mielessä. Ja jos näistä erojen kuvauksista pilkkaa lukee, se pilkka on silloin ennen kaikkea ihmisen omassa mielessä.

Älä viitsi. Luepa ketjua ja katsele kuinka samankaltaisia ylenkatseisia kommentteja täällä on kirjoitettu kuin niissä "mistä tunnistat WTn" solvauksissa. Jos et noista kommenteista kykene lukemaan ylenkatsetta niin sinulla isompia ongelmia. Kyllä koko ketju hyvin pikkuporvarillisesti latautunut: "hyvä ja oikea" tapa elää on koukistaa pikkurilliä ja pitää viinilasista oikein kiinni, pukeutua porvarillisen konservatiivisesti, harrastaa klassista musiikkia ja keskustella hillityn sivistyneesti. Yhteiskunnallinen eriarvoistuminen oikeasti tärkeä ongelma, mutta sen käsitteleminen luokittelemalla ihmisiä kenkien kunnon tai maisterin papereiden perusteella ei minusta kovin hedelmällinen, palvelee vain joidenkin ihmisten halua pohtia omaa koulutuksen tai vanhempien koulutuksen perusteella tuntemaansa "etuoikeutettua asemaa" . 

Mutta niinhän on aina tehty, 1800 luvulla tällaisessa keskustelussa ylpeiltiin lehmien ja sikojen lukumäärällä, nyt pulskien sikojen sijaan hyasinteilla jotain muuta ylpeilyn aihetta?

Ketjun aihehan ei ollut yhteiskunnallisen eriarvoisuuden pohtiminen. Miksi olet tässä ketjussa, jos olet allerginen hyasinteille?

Etätyöongelma. Kun kirjoittaessa jumahtaa pohtimaan hankalaa paikkaa, kun odottaa seuraavaa teamsia hakee kupin kahvia, työpaikalla jäisi juttelemaan hetkeksi kahvihuoneeseen, etänä etsii jotain luettavaa. Tätä ketjua olen sporadisesti seurannut juuri ymmärtääkseni siihen kirjoittavien ihmisten motiiveja kirjoittaa aiheesta. Ja tuossa huomasin kuinka monet näyttivät kaunistelevan sitä itselleen ja muille: joku piti minulle ylenkatseisen läksytyksen kuinka en ymmärrä sosiologian alkeitakaan - ja hiljeni kun yritin aloittaa keskustelua sosiaaliluokkien entisistä ja nykyisistä merkityksistä. Jotenkin vaan surullista, että koulutetut ihmiset eivät itsekään ymmärrä motiiveitaan tällaiselle keskustelulle. Ja missaavat sen aidon mahdollisuuden keskustella hyväosaisuudesta ja vähäosaisuudesta keskittymällä sosiaaliluokkien "näkymiseen", aistinko kehnommat ihmiset lähelläni-tyyliin. Epämiellyttävää. Mutten enempää kärsi enkä kiusaa ketjua, seuraava teams alkaa just. 

Ylenkatseesta puheenollen, katsotko todella tietäväsi muiden ihmisten motiivit? Osaat siis jopa lukea ajatuksia?

Minun nähdäkseni ketjussa pohditaan aiheen mukaisesti yhteiskuntaluokkien ulkoisia tunnusmerkkejä, tapoja ja kulttuuria eikä käydä kenenkään kimppuun henkilökohtaisesti kuten sinä arvioinneillasi teet. On hyasintteja ja varmaa tietoa muiden motiiveista. 

Monet ovat pohtineet omaa taustaansa yhteiskuntaluokkien näkökulmasta. Sinulle kaikki on vain paremmuutta ja huonommuutta eli näet kaiken vertailun näkökulmasta. Voit itse pohtia mistä se mahtaa johtua, kun vielä hakeudut tänne toistuvasti muita ojentamaan.